Omituisin lääkärikäyntisi?

Se, kun lääkäri nauroi kurkku suorana puolet vastaanottoajasta. Oli vaikea kysyä mitään.

Lääkäri tuijotti tietokonetta koko vastaanoton ajan ja käski lopulta minun lukea kotona selkäkivun käypä hoito-suosituksen. 

Tapahtui gynekologin vastaanotolla:

Olin riisunut housuni ja valmiina kävelemään gynetuolille. Lääkäri meinasi että näytän kalpealta ja talutti mut tutkimustuoliin, kun luuli että mä pyörryn. Kalpeudesta en tiedä, kun en itseäni peilistä nähnyt, mutta sen tiedän ettei mua kyllä yhtään pyörryttänyt tai edes jännittänyt.

Neuvolan sisätutkimus. TODELLA nuori lääkäri(liekö ollut edes valmistunut) ei osannut tehdä koko tutkimusta, kun ei löytänyt koko kohdunkaulaa.

Toista lasta odotellessa neuvolatäti oli ihan ummikko äitiyspuolella. Lastenneuvolassa oli ollut kauemmin töissä ja siellä onneksi homma hanskassa, koska asiakkuus jatkui lapsen synnyttyä samalle tädille.  Alkuraskaudessa koitti kovasti dopplerilla saada vauvan sydäntä kuulumaan navan seudulta ja jopa yläpuolelta. Tämä siis siinä vaiheessa, kun kohtu oli vielä tosi pieni ja alhaalla. Eihän sieltä mitään kuulunut. Onneksi minulle ei ollut ensimmäinen odotus kyseessä, kun muuten olisi pitkin raskautta hirvittänyt olla ko. henkilön harjoittelukappale. :) Mukava tyyppi sinänsä.

Ja toinen hyvin omituinen lääkärikokemus oli se, kun vuosia jatkuneiden selkäkipujen syytä halusi lääkäri todellakin alkaa selvittämään, eikä vain määrännyt uusia lääkkeitä. Magneettikuvat jne. Pullistumat paljastui ja hermojuuripuudutus laitettiin, jonka jälkeen elämä lasten kanssa ja kotona on ollut helpompaa ja tuskattomampaa kuin ikinä. En vain ollut osannut vaatia tutkimuksia ja hoitoa tarpeeksi ponnekkaasti.

Ja onhan nämä miespuoliset gynet ja rintojen ultraajat aina oma lukunsa.

Mulla ei muuten omituinen käynti mutta lääkäri ei tutkinut mitenkään kun menin päivystykseen ja sanoin että minulla on varmaan keuhkoputki ja poskiontelot tulehtuneet. Lääkäri kirjoitti reseptin ja kysyi kuinka pitkän sairasloman tarvin...

Olin erään minulle varsin aran asian vuoksi lääkärillä. Tympeä vanha lääkärisetä oli niinkin myötätuntoinen että murahti "no kaikkihan sitä terveitä haluaisi olla" selvä...

Mentiin sairaalaan käynnistystä varten, kyseessä silloin ensimmäinen lapsi. Menin suostumaan opetuskäyttöön, kun en ihan tajunnut mitä se meinasi :D Olen jo muutenkin lääkäripelkoinen, eikä asiaa auttanut se, että minulle tehtiin 5-7 sisätutkimusta kun samaan aikaan huoneessa seisoi ainakin kymmenen lääkäriopiskelijaa katsomassa.

Vahvasti meikattu,korkokenkäinen,venäjä -aksentilla puhuva,Ludmila tyyppinen lääkäri näytti kirjasta kuvaa,että mitä ,voisikohan olla tuo?Ja siis kysyi minun,potilaan mielipidettä.Olin satavarma,että olen piilokamerassa.Ja päälle lätkäsi tajuttoman pitkän saikun,vaikka kyseessä tyyliin pikku flunssa.No se oli tietenkin ihan kiva:)

Minulta oli korjattu karsastus, ja jonkin ajan kuluttua piti käydä vielä karsastuspolilla tarkastuksessa.

Nuori lääkäri sitten vilkuili papereista millainen katsastus oli ollut, totesi että olen varmaan ollut vinkeän näköinen.

Piti sitten ottaa lakki päästä että sain pääni siihen mikälie telineeseen että se pääsi silmää katsomaan, naurahti että onpa mulla kiva tukka. (Olin päiväkodissa töissä, lähtenyt suoraan töistä ulkoilun jälkeen lääkäriin eli hiukset yksi iso sotku lakin alla).

Tutkittuaan silmiä huomasi että minulla oli yksi ripsi joka kääntyy silmäänpäin, ja alkoi kysellä vaivaako se ja selittää että sen voi kyllä nyppiä pois mutta kasvaa takaisin, kieltäydyin kunniasta.

