Omituisin lääkärikäyntisi?
Mitä lääkärikäynnillä tapahtui? Mikä teki siitä omituisen? :)
Kommentit (522)
Vierailija kirjoitti:
Kummallisinta oli kun lääkäri huusi minulle "Haluatko sinä sitten, että pojan korva puhkaistaan vai!? Sitäkö haluat, että laitetaan putket?!" Olin kyllä ajatellut, että jos vaikka kokeiltaisiin ensin antibioottikuuria kun pojan jokatalvi toistuva liimakorva on sillä yleensä hoitunut. Mutta kyllähän putkituskin olisi varteenotettava vaihtoehto varsinkin jos lääketieteen ammattilainen sitä suosittelisi ja uskoisi, että toistuva vaiva sillä ratkeaisi.
Olin päättänyt, etten lähde vastaanotolta ilman jotain hoitoa, kun poika ei ollut 3 viikkoon kuullut toisella korvallaan mitään ja se poikaa selvästi haittasi, tärykalvo oli todettu liikkumattomaksi ja syyksi todennäköisesti välikorvantulehdus. Lääkäri vaan ei halunnut kirjoittaa antibioottireseptiä, kun ei näkynyt punoitusta eikä ollut särkyä eikä kuumetta. Mielestäni ei siltikään ollut vaihtoehto, että lähdemme ilman mitään hoitoa kotiin ihmettelemään, ja siksi jäin inttämään reseptin perään.
Saatiin resepti ja vaiva parani siltä talvelta... ja seuraavana vuonna taas sama tappelu.
Siis sanoiko se lääkäri että ei punoita vai että ei ole tulehduksen merkkejä. Terve tärykalvo nimittäin on punakka, tulehtunut on (kupera) ja valkoinen/vaalea.
Minulla on paljon luomia ja pisamia. Todella paljon ja joka paikassa. Olivat ilmeisesti sotkeneet nimeni oikeinkirjoituksen (pitkä, vaikea nimi) ja kun ei jaksanut takeltaa niin huusi vain "No se jolla on hirveästi täpliä"
Luomenpistoleikkaukseen olin menossa siis.
Mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallisinta oli kun lääkäri huusi minulle "Haluatko sinä sitten, että pojan korva puhkaistaan vai!? Sitäkö haluat, että laitetaan putket?!" Olin kyllä ajatellut, että jos vaikka kokeiltaisiin ensin antibioottikuuria kun pojan jokatalvi toistuva liimakorva on sillä yleensä hoitunut. Mutta kyllähän putkituskin olisi varteenotettava vaihtoehto varsinkin jos lääketieteen ammattilainen sitä suosittelisi ja uskoisi, että toistuva vaiva sillä ratkeaisi.
Olin päättänyt, etten lähde vastaanotolta ilman jotain hoitoa, kun poika ei ollut 3 viikkoon kuullut toisella korvallaan mitään ja se poikaa selvästi haittasi, tärykalvo oli todettu liikkumattomaksi ja syyksi todennäköisesti välikorvantulehdus. Lääkäri vaan ei halunnut kirjoittaa antibioottireseptiä, kun ei näkynyt punoitusta eikä ollut särkyä eikä kuumetta. Mielestäni ei siltikään ollut vaihtoehto, että lähdemme ilman mitään hoitoa kotiin ihmettelemään, ja siksi jäin inttämään reseptin perään.
Saatiin resepti ja vaiva parani siltä talvelta... ja seuraavana vuonna taas sama tappelu.
Siis sanoiko se lääkäri että ei punoita vai että ei ole tulehduksen merkkejä. Terve tärykalvo nimittäin on punakka, tulehtunut on (kupera) ja valkoinen/vaalea.
Ja tämä tietäjä on varmaan lähihoitaja?
