Lue keskustelun säännöt.
Mies kutsuu jatkuvasti kotiimme ruokavieraita, olen jo väsynyt ! :(
18.02.2016 |
Mitä mieltä olette tästä perheemme tyypillisestä järjestelystä:
Mies kutsuu, monesti minulta kysymättä, meille kotiimme todella usein päivällis- ja illallisvieraita. Eikä tämä vielä mitään, mutta vastuu ruoanlaitosta, ideoinnista, leipomisesta, tarjoilusta ja siivouksesta on aina vain minulla. Kokonaan. Mies istuu pöydässä passattavana kuin yksi kutsuvieraista ja minä joudun tekemään kaiken. :(
Olen nyt kyllästynyt ja väsynyt. Olen yrittänyt ehdottaa miehelle, voisiko tämäkin tehdä jotakin, olisi kerrankin ns. aktiivinen isäntä. Pari viimeistä kahvituskertaa olen erikseen kehottanut miestä ennen vieraiden tuloa vastaamaan sitten kahvipöydässä kahvin kaatamisesta, eli kaataisi edes kahvin kuppiin ja osaisi oma-aloitteisesti tarjota lisää. Ei ole tämäkään onnistunut! Kahvikupit on kaikilla olleet tyhjinä, olen kysyvästi odottanut, vieraat ovat odottaneet, ja mies vaan istuu pöydässä. Yksi ainoa vastuualue eikä tämäkään onnistu ilman käskemistä!!
Mitä voin tehdä? Tykkään itsekin ruokavieraista, ei siinä mitään, mutta en jaksaisi aina olla yksin vastuussa kaikesta! Ja en haluaisi vaikuttaa vieraiden aikaan nalkuttavalta vaimolta, jolta varmasti vaikutan, kun joudun miestä "patistamaan" pienissäkin asioissa.
Kommentit (106)
Jos mun mies ilman yhteistä sopimusta kutsuisi kerta toisensa jälkeen, niin lopulta toikaisisin et ihanaa, mihinkä oot aatellut viedä meidät syömään? Ja jos tulis vaan kahvitteleen, voisin kyllä laittaa kahvin tippumaan ja lätkäästä keksit ja pullat pöytään, mutta tuumisin et jos haluaa kahvia niin pannusta löytyy. Itsepalvelun toimii niin meillä kuin kavereillakin, paitsi juhlatilanteissa luonnollisesti.
Olen polttanut itseni aiemmin kuuman uunin ja kiehuvan teeveden kanssa, joten en käsittele kuumia esineitä kuin välttämättömän pakon edessä ja ja jos vierailla on terveet jalat, he voivat oman kahvinsa kaadella kuppiin ja kantaa pöytään. Jos taas on heikot jalat, niin tasapuolisesti niin minä kuin mieheni täytämme vieraan kuppia ja muita tarjottavia. Vaikka kuinka olen vaimo, en ole mikään orja, kotiapulainen tai muutenkaan se jonka kuuluu huolehtia toisen kutsumista vieraista, jollen itse sitä halua tehdä. Ja se että joskus on asiaan suostunut, ei tarkoita, että lupautuu jatkamaan samaa ikuisuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP täydentää.
Eli mies kutsuu tuttavapariskuntiammep, sukulaisiaan ja kavereitaan meille puhumatta asiasta ensin minun kanssani. Joskus olen saanut varoitusaikaa vain 2 tuntia - sunnuntaina! Yritä siinä sitten raapia kasaan kaapista ja pakastimesta jotakin tarjottavaa ja jatkaa omaa ruokaamme määrällisesti että riittäisi vieraillekin. Onneksi jotakin on aina, tähän asti, löytynyt.
Useimmiten kuulen asiasta päivää, paria ennen. Mies vaan ilmottaa, että by the way, X ja Y tulee meille sitten huomenna tai ylihuomenna illalla. Ja minä alan stressin vallassa pähkäilemään mitä tarjotaan ja mitä ruokarajoituksia itse kullakin on.
