Määritteleekö työ "kuinka hyviä" ihmisiä me olemme?
Olen todella järkyttynyt miten jotkut paremmin koulututet ihmiset kohtelevat meitä heikommin koulutettuja. Miten joku voi ajatella, että on itse parempi ihminen kun on opiskellut enemmän kuin joku muu. Sekö antaa oikeuden käyttäytyä ja mollata toista ihmista? Itse ajattelen, että kaikki ovat samanarvoisia ikään ja ammattiin katsomatta. Vrt. Lääkäri ja hoitaja. Mielipiteitä?
Kommentit (44)
Täytyisi arvostaa enemmän siivoojia. Miettikää millaiset oltavat työpaikalla olisi ilman heitä! He tekevät arvokasta työtä! Ap
Yleensä näissä keskusteluissa puhutaan esim. lääkäreistä, jotka yleensä ovat sekä kouluttautuneita että oman alansa töissä. Tämähän on tietenkin se "ihanne".
Alkoi kuitenkin kiinnostaa - arvostetaanko säännöllistä työtä tekeviä ns. "duunarikouluttautuneita" enemmän vai vähemmän kuin huonommin työllistävää alaa lukeneita, ns. akateemisia työttömiä (pääaineena esim. biokemia, historia tai vaikka folkloristiikka)? Kukaan normaaliälyinen tuskin oikeasti arvottaa ketään koulutuksen tai työn perusteella, mutta jos nyt vertaillaan.
Menee ehkä vähän ohi aiheen, saatan tehdä tälle oman keskustelun.
Työ määrittelee meitä hyvin pitkälle. Vielä vanhainkodissakin dementoituneet muistavat mitä työtä ovat tehneet ja juhlissakin ensimmäisten kysymysten joukossa tulee aina "mitä työtä sä teet?".
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä on selvästi myös ns. parempia ja huonompia yliopistotutkintoja. Siis että tietyn tutkinnon suorittanutta (lääkis, oikis) pidetään vähän parempana kuin jotain filosofian maisteria. Eli korkeakoulutuskaan ei pelasta näiltä halveksuvilta ihmisiltä.
Kai tiedät että filosofian maisteri ei ole välttämättä lukenut lainkaan filosofiaa? Se on vain tutkintonimike. Miksi se on huonompi kuin muut?
Työ on vain yksi osa elämää. Elämässä on muutakin kuin työ.
Se miten kohtelet toisia ihmisiä vapaa-aikanasi on varmasti paljon isompi osa.
Sekin kuinka paljon kulutat ja saastutat tätä maapalloa, joka ei ole pelkästään ihmisten koti, kertoo ihmisestä paljon.
Sekin mitä ajattelet ja miten muodostaa ihmisyytesi. Jos teet lääkärin työsi moitteettomasti, mutta koko ajan halveksit mielessäsi muita ihmisiä, et ole parempi ihminen kuin sairas tai työtön joka ajattelee muista hyvää.
Minun mielestäni se millainen arvomaailma ihmisellä on, on suurempi hyvyyden mittari kuin ulkoiset ja materiaaliset seikat.
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten hammashoidossa onko ok, että ylempi koulutettu hammaslääkäri halveksii alempi koulutettua hammashoitajaa, joka työskentelee hänen työparinaan? Eikö heidän pitäisi olla ns. tiimi? Ap
Ei olisi ok, mutta tapahtuuko tuollaista muka oikeasti vai mistä keksit nämä esimerkit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisarvo on eriasia, mutta kyllähän opiskelu tarkoittaa aina että on älykkäämpi ja tiedostavampi ihminen sekä hyödyllisempi yhteiskunnalle. Mieti millainen maailma olisi jos kaikki olisivat vain amiksia ja spurguja? Kyllä lääkärit ja insinöörit tekevät arvokasta työtä.
Mutta valitettavasti siellä yliopistoissa ei opeteta sydämen sivistystä.
Missä oppilaitoksessa opetetaan? Oletko sinä ap opiskellut siellä, kun vaikutat niin sydämelliseltä ihmiseltä?