Loppujen lopuksi totesi että ei hän sitten enää keksi mitään millä saisi minut pidettyä siellä ja kai on pakko päästä mut sitten lähtemään.

Vasta vuosien jälkeen aloin miettiä että olisikohan minun pitänyt pyytää puhelinnumeroa tai jotain, vai olinkohan piilokamerassa =D

Yks oli se kun ulkomaalainen lääkäri kyseli minulta kokoajan että miten tämä kirjoitetaan kun kirjasi tietoja koneelle.

Toinen oli se kun olin gynekologilla ja tää gynis oli todella vanha ja lihava mies joka puhui erittäin epäselvästi. Jotain se siinä haastatteli ensin mua ja sitten sanoi että ota housut pois. Nousin ylös ja lähdin kävelemään verhon taakse ja sitten rupesin epäilemään että sanoikohan se edes että nyt voin ottaa housut pois. Kysyin että mitä sanoi ja hän toisti sen enkä vieläkääb saanut selvää. En kehdannut vaan mennä riisuutumaan kun ajattelin että jos se ei sanonutkaan niin. Kysyin vielä kaksi kertaa mitä ja aina hän vastasi enkä saanut selvää. Kysyin sitten lopulta itse että otanko siis housut pois ja hän vastasi kyllä. En tiedä kummalle tämä oli oudompaa, minulle vai lääkärille. :D Lääkäri myös liikkui pöytänsä ja tutkimuspöytänsä väliä tietokonetuolillaan istuen. Kun piti jotain hakea niin sinne hän lähti hitaasti mutta varmasti rullaamaan tuolillaan pitkän huoneen poikki. Lisäksi oli kyllä niin hellävarainen tutkimus että en tiedä että koskiko hän sinne ollenkaan, tuntui että tyyppi oli niin raihnainen että kädetkään ei kunnolla enää noussut. Oli vähän hämmentynyt olo kun sieltä lähdin.

Ei ollut lääkärikäynti vaan käynti arvauskeskuksen sh:lla. Kerron kuitenkin, koska oli niin koominen. En muista enää, mikä vaiva oli, mutta... Sh suositteli jotain ilman reseptiä saatavaa lääkettä. Hän halusi vielä tarkistaa, sopisiko se minulle, sillä olin raskaana. Avasi googlen koneelta, jonka näyttö oli minuun päin. Klikkasi ekaksi auki Vauva.fi-palstan (!!?) keskustelun ja selasi sitä vähän aikaa. Sitten kääntyi minuun päin ja selitti, että tämä sopii sinulle, kirjoitti muistilapulle lääkkeen nimen. Päätti kuitenkin selvitellä lisää koneeltaan, perui sanansa ja kirjoitti lapulle eri lääkkeen nimen. :)

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut lääkärikäynti vaan käynti arvauskeskuksen sh:lla. Kerron kuitenkin, koska oli niin koominen. En muista enää, mikä vaiva oli, mutta... Sh suositteli jotain ilman reseptiä saatavaa lääkettä. Hän halusi vielä tarkistaa, sopisiko se minulle, sillä olin raskaana. Avasi googlen koneelta, jonka näyttö oli minuun päin. Klikkasi ekaksi auki Vauva.fi-palstan (!!?) keskustelun ja selasi sitä vähän aikaa. Sitten kääntyi minuun päin ja selitti, että tämä sopii sinulle, kirjoitti muistilapulle lääkkeen nimen. Päätti kuitenkin selvitellä lisää koneeltaan, perui sanansa ja kirjoitti lapulle eri lääkkeen nimen. :)

Ehehee. Minulle suositteli apteekkari jotain tuotetta, joka hänen mielestään sopii raskausaikana, mutta jonka käyttö kiellettiin lääkkeen käyttöohjeissa.

Positiivisesti outo: eräänä kevätiltana minulla oli 20 min lääkäriaika yksityiselle lääkäriasemalle. Vaihdomme pari sanaa ja lääkäri käski ottaa paidan pois sekä mennä mahalleen, luulin että koputettelee tms mutta painoikin kyynerpäillä alaselkää niin että rutisi. Herrajeesusperkele! :O

Minulla oli orastava pissitulehdus ( ei ensimmäinen, siksi alettu ottaa labroja) sekä jokin paha jumi selässä ,mikä teki viiltäviä kipuaaltoja kylkiin.

poistuin tyytyväisenä sekä liki uudestisyntyneenä apteekkiin!

yleensä lääkärit tyytyvät sanomaan "täällä on lihasjumia, jumppaa" mutta tämä oli toiminn:-Dan mies

6- vuotiaana mulla oli pitkittynyt migreenikohtaus, enkä pysynyt pystyssä ollenkaan, en ollut päässyt itse sängystä melkein viikkoon. Äiti vei mut yksityiselle lääkärille, joka nauroi meidät pihalle. "Hahhaahaa, on kuule tyttö tainnut vaan käydä äidin viinakaapilla, mees kotiin selviämään!". En todellakaan ollut, haloo, 6-vuotias!