Tykkään kyllä laittaa ruokaa ja olla johonkin pisteeseen asti jonkinlainen kodinhengetär, mutta odottaisin miehenkin ottavan asioista vähän vastuuta! Erityisesti kun on vieraat kutsunutkin! Hän ihan oikeasti, istua töröttää pöydän ääressä kuten kaikki vieraat ja odottaa mun olevan joku tarjoilija myös hänelle.
Eihän sun mies puhu ruoasta mitään. Olet itse kehittänyt ton ruokapakkomielteen. Ne ihmiset on tulossa miehen sanoken mukaan vaan käymään ja ihan kahvit riittää silloin, jos jotain. Tämä on aivan selvää, ei kukaan vieraskaan oleta saavansa illalliskutsua parin tunnin varoitusajalla!!
Kyllähän ihmiset odottavat ruokaa, jos ruoka-aikaan kutsutaan. Tässä on kuitenkin varmaan tosi erilaisia tapoja. Me ei koskaan kutsuta kavereita kahville tai käydä ihan vaan kahvilla jonkun luona. Jos kutsutaan kylään, se tarkoittaa aina ruokailua. Joskus brunssia, joskus laitetaan yhdessä ruokaa, toisinaan hienoa illallista.
Ymmärrän siis apta tässä asiassa, jos tiedän että meille tulee vieraita kuudelta illalla, niin en todellakaan voi vaan tarjota kahvia. Meillä on myös vähän samanlainen työnjako, mies ei suunnittele eikä kokkaa. Iso ero on, että mies todella arvostaa minun panostani, yrittää hillitä mun suunnitelmia ja sanoo että vähempikin riittää, eikä missään nimessä kutsu iöman minu suostumustani.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ihmiset odottavat ruokaa, jos ruoka-aikaan kutsutaan.
Onko olemassa jotkut globaalit, kaikille yhteiset ruoka-ajat :o? Mihin aikaan pitää siis ymmärtää olla kutsumatta vieraita, jos ei halua että vieraat olettavat tulevansa "ruoka-aikaan"?
T. Tänään syön päivällisen klo 16, eilen klo 18, huomenna ehkä seitsemältä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ihmiset odottavat ruokaa, jos ruoka-aikaan kutsutaan. Tässä on kuitenkin varmaan tosi erilaisia tapoja. Me ei koskaan kutsuta kavereita kahville tai käydä ihan vaan kahvilla jonkun luona. Jos kutsutaan kylään, se tarkoittaa aina ruokailua. Joskus brunssia, joskus laitetaan yhdessä ruokaa, toisinaan hienoa illallista.
Ymmärrän siis apta tässä asiassa, jos tiedän että meille tulee vieraita kuudelta illalla, niin en todellakaan voi vaan tarjota kahvia. Meillä on myös vähän samanlainen työnjako, mies ei suunnittele eikä kokkaa. Iso ero on, että mies todella arvostaa minun panostani, yrittää hillitä mun suunnitelmia ja sanoo että vähempikin riittää, eikä missään nimessä kutsu iöman minu suostumustani.
Ja kutsuttaessa ette sanallakaan mainitse ruokaa, mutta silti kaikille osapuolille on selvää milloin tarjolla tulee olemaan brunssi, milloin lounas, milloin kokkaatte yhdessä ja milloin pöytä odottaa jne? Teillä kaikilla on vielä identtiset kellontarkat ruoka-ajat. Entä jos kutsuu sellaiseen aikaan mikä ei ole ruoka-aika, esim jos ruoka-aika on klo17 ja kutsuu klo 18? Meilläpäin näistä sovitaan tilanteen mukaan. Kyllä apn mieskin vois vähän tarkemmin kertoa mistä on ollu puhe. Ihan hyvin voi käydä niinkin että kun pyytää vieraita suoraan pöytään niin vastaus on että kiitos mutta ollaan just syöty? Ite yritän syödä aina ennen lähtöä kun en tykkää nälästä, mutta ym tilanteessa söisin kyllä sujuvasti uudestaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se joka kutsuu vieraat, vastaa tarjoiluista, ei tuo muuten teillä toimi, jos mies on noin aloitekyvytön käytännön asioissa ettei edes kahvin kaataminen onnistu.
