Uusperheen rahat, kun puolisoilla todella iso tuloero

Minkä ikäisiä miehen lapset/lapsi ovat? Voisiko ajatella tulevaisuudessa käyvän koulua vähän pidemmän matkan takaa? Ei kuulosta kovin reilulta että ap:n lapset muuttavat koko elämänsä (jää tutut päiväkodit, kaverit, koulut) ja miehen ja lapsensa elämä ei muutu mitenkään. Jotenkin tuntuu että saattaa johtaa itkuun ja hammasten kiristelyyn piakkoin..en muuttaisi.

Mun mielestä kuulostaa ihan reilulta diililtä, että kulut menisi puoliksi, koska ap:lla kolme lasta ja miehellä käytännössä puolikas. Osallistuisi siis ap:n lasten elättämiseen. Mutta jos ei ole varaa, niin ei ole varaa. Sano se miehelle suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos aletaan puhua vedestä ja sähköstä, niin aletaanko seuraavaksi nipottaa vessapaperista?

Ei välttämättä. Valta voi hyvin liittyä rahaan (yhtä hyvin voi olla liittymättäkin) tai se voi liittyä ihan johonkin muuhun. Suhteeseen sen minusta pitäisi liittyä mahdollisimman vähän eli suhde ei pitäisi olla valtataistelua siitä että minä määrään että sinun pitää sopeutua tähän tai tuohon.

En kiistä, ettei ap:n tarina voi pitää paikkaansa, mutta yleensä noin hyvätuloiset johtajat erottuaan hakee nuorempaa ja lapsetonta tai iän myötä sellaista, jolla aikuiset lapset. Niillä on näes, mistä valita ja siinä päiväkoti-ikäisten kolmen lapsen yh saa olla pirun kaunis ja mukava, että kelpaa. Koulutus itsessään ei miehille hirveästi merkkaa, jos mukana tulee kolme pientä lasta.

Jotenkin tulee mieleen, että mies ei oikeasti halua olla edes yhdessä. Miksi sinä pakkaat lapset ja kaikki viikonlopuiksi hänen luokseen? Miksei hän tule teille, mikä olisi helpompaa? Miksi koko muutto tapahtuisi miehen ehdoilla? Tulee mieleen itsekäs ihminen, joka on tehnyt selväksi ap:lle, että ota tai jätä, mutta suhde tapahtuu hänen ehdoillaan. Tuo taas viestii siitä, ettei oikeasti kiinnosta niin paljoa, että jaksais nähdä vaivaa.

Älkää muuttako yhteen. Jatkakaa etäsuhdetta. Raha (tai sen puute) ja siitä tappeleminen johtaa parisuhdekriisiin. Ja entä sitten jos mies irtisanotaan tai joutuu työkyvyttömäksi? Sinun palkastasi pitäisi maksaa kivilinnan lainalyhennykset, kulut, miehen ja miehen lapsen vaatteet jne. Luksustaloja myydään nykyään jopa kaksi vuotta ja aina tappiolla. 

Mies kyllä näkee muutoin paljon vaivaa minun eteeni. Ja uskokaa tai älkää, niin hän nyt sattuu olemaan rakastunut minuun ja puhuu minusta ja lapsistani aina tosi kauniisti, esittelee töissään jne. Ja ainakin minun mieheni kyllä arvostaa hyvinkin paljon nimenomaan naisen älyä, koulutusta ja omaa uraa. Ei sillä olen kyllä häntä useampia vuosia nuorempi ja hoikkakin (kun palstalla tunnutaan ajattelevan kaikkien lapsia saaneiden olevan ylipainoisia). Mutta olemme siis hyvin samanlaisia ihmisinä ja suhteemme toimii muutoin todella hyvin. Ja miehen oma lapsikin siis vasta päiväkoti-ikäinen (saanut myöhään, kun keskittynyt niin pitkään ensin tekemään uraa).

