Mitäs mieltä tästä tarinasta? Blogisti jätti aviomiehen ja rakastui työkaveriin

Ilman muuta ymmärsin pitempään lukematta, että erityisherkkä täytyy olla. Siis blogistin, muut ympärillä on varmaan erityisen vahvoja, toivottavasti.

Omaa naamaa ei näytä, mutta lapsen kyllä?

Vierailija kirjoitti:

Thaimaan matkakin viiden tähden hotellissa jää, ja avioerokin maksaa 200 e. Rankkaa.

Ja ilmeisesti ainoa, jolla on rankkaa, on bloggaaja itse. Mitä siitä 2-vuotiaasta, joka on muutaman kuukauden sisään kokenut muuton, vanhempien eron, vuorotellen asumisen vanhempien kodeissa, äidin uuden miehen ja äidin eron uudesta miehestä. Vaikka tuon ikäinen ei kaikkea ymmärtäisikään, niin kai hän kuitenkin huomaa jotain olevan vialla, kun äiti ulvoo kylppärin lattialla keskellä yötä.

Surullista. Niin surullista.

Onpas täällä täydellisiä mammoja tuomitsemassa :) Tsemppiä blogistille, elämässä kokee vaiheita, joita ei ikinä olisi uskonut kokevansa. Niin itsekin, ja kaikesta on selvitty ja kaikella on ollut tarkoituksensa. Itsekin käsittelin kahta eroa päällekkäin, ja se sattuu.

On uskallettava elää ja luottaa tunteisiinsa, eikä kukaan tee suuria päätöksiä ilman vuosien pohdiskelua, vaikka se näyttäisi siltä ulkopuolisista. Heistä ei tarvitse edes välittää. Aika parantaa, ja lopulta löydät itsesi kaiken jälkeen <3

Perus nainen - ajattelee vain pillullansa

"Me erityisherkät kun rakastutaan niin kovasti, niin syvästi, niin nopeasti. Toipuminenkin vie pitemmän ajan. Mutta silti, silti, on mahtavaa elää tunteet täysillä. Mahtavaa nähdä maailman kauneus, vaikka se sitten tarkoittaakin, että ne rumat hetket on tosi rankat. Meidän pitää rakastaa itseämme vahvasti ja hellästi"

Lapsiaikuinen joka ei kykene ottamaan vastuuta omista teoistaan, eikä kestä jos kaikki ei ole ihanaa ja uutta koko ajan. Selittelee sitten itsekeskeisyyttään erityisherkkyydellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisikohan tämä palata oman exän kanssa yhteen

Jos sillä miehellä on yhtään järkeä päässään, niin ei.

Niin. Lähinnä ne on naiset jotka noin epätoivoisia ovat, kuten tämäkin ketju valitettavasti osoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Sillä on oikeesti tuo erityisherkkyys. On siis tästä kertonut. Ehkä jooga ja mindfulness auttaa. Koko blogin tarkoitushan on hyvän olon etsiminen itselle. Rakkaus, hyvä olo, ruoka jne.

Niimpä. Muiden tunteilla ei sitten niin väliä olekaan...

Kuulostaa ennemminkin erityisretardilta.

Mä luin pätkiä eri päivityksistä, vuosien varrelta. En pysty sanomaan mitään, sillä näistä muodostunut kuva tyrmää. Ei tätä voi edes kommentoida.

Miten niin tyrmää?

Lukekaa itse, ajatuksella.

En ole lukenut, mutta jos erityisherkät eivät pysty hillitsemään itseään kun lapsen etu sitä vaatii, koska tuntevat niin vahvasti, niin heidän ei pitäisi tehdä lapsia.

Mulle tuli myös niin outo kuva. Hän rakastaa ja haluaa onnea. On kiitollinen ja pyrkii kohti hyvää. Antaa itsestään "ylevän"kuvan. Mutta kuitenkin riitelee, pettää, käy lomalla Kanarialla jne. Eli missä on se henkisyys ja elämän ihmeellisyys, jota tavoittelee.

Luettuani ymmärsin aviomiehen halukkuuden erota nopeasti kaikessa ystävyydessä.

Nää oli ollut 13 vuotta yhdessä

Blogista:

"Ex-mies on käynyt keräämässä minua kasaan. Tuli tiistai-aamuna luokseni vietyään lapsen ensin hoitoon, käytti koirat ulkona, piti hetken sylissä ja jutteli ennen kuin lähti töihin. Illalla vaihdettiin hoidettavia ja sain samalla iltaruoan. Tullessani lapsen kanssa kotiin huomasin salmiakkipussin ja tulppaanit tytön kassissa, olivat käyneet yhdessä ostamassa lohdutukseksi. Hän kyselee miten voin ja jaksanko hoitaa lapsen päiväkotiin.

...

Eilen illalla ex-mies tuli luokseni ja teki meille kaikille ruokaa ja oli hetken seurana.

...

Ex-mies on kertonut olevansa niin pahoillaan että tämän piti käydä juuri minulle että häntä oikein itkettää."

Mitä ihmettä???? Onko tämä ihan ok, että niinkin julkisella areenalla kirjoittelee noin sekava ihminen?

Saas nähdä miten tarina jatkuu. Nyt voi joogata ja eheytyä ilman 2-vuotiasta Koh Samuilla.