Olen perinyt isoisältäni kymmeniätuhansia rahaa, mutta äitipä ne on pitänyt itsellään...
Vanhempani erosivat riitaisesti ja lopullisesti välit poikki kertakaikkiaan, kun olin n. vuoden ikäinen. Isä häipyi ns. kuvioista kokonaan. Vanhempani olivat silloin ns. menestyneitä ja isäni aiheutti jonkun skandaalin ja ero tuli ja hän lähti.
Isän puolen suvusta en tietenkään mitään tiedä. Mainittakoon, että äitini on erittäin vahvatahtoinen ihminen,joten minulle ei tullut kyllä lapsena edes mieleenkään alkaa kyselelmään/selvittelemään isäni, eikä hänen sukunsa asioita.
Nyt aikuisena ei enää oikein kiinnostakaan kun ei ole mitään yhtymäkohtaa ollenkaan.
On minulla kuulemma siskopuolia, mutta eipä heistäkään ole mitään kuulunut, kuten ei muuten isästäkään.
Tässä selvisi aikuisella iällä, että isäni puolen isoisä oli jättänyt kuollessaan minulle nimettynä ja erikseen muutaman kymmenen tuhatta euroa rahaa. Näitä rahoja en ole ikinä nähnytkään.
Äidiltäni sitten loihe kysymään, että onko tosiaan ukki kuollessaan jättänyt minulle perinnöksi rahaa?
Mutsin näkemys on se, että hänhän on minut kasvattanut eli rahat on menneet kuitenkin minun kulutukseeni kuten esimerkiksi ruokaan ja vaatteisiin. Ja sitten tuli selväksi, että "siltä suvulta" ovat aiheuttaneet hänelle niin paljon surua ja häpeää että kaikki raha mitä sieltä tulee, voidaan laskea vahingonkorvaukseksi ja oikeudenmukaiseksi hyvitykseksi kaikesta, mitä mutsi on joutunut kokemaan.
Mitä tässä voi tehdä? Pitääkö minun nyt alkaa ihan alusta saakka, eli etsiä jotenkin käsiini kuolleen isoisän perintötiedot ja alkaa sieltä sitten kaiveleen että mitä minulle kuuluisi. Se tarkoittaa sitten sitä, että jo vanhus isäni (jonka tiedän että elää) minun pitäisi myöskin etsiä, ja ehkä jopa sisarpuoleni.
Minä olen tuosta isästäni sitä mieltä, että kun hän kerran oli se joka hävisi täysin meidän elämästä (minun, hänen lapsensa), niin kyllä se olisi hänen asiansa vaikkapa näin vuosikymmenten jälkeen ottaa minuun yhteyttä. Miksi minun pitäisi alkaa kynnyksillä seisoskelemaan että kelpaanko, kun en ole ikinä mitään pahaa hänelle tehnyt?
Olen elänyt aika tasapainoisen lapsuuden, lähinnä mummin ansiosta ja hoidossa, sekä nykyään pidän itseäni ihan tasapainoisena aikuisena. Mutta kyllä tässä jotain nousee pintaan kun alkaa asioita miettimään. En näistä ole oikeestaan kenelekään juuri puhunut.
Ja äitihän on myös jo vanha mutta raudanluja rivjärnan edelleen, että sieltä puolelta on turha odotella mitään pauja tai neuvoja, vaikka kuolinvuoteella yrittäisin jotain kysellä.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin joutui vanhemmat selvittämään hyvin perinpohjin, mihin rahoje käytettiin. Rempattiin mm. mökki veljelle ja mulle, siihen annettiin itse 17 ja 14v suostumus. Lisäksi laitoin kuitit ym maksetuista laskettelureissuista ja autosta. Että jos teatamentilla on rahaa tullut, niin ne kyllä vahditaan tarkasti. Muutenhan maistraatti tekis virheen.
Siis annoitte 14 ja 17-vuotiaina lapsina suostumuksen, suullisena vai kirjallisena (millainen paperi)?