Siis millä lailla se mies on ihana? Hän juoksuttaa kolmen lapsen äitiä joka viikonloppu kotiinsa, mutta ei viitsi edes ostaa sinne heille omia peittoja, tyynyjä ja pyyhkeitä? Tämä tuskin miehen tuloilla olisi ongelma. Ei helvetti vie ole normaalia, ei todellakaan. Miehellä ei nähtävästi ole minkäänlaista empatiakykyä, jotta edes yrittäisi helpottaa ap:n vierailuja (esim. juurikin ostaisi sinne heille omat varusteet, tarjoaisi kyydit, tms). Ei, ukko vaan makaa kotonaan ja ap reissaa joka viikonloppu kuljettaen mukana kuormaansa ja lapsia. Ja nyt mies on ajamassa ap:ta taloudelliseen ahdinkoon - veikkaan että ihan siksi, että sitten ap on hänestä riippuvainen, jolloin vasta alkaa se oikea miehen luonne tulla näkyviin, tämä lienee vasta jäävuoren huippu.

Anna kun veikkaan sen ihanuuden: kohtelias, hurmaava, hyvännäköinen ja urheilullinen, sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut, hyvä seksissä? Pitäisikö PARIsuhdemielessä kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota vaikka huomaavaisuuteen ja reiluuteen?

Kyllä mies on muutoin ihan reilu. Ja en tiedä, ei ole koskaan ottanut esille tyynyjen, peittojen yms. ostamista luokseen. Ja minä en tosiaan mieheltä rahaa pyydä, enkä ole koskaan pyytänyt ostamaan mitään, koska olen nimenomaan aina hoitanut raha-asiani itse. Enkä halua kenltäkään mitään pyytää, eri asia, jos toinen itse tarjoutuisi. Ja olen kyllä kertonut hänelle kuinka väsynyt olen jatkuvaan purkamiseen ja pakkaamiseen ja kuinka rankkaa on yrittää tehdä viikosiivot, kaikki ruuat yms. arkena työpäivien päälle. Mutta ei mies oikein varmaan ymmärrä, kun hänellä siivooja hoitaa ruuat ja viikolla voi käydä lapsen kanssa ravintolassa tai hakea ruuat mukaan, jos ei jaksa tehdä itse. Minulla taas ei käy siivooja eikä minulla ole kuitenkaan arkena varaa ravintolaruokailuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onko mies jotenkin vajaaälyinen? Tietysti kun ollaa yhtä perhettä niin se jolla isommat tulot maksaa suhteessa enemmän yhteisistä menoista siihen pienempi tuloiseen nähden. Hyvin yksinkertaista.

Lompakkoloisen puhetta.

Oletteko te miehet oikeasti noin epävarmoja itsestänne? Miehelläni on menestyvä rahoitusfirma ja minä olen jatko-opiskelija alalla, jolla ei isoja tienata. Alusta asti on ollut selvää, että kaikki omaisuus miehen firmaa lukuunottamatta on YHTEISTÄ. Näin olisi, vaikka tilanteemme olisi toisinpäin. Totta kai mieheni on elämässään törmännyt naisiin, jotka ovat olleet rahan perässä, mutta myös moneen naiseen jotka ovat olleet hänen ulkonäkönsä perässä. 

Mieheni on rehellisesti sanoen todella komea, pitkä, sopivan lihaksikas, varustettu ja todella hyvä sängyssä, rikas, huomattavan älykäs. Ottajia kyllä riittäisi. Tästä huolimatta hän on vaikea kumppani. Hän ei avaudu ongelmistaan, seksivietti on ihan älytön, jotain isoja traumoja taustalla, joista ei koskaan kerro, on monesti kylmä, tunteeton, saattaa ilmoittaa aamulla että lähtee parin tunnin päästä viikoksi snoukkaamaan. Saattaa pettää, mistä minä tiedän?

Jos joku tätä kestää rakastamatta häntä oikeasti, niin siitä vain, kyllä se varmasti työstä käy! Minä kestän, koska rakastan häntä. Ja hän rakastaa minua. Me sovimme yhteen. Mieheni ei epäile hetkeäkään, että olisin hänen kanssaan vai rahan vuoksi. Miksen samalla olisi hänen kanssaan vain ulkonäön vuoksi? Hän luottaa siihen, että hänellä on muutakin arvokasta annettavaa kuin vain raha. Ettekö te luota?

Ja jos minä olisin rahan perään, en todennäköisesti olisi odottanut sitä ihmettä että menen naimisiin rikkaan miehen kanssa, vaan olisin valinnut yliopistossa sellaisen alan, jolla tienaa. 

