Lue keskustelun säännöt.
Olen perinyt isoisältäni kymmeniätuhansia rahaa, mutta äitipä ne on pitänyt itsellään...
25.01.2016 |
Vanhempani erosivat riitaisesti ja lopullisesti välit poikki kertakaikkiaan, kun olin n. vuoden ikäinen. Isä häipyi ns. kuvioista kokonaan. Vanhempani olivat silloin ns. menestyneitä ja isäni aiheutti jonkun skandaalin ja ero tuli ja hän lähti.
Isän puolen suvusta en tietenkään mitään tiedä. Mainittakoon, että äitini on erittäin vahvatahtoinen ihminen,joten minulle ei tullut kyllä lapsena edes mieleenkään alkaa kyselelmään/selvittelemään isäni, eikä hänen sukunsa asioita.
Nyt aikuisena ei enää oikein kiinnostakaan kun ei ole mitään yhtymäkohtaa ollenkaan.
On minulla kuulemma siskopuolia, mutta eipä heistäkään ole mitään kuulunut, kuten ei muuten isästäkään.
Tässä selvisi aikuisella iällä, että isäni puolen isoisä oli jättänyt kuollessaan minulle nimettynä ja erikseen muutaman kymmenen tuhatta euroa rahaa. Näitä rahoja en ole ikinä nähnytkään.
Äidiltäni sitten loihe kysymään, että onko tosiaan ukki kuollessaan jättänyt minulle perinnöksi rahaa?
Mutsin näkemys on se, että hänhän on minut kasvattanut eli rahat on menneet kuitenkin minun kulutukseeni kuten esimerkiksi ruokaan ja vaatteisiin. Ja sitten tuli selväksi, että "siltä suvulta" ovat aiheuttaneet hänelle niin paljon surua ja häpeää että kaikki raha mitä sieltä tulee, voidaan laskea vahingonkorvaukseksi ja oikeudenmukaiseksi hyvitykseksi kaikesta, mitä mutsi on joutunut kokemaan.
Mitä tässä voi tehdä? Pitääkö minun nyt alkaa ihan alusta saakka, eli etsiä jotenkin käsiini kuolleen isoisän perintötiedot ja alkaa sieltä sitten kaiveleen että mitä minulle kuuluisi. Se tarkoittaa sitten sitä, että jo vanhus isäni (jonka tiedän että elää) minun pitäisi myöskin etsiä, ja ehkä jopa sisarpuoleni.
Minä olen tuosta isästäni sitä mieltä, että kun hän kerran oli se joka hävisi täysin meidän elämästä (minun, hänen lapsensa), niin kyllä se olisi hänen asiansa vaikkapa näin vuosikymmenten jälkeen ottaa minuun yhteyttä. Miksi minun pitäisi alkaa kynnyksillä seisoskelemaan että kelpaanko, kun en ole ikinä mitään pahaa hänelle tehnyt?
Olen elänyt aika tasapainoisen lapsuuden, lähinnä mummin ansiosta ja hoidossa, sekä nykyään pidän itseäni ihan tasapainoisena aikuisena. Mutta kyllä tässä jotain nousee pintaan kun alkaa asioita miettimään. En näistä ole oikeestaan kenelekään juuri puhunut.
Ja äitihän on myös jo vanha mutta raudanluja rivjärnan edelleen, että sieltä puolelta on turha odotella mitään pauja tai neuvoja, vaikka kuolinvuoteella yrittäisin jotain kysellä.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Mistäs ap on alaikäisenä voinut tietää, että mitä joku raivopää äiti vastailee maistraatin kyselyihin? Mitä minä tuosta muorista ap:n kirjoituksesta tajusin, niin siellä ei ole ollut tyttärellä mitään sanottavaa juuri mihinkään Rautakouran kasvatuksessa.
Että sikäli saa maistraatti kysellä työnsä puolesta ihan mitä työhön kuuluu. Äidit sitten vastailee mitä ne nyt sitten vastailee.
Ihmeellinen on joillakin usko viranomaisten kaikkivoipaisuuteen, vaikka todellisuus on aivan muuta.
Maistraatille on annettava kaikki tiedot, kuitit ja asiakirjat, jne. Eikä sinne mitään liibalaabaa voi syöttää. Päätöstilikin on tehtävä, kun lapsi täyttää 18v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on harvinaisen paljon niitä jotka väittävät että isoisä ja isoäiti olisivat antaneet perinnön heille. Miksi näin? Mikä trendi tämä on että hypätään yhden sukupolven ylitse? Verojakaan siinä ei säästä.