64 tarkoittaa sitä, että olisi aika ikävää käytöstä kutsua lapsiperhe kylään lauantaina klo 12 ja vieraiden saapuessa ilmoittaa, että me muuten syötiin lounasta 11.30. Sillä aikaa, kun te vaihdoitte vierailuvaatteita ja ajelitte tänne, pisteltiin lohisoppaa suuhun, ja nyt on kahvia ja pullaa tarjolla. Kellon aika antaa aika vahvasti ymmärtää, että on tarkoitus tarjota lounasta.
Toki klo 18 illalla on vähän epämääräisempi aika, mutta harva normaalia työaikaa tekevä ehtii arki-iltana kotiin, laittaa ruokaa, syö ja ehtii kyläpaikkaan kuudeksi. Ja luonnollisesti itse kutsuessa kerron minkälaisesta juhlasta/illanvietosta on kyse ja erityisesti jos tarjoilun voi odottaa poikkeavan normaalista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleenLena Meriläisen ja miehensä kestitys ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vaimo toimii pitkälti samalla tavalla. Hän ilmoittaa minulle vasta päivän pari aikaisemmin kutsuneensa vieraita tai luvanneensa meidän menevän jonnekin kylään. Pahimmillaan on luvannut minut jonnekin talkoisiin minulta mitään kysymättä! Jos minulla on sitten jotain muita suunnitelmia, alkaa show kun tahallani sotken hänen suunnitelmat. Että minä saan sitten itse perua ja ilmoittaa miksi ei sovi.
Turhaan syyllistyt, sillä syyllistämistähän vaimosi yrittää. Senkun vastaat rauhallisesti että eikun peru itse, oma vika kun et tarkistanut etukäteen. Jos vaimo ei peru, niin anna olla perumatta - jos joku sitten kyselee sinulta miksi et tullut paikalle niinkuin sovittu, niin leikit hämmästynyttä että jaa, minähän sanoin vaimolle että mulla oli jo suunnitelmia, ja hänen piti ilmoittaa kun meni puolestasi tyhjiä lupaamaan.
Jätä siis vastuu sille kelle se kuuluukin, eli vaimollesi. Kyllä se muutaman tuollaisen kerran jälkeen oppii ja jättää lupaamatta, kun itse joutuu noloon asemaan. Ei tuollaiset ihmiset opi jos muut sitten siivoavat heidän sotkunsa - heidän pitää joutua siivoamaan ne itse, ennen kuin tajuavat muuttaa käytöstään.
Tai vaihtoehtoisesti soitat perumisen vaimon kuullen ja pahoittelet (alentuvalla äänellä) että vaimo on nyt mokannut kun ethän sinä kyseisenä aikana mihinkään voi tulla syystä x. Noloa vaimolle, tuskin haluaa sellaista tapahtuvan kovin montaa kertaa ennen kuin tajuaa mistä kenkä puristaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
64 tarkoittaa sitä, että olisi aika ikävää käytöstä kutsua lapsiperhe kylään lauantaina klo 12 ja vieraiden saapuessa ilmoittaa, että me muuten syötiin lounasta 11.30. Sillä aikaa, kun te vaihdoitte vierailuvaatteita ja ajelitte tänne, pisteltiin lohisoppaa suuhun, ja nyt on kahvia ja pullaa tarjolla. Kellon aika antaa aika vahvasti ymmärtää, että on tarkoitus tarjota lounasta.
Toki klo 18 illalla on vähän epämääräisempi aika, mutta harva normaalia työaikaa tekevä ehtii arki-iltana kotiin, laittaa ruokaa, syö ja ehtii kyläpaikkaan kuudeksi. Ja luonnollisesti itse kutsuessa kerron minkälaisesta juhlasta/illanvietosta on kyse ja erityisesti jos tarjoilun voi odottaa poikkeavan normaalista.