Miehellä, joka huutelee lompakkoloista täytyy olla huono itsetunto.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mies on muutoin ihan reilu. Ja en tiedä, ei ole koskaan ottanut esille tyynyjen, peittojen yms. ostamista luokseen. Ja minä en tosiaan mieheltä rahaa pyydä, enkä ole koskaan pyytänyt ostamaan mitään, koska olen nimenomaan aina hoitanut raha-asiani itse. Enkä halua kenltäkään mitään pyytää, eri asia, jos toinen itse tarjoutuisi. Ja olen kyllä kertonut hänelle kuinka väsynyt olen jatkuvaan purkamiseen ja pakkaamiseen ja kuinka rankkaa on yrittää tehdä viikosiivot, kaikki ruuat yms. arkena työpäivien päälle. Mutta ei mies oikein varmaan ymmärrä, kun hänellä siivooja hoitaa ruuat ja viikolla voi käydä lapsen kanssa ravintolassa tai hakea ruuat mukaan, jos ei jaksa tehdä itse. Minulla taas ei käy siivooja eikä minulla ole kuitenkaan arkena varaa ravintolaruokailuihin.

Eikös tämä kaikki nimenomaan todista, että mies ei osaa yhtään asettautua sun asemaasi, eikä hänelle tule mieleenkään miettiä miltä sinusta tuntuu tai miten esim. tuota väsymystäsi voisi helpottaa? Ts. hän ei ole empaattinen, eikä häntä kiinnosta sinun väsymyksesi tai arkesi.

Minkä ihmeen takia hyvätuloinen naisihminen ei osta toista peitto-tyynysettiä miehen luo, ettei joka kerta tarvi raahata omia tyynyjä ja peittoja? Tai jos minä olisin sinä, ihmettelisin miksei mies ole ostanut peittosettejä, jos hänen luona ollaan aina koska sinun luokse ei mahdu? Ihan perushuomaavaisuutta, jos miestä kiinnostaisi ottaa sinua ja lapsiasi huomioon olisi hankkinut ylimääräistä roipetta ettei sinun tarvitsisi aina kantaa, eikö?

En muuttaisi tuollaisen miehen kanssa yhteen missään nimessä. Minkä ihmeen takia kaikki menee miehen halun mukaan ja miehen ehdoilla? Muutetaan sellaiseen taloon minkä mies haluaa ja eletään miehen elintason mukaan. Syödään sellaista ruokaa mikä miehelle maistuu. Mitäs sitten kun mies haluaa lomailla (silloin kun hänen työaikatauluunsa sopii), sinä ja lapset lähdette Thaimaahan peruslomalle ja mies lapsineen viiden tähden hotelliin Seychelleille?

Jos mies on perusluonteeltaan itsekäs, minäminäjamuntarpeet, ei se siitä mihinkään muutu vaikka kuinka excelillä havainnollistaisit että näin paljon on mun palkka ja tähän se riittää. Fiksu mies osaisi katsoa asiaa sinunkin näkökulmasta ja miettiä kokonaisuutta, että mihin MEIDÄN perheellä on varaa ja mikä on kaikkien kannalta paras kompromissi. Ei perheenä voi elää niin että saman pöydän ääressä syödään eri ruokia.

Sääli että tämäkin ketju meni loishuutelijoiden takia pilalle. Mutta sinulle ap toivon malttia miettiä, että jos jo yhteenmuuttamisesta puhuminen on näin hankalaa näkemyserojen takia niin mitä yhdessä eläminen olisi? Nyt teidän elämä on sitä että sinä hoidat ja pakkaat ja roudaat eikä miehen tarvitse tehdä mitään ylimääräistä. Millaisen parisuhdemallin haluat lapsillesi välittää?

Eihän tossa tarvita kuin simppeliä matematiikkaa.

Lähtökohtaisesti maksatte asumisesta tulojen suhteessa. Jos mies tienaa 80% perheenne tuloista, hän maksaa 80% perheen menoista. Hän se on, joka haluaa luxuselämää elellä, joten ei ole sinun tehtäväsi maksaa, jos sinä et moista elintasoa vaadi.

Omien lastesi tarvikkeita (vaatteet, harrastuvälineet ym) voit sinä sitten ostella itse. Ja hän omansa. Ruokakulut on ehkä hankalampi, mutta kuulostaa aika kummalliselta, että söisitte sitten eri ruokia? Mies jotain sisäfileetä ja sinä ja lapsesi hernekeittoa? :D Samaa ruokaa koko perheelle, sanoisin minä. Mutta tuohon nyt ei mitään helppoa neuvoa ole jos olette asiasta auttamatta eri mieltä, ja sulla ei ole varaa tai kiinnostusta maksaa noin "hienoa" ruokaa jokaiselle päivälle. Normaalit aikuiset ihmiset yleensä pystyvät tällaiset asiat sopimaan ja tekemään kompromisseja.