Ai että kaikki tietää, millaisista suvuista hakeudutaan poliisikouluun? Kyllä nyt aikamoisen vitsin murjaisit. Toivottavasti todellakin tämä ei ole todellista asenneilmastoa missään. Pohjanmaalla alkaa olla mun korviini aika huono kaiku kyllä.
Ärsyttää tämmöset alotukset missä aloittaja ei vastaa mihinkään kysymyksiin vaan tekee ketjun ja antaa olla.
39, tiedän. Anoppini on pohojanmaalta ja hänellä on olevinaan oma lakinsa. Tosin sen vuoksi ei tule aina toimeen etelän suvun kanssa. Onko siellä pohojanmaalla yleinen tapa pitää perheen lapsia eriarvoisena? Anoppi kun tätä avoimesti mainostaa.
Kyllä lapsesta tulee 5-10 vuoden aikana sen verran kuluja, että saa maistraatille kiikutettua tarpeeksi kuitteja. Lisäksi äiti on voinut vaikka hankkia tyttären tiliin Electron kortin tyttärelleen, ja nostellut sillä käteistä automaatista. Tiliotteella näyttää siltä kuin tytär olisi itselleen nostanut rahaa. Kyllä kiero keinot keksii.
Todella törkeä teko, eikä välttämättä mikään provo. Isoisä on varmasti testamentannut rahat aplle pienenä yrityksenä hyvittää poikansa tekoja. Itsekäs äiti pitää omaa kärsimystään suurempana, kuin tyttären isätöntä lapsuutta.
Nuorelle lapsenlapselle ei kannata jättää omaisuutta, kun ei vielä tiedä, miten se sijoittuu työelämään. Jos lapsenlapsi on jo vakaasti työelämässä, niin perintöverotuksen kannalta kannatta hypätä yksi porras yli ja antaa lapsenlapselle.
Se perintöhän menee aivan hukkaan, jos sen joutuisi käyttämään vain elämiseen, jonka muuten maksaisi sossu. (Tällöin perintöverossa säästetty raha on helposti pienempi kuin sossutuissa menetetty, eli ei järkevää.)
Voisitko AP vastata, milloin tämä mahdollinen rahansiirto on tapahtunut? 30-50 vuotta sitten?
Kaikesta päätellen kuitenkin kauan sitten, koska äiti ja isäkin ovat jo vanhoja eli itse olet 50v?
AP tässä. Olen töissä päivävuorossa, joten en ehdi vastailemaan. Tapahtuneesta on paljon aikaa. Muutin summan euroiksi kun se on nykyään se valuutta mitä suomessakin käytetään. Olen pahoillani mutta vastauksia en nyt ehdi tänne päivittää. Ja äiti on vanha, isä on häntä jonkin verran vanhempi ja minä kait keski-ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
39, tiedän. Anoppini on pohojanmaalta ja hänellä on olevinaan oma lakinsa. Tosin sen vuoksi ei tule aina toimeen etelän suvun kanssa. Onko siellä pohojanmaalla yleinen tapa pitää perheen lapsia eriarvoisena? Anoppi kun tätä avoimesti mainostaa.
Heh, voisi kuvitella että meillä on sama anoppi. Anoppini on myös pohojanmaalta ja aina on kohdellut lapsiaan eriarvoisesti. Lapsena ja sama meno on jatkunut lasten aikuistuttua. Nyt ihmettelee, miksi nämä sorsitut lapset eivät käy kylässä... Yllättäen on myös riidoissa kaikkien kanssa ja kuvittelee tosiaan olevansa Suomen lain yläpuolella omine näkemyksineen.
Äitisi on syyllistynyt rikokseen nimeltä kavallus. Kyllä näin pääsee aina silloin tällöin käymään, vaikka maistraatin valvonnan pitäisi se estää. Sun pitää saada käsiisi perunkirjoituksen asiakirjat josta näet mitä sulle on jätetty ja miten rahat on maksettu. Äitihän jo myöntää rahat törsänneensä. Suosittelen panemaan puhelimen nauhurin päälle tästä lähtien kun keskustelet asiasta hänen kanssaan. Tosiaan yhteys myös sinne maistraattiin.