Elämäni ensimmäinen gynekäynti. Meni muuten ihan hienosti, mutta gyne puhui milloin vastaanottohuoneen nurkassa olleelle limoviikunalle, milloin seinällä riippuneelle kalenterille jne. Tuo tuntui, jotenkin niin hullulle, että minulta meni yli puolet gynen puheista ohi. Olin tuolloin hakemassa elämäni ensimmäistä e-pillerireseptiä. Myöhemmin kyllä totuin gynen tyyliin. En halunnut vaihtaa toiseen gyneen, sillä muuten hän oli yksi paikkakunnan (Helsinki) parhaista tuon alan erikoislääkäreistä ja todella hyvä erikoisalallaan.

Olin ollut flunssassa, jonka seurauksena olin menettänyt ääneni ja hain lääkäriltä sairaslomaa töistä. Pystyin hiljaisella äänellä kuiskimaan lääkärille. Keskustelu meni näin:

- Oletko laulaja? kysyi lääkäri

- En...? sanoin minä

- No kun laulajille usein käy näin.

- Joo en ole laulaja....

- No mutta laulajille kun usein kyllä käy näin!

- En ole laulaja.

- No sitten en tiedä mikä on vialla mutta laitetaan sut tuohon adrenaliinikoneeseen hengittelemään.

- Selvä............!

Kävin allergioiden takia lääkärissä. Oli mennyt pari kevättä ilman oireita, joten olin jo kuvitellut että olisin jotenkin parantunut siitepölyallergiastani, ja sanoinkin sen lääkärille joka katsoi minua syvälle silmiin ja sanoi: Voi kuule Anna, kun sellaista hyvää haltijaa ei olekaan joka sellaisia toiveita toteuttaisi.

Määräsi sitten lääkkeitä ja sanoi että jos olo ei parane viikonlopun aikana niin mun piti soittaa maanantaina ja sanoa että hei äijä, ei noist sun määräämist lääkkeist ollu mitään iloo!

No, maanantaina oli edelleen yskää ja kaikkea muutakin joten soitin taas lääkäriin ja sain ajan samalle. Olin hyvin ajoissa, enkä reagoinut kun kuuluu ovelta että Noniin Ansku, tänne sitten. Hetken päästä se toisti että no Ansku, meinaatko tulla? Tajusin että se puhuu mulle vaikka käytti jotaib omaa keksimää lempinimeä (nimi muutettu) ja kun hän kysyi mikä on, sanoin piruuttani että no äijä, kun niistä lääkkeistä ei ollut mitään iloa.

Hän huokaisi, katsoi minua murheellisesti ja sanoi No niin mä vähän arvasinkin, mutta ethän sinä ikinä minua kuuntele.

Sain lisää lääkkeitä, ja lähdin ihmeissäni.

En tajua vieläkään miksi se käyttäytyi niin tuttavallisesti =D

Kyseessä vanha, lähellä eläkeikää oleva lääkäri.

(Piilokamera.....?)

Olin flunssainen ja kurkkua sattui kovasti, piti siis mennä työterveydenhoitajan vastaanotolle (Turun Mehiläinen). Kerroin hoitajalle oireet, johon hän vain sanoi ettei viitsi kurkkuun edes katsoa, ETTEI ITSE SAA TARTUNTAA!!!!!!!!! Menin ihan sanattomaksi! Hän kirjoitti parin päivän saikun mitään tutkimatta. Kiitos ja näkemiin.

Umpisuolen leikkauksen jälkeen haava tulehtui, ja menin lääkärille näyttämään sitä kun nousi kuumetta ja kotihoito ei auttanut. Lääkäri oli nuori ja komea, ja siveli mun vatsaa hellästi haavan ympäriltä todella, todella myötätuntoisen näköisenä ja valitteli, että "oot varmaan kauhean kipeä, onpas kurjaa että tässä on käynyt näin". Tätä voivottelua kesti pitkään, ja lääkäri auttoi mut sitten ovellekin kyynärpäästä tukien ja silitteli käsivartta. 

Olin kyllä kipeä, mutta en ollut osannut odottaa lääkäriltä paijailua. Hyvä ettei puhaltanut pipiin. :) 

N23