Mitä ruokaostosta häpeät kaupassa?
Mua hävettää ostaa miehelle hk:n sinistä. Myöskään en ylpeile ostoskorillani, jos se sisältää esim. viikonlopuksi pakastepizzoja.
Kommentit (131)
hävettää, jos on vaan tai lähinnä eläintuotteita hihnalla. oikeasti jotenkin tulee itsellekin järkytys, että hyi hitto, miksi minä toimin näin. voi olla broileria, maitoa, jugurttia... ja broileri ehkä yleensäkin, koska olen yrittänyt vierottautua siitä, mutta aina sorrun. tehotuotantobroileria ei pitäisi kenenkään syödä ja jos ostan superkallista luomua, koen olevani typerä kaupunkilaishienostelija, joka selittelee itselleen eläinten hyväksikäyttöä ostamalla luomua, tällaista noora shingler -henkistä jengiä :D :D yleensä en kyllä häpeile vaikka olisi jäätävät sipsikaljasetit. ne on noi eläintuotteet, ja varsinkin jos harvinaisesti on pelkästään niitä.
Kaikki mihin tekisi mieli sanoa kassalle "Nää tulee lapsille, eiks nää ole niitä mistä ne tykkää?". Kuten suklaa- ym. vanukkaat, maustetut pikkurahkat, kaikki raksut, mehukin.
Sitten kaikki epäterveellinen, pakastepizzat, ranskanperunat, HK blöö, muut makkarat, mikro popcornit, suklaa, karkki.
Ja miksi. Siksi, että itse aina mietin arvostelevasti muitten ostoksia kun itse ostan jotain terveellistä. Varmaan siis aivan oikein mulle :(
Ei mikään, ellei satu samalla kerralla koriin eri herkkuja, eineksiä ja vaikka limsapullo. Jos ostan kaikkea muutakin "normaalia" niin siellä välissä karkkipussi tai pari ei hävetä yhtään.
Ostan kerran viikossa jotain herkkua, kuten jäätelöä tai suklaata. Hävettää ostaa epäterveellistä ruokaa :D
Jos joudun ostamaan kaverille tupakkaa (Ei siksi, että sillä itsellä ei olisi ikää.) Tekisi mieli kailottaa, että nämä ei ole mulle. Itse en siis voi sietää tupakkaa.
Se nolottaa kun menen lapsen kanssa kauppaan, ja olen ostanut monenlaista sokerista herkkua: karkkia, limsaa, leivoksia/keksejä. Yleensä ostan tämmöistä jos on tulossa juhlat esim. synttärit. Siis se on noloa, jos ostan hirveästi herkkuja eikä joukossa ole kunnon ruokaa. Mietin että katsookohan muut, kuinka epäterveelliset elämäntavat meillä on :D
Juuri mikään muu ei hävetä, mutta tupakan ostaminen on mielestäni äärimmäisen noloa. Itse en polta, mutta aina toisinaan sitä joutuu jollekin toiselle ostamaan. Pakko silloin aina kassalla todeta, ettei todellakaan tule omaan käyttöön.
Mua ei hävetä ostaa oikeastaan mitään. Joskus harvoin kun tekee mieli kunnolla mättää herkkuja ja käy ostamassa pelkästään sipsiä, karkkia ja suklaata, niin silloin ehkä vähän hävettää. Oon kyllä tosi hoikka, joten kukaan ei voi ajatella, että olisin syönyt itseni lihavaksi tms.
Olin kerran prismassa ja taakseni tuli iso, epäsiisti mies, jolla oli kärri kukkurallaan lihiksiä, nugetteja, lihapullia ja hampurilaisia. Se määrä oli aivan järkyttävä.
Vaimollani on hammaskisko jota hän joutuu yöllä käyttämään. Sen puhdistamista varten on joskus käytettävä Corega Tabseja (tekohampaiden puhdistusainetta) ja sitä mä piilotan ostoskärryssä muiden ostosten alle.
En häpeä mitään. Tai joskus sitä, että ostan vain herkkuja ja silloinkin vain, jos olen lapsen kanssa kaupassa. Kyllä kaikki minusta näkevät, että en ole mikään pelkän salaatin puputtaja.