Menin uusimaan reseptejä vartin peruskäynnille terveyskeskuslääkärille kolmisen vuotta stten. Mitään vaivoja/huolta ei ollut, koska peruslääkkeet ovat toimineet, mutta yksi lääkkeistä vaati lääkärikäynnin. Vastassa oli vanhaakin vanhempi valkopartainen setä, joka jutteli yli 45minuutia kaikesta mahdollisesta, mitä missäkin asiassa/sairaudessa voi olla taustalla, ja vähän ohikin aiheen. Tyypillä ei ollut kiire mihinkään. Pari kertaa kyllä tuli jo melkein sanottua, että "niin, mutta nämä reseptit". :D Oli se vähän hämentävää, mutta mukavaa, aivan selvästi hän oli sellainen vanhanajan lääkäri eikä mikään liukuhihnatapaus. Myöhemmin apteekin farmaseutti katsoi reseptistä leimaa, ilmeisesti lääkärin tunniste-nroa (tms.) ja sanoi että "oho, näitä ei paljon enää näekään, useimmat on jo eläkkeellä tai kuolleet". Ilmeisesti numerosarjat on jonakin ajankohtana joko vaihtuneet, tai tullut yksi numero lisää tms. (?) ja tämä lääkäri kuului siihen edelliseen sarjaan. Varsinainen muinaismuisto siis :D
Aloitin uuden suhteen ja päätimme poikaystäväni kanssa käydä varmuuden vuoksi sukupuolitautitesteissä. Minut vastaanottanut hoitaja kysyi, mitä testejä haluaisin ja kun sanoin että kaikki (HIV-testi mukaan lukien) hän katsoi minua ja sanoi hymyillen: "Ei sinulla ole HIV:iä, sen näkee kun sinua katsoo. Et sinä ulkomaalaisten kanssa seksiä harrasta." Että tällaista valistusta. Pääsin kuitenkin testeihin ja uusi suhde sai alkaa turvallisin mielin.
Vierailija kirjoitti:
Aloitin uuden suhteen ja päätimme poikaystäväni kanssa käydä varmuuden vuoksi sukupuolitautitesteissä. Minut vastaanottanut hoitaja kysyi, mitä testejä haluaisin ja kun sanoin että kaikki (HIV-testi mukaan lukien) hän katsoi minua ja sanoi hymyillen: "Ei sinulla ole HIV:iä, sen näkee kun sinua katsoo. Et sinä ulkomaalaisten kanssa seksiä harrasta." Että tällaista valistusta. Pääsin kuitenkin testeihin ja uusi suhde sai alkaa turvallisin mielin.
Täysin vastuuton - ja rasistinen - kommentti hoitajalta, koska tietenkin sairautta on myös suomalaisilla.
Hyvä, että kävitte testeissä, mutta hoitajan käytös oli tökeröä.
Vierailija kirjoitti:
Sairastuin 4 kk esikoisen syntymän jälkeen antibioottiripuliin (liian rankan antibioottikuurin jälkeen), ja jouduin sairaalaan tiputukseen. Koska ei tiedetty mikä minulla oli, niin minua pallolteltiin sisätautien ja gynepuolen välillä. Gynegologisella puolella olivat pukeutuneet jonkinlaisiin avaruusasuihin ja siivooja pyyhki oven rivat perässäni, kun eivät voineet olla varmoja, että oliko minulla norovirus. Ilmeisesti ihan normia, mutta oli itselleni aika hämmentävä kokemus.
Olo sitten parani tiputuksen myötä, ja pääsin illan suussa kotiin. Lupasivat soittaa myöhemmin tuloksista. Kun sairaalasta sitten soitettiin, sieltä kerrottiin että minulla on salmonella ja annettiin tarkat toiminta-ohjeet (mm. ei saanut laittaa ruokaa,ettei tartuta muita). Olin ihan kauhuissani, olin juuri ennen sairaalaan joutumistani tehnyt pakastimen täyteen vauvasoseita, ja nyt joutuisin nekin heittämään pois. Seuraavana päivänä sairaalasta soitettiin, että minulla ei ole olekaan salmonellaa, vaan clostridium-bakteeri, ja siihen sain sitten antibiootit. Kun sitten puolentoista viikon jälkeen soitin sisätaudeille kysyäkseni lääkkeestä, niin kerroin reseptissä olleen lääkärin nimen, sairaalasta sanottiin että ei heillä ole sen nimistä lääkäriä siellä töissä... oli kyllä sellainen kokemus, että hengenvaarassa toivon pääseväni johonkin toiseen laitokseen hoidettavaksi. Terkkuja tutuille!