Äidillä ei ole millään verukkeella mitään oikeutta rahoihin sentinkään edestä.
Kun olet selvittänyt asiat niin ilmoitat äidille että joko tehdään rikosilmoitus tai äiti maksaa rahat vapaaehtoisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa huolehdi että maksu dokumentoidaan pöllityn perinnön palauttamisena, ettet joudu maksamaan lahjaveroa tai sitä katsota myöhemmin äidiltäsi saaduksi ennakkoperinnöksi.
En ole ap, mutta minun äitini kavalsi minulta 10 vuoden aikana 42 000 €. Äitini sai tuomionkin asiasta, ja hänet määrättiin maksamaan minulle koko summa korkoineen. Siskoltani kavalsi 5000 €, mutta vältti syytteen maksamalla sen takaisin.
ps. Sain rahat, menetin välit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
39, tiedän. Anoppini on pohojanmaalta ja hänellä on olevinaan oma lakinsa. Tosin sen vuoksi ei tule aina toimeen etelän suvun kanssa. Onko siellä pohojanmaalla yleinen tapa pitää perheen lapsia eriarvoisena? Anoppi kun tätä avoimesti mainostaa.
Heh, voisi kuvitella että meillä on sama anoppi. Anoppini on myös pohojanmaalta ja aina on kohdellut lapsiaan eriarvoisesti. Lapsena ja sama meno on jatkunut lasten aikuistuttua. Nyt ihmettelee, miksi nämä sorsitut lapset eivät käy kylässä... Yllättäen on myös riidoissa kaikkien kanssa ja kuvittelee tosiaan olevansa Suomen lain yläpuolella omine näkemyksineen.
Heh, taitaa tosiaan olla sama anoppi. Onko anoppisi myös kova juoruamaan, välttelee vastuuta (ei itse tee koskaan väärin, vaikka tekeekin), syyttää yhtä lasta kaikesta, piikittelee muiden selkien takana, puhuu kovaan ääneen itseään esille tuoden seurassa kuin seurassa jne.? Perintöjä on jakanut jo muille lapsilleen ja pitää siitä suunsa visusti kiinni syrjitylle lapselle?
Joku ihmetteli, miksi isovanhemmat antaisi rahaa. Meillä syy on seuraava. Isoisä sai minun diagnoosini mukaan tunnevamman sodan aikana, kun menetti pikkusiskon onnettomuudessa ja isän sekä veljen rintamalla. Vaari ei tuosta toipunut kunnolla. Alkoi oireilla kolmekymppisenä ja lähti kokonaan, kun äitini oli kaksi. Ei osannut rakastaa lastaan ja parisuhde alkoi rakoilla. Vaari kärsi asiasta ja kun me lapsenlapset synnyimme, saivat sovittua asiat äidin ja mummon kanssa. Meille vaari oli lämmin, välittävä ja läheinen. Koki valtavaa syyllisyyttä nuoruuden tempuistaan, joita hyvitti rahalla. Oli menestynyt kauppiaana, muttei koskaan perustanut uutta perhettä. Osti mummolleni sekä äidilleni asunnot, lainasi rahat vanhempieni ensimmäiseen omakotitaloon sekä osti minulle ja veljelleni vaikka kuun taivaalta. Jätti meille muutaman asunnon ja säästötilit, sekä äidilleni useamman talon, osakkeita ja rahaa. Kaiketi halusi näin hyvitellä sitä, että teki todella törkeästi hylkäämällä äidin ja mummon aikoinaan. Meille veljen kanssa oli tietysti paljon tärkeämpää se, että oli läsnä meidän ollessa pieni ja vei meitä pilkille, mökille ym ym.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku alapeukuttaa noita viestejä, joissa kerrotaan todellakin säästettävän perintöveroissa hyppämällä yhden sukupolven yli? Kun se on kuitenkin fakta.
