Omituisin lääkärikäyntisi?
Mitä lääkärikäynnillä tapahtui? Mikä teki siitä omituisen? :)
Kommentit (522)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin 17-vuotiaana virtsatietulehduksen takia lääkäriin. Oireet olivat selvät ja tiesin mistä oli kyse, koska minulla oli ollut sama juttu siinä vaiheessa jo kolme kertaa aiemmin. Lääkäri kuitenkin kysyi suoraan, että voisiko minulla olla klamydia? Kerroin, että en usko, koska olen harrastanut seksiä vain yhden ihmisen kanssa, jolla ei itselläänkään ollut muita kumppaneita, niin tuli kommenttia ''No otetaan sinulta silti klamydiatesti, koska miehet pettää aina''...? :D Oli vähän epäuskoinen olo ja mietin jälkikäteen, että oliko kyseisellä lääkärillä mennyt huonosti miesrintamalla.
Klamydiatesti oli negatiivinen ja sain antibiootit virtsatietulehdukseen.
Miksi tähän ei tullut alapeukkuja?
Miksi olisi pitänyt?
Minulla oli outo luomi josta olin hyvin huolissani. Terveyskeskuksessa hoitaja sitten heti tuumasi ettei tiedä mistä voisi olla kyse ja alkoi googlettamaan kuvia luomista joista on todettu syöpää. Siinä hän sitten vertaili niitä kuvien luomia omaani ja kyseli minunkin mielipidettäni.
Juu, googlen kuviahan minä tulin katsomaan, tottakai. Ei hoitajalla käynyt mielessä että olin samat kuvat jo kotonakin katsonut. Ja sen takia olin varannut ajan tk;hon.
Ohis, mutta toivottavasti hauska (ja paikoitellen aika kamalakin) ketju ei muutu hiivalääke-alapeukku-jankkaukseksi!
Tilasin ajan gynekologille, halusin naislääkärin. Kun menin vastaanotolle, niin kuulin möreän miesäänen huutavan nimeäni. Mieslääkäri puristeli myös nännini, mitä kukaan ei ole ennen sitä tehnyt. Tämän käynnin jälkeen meni muutama vuosi, ennen seuraavaa gynekäyntiä.
5 avausta on "jankkausta", jollakin on nyt lääkkeet ottamatta..
Loukkaannuin onnettomuudessa ja minut vietiin ambulanssilla päivystykseen. Ambulanssia vastassa ollut mies sitten heti ovien avauduttua kysyi ensihoitajalta "onko se tityy" tms. Vastasi että ei. Ilmeisesti alan slangia joka tarkoittaa joko hullua tai humalaista. Olin vielä tästä tuohtunut kun vastassa olikin jo aulassa lääkäri, joka kyseli että olenko varma että minuun sattuu oikeasti, vai pelkäsinkö vaan että sattuisi ja en siksi suostunut kävelemään. Tähän vielä päälle päivystosaston hoitajat jotka jättivät vastaamatta sekä minun että suoraan "apua!!" huutavan mummon kellonsoittoihin, se oli kiva keikka se.
Vierailija kirjoitti:
Loukkaannuin onnettomuudessa ja minut vietiin ambulanssilla päivystykseen. Ambulanssia vastassa ollut mies sitten heti ovien avauduttua kysyi ensihoitajalta "onko se tityy" tms. Vastasi että ei. Ilmeisesti alan slangia joka tarkoittaa joko hullua tai humalaista. Olin vielä tästä tuohtunut kun vastassa olikin jo aulassa lääkäri, joka kyseli että olenko varma että minuun sattuu oikeasti, vai pelkäsinkö vaan että sattuisi ja en siksi suostunut kävelemään. Tähän vielä päälle päivystosaston hoitajat jotka jättivät vastaamatta sekä minun että suoraan "apua!!" huutavan mummon kellonsoittoihin, se oli kiva keikka se.
Ai kamala! Ei ole niin kuin mitään rajaa hoitohenkilökunnan tökeröllä käyttäytymisellä.
Vierailija kirjoitti:
Hammaslääkäri laittoi kaikki mahdolliset viritykset suuhuni ja alkoi sitten kysellä
"No, mites kesä on sujunut"
"Iganh ghygin giighoh"
"No ootko lomalla ollu vai töissä
"Höihhä"
"No, mites muuten sujuu"
"Hihan hyhin hiihoh"
Yritä siinä sitten jutella :D
*hervoton naurunpyrskähdys*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin ruinaamaan lääkkeitä hiivaan kun hoitaja oli vakaasti sitä mieltä että pitäisi sp-testeihin mennä. Niitä kuulemma sp-tauteja löytyy koko ajan ihan kaikilta.
Pitkän väännön jälkeen sain lääkkeet ja kehotuksen tulla sitten myöhemmin niihin sp-testeihin.