Huh! Ehditkö hävittää soseet?
Isäni kuoleman jälkeen olin aivan totaalisen hajalla ja uupunut, mutten kuitenkaan saanut unta. Menin kunnalliseen lääkäriin hakemaan unilääkkeitä ja kerroin hänelle syyn. Hän sanoi että ei unilääkkeet auta vaan liikunta. (no tämä on totta noin yleisesti mutta tuollaisessa tilanteessa luulisi saavan vähän helpotusta)
Hän sanoi, että ota lumikola käteen ja kolaa pari-kolme tuntia, kyllä se uni tulee. Pidin tätä huonona vitsinä mutta vastasin kuitenkin että asun kerrostalossa, ei siellä ole mitään kolattavaa. Sitten kysyi missä isäni oli asunut. Vastasin että omakotitalossa, miten se tähän liittyy? Sanoi "No mene kolaamaan sitä isävainaan pihaa"
En jäänyt kuuntelemaan enempää vaan lähdin itku kurkussa yksityiselle, 5 minuutin keskustelu ja unilääkeresepti kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin uuden suhteen ja päätimme poikaystäväni kanssa käydä varmuuden vuoksi sukupuolitautitesteissä. Minut vastaanottanut hoitaja kysyi, mitä testejä haluaisin ja kun sanoin että kaikki (HIV-testi mukaan lukien) hän katsoi minua ja sanoi hymyillen: "Ei sinulla ole HIV:iä, sen näkee kun sinua katsoo. Et sinä ulkomaalaisten kanssa seksiä harrasta." Että tällaista valistusta. Pääsin kuitenkin testeihin ja uusi suhde sai alkaa turvallisin mielin.
Täysin vastuuton - ja rasistinen - kommentti hoitajalta, koska tietenkin sairautta on myös suomalaisilla.
Hyvä, että kävitte testeissä, mutta hoitajan käytös oli tökeröä.
Mulle tuli mieleen, että olisiko tarkoittanut nuoria naisia? Jotenkin tuntuisi uskomattomalta, että lääkäri heittäisi moisen kommentin ihonvärin takia.
Olin menossa leikkaukseen ja hoitaja unohti antaa esilääkityksen, pelkäsin muutenkin nukutusta ihan kamalan paljon. Heräsin leikkauksen jälkeen heräämössä niin hoitaja tuli luokseni ja kysyi että laitetaanko sulle nyt se esilääkitys kun unohdettiin ennen leikkausta antaa. Mä olin ihan ihmeissäni että mitä järkeä sitä on enää laittaa. No hän kuitenkin päätti että laitetaan.
Ei sattunut itselle mutta tutulle:
Laskettu aika oli lähellä ja lapsi oli perätilassa. Neuvolan lääkäri sanoi, että lapsi voidaan kääntää oikeinpäin ennen synnytystä (tämä tapahtui aika monta vuotta sitten, en tiedä käännetäänkö lapsia kohdussa nykyään) . Äiti kysyi lääkäriltä, että onko tämä turvallista; hän oli kuullut, että operaatio on vaarallinen. Lääkäri totesi: "Joskushan sitä kuitenkin pitää kuolla".
