Lue keskustelun säännöt.
Omituisin lääkärikäyntisi?
29.02.2016 |
Mitä lääkärikäynnillä tapahtui? Mikä teki siitä omituisen? :)
Kommentit (522)
Pikkurillini uloimmassa nivelessä todettiin nivelrikko. Työterveyslääkäri kehotti varaamaan ajan fysioterapeutille pikkurillin kuntoutusta varten :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neuvolan sisätutkimus. TODELLA nuori lääkäri(liekö ollut edes valmistunut) ei osannut tehdä koko tutkimusta, kun ei löytänyt koko kohdunkaulaa.
Minulta on kerran jäänyt papa-koe ottamatta, kun hoitaja ei löytänyt kohdunkaulaa. Oli kuulemma kokenut ottaja, ja minäkin olin käynyt sitä ennen lukuisissa papakokeissa. Mysteeriksi jäi.
Appeni on pepuntutkija. Näytin hänelle peppuni, jonne olin tunkenut ankeriaan. (Sähkö-.) Kylläpä appi säpsähti!
Menin kontrollia varten työterveyteen. Piti saada myös lähete labraan. Oli ollut muutama kuukausi aiemmin myyräkuume.
No höpinöiden jälkeen lähdin töihin. Autossa katsoin papereita. Ptsd- diagnoosi ja citalopram- resepti.
Minulla on Pennywise tatuointi olkapäässä. Kun riisuin hupparin lääkäri kavahti taaksepäin ja huudahti "Hui hirveää,minä pelkään pellejä!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuukautiseni lakkasivat vaikken ollut edes neljääkymmentä täyttänyt. En ollut käyttänyt ehkäisyä vuosikymmeneen -mieheni kanssa otimme "luonto päättää" asenteen aiheeseen saammeko lapsen vai emme. Vaikutti siltä, että luonto olisi päättänyt että emme.
No, menin lääkäriin, koska onhan se outoa jos kolmissakymmenissä olevalla naisella ei yht'äkkiä ole menkkoja. Kaikenlaista katseltiin ja sain jonkun hormonireseptin. Tulin kotiin, kerroin miehelleni, johon hän: "teepäs raskaustesti". Niin, sitä ei lääkäri ollut tullut ajatelleeksi enkä minäkään, vaikka tiesimme molemmat, että olen naimisissa enkä käytä ehkäisyä. Olen tässä minäkin toki outo, mutta olin jo hyväksynyt asian, ettei luonto ollut minusta äitiä aikonut, tai niin luulin.
Varmaan arvaattekin mikä "diagnoosi" sitten oli.
Kävin urologilla joka sanoi ettei erektiossa ole mitään häpeämistä. Kerroin hänelle ettei minulla ole erektiota johon urologi vastasi että minulla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli menkat ja vuosin Todella Paljon. Käytännössä istuin pöntöllä ja sinne valui juoksevaa verta jonka joukossa niitä maksanpalan näköisiä klönttejä. Olo alkoi olemaan aika heikko ja tottakai oli sunnuntai-ilta vielä. Soitin päivystykseen ja hoitaja lähti kysymään lääkäriltä pitääkö tulla ja sinne sitten lähdin.
Vastassa olikin nuori mies joka kurkkasi toosaan ja sanoi että enhän mä mitään vuoda. Tarjoutui kuitenkin nyppäämään kierukan pois.
Ei suostunut soittaman päivystävälle gynekologille. Laittoi kuitenkin lähetteen tutkimuksiin vaikka epäili vuodon määrää siitä huolimatta että olin vuorannut housut siteillä....
Näin jälkikäteen mietin että onko niillä joku kilpailu toosan turkimisesta....
Olimme huvipuistossa ja kun kiipesin alas heppakarusellista 2v sylissä horjahdin ja satutin nilkkani. Jostain syystä noin 50v mieslääkärillä oli hirveän hauskaa että tulosyy päivystykseen oli karusellista tippuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin urologilla joka sanoi ettei erektiossa ole mitään häpeämistä. Kerroin hänelle ettei minulla ole erektiota johon urologi vastasi että minulla on.
Aika vekkuli 🤭
Vierailija kirjoitti:
Pikkurillini uloimmassa nivelessä todettiin nivelrikko. Työterveyslääkäri kehotti varaamaan ajan fysioterapeutille pikkurillin kuntoutusta varten :).
:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12 vuoden kokemus kirjoitti:
12 vuoden kokemus kirjoitti:
Hoitovirheestä voi tehdä ilmoituksen jälkikäteen, kun olet saanut oikean diagnoosin niin 3 vuotta siitä eteenpäin voit ilmoituksen tehdä. Eli jos on vaikka 10 v sitten tehty hoitovirhe ja sait tänään oikean diagnoosin niin voit seuraavan 3 vuoden aikana tehdä valituksen.
Niin tämä siis sille jolla oli mukamas lonkan nivelpussin tulehdus vaikka oikeasti halvaantumisvaara.
Meillä tk:ssa yksi mummo tuli valittamaan lonkkaansa, diagnosoitiin lonkan limapussin tulehdukseksi ja sai kortisonipistoksen. No, tuli muutama viikko uudelleen, kun ei ollut parantunut. Mummo toivoi pääsevänsä lonkkakuvaan, jos olisi vaikka kulumaa. No, kuva otetiin, ja siinähän oli lonkkamurtuma. Vasta tässä vaiheessa mummo mainitsi kaat
Lisätkää heidän psykoosilääkitystään, niin sekava puhe muuttuu selkeäksi hetkessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin manometriassa eli ruokatorven paineenmittauksessa. Tutkimuksessa viedään ohut letku nenän kautta vatsaan ja se mittaa ruokatorven supistumista ja painetta samalla kun niellään pieniä kulauksia vettä.
Sanoin lääkärille ennen tutkimuksen alkua, että tämä ei tule onnistumaan, koska alasulkijani on kuroutunut umpeen (alasulkija on se osa joka närästyksessä falskaa, akalasiassa se strikturoituu). Lääkäri ei asiaan sanonut muuta kuin että letku on hyvin, hyvin kapea.
No, ei muuta kuin letkua kärsään. Mukavasti se menikin kunnes tökkäsi alasulkijaan. Lääkäri tunki ja tunki mutta ei se mennyt. Välillä piuha kääntyi mutkalle ja tuli muutaman kerran suusta ulos! Lääkäri käänsi ja väänsi, mulla valui räkä ja kuola ja kyyneleet. Välillä hoitaja ruikkasi lisää puudutusainetta nokkaan.
Lääkäri ei halunnut luo
Mä nauran tietynlaisessa univajeessa. Nauramisesta on yksi kirjauskin olemassa. Tuota saa aina pelätä, kun menee uniongelmien takia lääkäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kylmäallergia, jota en vielä siinä vaiheessa tiennyt kun kävin järvessä uimassa. Sen seurauksena ihoni nousi paukamille (aivan kuin olisin kierinyt nokkospuskassa) ja hengittäminen kävi vaikeaksi. Päivystyksessä minua tutki muutama eri lääkäri ja diagnoosiksi sain, että olen vampyyri.
Yritin vielä myöhemmin varata aikaa lääkärille julkiselle puolelle, vastaukseksi sain vain että ei me sua voida hoitaa. Vasta yksityisellä sain diagnoosin.
siis kirjoitettiinko tietoihin OIKEASTI, että potilas on vampyyri? :D hitto. määki tahdon!
Höpsis.
Höpsistä. Työntekijällä on velvollisuus kirjata löydökset haluamassaan muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin manometriassa eli ruokatorven paineenmittauksessa. Tutkimuksessa viedään ohut letku nenän kautta vatsaan ja se mittaa ruokatorven supistumista ja painetta samalla kun niellään pieniä kulauksia vettä.
Sanoin lääkärille ennen tutkimuksen alkua, että tämä ei tule onnistumaan, koska alasulkijani on kuroutunut umpeen (alasulkija on se osa joka närästyksessä falskaa, akalasiassa se strikturoituu). Lääkäri ei asiaan sanonut muuta kuin että letku on hyvin, hyvin kapea.
No, ei muuta kuin letkua kärsään. Mukavasti se menikin kunnes tökkäsi alasulkijaan. Lääkäri tunki ja tunki mutta ei se mennyt. Välillä piuha kääntyi mutkalle ja tuli muutaman kerran suusta ulos! Lääkäri käänsi ja väänsi, mulla valui räkä ja kuola ja kyyneleet. Välillä hoitaja ruikkasi lisää puudutusainetta nokkaan.
Lääkäri ei halunnut luovuttaa, mutisi vaan itsekseen että "on se menny ai
Jokainen ei ole hoitokielteinen, vaikka se sattuisi tai ottaisi hieman enemmän aikaa kuin mitä olisi odottanut.