Säästäähän siinä veroja, herraisä. Yksi satsi jää välistä.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on harvinaisen paljon niitä jotka väittävät että isoisä ja isoäiti olisivat antaneet perinnön heille. Miksi näin? Mikä trendi tämä on että hypätään yhden sukupolven ylitse? Verojakaan siinä ei säästä.
No tottakai siinä säästetään veroissa. Yksi sukupolvi ei maksa perintöveroa. Esim. jos kyseessä on omaisuus, jota ei ajatella myytävän, vaikka kesä-asunto, ei ole järkeä ensin isän jättää sitä pojalleen, joka maksaa siitä perintöverot ja jättää sen sitten tyttärelleen, joka maksaa taas perintöverot. Fiksu ukki testamenttaa sen suoraan pojantyttärelle, jolloin verot maksetaan vain kerran.
Ei ole mikään trendi, rikkaat ovat tehneet noin aina ainakin osan omaisuuden osalta.
Mitä sitten kun olet näyttänyt tämän kaikeen toteen? Aloitat pitkä ja kalliin oikeusoprosessin rahojen saamiseksi takaisin?! Saat kaiken takaisin korkojen kera ja elät elämäsi onnellisena loppuun asti?!
Oletteko te jotkut oikeasti noin helvetin tyhmiä? :O "Säästää säästää!" WTF? Siis... Ei herran jumala!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te jotkut oikeasti noin helvetin tyhmiä? :O "Säästää säästää!" WTF? Siis... Ei herran jumala!
Väännäs nyt rautalangasta että mitä oikein yrität sanoa?
Miksi joku alapeukuttaa noita viestejä, joissa kerrotaan todellakin säästettävän perintöveroissa hyppämällä yhden sukupolven yli? Kun se on kuitenkin fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis: lapsenlapsille omaisuuden siirtämisessä on se haitta, että sitten voi menettää sossun tuet, jos nuori tarvitsisi pois muuttaessaan. Jos joutuu opiskelujen lomassa ja uran alkutaipaleella hakemaan sossutukea, niin omaisuus estää. (Siis sitähän ei saa samanaikaisesti kuin opintolainaa kylläkään)
Minusta on jotenkin kamalaa, että ap ei ole ollut ollenkaan kiinnostunut isänpuolen suvusta ennen kuin rahaa olisi tulossa. Nyt sitten ottamassa vasta isäänsä yhteyttä.
Etkö tajua, että äitisi kiukusissään esti isäsi yhteydenpidon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohis: lapsenlapsille omaisuuden siirtämisessä on se haitta, että sitten voi menettää sossun tuet, jos nuori tarvitsisi pois muuttaessaan. Jos joutuu opiskelujen lomassa ja uran alkutaipaleella hakemaan sossutukea, niin omaisuus estää. (Siis sitähän ei saa samanaikaisesti kuin opintolainaa kylläkään)
Ne lapsenlapset voivat olla jopa 30-50 -vuotiaita perinnön saadessaan...
Vierailija kirjoitti:
Ohis: lapsenlapsille omaisuuden siirtämisessä on se haitta, että sitten voi menettää sossun tuet, jos nuori tarvitsisi pois muuttaessaan. Jos joutuu opiskelujen lomassa ja uran alkutaipaleella hakemaan sossutukea, niin omaisuus estää. (Siis sitähän ei saa samanaikaisesti kuin opintolainaa kylläkään)
Kai nyt järkevä ihminen käyttää sitten sitä omaisuuttaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP kerrotko, milloin isoisäsi olisi antanut tämän lahjan tai perinnön sinulle?
Jos isäsi on nyt vanha, niin todennäköisesti isoisän lahjasta on kulunut jo pitkä aika. Kuitenkin puhut euroista etkä markoista.
Ja mistä kuulit tästä mahdollisesta perinnöstä?
Vierailija kirjoitti:
Ohis: lapsenlapsille omaisuuden siirtämisessä on se haitta, että sitten voi menettää sossun tuet, jos nuori tarvitsisi pois muuttaessaan. Jos joutuu opiskelujen lomassa ja uran alkutaipaleella hakemaan sossutukea, niin omaisuus estää. (Siis sitähän ei saa samanaikaisesti kuin opintolainaa kylläkään)
No mä luulen, että näillä perinnönsaajilla ei valtaosin ole tuollaista sossuongelmaa. Mikä ihmeen pankkiautomaati toi sossu on nykyisin? Ttai siis täällä av:lla. Että ihan jo perintöjä ajatellessa mietitään, että mutta mites sossu tästä ajattelee. En tiedä yhtäkään ihmistä joka olisi jostain sossusta rahaa joutunut hakemaan, jos kaupungilla käskettäisiin kävelemään sossuun, ei olisi kyllä hajuakaan missä ko.laitos edes sijaitsee. Eikö normaalin ihmisen ole aika epätodennäköistä joutua sossun asiakkaaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porvoosta taas päivää. Ap ei ole vastannut yhteenkään viestiin, joten säästäkää energiaanne provo-viestin pohdiskeluun.