Kyllä te olette kaikki melko tyhmiä! Millä helvetillä te "ovelat verokikkailijat" kuvittelette säästävänne siinä että skipataan yhden sukupolven ylitse? Ihan yhtä lailla ne perintöverot menee. Jos tosissanne spekuloitte sillä että mikä olisi verotaso joskus useamman kymmenen vuoden kuluttua niin onnea valitsemallanne tiellä. Sitä ajan takaa. Noissa tavisten perintöverokikkailuissa ei oikeasti ole päätä eikä häntää. Rasittavaa että pölkkypäät täällä ovat noin vitun kujalla asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku alapeukuttaa noita viestejä, joissa kerrotaan todellakin säästettävän perintöveroissa hyppämällä yhden sukupolven yli? Kun se on kuitenkin fakta.
Kyllä te olette kaikki melko tyhmiä! Millä helvetillä te "ovelat verokikkailijat" kuvittelette säästävänne siinä että skipataan yhden sukupolven ylitse? Ihan yhtä lailla ne perintöverot menee. Jos tosissanne spekuloitte sillä että mikä olisi verotaso joskus useamman kymmenen vuoden kuluttua niin onnea valitsemallanne tiellä. Sitä ajan takaa. Noissa tavisten perintöverokikkailuissa ei oikeasti ole päätä eikä häntää. Rasittavaa että pölkkypäät täällä ovat noin vitun kujalla asioista.
Höpsö. Mä perin juuri viime syksynä isäni, olen 46-vuotias ja vanhin lapseni on melkein täysi-ikäinen. Saatan hyvin kuolla vaikka jo vuoden päästä, mistäs sitä tietää. Vuosikymmenien päähän eläminen olisis aika hienoa, mutta...
Meillä siirrettiin arvokas vapaa-ajan asunto suoraan lasten nimiin isäni testamentilla, äidilläni elinikäinen hallintaoikeus. En ukso perintöveron ihan heti poistuvan.
http://www.lrhto.fi/artikkelit/muut-aiheet/sukupolven-yli-perimisesta-j…
"Omaisuutta voi lahjoittaa jo perinnönjättäjän eläessä. Perintökaaren mukaan, jos omaisuutta lahjoitetaan rintaperilliselle eli omille lapsille, saanto katsotaan ennakkoperinnöksi, jollei lahjaa annettaessa ole toisin määrätty tai olosuhteiden perusteella ole katsottava niin tarkoitetun. Tämä ns. ennakkoperintöolettama koskee kuitenkin sanamuotonsa mukaisesti ainoastaan lahjoituksia lähimmälle perilliselle. Näin ollen esim. isovanhemman lahjoitusta oman rintaperillisensä eläessä lapsenlapselleen ei ole katsottava ennakkoperinnöksi. Jos perinnönjättäjän rintaperillinen sitä vastoin on kuollut, katsotaan lapsenlapsen saama lahja suoraan lain nojalla ennakkoperinnöksi. Tällöinhän lapsenlapsi on perinnönjättäjän lähin perillinen."
"Testamentti
Toinen vaihtoehto omaisuuden siirtämiseen sukupolven yli on sukupolven ohittava testamentti. Tällaisessa tapauksessa omaisuutta testamentataan suoraan esim. lapsenlapsille. Tämä on yksinkertainen tapa ja samalla tästä menettelystä on se hyöty, että näin vältetään yhden sukupolven verotus."
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsesta tulee 5-10 vuoden aikana sen verran kuluja, että saa maistraatille kiikutettua tarpeeksi kuitteja. Lisäksi äiti on voinut vaikka hankkia tyttären tiliin Electron kortin tyttärelleen, ja nostellut sillä käteistä automaatista. Tiliotteella näyttää siltä kuin tytär olisi itselleen nostanut rahaa. Kyllä kiero keinot keksii.
Tämä ei onnistu. Vanhempi ei saa käyttää lapsen saamaa perintöä lapsen elatukseen. Sillä voi hankkia lapselle vain selvästi peruselatuksen ylittäviä juttuja (esim. tietokoneen, kielimatkan tai ajokortin), ja niistä olla esittää kuitit maistraatille. Alaikäisen perintöä ei myöskään saa nosta Visa Electron -kortilla, vaikka kortti olisikin alaikäisen nimissä.