Jos mies on kanssasi tosissaan ja fiksu ja reilu ihminen, hän ymmärtää kyllä nuo asiat ja toimii sen mukaan. Jos ei ole, älä muuta hänen kanssaan yhteen.

T. Kaikkia puolisoitaan elättänyt nainen, joka makselee mielellään nyksän lapsenkin kuluja, omien (yhteisten) lasten lisäksi

Mukavaa, että olet löytänyt miehen, jonka kanssa on hyvä seurustella.

Joko ette muuta yhteen, kun tilanne on tuollainen tai muutatte pienempään ja edullisempaan kotiin, josta on lyhyemmät työmatkat.

Nykyisessä tilanteessa mies sanelee taloudelliset ratkaisut teille molemmille.

JOs miehellä on lapsen kanssa viikko-viikko-ssteemi niin miksi hän ei asu niitä viikkoja kun ei lasta niin sinun luonasi? helpompaa kai hänen olisi hoitaa vain itsensä muuttaminen kuin sinun koko pesueen joka viikonloppu? Ja miksi tosiaan miehen luona ei ole sänkyvaatteita ja varavaatteita lapsillesi? Voisihan sinne jättää yhdet kappaleet kaikkea (kun ei kerran ole rahasta kiinni) niin ettei kaikkea tarttis pakata mukaan joka viikonloppu. On todella raskasta "matkustaa" joka viikonloppu ja olla tavallaan toisen nurkissa, kodissa joka ei ole oma.Tossa tilanteessa varmaan sinun ajattelisin ensimmäiseksi lasten parasta ja minusta se ei ole se, että joutuvat myllertämään koko elämänsä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onko mies jotenkin vajaaälyinen? Tietysti kun ollaa yhtä perhettä niin se jolla isommat tulot maksaa suhteessa enemmän yhteisistä menoista siihen pienempi tuloiseen nähden. Hyvin yksinkertaista.

Lompakkoloisen puhetta.

Oletteko te miehet oikeasti noin epävarmoja itsestänne? Miehelläni on menestyvä rahoitusfirma ja minä olen jatko-opiskelija alalla, jolla ei isoja tienata. Alusta asti on ollut selvää, että kaikki omaisuus miehen firmaa lukuunottamatta on YHTEISTÄ. Näin olisi, vaikka tilanteemme olisi toisinpäin. Totta kai mieheni on elämässään törmännyt naisiin, jotka ovat olleet rahan perässä, mutta myös moneen naiseen jotka ovat olleet hänen ulkonäkönsä perässä. 

Mieheni on rehellisesti sanoen todella komea, pitkä, sopivan lihaksikas, varustettu ja todella hyvä sängyssä, rikas, huomattavan älykäs. Ottajia kyllä riittäisi. Tästä huolimatta hän on vaikea kumppani. Hän ei avaudu ongelmistaan, seksivietti on ihan älytön, jotain isoja traumoja taustalla, joista ei koskaan kerro, on monesti kylmä, tunteeton, saattaa ilmoittaa aamulla että lähtee parin tunnin päästä viikoksi snoukkaamaan. Saattaa pettää, mistä minä tiedän?

Jos joku tätä kestää rakastamatta häntä oikeasti, niin siitä vain, kyllä se varmasti työstä käy! Minä kestän, koska rakastan häntä. Ja hän rakastaa minua. Me sovimme yhteen. Mieheni ei epäile hetkeäkään, että olisin hänen kanssaan vai rahan vuoksi. Miksen samalla olisi hänen kanssaan vain ulkonäön vuoksi? Hän luottaa siihen, että hänellä on muutakin arvokasta annettavaa kuin vain raha. Ettekö te luota?

Ja jos minä olisin rahan perään, en todennäköisesti olisi odottanut sitä ihmettä että menen naimisiin rikkaan miehen kanssa, vaan olisin valinnut yliopistossa sellaisen alan, jolla tienaa. 

Miehellä, joka huutelee lompakkoloista täytyy olla huono itsetunto.