Huom! Jotkut hammaslääkärit ovat ihan mulkvisteja, toiset taas mukavia ja asiallisia. Jos tämä on ap:n ongelma, koeta saada työparia vaihdettua, siis jos voit vuoroihin vaikuttaa. Jos koko yksikössä on huono työilmapiiri, niin yritä päästä muualle. Tiedän, se voi olla hammashoitajallekin tällä hetkellä vaikeaa, mutta tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
I--- kyllähän opiskelu tarkoittaa aina että on älykkäämpi ja tiedostavampi ihminen sekä hyödyllisempi yhteiskunnalle.--- Kyllä lääkärit ja insinöörit tekevät arvokasta työtä.
Tarraan nyt tähän. Tänä päivänä se korkea koulutuskaan ei automaattisesti takaa mitään. Onko esim. pitkäaikaistyötön dippainssi tyhmempi kuin työllistetty dippainssi? Miten työttömän korkeakoulutetun hyödyllisyys ihmiskunnalle? Korkeakoulutettu työtön vrt. 18-vuotiaasta saakka työelämässä ollut amis.... jne.
En oikein tiennyt miten päin olisi pitänyt olla, kun hyvä ystäväni totesi, että kertoo ihmisestä aivan kaiken oleellisen jollei 25-vuotiaana ole korkeakoullututkintoa. Mitä tästä maailmasta tulisi jos, jos kaikki olisivat sairaanhoitajia ja inssejä?
Tottai työtön DI on tyhmempi kuin töissä oleva, kun ei osaa hyödyntää tutkintoaan ja työllistyä. Kyllä ne parhaimmat ja fiksuimmat korkeakoulutetut työllistyy aina, ne ketkä eivät löydä töitä eivöt todennäköisesti olleet alunperinkään sopivia henkilöitä kouluttautumaan niin pitkälle. Näin se vaan menee ja korostuu näinä vaikeampina aikoina.
Mitä vit...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä on selvästi myös ns. parempia ja huonompia yliopistotutkintoja. Siis että tietyn tutkinnon suorittanutta (lääkis, oikis) pidetään vähän parempana kuin jotain filosofian maisteria. Eli korkeakoulutuskaan ei pelasta näiltä halveksuvilta ihmisiltä.
Kai tiedät että filosofian maisteri ei ole välttämättä lukenut lainkaan filosofiaa? Se on vain tutkintonimike. Miksi se on huonompi kuin muut?
Taisit ymmärtää viestini väärin. Mä OLEN filosofian maisteri, ja juu ei ole filosofia pääaineena. Tarkoitin, että jotkut ihmiset arvottavat muita myös näiden yliopistotutkinnon oletetun "tason" mukaan (ja nyt en puhu työllistymisestä tai palkasta tms., vaan ihan siitä että tietyissä piireissä joitain tutkintoja arvostetaan lähtökohtaisesti enemmän kuin toisia. Esimerkiksi omat sukulaiseni tekevät tätä).
Kyllä se jotain kertoo ihmisestä, jos koulutusta on vain peruskoulu. Eräs tuttavani on 7 lapsen äiti ja vain 35-vuotias. Ei tullut yllätyksenä, kun kertoi, ettei ole muuta koulutusta. Ei edes ammattia. Tosin oma veljeni on käynyt lukion huippuarvosanoin ja kävi oikiksen. Ei maistunut juristin homma ja lähti lukemaan lääkäriksi. Jätti lääkiksen kesken ja on nykyään vahtimestarina läheisessä koulussa. En vähättele äidin työtä enkä vahtimestarin ammattia, mutta ovathan nämä kaksi ihmistä toistensa ääripäät. Kumpi tausta herätti kunnioitusta?
Mitä ihmiset muistelevat kuolinvuoteellaan? Tuliko rakastettua ja pidettyä huolta lähimmäisistä? Työ on varmaan vienyt imussaan monia ja sitä kautta on tullut gloriaa. Kuka määrittää hyvyyden ja millä mittapuulla?