Suosittelen ap:tä juttelemaan asiasta yleisen oikeusavustajan tai muun lakimiehen kanssa, jos hän haluaa selvittää oikeutensa tarkemmin. Äiti voidaan määrätä maksamaan kavaltamansa summa ap:lle. Sitä kannattaa toki harkita, onko summa sitten oikeusjutun ja mahdollisen riitelyn arvoista ja onko äidillä ylipäänsä omaisuutta, josta hän voisi maksaa ko. summan.
Mielenkiintoinen aihe, itsellänikin on todennäköisesti edessä vastaava tapaus. Äitini on ollut aina kiero raha- ja perintöasioissa, hävettävän kiero ja itsekäs. Mietin mistä aloittaisit. Tietysti, kuten täällä moneen kertaan neuvottu, ota yhteyttä johonkin laki-instanssiin. Lakimiehet maksavat, kotivakuutuksen kautta voi saada osan takaisin. Mutta jos itse lähtisit asiaa selvittämään, ensin pitäisi saada käsiiin perukirja. Jos olet ollut kuolinpesän osakas, niin sinun pitäisi saada perukirja vainajan kuolinpesän verotoimistosta.
https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perunkirjoitus_ja_pe…
"Tarvittaessa Verohallinnolle toimitetun perukirjan sähköinen tallenne löytyy Verohallinnon arkistosta. Arkistoidusta perukirjasta ja sen liitteistä voidaan antaa kopioita jokaiselle, joka tarvitsee asiakirjoista ilmeneviä tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Jos pyydät jäljennöstä muuta kuin verotusta varten, se on maksullinen.
Jäljennöspyyntö täytyy aina perustella ja se on toimitettava kirjallisena Verohallintoon (ks. Perukirjajäljennöksen tilauslomake )."
Tässä kertomusta, miten äiti ja pojan sisar ovat juonitelleet omaisuutta jo äidin eläessä. Perukirja ja pesän selvityksessä näyttäisi olleen ongelmat. Tapaus ehkä hankalampi, kun toinen kavaltaja on jo kuollut.
http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/jarkytys-hautajaisten-jalk…
Tästä linkistä löytyy faktaa, esim tämä:
http://www.maistraatti.fi/Documents/Holhoustoimi/Alaikaisen%20lapsen%20…
"Alaikäisen omaisuus on lailla suojattu. Alaikäisen omaisuutta, josta edunvalvojan
tulee huolehtia, ovat muun muassa alaikäiselle annetut lahjat, hänen osuutensa ja-
kamattoman kuolinpesän varoista, hänelle maksettu vakuutuskorvaus, eläketulot,
vahingonkorvaus, sijoitus sekä omaisuudesta saatu tuotto, kuten korko-, osinko- ja
vuokratulot.
Alaikäisen varoja hoitaessaan edunvalvojat ovat velvollisia noudattamaan holhous-
toimilain määräyksiä. Näin ollen lapsen taloudellisia asioita koskevat päätökset ei-
vät ole täysin vanhempien vapaan harkinnan varassa. Tehtävässään lapsensa
edunvalvojana vanhemman tulee tunnollisesti pitää huolta lapsen oikeuksista ja
edistää hänen parastaan.
Edunvalvojan on säilytettävä sellainen omaisuus, jota lapsi edunvalvonnan kestä-
essä tai myöhemmin tarvitsee tai jolla muutoin on tälle erityistä arvoa.
Lapsen omaisuutta voidaan alaikäisyyden aikana käyttää vain lapsen omaksi hyö-
dyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan. Muu lapsen omaisuus on
sijoitettava siten, että sen säilymisestä on riittävä varmuus ja että sille saadaan koh-
tuullinen tuotto. Alaikäisen varat on aina sijoitettava hänen nimissään olevalle
pankkitilille tai muuhun hänen nimissään olevaan sijoituskohteeseen, eikä niitä saa
sekoittaa toisten varoihin."
No mutta jos on omaisuutta, jolla voi elää, niin eihän silloin tarvitse hakea mitään sossutukia.