Normaali tarjoilu on kahvitus tai vastaava (meillä ei juoda kahvia eli sitä ei kaapista löydy, mutta teetä kyllä). Kuten itsekin totesit, vain jos tarjolla on muutakin kuin se oletettu kahvitus siitä ilmoitetaan kutsuessa.
Ei niin, että "tervetuloa kylään" ja yllärinä tarjolla on lämmin ateria, vaan silloin sanotaan "tervetuloa syömään". Eihän siinä kutsuttava voi mainita edes ruokarajoitteistaan, jollei tiedä olevansa menossa syömään. Ja toki normaalilla järjenjuoksulla varustettu syö ennen kyläilyä, jos kyläpaikka ei ole ilmoittanut tarjoavansa ruokaa.
Tää provo menee täydestä meille kaikille, jotka emme ole Lena Meriläisestä koskaan kuulleetkaan. Ilmeisesti ei ole missi, tangokuningatar, kirjailija eikä urheilija vaan ... ???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miksi oi miksi alistut tähän?
Juu ei! Jos kutsuu osallistuu myös järjestelyihin!
Meillä ruokavieraita km 2x/kk ja hommat tehdään yhdessä aina! Yleensä minä olen se joka saa vielä seurustella vieraiden kanssa kun mies huseeraa hyvänä isäntänä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin ihmettelen, miksi aterioita tarjotaan. Minä tarjoan yleensä kahvit + keksejä tai max. joku tosi helppo suolainen piirakka. That's it.
Kiva kuulla, että muittenkin miehet on tuollaisia. Meillä ei aluksi myöskään osannut varautua vieraisiin. Miehellä meni vuosia pelkästään opetellessa siihen, että kaupasta voi ostaa ruokaa muillekkin, kuin itselleen. Jos olisi miehestä kiinni jaettaisiin vieläkin yhteisillä kauppareissuilla kassalla ostokset suurin pielen puoliksi ja maksettaisiin erikseen. :D
Kerran pääsiäisenä anoppi, appi ja miehen täti oli tulossa kylään. Olin tehnyt isomman satsin lammasta, josta osan olin säästänyt keittolihoiksi vieraita varten. Miespä oli päättänyt iltanäälkäänsä napostella osan niistä. Mistäpä sitä pääsiäispyhinä lisää olisi yhtäkkiä saanut, kyllä vitutti.
Tein kerran passauslakon, kun anoppi oli viikonlopun kylässä. Jääkaappi oli tyhjä. Aamulla mies keitteli kahvia pannu toisensa jälkeen. Anoppi sai aamupalaksi ja lounaaksi kaljupääkahvia. Jossain vaiheessa totesin, että harmi, kun poikasi ei ole käynyt kaupassa. Anoppi kiivaasti vaan vakuutteli, ettei olis nälkä ollutkaan. Siinäpä sai nauttia kasvatustyönsä hedelmistä. Joo vittunainen oon...
Kun ollaan anoppilassa kylässä, mies herätellään hellästi siihen, että puurot ja munat on lautasella valmiina.
No mitä laitat ruokaa? Laita kahvia ja pullaa ja herkeä stressaamasta, ei ne mitään kuninkaallisia ole!
Vierailija kirjoitti:
Kiva kuulla, että muittenkin miehet on tuollaisia. Meillä ei aluksi myöskään osannut varautua vieraisiin. Miehellä meni vuosia pelkästään opetellessa siihen, että kaupasta voi ostaa ruokaa muillekkin, kuin itselleen. Jos olisi miehestä kiinni jaettaisiin vieläkin yhteisillä kauppareissuilla kassalla ostokset suurin pielen puoliksi ja maksettaisiin erikseen. :D
Kerran pääsiäisenä anoppi, appi ja miehen täti oli tulossa kylään. Olin tehnyt isomman satsin lammasta, josta osan olin säästänyt keittolihoiksi vieraita varten. Miespä oli päättänyt iltanäälkäänsä napostella osan niistä. Mistäpä sitä pääsiäispyhinä lisää olisi yhtäkkiä saanut, kyllä vitutti.
