Mitäs mieltä tästä tarinasta? Blogisti jätti aviomiehen ja rakastui työkaveriin
hehkutti onnea, elämän hyvyyttä. Nyt työkaveri palasi exänsä luo ja tämä blogisti jäi nyt yksin. Lapsi 2 kk.
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pillu vie ja järki seuraa vierestä, viis lapsen ja muiden tunteista. Kaikki selitetään "erityisherkkyydellä". Ei helvetti miten tyhmiä ihmisiä onkin olemassa.
Ketjun innoittamana kävin lukemassa blogia,( joka oli minulle ennestään tuntematon).
Ja tosiaan tuli taas kerran tyrmistys siitä, kuinka tyhmiä ihmisiä monet tähän ketjuun kirjoittaneista on. Tai ei ehkä tyhmiä, mutta tunnevammaisia jotenkin. Tai jotenkin kovin naiiveja. Hieno blogi, vaihtelua niihin teeitseomaanettilehteä-tuote-esittelyblogeihin, joista täällä yleensä kohkataan. Että jotain hyvää tässäkin keskustelussa.
ehkä me ei olla niin erityisherkkiä.
"Tunnen itsessäni toisten tunnetilat ja kovasti haluaisin myös heitä auttaa." Word.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pillu vie ja järki seuraa vierestä, viis lapsen ja muiden tunteista. Kaikki selitetään "erityisherkkyydellä". Ei helvetti miten tyhmiä ihmisiä onkin olemassa.
Ketjun innoittamana kävin lukemassa blogia,( joka oli minulle ennestään tuntematon).
Ja tosiaan tuli taas kerran tyrmistys siitä, kuinka tyhmiä ihmisiä monet tähän ketjuun kirjoittaneista on. Tai ei ehkä tyhmiä, mutta tunnevammaisia jotenkin. Tai jotenkin kovin naiiveja. Hieno blogi, vaihtelua niihin teeitseomaanettilehteä-tuote-esittelyblogeihin, joista täällä yleensä kohkataan. Että jotain hyvää tässäkin keskustelussa.
ehkä me ei olla niin erityisherkkiä.
Erityiskovia jopa.
Toivottavasti tän mamman seuraava kumppani sattuu myös olemaan erityisherkkä...
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut, mutta jos erityisherkät eivät pysty hillitsemään itseään kun lapsen etu sitä vaatii, koska tuntevat niin vahvasti, niin heidän ei pitäisi tehdä lapsia.
Mitä se lapsen etu olisi tässä tapauksessa tarkalleen ottaen vaatinut? Sitäkö, että siedetään tyhjää, rakkaudetonta liittoa? Annetaan malli parisuhteesta, jossa molemmat kohtelevat toisiaan huonosti? Eletään ulkoisesti hienoissa puitteissa, mutta ollaan sisältä täysin eksyksissä? Jos tämä on teidän käsityksenne lapsen edusta, en enää ihmettele, että meillä on niin paljon masentuneita nuoria.
Itse olen sitä mieltä, että lähes minkä tahansa liiton voi kyllä pelastaa, jos tahtoa vain löytyy MOLEMMILTA. Tämän bloggaajan tapauksessahan mies on myöntänyt luovuttaneensa parisuhteen osalta jo vuosia sitten ja omalta osaltaan ajaneensa naisen etsimään rakkautta muualta. Missä asemassa te siis olette tuomitsemaan naisen valintoja? Ja kuka teille myönsi kyvyn arvioida lapsen etuja, kun ette tapausta tämän enempää tunne? Minusta bloggaaja teki ainoan oikean ratkaisun ja osoitti lapselleenkin, että kulisseilla ei ole mitään merkitystä, jos rakkaus ja läheisyys puuttuvat ihmissuhteista. Mieluummin ottaa riskin kaiken menettämisestä, kuin näivettää itseään tyhjässä liitossa hiljaa kuoliaaksi! Itse arvostan hänenlaisiaan aitoja ihmisiä, jotka osaavat tarvittaessa elää myös itselleen, ei aina marttyyrimaisesti muiden takia uhrautuen.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tän mamman seuraava kumppani sattuu myös olemaan erityisherkkä...