Kävin muutama vuosi sitten työterveyden yleislääkärillä. Lääkäri oli noin 40-vuotias, reilusti ylipainoinen mies. Käynti meni muuten ihan hyvin, mutta lääkärillä oli avonaisen lääkärintakkinsa alla t-paita, jossa luki "En ole gynekologi, mutta voisin vilkaista". Tästä jäi todella hämmentynyt olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin uuden suhteen ja päätimme poikaystäväni kanssa käydä varmuuden vuoksi sukupuolitautitesteissä. Minut vastaanottanut hoitaja kysyi, mitä testejä haluaisin ja kun sanoin että kaikki (HIV-testi mukaan lukien) hän katsoi minua ja sanoi hymyillen: "Ei sinulla ole HIV:iä, sen näkee kun sinua katsoo. Et sinä ulkomaalaisten kanssa seksiä harrasta." Että tällaista valistusta. Pääsin kuitenkin testeihin ja uusi suhde sai alkaa turvallisin mielin.
Täysin vastuuton - ja rasistinen - kommentti hoitajalta, koska tietenkin sairautta on myös suomalaisilla.
Hyvä, että kävitte testeissä, mutta hoitajan käytös oli tökeröä.
Mulle tuli mieleen, että olisiko tarkoittanut nuoria naisia? Jotenkin tuntuisi uskomattomalta, että lääkäri heittäisi moisen kommentin ihonvärin takia.
Kyseessä oli hoitaja eikä lääkäri. No sama se, asiatonta silti.
Vähän OT, mutta joskus tuntuu, että hoitajien käsketään olla vähän tylyjä, jos potilas pyytää testejä ja kokeita, joita hänelle ei haluttaisi antaa. Syynä tietenkin vajavaiset resurssit ym., joihin potilas on täysin syytön. Ymmärtääkseni sukupuolitestien lisäksi saa ruinata ylimääräisiä gynekologitarkastuksia, lähes kaikkia verikokeita, miehillä eturauhassyöpää ennustavaa PSA-arvoa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin uuden suhteen ja päätimme poikaystäväni kanssa käydä varmuuden vuoksi sukupuolitautitesteissä. Minut vastaanottanut hoitaja kysyi, mitä testejä haluaisin ja kun sanoin että kaikki (HIV-testi mukaan lukien) hän katsoi minua ja sanoi hymyillen: "Ei sinulla ole HIV:iä, sen näkee kun sinua katsoo. Et sinä ulkomaalaisten kanssa seksiä harrasta." Että tällaista valistusta. Pääsin kuitenkin testeihin ja uusi suhde sai alkaa turvallisin mielin.
Täysin vastuuton - ja rasistinen - kommentti hoitajalta, koska tietenkin sairautta on myös suomalaisilla.
Hyvä, että kävitte testeissä, mutta hoitajan käytös oli tökeröä.
Mulle tuli mieleen, että olisiko tarkoittanut nuoria naisia? Jotenkin tuntuisi uskomattomalta, että lääkäri heittäisi moisen kommentin ihonvärin takia.
Kyseessä oli hoitaja eikä lääkäri. No sama se, asiatonta silti.
Vähän OT, mutta joskus tuntuu, että hoitajien käsketään olla vähän tylyjä, jos potilas pyytää testejä ja kokeita, joita hänelle ei haluttaisi antaa. Syynä tietenkin vajavaiset resurssit ym., joihin potilas on täysin syytön. Ymmärtääkseni sukupuolitestien lisäksi saa ruinata ylimääräisiä gynekologitarkastuksia, lähes kaikkia verikokeita, miehillä eturauhassyöpää ennustavaa PSA-arvoa jne.
Tosin, ovathan hoitajatkin syyttömiä resurssivajeeseen. Ei hoitajat siitä päätä vaan ylempi taho.
Minä jouduin ruinaamaan lääkkeitä hiivaan kun hoitaja oli vakaasti sitä mieltä että pitäisi sp-testeihin mennä. Niitä kuulemma sp-tauteja löytyy koko ajan ihan kaikilta.
Pitkän väännön jälkeen sain lääkkeet ja kehotuksen tulla sitten myöhemmin niihin sp-testeihin.