158/73
Olen pulska ja hävettää aina kiikuttaa kassalle sipsipussi. Mikään muu herkku ei jostain syystä aiheuta samanlaista häpeää, ja tuleekin aina pakottava tarve heittää sekaan tuoreita vihanneksia ja muuta terveellistä :D No, eihän siinä mitään, tuleepahan ostettua enemmän vihanneksia ja vähemmän sipsejä...
Vierailija kirjoitti:
No pikkasen kuumotti latoa kassalle pakastepitsaa, siideriä, karkkia, pullaa ja jäätelöä. Ois varmaan pitäny tiedottaa isoon ääneen että "IHAN ITTE AION KAIKEN VETÄÄ!!"
Semmonen siiderivalas sieltä
Keväällä käyn ostamassa mökille kuiva ainevarastoja. Wc paperia,leivinpaperia, foliota, säilykkeitä, hammastahnaa, htgienia juttuja, kissanhiekkaa, pattereita, tulitikkuja, kynttilöitä jne.
Ei hävetä mutta huvittaa kun ostokseni näyttävät siltä että valmistaudun kaivautumaan johonkin bunkkeriin kissan kanssa.
Lihan ostaminen hävettää. Näyttää siltä, kuin istuisin leveällä perseelläni ja nauttisin eläinrääkkäyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vaimollani on hammaskisko jota hän joutuu yöllä käyttämään. Sen puhdistamista varten on joskus käytettävä Corega Tabseja (tekohampaiden puhdistusainetta) ja sitä mä piilotan ostoskärryssä muiden ostosten alle.
Nyt mulla on vahva epäilys, että sä olet eräs A, jonka vaimokin on A... Sitäpaitsi hammaskiskoon ei ole mitään tarvetta käyttää Coregaa. Sen voi puhdistaa aivan hyvin, jopa paremmin pehmeällä hammasharjalla ja suuvedellä. Kun kiskoa säilyttää ilmavasti ja kuivana, niin siihen ei pesi bakteereja. Ajoittain kiskoon voi myös suhauttaa desinfioimisainetta, joka sit huuhdellaan pois. Ja jos sitä välttämättä haluaa liottaa jossain, niin esim. vesi-ruokasooda toimii kuten Corega, kuin myös vesi-väkiviinaetikka puhdistaa. Huolellinen huuhtelu ja kuivaus vaan etikan jälkeen.
Mikään ei hävetä, mutta ärsyttää ostaa miehelle tonnikalaa ja koiraalle (vähemmän, mutta kuitenkin) kananmunaa, kun inhoan eläintehotuotantoa.
Ei kuitenkaan olisi järkeä ostaa 30-munankennoa jst luomutilalta, kun menekki on 1-2 viikossa.
Tai hitot, haen ne sieltä! Puolet yritän syöttää koiralle ennen pahentumista ja puolet annan tutuille/anopille tai vokille.
Jo mainittu sipsikaljasetti (sipsariit I know you are here somewhere) ei hävetä yhtään, vihiksistäni ylpeä.
Mua hävettää myös pakastepizzat ja sipsit, jos oon siis yksin. Vähän myös karkit ja suklaa. Jäätelö ei hävetä. Ja ihan normaalipainoinen olen. Kaikkista eniten hävettää, jos menis yksin syömään mäkkäriin/ heseen tai pizzalle. Ainakin pysyy hoikkana:)
Kuka edes ostaa eineshamppareita? Hyi suatana! Menee pakki sekasin, maistuu paskalle ja pierutki ihan mätiä..
Mä tykkään lasten pilttipurkkiruuista. Siis ihan niistä ns. oikeista ruuista, ei mistään hedelmäsoseista. Joka kerta hävettää ostaa niitä pilttejä, vaikka tajuan toki, että kassa oletettavasti arvelee minun ostavan niitä lapselle, en itselleni. Piilottelen niitä kuitenkin ostoskorissa muiden tuotteiden alle siltä varalta, että joku tuttu, joka tietää mun olevan lapseton, tulisi vastaan. Vaikka mahdolliselle vstaantulevalle tuttavallekin voisi ihan hyvin valehdella, että mulle tulee serkun lapsi hoitoon tms. Ei ole vielä kertaakaan tullut sellaista tilannetta, että olisi pitänyt alkaa jollekin selittelemään pilttiruokaostoksiani, mutta häpeäntunne tulee silti aina, kun niitä ostaa...