Miksi sitten olet hänen kanssaan jos ei rahan? Anteeksi suorapuheisuuteni, mutta miehesi kuulostaa ihan kauhealta puolisolta. Luulin ihan todella, että jokainen nainen haluaisi miehen, joka rakastaa häntä aidosti ja joka haluaa kumppaninsa parasta, jolle voi puhua kaikesta, joka ymmärtää joka on empaattinen ja älykäs ja johon voi hädän hetkellä varmasti tietää pystyvänsä turvaamaan. Mies, joka yhtäkkiä ilmoittaa lähtevänsä jonnekin tai on kylmä, ei kyllä edusta minun käsitystäni miehestä, jota voisi rakastaa. Kai me vain sitten olemme erilaisia ja joillekin riittää hyvä seksi ja se, että mies jaksaa välittää silloin kuin tätä itseä jaksaa kiinnostaa. 

Sehän se tässä onkin, että miehellä on intohimoja, kuten gourmeeruoka ja matkustelu. Ja hän kyllä maksaa minulle matkoja viiden tähden hotelleineen (ja lapsillekin) sekä mielettömän hintaisia illallisia parhaimmissa ravintoloissa, kun ne ovat hänelle tärkeitä asioita ja tietää, etten minä pystyisi niihin. Olemme nytkin olleet vuoden aikanakin vaikka missäpäin maailmaa. Ongelma tule siis vain näissä "arkielämän" jutuissa. Ja ei, en ole ikinä pyytänyt yhtään matkaa tai ravintolareissua enkä tarvitsisi niitä.

Numeron 56 lainaama teksti ei siis ollut alkuperäisen kirjoittajan, vaan ihan jonkun muun. Minä olen mieheni tavannut ja häneen rakastunut ihan täysin tietämättä hänen tuloistaan.

Ja kyllä mies siis on arkena minun luonani, kun lapsensa ei ole hänen luonaan. Mutta eihän hän nyt arkena itselleen tarvitse mukaan juuri muuta kuin puvun ja alusvaatteita eli pakkaaminen on vähän toista luokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ihmeen takia hyvätuloinen naisihminen ei osta toista peitto-tyynysettiä miehen luo, ettei joka kerta tarvi raahata omia tyynyjä ja peittoja? Tai jos minä olisin sinä, ihmettelisin miksei mies ole ostanut peittosettejä, jos hänen luona ollaan aina koska sinun luokse ei mahdu? Ihan perushuomaavaisuutta, jos miestä kiinnostaisi ottaa sinua ja lapsiasi huomioon olisi hankkinut ylimääräistä roipetta ettei sinun tarvitsisi aina kantaa, eikö?

Tätä ihmettelen minäkin. Me asuimme poikaystäväni kanssa reilun vuoden erillään ennen yhteenmuuttoa, niin että hän asui kahden korttelin päässä. SILTI hänellä oli minun luonani oma peitto ja tyyny (minun ostamani), ja samoin omat hygieniatarvikkeet yms. päivittäistavarat, jotta hänen ei niitä tarvinnut raahata mukanaan tullessaan vierailulle (minulla on lemmikkejä, joten hänen piti yökyläillä). En todellakaan olisi vaan katsonut vierestä sitä, että hän olisi alkanut raahata kerran viikossa mun luokse peittoa ja tyynyä, ihan kamala ajatuskin! Ja nyt siis oli kyse nuoresta miehestä joka olisi raahannut ne noin 500m päästä, ei äidistä kolmen lapsen kanssa kilometrien päästä. En yksinkertaisesti ymmärrä millainen ihminen ei jo ekalla kerralla tuota raahaamista ja pakkaamista katsoessaan hoksaa että hei, tänne kannattaisi ostaa noille omat vermeet?! Ettei tule edes mieleen että näyttääpä tuo hankalalta, enkä halua rakkaani kärsivän?

En muuttaisi, en todellakaan. Ei kovin reilu kuvio, eikä ole ollut tähänkään asti. Tuskin se miehen lapsi on joka viikonloppu siellä isällään, joten miksi silloin mies ei tule sinun kotiisi?

Näin meillä ainakin toimii, että aikuiset liikkuu mutta lapset saavat viikonloput olla omissa kodeissaan, kun tapaamiset ovat ristiin.  Ei ole reilua lapsillekaan tuo kuvio.

Jos toinen vaatii enemmän kuin toisella on varaa, silloin se vaatija-osapuoli kustantaa haluamansa elämäntyylin.