Omituisin lääkärikäyntisi?

Olin menossa poistattamaan kaulassa olevaa isoa luomea äitini kanssa 13-vuotiaana. Keskustelimme lääkärin kanssa ja äitini kysyi että jäisikö siitä mahdollisesti isokin arpi. Lääkäri tuijotti luomea silmät sirrillään ja pohti "No jonkinlainen arpi jää, mutta eihän se missään tapauksessa NOIN ruma olisi kuin tuo"

Kiitosta vain, olin luomesta pahasti koulukiusattu LAPSI, kuljin tuon jälkeen suunnilleen kesälläkin kaulahuivi päällä kunnes pääsin leikkaukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin manometriassa eli ruokatorven paineenmittauksessa. Tutkimuksessa viedään ohut letku nenän kautta vatsaan ja se mittaa ruokatorven supistumista ja painetta samalla kun niellään pieniä kulauksia vettä.

Sanoin lääkärille ennen tutkimuksen alkua, että tämä ei tule onnistumaan, koska alasulkijani on kuroutunut umpeen (alasulkija on se osa joka närästyksessä falskaa, akalasiassa se strikturoituu). Lääkäri ei asiaan sanonut muuta kuin että letku on hyvin, hyvin kapea.

No, ei muuta kuin letkua kärsään. Mukavasti se menikin kunnes tökkäsi alasulkijaan. Lääkäri tunki ja tunki mutta ei se mennyt. Välillä piuha kääntyi mutkalle ja tuli muutaman kerran suusta ulos! Lääkäri käänsi ja väänsi, mulla valui räkä ja kuola ja kyyneleet. Välillä hoitaja ruikkasi lisää puudutusainetta nokkaan.

Lääkäri ei halunnut luovuttaa, mutisi vaan itsekseen että "on se menny aiemmin, koskaan ei oo näin käyny, ei voi olla näin". Minä olin selinmakuulla, istuallani, molemmilla kyljilläni mutta ei. Sitten lääkäri sai idean. Huusi isolla äänellä että "tee tekoröyhtäys, TEE TEKORÖYHTÄYS!!!" Tässä kohtaa mua alko naurattaan ja sain puserrettua pari pientä tekoröyhtäystä. Piuha ei mennyt siltikään.

Lopulta lääkäri puuskahti todella työlääntyneenä että "ei mee kokeile vaikka itse!" Ja törkkäsi mulle sen piuhan kouraan. Minä sitten hoo moilasena sitä muka tökkäsin pari kertaa. Nauratti ihan pirusti. Lopulta parinkymmenen minuutin sahaamisen jälkeen lääkäri suostui lopettamaan ja myöntämään, että ei se mene. En ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen sanovan yhtä masentuneena ja lannistuneena että "koskaan ei ole näin käynyt :( " Mietin vaan, että oli aika työlleen omistautunut lääkäri kun yhden, itsestäjohtumattoman epäonnistumisen otti noin raskaasti :D

Kuule, ei perhana, tätä en voi uskoa todeksi. Se ei ensinnäkään ole mahdollista että sua olisi tilanteessa naurattanut. Eikä kukaan olisi suostunut tuollaiseen kohteluun.

ei ihminen aina naura siksi, että olisi HAUSKAA. minulta kaivettiin todella tiukkaan ommeltuja tikkejä kyljestä, hoitaja pyyteli tuskanhiessä anteeksi ja minä nauroin vedet silmissä kun sattui ja kutitti yhtä aikaa.

" ai perkele..! hihi hee hee.. auuu.. hih hii!"

Vierailija kirjoitti:

Vahvasti meikattu,korkokenkäinen,venäjä -aksentilla puhuva,Ludmila tyyppinen lääkäri näytti kirjasta kuvaa,että mitä ,voisikohan olla tuo?Ja siis kysyi minun,potilaan mielipidettä.Olin satavarma,että olen piilokamerassa.Ja päälle lätkäsi tajuttoman pitkän saikun,vaikka kyseessä tyyliin pikku flunssa.No se oli tietenkin ihan kiva:)