Miksi?
Olen alusta asti silloin tällöin lueskellut blogia aina kun se on tullut lilyssä vastaan. Koko ajan kirjoittajasta on välittynyt kuva että kaikki on vaikeaa ja on jotenkin aivan hukassa elämässään. Ja niin varmaan onkin viime käänteistä päätellen. Itse en voi tunne-elämältäni melko tasaisena ihmisenä tällaista säätöä ymmärtää, mutta toisaalta ihailen heittäytymistä ja uskaltamista. Moni varmasti olisi jäänyt huonolta tuntuvaan suhteeseen koska yhteinen lapsi yms yms.
Kaiken kaikkiaan rohkeaa ja rohkea kirjoitus.
Mutta miksi tajusi kaiken tämän rakkaudettomuuden vasta kun rakastui työkaveriin? Eli ei eronnut puhtaalta pöydältä vaan vasta kun uusi oli valmiina.
Mulle tästä blogista jäänyt mieleen toistuva valitus tukiverkon puutteesta ja siitä miten rankkaa on kun on lapsi ja työ ja koirat ja omaa aikaa ei ole. Todennäköisesti uusi rakkaus tarjosi pakotien. Muuten en tähän uusimpaan käänteeseen en ota kantaa.
Aikaisemmin kyllä hehkutti ja rakasti kovasti aviomiestään. Joten enpä tiedä oliko se liitto tyhjä ja rakkaudeton vai halusiko antaa ulospäin toisenlaisen kuvan?
Mä en ymmärrä miten pienten lasten vanhemmat ehtivät erota. Missä välissä arjen pyörityksessä ehtii pettyä tai riidellä niin paljon? Miten jaksaa tehdä niin suuria ja kauaskantoisia päätöksiä? Hoitaa käytännön järjestelyitä?
Huonoja aikoja tulee aina, välillä ne kestää jopa vuosia. Jonkinlainen yhteys ja keskinäinen kunnioitus pitää toki löytyä, mutta romantiikka ja sielujen yhteys voi olla kaukana vaikeina aikoina.
Siellä on nyt mukavat oltavat työpaikalla. Juuri tunnelmoivat virkistyspäivässä. Riittää työterveyspsykogille töitä ja siellähän tämä hlö jo käy
Miten muuten tuollainen 2vee sopeutuu vko-vko-systeemiin? Joko sitä suositellaan ton ikäisille?
Siis blogistihan kertoi, et lapsella menee hyvin, mutta tuskin se täysin ongelmatonta on? Ei kai ton ikäinen ymmärrä, että vielä vko niin näen äidin/isän?
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo nyt sellaiselta vaikuta, että hankkiutuisi raskaaksi tahallaan. Todellakaan.
Paitsi, jos näiden sielut ovat yhtyneet jo aiemmin ja rakkauden hedelmä täydellistää tämän syvän ja merkityksellisen suhteen.
Mä en tajua tota blogin nimeä... Sehän on suomennettuna "parempia elämiä". Pitäisköhän olla "ett bättre liv"?
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tota blogin nimeä... Sehän on suomennettuna "parempia elämiä". Pitäisköhän olla "ett bättre liv"?
Jos uskoo jälleensyntymään, samsaraan.
Ihminen on taitava selittämään asiat itselleen edullisesti. Kuinkahan paljon mietti tätä miehen puolisoa ja hänen tunteitaan, jos tämä nimenomaam on bloggaajan erityiskyky. Eikö ollut mitään muuta keinoa, että olisi saavuttanut onnen ja rauhansa.
Ketjun innoittamana kävin lukemassa blogia,( joka oli minulle ennestään tuntematon).
Ja tosiaan tuli taas kerran tyrmistys siitä, kuinka tyhmiä ihmisiä monet tähän ketjuun kirjoittaneista on. Tai ei ehkä tyhmiä, mutta tunnevammaisia jotenkin. Tai jotenkin kovin naiiveja. Hieno blogi, vaihtelua niihin teeitseomaanettilehteä-tuote-esittelyblogeihin, joista täällä yleensä kohkataan. Että jotain hyvää tässäkin keskustelussa.