Ihmiset ovat eri tavalla hyödyllisiä ja siksi eriarvoisia. Esimerkiksi lääkäri on hyödyllisempi ja hankalampi korvata kuin tarjoilija. Siksi lääkäri on arvokkaampi. Kummallakin on toki ihmisarvo, mutta lääkäri on arvokkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se jotain kertoo ihmisestä, jos koulutusta on vain peruskoulu. Eräs tuttavani on 7 lapsen äiti ja vain 35-vuotias. Ei tullut yllätyksenä, kun kertoi, ettei ole muuta koulutusta. Ei edes ammattia. Tosin oma veljeni on käynyt lukion huippuarvosanoin ja kävi oikiksen. Ei maistunut juristin homma ja lähti lukemaan lääkäriksi. Jätti lääkiksen kesken ja on nykyään vahtimestarina läheisessä koulussa. En vähättele äidin työtä enkä vahtimestarin ammattia, mutta ovathan nämä kaksi ihmistä toistensa ääripäät. Kumpi tausta herätti kunnioitusta?
Jos tämä 35-vuotias tuttavasi ei ole tehnyt lasten lisäksi muuta, kuin elellyt yhteiskunnan tuilla, niin sanomattakin selvää jälkimmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella järkyttynyt miten jotkut paremmin koulututet ihmiset kohtelevat meitä heikommin koulutettuja. Miten joku voi ajatella, että on itse parempi ihminen kun on opiskellut enemmän kuin joku muu. Sekö antaa oikeuden käyttäytyä ja mollata toista ihmista? Itse ajattelen, että kaikki ovat samanarvoisia ikään ja ammattiin katsomatta. Vrt. Lääkäri ja hoitaja. Mielipiteitä?
Ei ole eroa sydänkirurgilla ja spurgulla.
Ai spurgu on sinusta ammatti? Hoitajaa vastaava ammatti?
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten hammashoidossa onko ok, että ylempi koulutettu hammaslääkäri halveksii alempi koulutettua hammashoitajaa, joka työskentelee hänen työparinaan? Eikö heidän pitäisi olla ns. tiimi? Ap
Jos hammaslääkäri on älykäs niin hän ei halveksi hoitajaa vaan kohtelee työparina.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se jotain kertoo ihmisestä, jos koulutusta on vain peruskoulu. Eräs tuttavani on 7 lapsen äiti ja vain 35-vuotias. Ei tullut yllätyksenä, kun kertoi, ettei ole muuta koulutusta. Ei edes ammattia. Tosin oma veljeni on käynyt lukion huippuarvosanoin ja kävi oikiksen. Ei maistunut juristin homma ja lähti lukemaan lääkäriksi. Jätti lääkiksen kesken ja on nykyään vahtimestarina läheisessä koulussa. En vähättele äidin työtä enkä vahtimestarin ammattia, mutta ovathan nämä kaksi ihmistä toistensa ääripäät. Kumpi tausta herätti kunnioitusta?
Ei ainakaan veljesi tausta kun on käyttänyt yhteiskunnan varoja kouluttautuakseen kahteen eri tutkintoon, jotka heittänyt hukkaan ja sitten päätynyt vahtimestariksi. Tuntuu, että jotenkin haahuileva ja saamaton persoona.
Kaikki sanovat ettei määrittele, mutta kyllä työpaikallakin on ihan selkeä jakauma sen "paremman" aineksen ja muiden välillä.
Tuohan riippuu ihan miltä kannalta sitä katsoo. Ihmisarvohan kaikilla on sama, mutta onhan osa ihmisistä arvokkaampia esim. yhteiskunnan kannalta kuin toiset. Sitten jos mennään vielä pienempään yhteisöön, niin jokainen kai omaisensa ensimmäisenä pelastaa (näin karkeasti ilmaistuna).
Kun esimerkissä oli lääkäri ja hoitaja, niin sairaalahan on todella hierarkinen työyhteisö. Jo pelkästään siitä syystä ei sovi kaikille.
Paskat taas näitä nirppanokka muita parempia hienosto -ihmisiä. Kaikki työ on arvokasta. Sillä ihminen elättää itsensä ja maksaa osuutensa veroista. Vaikka sitten itse työ olisi sellaista, ettei suoraan yhteiskuntaa hyödyttäisi (vaikka mainossuunnittelija). Se superaivokirurgikaan ei leikkaisi ketään ilman sataa kouluttamattomampaa ihmistä (sairaalan siivoojat, laborantit, hoitajat, vartijat, toimistohenkilökunta tai kaikki se hallinnon porukka joka suunnittelee miten se sairaala pyörii tai vaikka se sairaanhoitopiirin graafikko joka on mukana tiedottamisessa. Ja sen kesäharjottelija.)