Mahtoikohan sama daami olla päivystämässä hammaslääkärinä. Nimittäin pyytäessäni puudutusta, piikitti 4 eri kertaa , neljällä piikillä --eikä puutunut. Lopuksi päästeli sitten menemään ilman puudutusta poralla - se, ettei puudutus onnistunut johtui kuulemma siitä että olin ilmeisesti tupakoinut tuntia aikaisemmin? Ok, paitsi etten polta. Jäi ihmetyttämään mitä ainetta niissä puudutuspiikeissä oli kun ei puutunut ja mihin (ikeneen) ne päätyivät kun niin kovasti piikitti. Seuraus : Kotona toimenpiteistä 40 asteen kuume, antibioottokuuri, toinen hammaslääkäri joka nyt korjaillut hampaita parisen vuotta kipulääkärin jäljiltä ja osaa puuduttaa ihan yhdellä piikillä. Ikuinen hammaslääkäripelko. Harasoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilasin ajan gynekologille, halusin naislääkärin. Kun menin vastaanotolle, niin kuulin möreän miesäänen huutavan nimeäni. Mieslääkäri puristeli myös nännini, mitä kukaan ei ole ennen sitä tehnyt. Tämän käynnin jälkeen meni muutama vuosi, ennen seuraavaa gynekäyntiä.

Tuskin "puristeli nännejä", vaan teki rintojen palpoimisen, jonka jokaisen lääkärin pitäisi tehdä aina sisätutkimuksen yhteyssä. Tämä on ihan ohjeistus.

Tiesitkö muuten, että rintasyöpä on naisten yleisin syöpä länsimaissa - myös Suomessa.

Hei, tiedän rintasyövän riskin. En missään vaiheessa kyseenalaistanut lääkärin ammattitaitoa nännien puristelun vuoksi, uskoin hänen hoitavan hommansa. Lääkäri on hyvin "suosittu" paikkakunnallamme perusteellisuutensa vuoksi. Minulle oli kauheaa se, että halusin naislääkärin, ja sainkin tämän miehen. Seuraavalla kerralla vastaanottovirkailija pahoitteli erhettään ja sain erittäin pätevän naislääkärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin manometriassa eli ruokatorven paineenmittauksessa. Tutkimuksessa viedään ohut letku nenän kautta vatsaan ja se mittaa ruokatorven supistumista ja painetta samalla kun niellään pieniä kulauksia vettä.

Sanoin lääkärille ennen tutkimuksen alkua, että tämä ei tule onnistumaan, koska alasulkijani on kuroutunut umpeen (alasulkija on se osa joka närästyksessä falskaa, akalasiassa se strikturoituu). Lääkäri ei asiaan sanonut muuta kuin että letku on hyvin, hyvin kapea.

No, ei muuta kuin letkua kärsään. Mukavasti se menikin kunnes tökkäsi alasulkijaan. Lääkäri tunki ja tunki mutta ei se mennyt. Välillä piuha kääntyi mutkalle ja tuli muutaman kerran suusta ulos! Lääkäri käänsi ja väänsi, mulla valui räkä ja kuola ja kyyneleet. Välillä hoitaja ruikkasi lisää puudutusainetta nokkaan.

Lääkäri ei halunnut luovuttaa, mutisi vaan itsekseen että "on se menny aiemmin, koskaan ei oo näin käyny, ei voi olla näin". Minä olin selinmakuulla, istuallani, molemmilla kyljilläni mutta ei. Sitten lääkäri sai idean. Huusi isolla äänellä että "tee tekoröyhtäys, TEE TEKORÖYHTÄYS!!!" Tässä kohtaa mua alko naurattaan ja sain puserrettua pari pientä tekoröyhtäystä. Piuha ei mennyt siltikään.

Lopulta lääkäri puuskahti todella työlääntyneenä että "ei mee kokeile vaikka itse!" Ja törkkäsi mulle sen piuhan kouraan. Minä sitten hoo moilasena sitä muka tökkäsin pari kertaa. Nauratti ihan pirusti. Lopulta parinkymmenen minuutin sahaamisen jälkeen lääkäri suostui lopettamaan ja myöntämään, että ei se mene. En ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen sanovan yhtä masentuneena ja lannistuneena että "koskaan ei ole näin käynyt :( " Mietin vaan, että oli aika työlleen omistautunut lääkäri kun yhden, itsestäjohtumattoman epäonnistumisen otti noin raskaasti :D

Kuule, ei perhana, tätä en voi uskoa todeksi. Se ei ensinnäkään ole mahdollista että sua olisi tilanteessa naurattanut. Eikä kukaan olisi suostunut tuollaiseen kohteluun.

Kuule kyllä minua vain nauratti ja kovasti. Ja hoitajaa myös. Lienee syytä huomauttaa että manometria ei satu. Ainoa mikä siinä on niin limakalvoärsytys nenässä, mutta sinne laitetaankin puudutussprayta. Joten sekään ei tunnu. Piuha on kuin spagettia, niin veltto että sillä voi tökkiä vaikka silkkipaperia saamatta siihen reikää. Toki se hieman vistottaa, mutta ei se tunnu miltään.