En mennyt eikä ole vielä sp-tauteja ilmennyt.
Mutta yritän ajatella, että kai se on hoitsujen tehtävä noin sanoa kun onhan niitä tauteja. Mistäs se hoitsu tietää mitä minä harrastan tai en harrasta.
Voinko saada selityksen alapeukuille?
Älkää hei olko noin herkkiä noitten alapeukkujen suhteen!
Kun mä saan niitä, niin hymyilen vähän ja haistatan niille suloiset Peet. :) - siis mielessäni.
Jälleen iskeneen masennuksen vuoksi psykologilla käymässä.Odotushuoneessa lukee;tulethan tuoksutta.Melkein ajallaan tulee aivan helvetisti hajuvedeltä haiseva naisimmeinen ja kutsuu huoneeseen.Jotain kyselee,katselee minua välillä ja toteaa;olethan sinä kaunis nainen.Yhteensä kolme kertaa sen käynnin aikana lausuu samaa suunnilleen samoin sanoin.Jos tarkoitus oli motivoida ja piristää,niin perseelleen meni ja raakasti- ja tapa oli typerä.Kun en tavallista kummempi ole ulkonäöltäni.Ja henkeen otti se helvatinmoinen hajuvesimyrkky.Enkä käynyt hällä toista kertaa.Hoito jäi pariksi kuukaudeksi,kunnes tuli seuraava psykologi ja sit vasta kolmannella oli taitoakin.Psykiatri oli kyllä melkonen mörköpeikko tuijottamisineen-ei sille oikeen osannu kertoo,kun oli koko ajan sen näkönen,ettei kuuntele yhtään,vaan tekee analyysiä mitään kuulematta. Lausuntoon oli kirjoitettanut eri lääkkeen,kuin minkä reseptin minä sain- meinasi kirjoittaa minulle sopimatonta masennuslääkettä.Pätevä oli kyllä-paitsi siltä osin,että useampikin sai lääkityksen,joka ei heille käynyt,ja olisi ollut pienellä kyselyllä potilaalta selvinnyt.Mutta sama se on kaikkien lääkkeitten kanssa näköjään tk:ssakin-itse selvitettävä sopivuus,jos mahdollista.
Täällä oli aikoinaan eräs erittäin suorasukainen ja hurtilla huumorilla varustettu mieslääkäri.Vanhempi nainen kävi hällä alapääasioissa.Hajuvettä oli kaiketi lirautettu vähän "sinnekin" päin.Oli lääkäri todennut:-v...n pitää haista v...lta eikä hajuvedeltä.
Kiitos illan suurimmista nauruista :-D!
Edellinen viestini oli siis vastaus viestiin 296, jossa kerrottiin hammaslääkärikäynnistä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli aikoinaan eräs erittäin suorasukainen ja hurtilla huumorilla varustettu mieslääkäri.Vanhempi nainen kävi hällä alapääasioissa.Hajuvettä oli kaiketi lirautettu vähän "sinnekin" päin.Oli lääkäri todennut:-v...n pitää haista v...lta eikä hajuvedeltä.
Tämän on pakko olla lahtelainen!
Olin manometriassa eli ruokatorven paineenmittauksessa. Tutkimuksessa viedään ohut letku nenän kautta vatsaan ja se mittaa ruokatorven supistumista ja painetta samalla kun niellään pieniä kulauksia vettä.
Sanoin lääkärille ennen tutkimuksen alkua, että tämä ei tule onnistumaan, koska alasulkijani on kuroutunut umpeen (alasulkija on se osa joka närästyksessä falskaa, akalasiassa se strikturoituu). Lääkäri ei asiaan sanonut muuta kuin että letku on hyvin, hyvin kapea.
No, ei muuta kuin letkua kärsään. Mukavasti se menikin kunnes tökkäsi alasulkijaan. Lääkäri tunki ja tunki mutta ei se mennyt. Välillä piuha kääntyi mutkalle ja tuli muutaman kerran suusta ulos! Lääkäri käänsi ja väänsi, mulla valui räkä ja kuola ja kyyneleet. Välillä hoitaja ruikkasi lisää puudutusainetta nokkaan.
Lääkäri ei halunnut luovuttaa, mutisi vaan itsekseen että "on se menny aiemmin, koskaan ei oo näin käyny, ei voi olla näin". Minä olin selinmakuulla, istuallani, molemmilla kyljilläni mutta ei. Sitten lääkäri sai idean. Huusi isolla äänellä että "tee tekoröyhtäys, TEE TEKORÖYHTÄYS!!!" Tässä kohtaa mua alko naurattaan ja sain puserrettua pari pientä tekoröyhtäystä. Piuha ei mennyt siltikään.