Tein kerran passauslakon, kun anoppi oli viikonlopun kylässä. Jääkaappi oli tyhjä. Aamulla mies keitteli kahvia pannu toisensa jälkeen. Anoppi sai aamupalaksi ja lounaaksi kaljupääkahvia. Jossain vaiheessa totesin, että harmi, kun poikasi ei ole käynyt kaupassa. Anoppi kiivaasti vaan vakuutteli, ettei olis nälkä ollutkaan. Siinäpä sai nauttia kasvatustyönsä hedelmistä. Joo vittunainen oon...
Kun ollaan anoppilassa kylässä, mies herätellään hellästi siihen, että puurot ja munat on lautasella valmiina.
Vittunainen
Itse en suostuisi tuollaiseen, mutta toistaalta ymmärrän, että on tässä asiassa muutamia hyviäkin puolia:
- mies on ylpeä kodistaan ja hyvästä vaimostaan, joka on loistava emäntä
- mies ja vieraat viihtyvät teillä
- ihan varmasti mies rakastaa sinua, koska muutenhan nän menisi muualle.
Kun mies on päässyt liian helpolla taloustöistä, hän ei osaa ajatella, miten paljon aikaa ruokailujen suunnittelu
ja toteutus vaatiikaan.
Seuraavaa kertaa varten sovit, koska ja ketä kutsutte ja millaisen menun YHDESSÄ luotte. Kyllä lukutaitoinen mies oppii laittamaan loistavaa ruokaa, siitä on mieheni todisteena. Vein ruokakursseille ja yhdessä ruokaa laittaen, vastuu ruoanlaitosta on vähitellen siirynyt hänelle. On innokaskin vielä :-). Jos mies on muuten hyvä, ei tuon takia kannata heittää menemään!
Vierailija kirjoitti:
Kiva kuulla, että muittenkin miehet on tuollaisia. Meillä ei aluksi myöskään osannut varautua vieraisiin. Miehellä meni vuosia pelkästään opetellessa siihen, että kaupasta voi ostaa ruokaa muillekkin, kuin itselleen. Jos olisi miehestä kiinni jaettaisiin vieläkin yhteisillä kauppareissuilla kassalla ostokset suurin pielen puoliksi ja maksettaisiin erikseen. :D
Kerran pääsiäisenä anoppi, appi ja miehen täti oli tulossa kylään. Olin tehnyt isomman satsin lammasta, josta osan olin säästänyt keittolihoiksi vieraita varten. Miespä oli päättänyt iltanäälkäänsä napostella osan niistä. Mistäpä sitä pääsiäispyhinä lisää olisi yhtäkkiä saanut, kyllä vitutti.
Tein kerran passauslakon, kun anoppi oli viikonlopun kylässä. Jääkaappi oli tyhjä. Aamulla mies keitteli kahvia pannu toisensa jälkeen. Anoppi sai aamupalaksi ja lounaaksi kaljupääkahvia. Jossain vaiheessa totesin, että harmi, kun poikasi ei ole käynyt kaupassa. Anoppi kiivaasti vaan vakuutteli, ettei olis nälkä ollutkaan. Siinäpä sai nauttia kasvatustyönsä hedelmistä. Joo vittunainen oon...
Kun ollaan anoppilassa kylässä, mies herätellään hellästi siihen, että puurot ja munat on lautasella valmiina.
Hahaa, kiitos tästä. Sussa on munaa nainen! :)
Miksi teillä ylipäätään on tuollasta jäykistelyä? Ei kavereita tarvii passata. Meillä jokainen osaa kaataa kahvinsa itse ja ruokaakin on kivempi tehdä yhdessä.