Tuli muuten mieleen toinen juttu missä oli pokassa pitelemistä. Olin nielun varjoaineröntgenissä ja radiologi oli todella lyhyt ja tanakka nainen. Ikä jotain 45, tukka keskijakauksella ja nutturalla, pinkeä takki napitettu ylös asti. Hän oli todella mukava ja ystävällinen. Selitti rauhallisesti ja kunnolla turkimuksen etenemisen jne. Siksi tulikin melkoisena yllätyksenä kun tutkimuksessa nielaistaan käskettäessä geeliä, missä on varjoainetta. Lääkäri mlylväisi aina semmosella natsien komentoäänellä ihan sairaan kovaa ja napakasti että "NIELASE! " Sitten kun ulkoisesta habituksesta tuli vielä joku kapiainen mieleen niin nauruksihan se meinasi mennä.

N. 80-vuotiaalta näyttänyt naislääkäri ei millään halunnut kirjoittaa e-reseptiä vaan oli pakko printata paperinen, kun e-resepti on "niin hankala".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kylmäallergia, jota en vielä siinä vaiheessa tiennyt kun kävin järvessä uimassa. Sen seurauksena ihoni nousi paukamille (aivan kuin olisin kierinyt nokkospuskassa) ja hengittäminen kävi vaikeaksi. Päivystyksessä minua tutki muutama eri lääkäri ja diagnoosiksi sain, että olen vampyyri.

Yritin vielä myöhemmin varata aikaa lääkärille julkiselle puolelle, vastaukseksi sain vain että ei me sua voida hoitaa. Vasta yksityisellä sain diagnoosin.

siis kirjoitettiinko tietoihin OIKEASTI, että potilas on vampyyri? :D hitto. määki tahdon!

Höpsis.

Vierailija kirjoitti:

N. 80-vuotiaalta näyttänyt naislääkäri ei millään halunnut kirjoittaa e-reseptiä vaan oli pakko printata paperinen, kun e-resepti on "niin hankala".

Minulla on lompakossani viime keväänä kynällä kirjoitettu vanhanaikainen resepti, oikein keskussairaalassa kirjoitettu. Eikä ollut edes vanha lääkäri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin yksityisellä lääkärillä vatsakivun vuoksi. Mieslääkäri ei varmaan sanonut yhtään normaalia sanaa käyntini aikana. Urisi vain urrrmm, örrrm kun kerroin oireistani. Jossain kohtaa naurahtikin urhhmmhaahhaa. Siis tosi outo tapaus, mutta sain sentään lääkekuurin, joka auttoi vaivaan. Urrrmmmhh!

Mulla oli tuollainen gastroenterologian erikoislääkäri sairaalassa osastolla. Aamukierrollakin vastasi joka kysymykseen tuollain urahtamalla. En saanut mitään tolkkua ko. lääkäristä.

Ja mulla oli tämmöinen silmätautien erikoislääkäri Tyksissä. Hirveen kiva olla lääkärissä, kun toinen vaan murisee kuin uninen karhu. Onkohan tää joku erikoislääkärien juttu?

tulpatonmopo kirjoitti:

Napasin joskus yhden sinisen tabletin viikonlopun baarikieroksen jälkeen jonka joku mimmi tarjosi.. Hommat tuli muutamassa tunnissa hoidetuun. Ja nukahdin, tuli seuraava ilta, veitikka seisoi edelleen yhtä soittoa kuin järki. Joten lääkäriin mars, 

Menin lääkäriin ja noin neljä viiskympinen  tohtoritar haluasi tutkia vekotinta paremmin..loppu onkin historiaa..

Ymmärrettävää, ettet tahdo muistella miten pitkittynyttä erektiota hoidetaan. Kukaan ei tahdo muistaa, miten neulalla ja ruiskulla veri tyhjennetään paisuvaiskudoksesta.

Vierailija kirjoitti:

Leikkauksen jälkeen hoitaja yritti poistaa täyttä katetria sisältäni ja vielä nykäisemällä. Ai jumalauta se oli karmein kipu mitä olen ikinä kokenut. Anteeksipyyntöä ei kuulunut vaan "oho" Tämän jälkeen vaadin toisen hoitajan paikalle.

Niin no, siellä on ankkurina semmoinen vedellä täytetty pallonki, joka pitää ensin tyhjentää... Saattaapi muuten sattua ihan kiitettävästi!