En mennyt eikä ole vielä sp-tauteja ilmennyt.
Mutta yritän ajatella, että kai se on hoitsujen tehtävä noin sanoa kun onhan niitä tauteja. Mistäs se hoitsu tietää mitä minä harrastan tai en harrasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei sattunut itselle mutta tutulle:
Laskettu aika oli lähellä ja lapsi oli perätilassa. Neuvolan lääkäri sanoi, että lapsi voidaan kääntää oikeinpäin ennen synnytystä (tämä tapahtui aika monta vuotta sitten, en tiedä käännetäänkö lapsia kohdussa nykyään) . Äiti kysyi lääkäriltä, että onko tämä turvallista; hän oli kuullut, että operaatio on vaarallinen. Lääkäri totesi: "Joskushan sitä kuitenkin pitää kuolla".
Tiedän myös tapauksen jossa perätilassa ollutta lasta ei käännetty juuri äidin turvallisuuden vuoksi. Lääkäri sanoi, että tällaisessa tapauksessa (lapsella oli heidän mielestään huonot mahdollisuudet selviytyä hengissä muutenkaan) ajatellaan äidin parasta.
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin ruinaamaan lääkkeitä hiivaan kun hoitaja oli vakaasti sitä mieltä että pitäisi sp-testeihin mennä. Niitä kuulemma sp-tauteja löytyy koko ajan ihan kaikilta.
Pitkän väännön jälkeen sain lääkkeet ja kehotuksen tulla sitten myöhemmin niihin sp-testeihin.
En mennyt eikä ole vielä sp-tauteja ilmennyt.
Mutta yritän ajatella, että kai se on hoitsujen tehtävä noin sanoa kun onhan niitä tauteja. Mistäs se hoitsu tietää mitä minä harrastan tai en harrasta.
Miksi et hakenut niitä hiivalääkkeitä apteekista ihan itse? Saa ilman reseptiä.
Venäläissyntyinen naislääkäri pahoitteli, että tyttäreni (3v) on ilmeisesti isänsä näköinen. Olin vastaanotolla kahdestaan lapsen kanssa ja kommentti tuli yllättäen ihan puskista, naureskeli vielä kommenttinsa päälle.
Sairastuin 4 kk esikoisen syntymän jälkeen antibioottiripuliin (liian rankan antibioottikuurin jälkeen), ja jouduin sairaalaan tiputukseen. Koska ei tiedetty mikä minulla oli, niin minua pallolteltiin sisätautien ja gynepuolen välillä. Gynegologisella puolella olivat pukeutuneet jonkinlaisiin avaruusasuihin ja siivooja pyyhki oven rivat perässäni, kun eivät voineet olla varmoja, että oliko minulla norovirus. Ilmeisesti ihan normia, mutta oli itselleni aika hämmentävä kokemus.
Olo sitten parani tiputuksen myötä, ja pääsin illan suussa kotiin. Lupasivat soittaa myöhemmin tuloksista. Kun sairaalasta sitten soitettiin, sieltä kerrottiin että minulla on salmonella ja annettiin tarkat toiminta-ohjeet (mm. ei saanut laittaa ruokaa,ettei tartuta muita). Olin ihan kauhuissani, olin juuri ennen sairaalaan joutumistani tehnyt pakastimen täyteen vauvasoseita, ja nyt joutuisin nekin heittämään pois. Seuraavana päivänä sairaalasta soitettiin, että minulla ei ole olekaan salmonellaa, vaan clostridium-bakteeri, ja siihen sain sitten antibiootit. Kun sitten puolentoista viikon jälkeen soitin sisätaudeille kysyäkseni lääkkeestä, niin kerroin reseptissä olleen lääkärin nimen, sairaalasta sanottiin että ei heillä ole sen nimistä lääkäriä siellä töissä... oli kyllä sellainen kokemus, että hengenvaarassa toivon pääseväni johonkin toiseen laitokseen hoidettavaksi. Terkkuja tutuille!