Ai nyt rahasta olet kiinnostunut sukujuuristasi. Voi luoja! Ja äiditäsi et ole uskaltanut kysyä edes isovanhemmistasi, mutta kadonneesta perinnöstä kylläkin... Melkosen ristiriitaista.
Meillä ainakin joutui vanhemmat selvittämään hyvin perinpohjin, mihin rahoje käytettiin. Rempattiin mm. mökki veljelle ja mulle, siihen annettiin itse 17 ja 14v suostumus. Lisäksi laitoin kuitit ym maksetuista laskettelureissuista ja autosta. Että jos teatamentilla on rahaa tullut, niin ne kyllä vahditaan tarkasti. Muutenhan maistraatti tekis virheen.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on harvinaisen paljon niitä jotka väittävät että isoisä ja isoäiti olisivat antaneet perinnön heille. Miksi näin? Mikä trendi tämä on että hypätään yhden sukupolven ylitse? Verojakaan siinä ei säästä.
No vaikka se, että haluaa turvata myös niiden lastenlasten elämää. Minä sain isovanhemmiltani perintöä ja testamenttiin oli erikseen kirjoitettu, että haluavat viimeisenä tekonaan mulle helpottaa mun opintolainan maksua.
Tervetuloa vaikkapa pohojanmaalle hieman tutustumaan erilaisiin rautamuoreihin. Nämä muorinkuvatukset ovat ajaneet miehiään matkoihinsa käytöksellään jo vuosikymmeniä ennekuin tälläkin palstalla alettiin puhumaan että naiset on ilkeitä ja vähätteleviä miehilleen.
Samaiset riivinraudat ovat kasvattaneet niiden poispotkittujen miesten lapsia taloissaan justiins niinkuin ovat itse nähneet että on oikein. Ja aikuiseen ikään saakka, helposti liki 50- vuotiaaksi on pidetty kyllä siinä ruodussa, mikä on oikeaksi katsottu.
Myöskin nämä rautarouvat ovat ilmoittaneet paikalliselle vallesmannille, pankinjohtajalle, ulosottomiehelle tai muille viranomaisille, että heidän on syytä huolehtia ihan vaan omista asioistaan eikä kannata sekaantua talonpitäjien asioihin ollenkan. Näin on ollut ja näin on.
Olen kotoisin pohjois-pohjanmaalta, jossa ihmisen sanan painoarvo arvioidaan sen mukaan, miten paljon salaojittelua peltoa ja takamettiä ko. suvulla ja perheellä on. Muiden kommenteilla ei ole ollut juurikaan väliä. Kaikki tietää että esim. poliisiksi lukee itsensä köyhien sukujen jälkeläiset, jotka tarvii lyhyen koulutuksen ja sen jälkeen varman huonopalkkaisen työpaikan. Eli viranomaisten kunnioitus lepää siinä.
Perinnöt on käsitelty kuten ne on oikeaksi katsottu ihan itse. Perintöriitoja on täälläpäin varmasti enemmän kuin muualla suomessa. Siksi että on enemmä perittävää ja siksi että kulttuuri on itsepäistä, riidanhaluista ja omanpäänsä pitävää. Eli uskon kyllä ap:n tarinan ihan täysin. Ja uskon että isoisän perintörahoja ei tule ap helpolla enää näkemään. Kuten äitinsä näkemys on että nehän rahat on oikein käytetty.
Uskon, että äiti on negatiivisella asenteellaan luonut uskomusta, ettei isä ja muut sisaret olisi kiinnostuneita ap:sta. Äiti istuttaa lapseensa ajatuksen, että kun isä ja sisarukset eivät ole ottaneet yhteyttä, eivät he välitä. Tämä on vain äidin omaa katkeruutta. Jos äiti todella välittäisi lapsestaan, olisi hän lastaan tukemassa ja auttamassa lasta tutustumaan juuriinsa.
Tällainen äiti myös käyttää häikäilemättömästi lapselle kuuluvat perintörahat. Äiti antaa täysin luotettavaa kuvaa muualle, mutta totuus on toista.
Tällaisia äiteja on, heps.
Miten niin ei säästä, kun yhdet perintöverot jäävät välistä.
Ja jos nyt ap olisi ihan tosissaan niin älä kuvittele, että isäsi ilahtuisi välttämättä sinusta kuullessaan. Eli kannattaa varautua pettymykseen ja uuteen hylkäämiseen.