Kärsin kovasta pahoinvoinnista, silmänympärysten kuivumisesta jopa ryppyyntymiseen asti sekä jatkuvasta janontunteesta, joiden syyksi epäilin lähiaikoina aloittamiani e-pillereitä. Varasin lopulta lääkärille ajan, jossa kerroin tilanteesta ja toivoin reseptiä toisiin ehkäisytabletteihin. Lääkäri ilmoitti, ettei pillereitä kannata lähteä vaihtamaan, sillä muuten vain vaihtaisin niitä koko ajan, eivätkä oireeni kuulostaneet pahoilta - eivät varmasti, jos niistä ei kärsi itse. Lääkäri epäili, että juomiseni ja janoni on ihan normaalia ja oli sitä mieltä, että liioittelen asiaa mielessäni. Silmänympärysten äkillinen kuivuminen kuulemma johtui ikääntymisestäni, sillä "kun täyttää 25, alkaa iho muuttumaan ja siitä tämä atopia". Lääkäri ilmoitti, että olen oikein terveennäköinen elovenatyttö, turhia mietin tällaisia. Lopulta kirjoitti reseptin silmänympärysrasvaan. Käytin rasvaa tuloksetta viikon, minkä jälkeen päädyin eri lääkärille, joka määräsi minipillerit ja kas, oireet katosivat!

Suomessa näköjään riittää valelääkäreitä ja -hoitajia. Ja noille apinoille vielä maksetaan kuukausipalkkaa.

Tehkääpä muuten valituksia huonosta kohtelusta, älkää aina alistuko kaikkeen skeidaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N. 80-vuotiaalta näyttänyt naislääkäri ei millään halunnut kirjoittaa e-reseptiä vaan oli pakko printata paperinen, kun e-resepti on "niin hankala".

Minulla on lompakossani viime keväänä kynällä kirjoitettu vanhanaikainen resepti, oikein keskussairaalassa kirjoitettu. Eikä ollut edes vanha lääkäri.

Sähköinen reseptitietokanta takkuilee ajoittain, joten jokaisessa paikassa on edelleen paperisia reseptilomakkeita varuiksi. Ja aina välillä niitä tarvitaankin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa näköjään riittää valelääkäreitä ja -hoitajia. Ja noille apinoille vielä maksetaan kuukausipalkkaa.

Tehkääpä muuten valituksia huonosta kohtelusta, älkää aina alistuko kaikkeen skeidaan.

Kaikki omituisuus ei tarkoita sitä, että että lääkäri/hoitaja olisi oikeasti huono. Kummalliset tilanteet voivat olla monen tekijän summa. Oma asiansa on jos työasenne on huono, eikä työtä tee niin kuin pitäisi. Lääkäri, joka nauro mun vuorolla on muina kertoina ollut ihan ok vaikka huvittava se silloinkin on ollut. Täydellistä ihmistä ei löydy mistään, edes lääkäreistä.

Menin ajokorttia varten terveystarkastukseen yksityiselle ja lääkäri käski ottamaan puseron pois, ja kun kysyin että myös liivitkin niin sanoi että joo. Lisäksi käski mennä makuulle tutkimuspöydälle jossa kuunteli stetoskoopilla sydämen. Sanoi sitten että terveeltä kuulostaa, ja teki näkötestin ja kyseli terveydestä muuta ja kirjoitti todistuksen. Puseron pois ottaminen ei sinällään lääkärissä ollut minulle outoa, sillä minulla on lievä skolioosi ja sitä oli aiemmin tutkittu useammminkin teiniaikoinani.

Olin 19-v enkä osannut epäillä taikka tiennyt että kyseinen lääkäri oli aivan liian perusteellinen. Lähtiessäni oli todella hölmistynyt olo, ja jälkeenpäin kun olen toisten ajokorttiterveystarkastuksia kuullut tajunnut, että taisi lekuria kiinnostaa tuijotella D kokoisia rintojani. (keski-ikäinen mies) 

Myöhemmin ovat kaikki muut lääkärit osanneet kuunnella keuhkojani ja sydäntäni liivit päällä tai siten että stetoskooppi on liivin reuna  alla.

Tämä juttu sattui minulle, kun jouduin jäämään sairaalaan osastolle pahan allergian takia. Olin turvonnut joka puolelta, täynnä rakkuloita, kuume n. 40 C  ja hengityskin takkuili. Niinpä makasin lääkärin tutkimisen jälkeen ensiapupoliklinikalla odotellen hoitajaa, jonka piti viedä minut osastolle.