Lopulta lääkäri puuskahti todella työlääntyneenä että "ei mee kokeile vaikka itse!" Ja törkkäsi mulle sen piuhan kouraan. Minä sitten hoo moilasena sitä muka tökkäsin pari kertaa. Nauratti ihan pirusti. Lopulta parinkymmenen minuutin sahaamisen jälkeen lääkäri suostui lopettamaan ja myöntämään, että ei se mene. En ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen sanovan yhtä masentuneena ja lannistuneena että "koskaan ei ole näin käynyt :( " Mietin vaan, että oli aika työlleen omistautunut lääkäri kun yhden, itsestäjohtumattoman epäonnistumisen otti noin raskaasti :D
Vierailija kirjoitti:
Olin manometriassa eli ruokatorven paineenmittauksessa. Tutkimuksessa viedään ohut letku nenän kautta vatsaan ja se mittaa ruokatorven supistumista ja painetta samalla kun niellään pieniä kulauksia vettä.
Sanoin lääkärille ennen tutkimuksen alkua, että tämä ei tule onnistumaan, koska alasulkijani on kuroutunut umpeen (alasulkija on se osa joka närästyksessä falskaa, akalasiassa se strikturoituu). Lääkäri ei asiaan sanonut muuta kuin että letku on hyvin, hyvin kapea.
No, ei muuta kuin letkua kärsään. Mukavasti se menikin kunnes tökkäsi alasulkijaan. Lääkäri tunki ja tunki mutta ei se mennyt. Välillä piuha kääntyi mutkalle ja tuli muutaman kerran suusta ulos! Lääkäri käänsi ja väänsi, mulla valui räkä ja kuola ja kyyneleet. Välillä hoitaja ruikkasi lisää puudutusainetta nokkaan.
Lääkäri ei halunnut luovuttaa, mutisi vaan itsekseen että "on se menny aiemmin, koskaan ei oo näin käyny, ei voi olla näin". Minä olin selinmakuulla, istuallani, molemmilla kyljilläni mutta ei. Sitten lääkäri sai idean. Huusi isolla äänellä että "tee tekoröyhtäys, TEE TEKORÖYHTÄYS!!!" Tässä kohtaa mua alko naurattaan ja sain puserrettua pari pientä tekoröyhtäystä. Piuha ei mennyt siltikään.
Lopulta lääkäri puuskahti todella työlääntyneenä että "ei mee kokeile vaikka itse!" Ja törkkäsi mulle sen piuhan kouraan. Minä sitten hoo moilasena sitä muka tökkäsin pari kertaa. Nauratti ihan pirusti. Lopulta parinkymmenen minuutin sahaamisen jälkeen lääkäri suostui lopettamaan ja myöntämään, että ei se mene. En ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen sanovan yhtä masentuneena ja lannistuneena että "koskaan ei ole näin käynyt :( " Mietin vaan, että oli aika työlleen omistautunut lääkäri kun yhden, itsestäjohtumattoman epäonnistumisen otti noin raskaasti :D
Kuule, ei perhana, tätä en voi uskoa todeksi. Se ei ensinnäkään ole mahdollista että sua olisi tilanteessa naurattanut. Eikä kukaan olisi suostunut tuollaiseen kohteluun.
:'D AP, nostan hattua, loistava aloitus! Kiitos kaikille jakamistanne kokemuksista!
Vierailija kirjoitti:
Tilasin ajan gynekologille, halusin naislääkärin. Kun menin vastaanotolle, niin kuulin möreän miesäänen huutavan nimeäni. Mieslääkäri puristeli myös nännini, mitä kukaan ei ole ennen sitä tehnyt. Tämän käynnin jälkeen meni muutama vuosi, ennen seuraavaa gynekäyntiä.
Tuskin "puristeli nännejä", vaan teki rintojen palpoimisen, jonka jokaisen lääkärin pitäisi tehdä aina sisätutkimuksen yhteyssä. Tämä on ihan ohjeistus.
Tiesitkö muuten, että rintasyöpä on naisten yleisin syöpä länsimaissa - myös Suomessa.
Heräilin kuorsaamiseni takia jatkuvasti ja olin rätiväsynyt, heräsin monesti tukahtumisen tunteeseen tai yskimiseen. Lääkäri katsoi minua päästä varpaisiin ja totesi "Oletko nyt tosissasi, ethän sinä ole ylipainoinen"
Vastasin, että olen silti tosissani ja olen äänittänyt kuorsaamistani ja jatkuva heräily häiritsee.
Sitten kysyi, onko minulla miestä. Sanoin ettei ole, elän yksin. Lääkärin kommentti "No ketä se kuorsaus sitten muka häiritsee"
Ööööh, minua? :D
Yksityisellä sekin ongelma sitten oli hoidettava.
Ai, no etpä kertonut että tuolloin elettiin 1970-lukua.