Vierailija kirjoitti:
Menin 17-vuotiaana virtsatietulehduksen takia lääkäriin. Oireet olivat selvät ja tiesin mistä oli kyse, koska minulla oli ollut sama juttu siinä vaiheessa jo kolme kertaa aiemmin. Lääkäri kuitenkin kysyi suoraan, että voisiko minulla olla klamydia? Kerroin, että en usko, koska olen harrastanut seksiä vain yhden ihmisen kanssa, jolla ei itselläänkään ollut muita kumppaneita, niin tuli kommenttia ''No otetaan sinulta silti klamydiatesti, koska miehet pettää aina''...? :D Oli vähän epäuskoinen olo ja mietin jälkikäteen, että oliko kyseisellä lääkärillä mennyt huonosti miesrintamalla.
Klamydiatesti oli negatiivinen ja sain antibiootit virtsatietulehdukseen.
Minulla sama juttu 18-vuotiaana. En ollut ollut monta kertaa touhuissa ja nekin kerrat vain yhden pojan kanssa. Mutta lääkärin mukaan ihan itsestään selvää oli, että klamydiatestiin piti mennä ennen kuin sai lääkkeet virtsatietulehdukseen. Jälkeenpäin pidän tätä aika törkeänä semminkin, kun olen seuraavien kymmenien vuosien aikana sairastanut monta virtsistä, eikä koskaan, ikinä ole ole ehdotettu sp-tautitestejä, vaikka aihetta olisi ehkä ollut enemmän kuin teininä. Järkevintä olisi muutenkin aloittaa antibiootit heti ja jos ne eivät auta oireisiin, sitten voisi pohtia sitä sp-taudin mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoleman jälkeen olin aivan totaalisen hajalla ja uupunut, mutten kuitenkaan saanut unta. Menin kunnalliseen lääkäriin hakemaan unilääkkeitä ja kerroin hänelle syyn. Hän sanoi että ei unilääkkeet auta vaan liikunta. (no tämä on totta noin yleisesti mutta tuollaisessa tilanteessa luulisi saavan vähän helpotusta)
Hän sanoi, että ota lumikola käteen ja kolaa pari-kolme tuntia, kyllä se uni tulee. Pidin tätä huonona vitsinä mutta vastasin kuitenkin että asun kerrostalossa, ei siellä ole mitään kolattavaa. Sitten kysyi missä isäni oli asunut. Vastasin että omakotitalossa, miten se tähän liittyy? Sanoi "No mene kolaamaan sitä isävainaan pihaa"
En jäänyt kuuntelemaan enempää vaan lähdin itku kurkussa yksityiselle, 5 minuutin keskustelu ja unilääkeresepti kädessä.
Lääkekielteiset lääkärit eivät ole mitään reseptiautomaatteja, vaikka potilaat monesti näin uskovat. Kas kun ei metsäkävelyresepti.
Lääkäri ei omasta mielestään arvioinut minua. Mutta käytännön tasolla teki lausunnon, josta otti yhden diagnoosin pois listasta, joka edellisessä, itselleen mieluisassa tekstissä oli. Luulin copypastetusta diagnoosien osalta hänen sanoistaan ettei arvioi, mutta väärin luulin.
Tämä ei ole kyllä lääkäri käynti vaan työterveys hoitajan tarkastus. Hoitaja kysyi painoani jota en osannut kertoa sanoin etten omista vaakaa johon hoitaja vastasi ettei täällä hänen vastaanotolla ole myöskään vaakaa. Pahoitteli myös ettei pystynyt mittaamaan vyötärön ympärys mittaani koska ei ollut mittanauhaa. Tämä tapahtui keskisuuren kaupungin terveystalossa. Ihmetytti kyllä vähän. Luulisi että perus välineet pitää olla.
Lisäys tuohon aiempaan kirjoittamaani: entä, jos neuloisi, piirtäisi, värittäisi lääkärin kanssa jutellessa, niin sekin taas voisi auttaa keskittymisessä, kun on ahdistavampi olo, ettei aivot ylikuormittuisi niin nopeasti sanojen tuottamista hankaloittamaan (voi toki sanat olla kadoksissa välillä keinojen käytöstä huolimattakin). Olisiko keinojen käytöt sallittua terveydenhuollossakin vai mitä outoja kirjauksia niistä tilanteista tehtäisiin. Mielenterveys ja päihdetyön perusopinnoissa aikoinaan olisi saanut, vaikka neuloa tuntien aikana. Kirjoitin muistiinpanoja silloin eli sekin keino voi toimia oppitunneilla ja kenties, vaikka lääkärin vastaanotolla, kun unohtuu joskus mielessä käynyt asia ennen omaa puhumisen vuoroa (vai, mitä outoa siitä asiasta sitten kirjattaisiinkaan).