Mieheni oli minua saattamassa ja odotti kanssani, kun melkoisen iäkäs hoitaja tuli käärekasa käsivarsillaan huoneeseen. Ensimmäisenä hoitaja vilkaisi miestäni epäluuloisena. Sitten hän sanoi merkitsevästi: "Me tästä tämän rouvan kanssa lähdetäänkin kohta osastolle, laitetaan vain ensin nämä kääreet." (Mies jatkoi istumistaan.) Hoitaja vilkaisi häntä vielä ja asettui sitten itse näkösuojaksi mieheeni päin, kun alkoi laittaa alavartalooni kääreitä. Sitä ennen hänen piti tietenkin ujuttaa pyjaman housuni alas, mikä tapahtui puoliksi peitteen alla. Hän huokaili ja mulkoili  mieheeni päin. Kun sitten päästiin vartaloni paketoinnissa alapääni kohdalle, hän pyjaman helmaa samalla suojakseni nyhtäen  kääntyi  mieheeni päin ja sanoi lähes tuohtuneena: "Eiköhän tämän kuljettajan nyt pitäisi lähteä pois, me kun tässä joudutaan paljastelemaan rouvan kanssa!"

Olotilani huomioonottaen minulla oli vitsit vähissä, joten tokaisin  kyllästyneenä: "Mieheni on ollut mukana kolmen lapsemme synnytyksessä, että eiköhän hän ole kummempiakin nähnyt yhteiselämämme aikana!" Tähän hoitaja riemastuen: "Onkos tämä sinun miehesi, voi hyvänen aika, luulin että hän on sinut tänne tuonut kuljettaja, hehee..." Myrtsin ilmeeni nähtyään hän vielä yritti paikkailla asiaa: "Tämä mies kun on niin paljon nuoremman näköinen kuin sinä, en olisi ikinä uskonut että on miehesi, hehee..." Jo vain miehenikin älysi siinä vaiheessa poistua paikalta.

Jouduin onnettomuuden takia paikkakuntamme arvauskeskukseen. Ensin jalka kuvattiin, ei näkynyt mitään. Sitten jalan avohaavat tikattiin niin että ne hoitajat ei edes odottanut puudutuksen vaikutusta, perkele sitä kivun määrää! Lopuksi se akka mikälie virolaisvenäläinen käski mun lähteä kävelemään. Sanoin siinä sitten että en mä voi tätä jalkaa liikuttaa. No, siinä aikansa jankutettua mulle tuotiin pyörätuoli. Seuraavana päivänä uudestaan sairaalaan näyttämään jalkaa. Polvesta luut poikki ja puoleksi murtumaisillaan. Lääkäriki ihmetteli että olishan se jo pitänyt jo eka kuvauksisa nähdä mitä tuossa jalassa on. Että tämmöstä sairaalahoitoa täällä meijän perukoilla on. :D

Vierailija kirjoitti:

Menin ajokorttia varten terveystarkastukseen yksityiselle ja lääkäri käski ottamaan puseron pois, ja kun kysyin että myös liivitkin niin sanoi että joo. Lisäksi käski mennä makuulle tutkimuspöydälle jossa kuunteli stetoskoopilla sydämen. Sanoi sitten että terveeltä kuulostaa, ja teki näkötestin ja kyseli terveydestä muuta ja kirjoitti todistuksen. Puseron pois ottaminen ei sinällään lääkärissä ollut minulle outoa, sillä minulla on lievä skolioosi ja sitä oli aiemmin tutkittu useammminkin teiniaikoinani.

Olin 19-v enkä osannut epäillä taikka tiennyt että kyseinen lääkäri oli aivan liian perusteellinen. Lähtiessäni oli todella hölmistynyt olo, ja jälkeenpäin kun olen toisten ajokorttiterveystarkastuksia kuullut tajunnut, että taisi lekuria kiinnostaa tuijotella D kokoisia rintojani. (keski-ikäinen mies) 

Myöhemmin ovat kaikki muut lääkärit osanneet kuunnella keuhkojani ja sydäntäni liivit päällä tai siten että stetoskooppi on liivin reuna  alla.

Aorta- ja pulmonaaliläpän pystyy kuuntelemaan liivit päällä, mutta mitraali- ja trikuspidaaliläppää ei. Eikä keuhkojakaan kokonaisuudessaan voi kuunnella potilaalta, jolla on liivit päällä.

Vierailija kirjoitti:

Jouduin onnettomuuden takia paikkakuntamme arvauskeskukseen. Ensin jalka kuvattiin, ei näkynyt mitään. Sitten jalan avohaavat tikattiin niin että ne hoitajat ei edes odottanut puudutuksen vaikutusta, perkele sitä kivun määrää!

Hoitajatko sun jalan tikkasivat? Se ei kyllä kuulu hoitajien toimenkuvaan, ja syytä vain lääkäriä siitä, jos aloitti ompelun ennenkuin puudutusaine ehti vaikuttaa.