Miten pystytte uskomaan Raamattuun, Jumalaan ja Jeesukseen?
Olen aina ihmetellyt tätä, miten ihmiset voi oikeasti uskoa, että kuolleista on herätetty ihmisiä tai että joku olisi "luonut" maailman. Tai ihmiset. Se, että Eeva ja Aatami sai vain poikalapsia ja nekö sitten siinä yhdessä lisääntyi? Mitä? Tai vesi muuttuu viiniksi? Vedenpaisumus? Jumala pelaa jotain Sims-peliä tuolla ylhäällä vaan? Jeesus parantaa sokeita ja kuuroja niks naks? Pari kalaa ja muutama leipä riittää ruokkimaan koko kansan? Miten Raamatun kirjoittajat on saaneet tietoonsa tällaisia asioita? Miten voitte luottaa, ettei vaan Raamatun kirjoittajat olleet pilvessä ja vaan satuilleet jotain, koska mielestäni se on vain joku satukirja. Siinä tapahtuu niin yliluonnollisia asioita, ettei niitä voi oikeasti olla tapahtunut.
Ei mistään ole konkreettisia todisteita Jumalasta. Vain jotain "näkyjä" jotkut ovat nähneet, joilla on todennäköisesti ollut vain paranoidinen skitsofrenia. Uskomatonta, että niin moni maailmassa uskoo näihin asioihin.
Kommentit (108)
Ehkä sitä täytyy lukea avoimin mielin. Ne asiat saattavat olla vertauskuvallisia. En ihan kokonaan dissaa niitä kertomuksia vaikka en voi sanoa olevani mikään kiihkouskovainen.
Ei kai ihmiset ota tuota raamattua ihan noin kirjaimellisesti kuin sinä. Suurin osa ymmärtää että puhutaan vertauskuvista kuitenkin....jumalan nimi on vain nimi, meillä on tapana antaa nimiä milloin millekin voimalle...
Mihin nämä leipäkala-jutut ovat vertauskuvia? Mitä sillä halutaan kertoa? Että leipää on ja sitä riittää vaikka kaikille? En tajua.
Sitten se, kun alkuperäinen Raamattu on kirjoitettu latinaksi, mutta se on käännetty suomeksi ja olen kuullut (en ole siis täysin varma onko näin), että tarinat olisivat siinä muuttuneet jonkin verran käännösten seurauksena.
Paljon on kuitenkinvsinullekin selvittämätöntä.täällä.
Miksi ufoihin/kummituksiin uskovat ihmiset ovat sekaisin, mutta Jumalaan ja enkeleihin uskova ei? :D :D Sitä olen aina kummastellut.
Itse uskon Jumalaan (N 18v) mutta olen aika "maallinen" uskovainen. Hyväksyn homoseksuaalit, esiaviollisen seksin jnejne. Mulle usko tuo yksinkertaisesti lohtua elämään.
Mutta kuinka raamatun jutut saa sovitettua tähän päivään? Luulis uskiksilla pukkaavan kriisiä...
Vierailija kirjoitti:
Paljon on kuitenkinvsinullekin selvittämätöntä.täällä.
Vaihtoehdoiksi tarjotaan
a. yritetään selvittää selvittämätöntä. Kaikkea ei saa selville kerralla mutta pikkuhiljaa asia etenee, vuosisadasta toiseen.
b. selitetään selvittämätön jumalan teoiksi ja homma on siinä. Muuta ei tarvitse tietää ja jos joku haluaa yrittää, sille huomautetaan alentuvasti ettei selvittämätöntä voi selvittää koska jumala.
Itse kannatan vaihtoehtoa A.
Ymmärrän kyllä uskon johonkin jumalan tapaiseen olentoon ja tarpeen hengellisyydelle, mutta nykymailmassa kun kaikki tieto on niin hyvin saatavilla niin kuvittelisi, että suurin osaa osaa vähän ees kyseenalaistaa asioita. Eli en kyllä ymmärrä länsimaalaista koulutettua ihmistä, joka uskoo sokeasti mihinkään uskontoon. Kyllä henkinen saa olla ja uskoa "omaan jumalaan", mut sellainen auktoriteettiusko ja johonkin "pyhään kirjaan" uskominen on kyllä aika erikoista. Joskin suuri osa tosiuskovaisista taitaakin kyllä olla melko aivopestyjä siihen, joten sinänsä ihan ymmärrettävää.
No mä en ajattele ihan noin konkreettisesti Raamatun tekstejä, vaan vertauksian ja ajankuvina ja niin edelleen.
Uskon, että Jumala loi maailman, mutta ei se tapahtunut 6 päivässä ja maailma on vanhempi kuin se n. 4000(?) vuotta mitä Raamatusta, jos sen konkreettisesti lukee, voisi ajatella. Uskon, että maailma on syntynyt alkuräjähdyksestä tai vastaavasta (sitä ei oikeasti edes tiede voi todistaa, teorioita vaan voi esittää), mutta se, että tuliko alkuräjähdys tyhjästä vai oliko sille joku ulkopuolinen voima joka sen sai tapahtumaan, on minulle uskonasia. Minä uskon, että se oli Jumala.
Jeesus teki ihmeitä, ja uskon, että jotkut oli todella ihmeitä, mutta osa on selitettävissä ihan universaalilla rakkauden ja hyvän selityksellä. Ruokkimisihme: ihmiset nurisivat, että heillä on nälkä. Oli pieni poika, joka viattomuuttaan toi Jeesuksen eteen omat eväänsä. Jeesus siunasi lapsen ja hänen eväänssä --siubaus on hyvän toivomista ja pyyteetöntä rakkautta. Ihmiset näkivät tämän, ja levisi positiivinen psykologinen joukkoilmiö: toisilta alkoikin omista kätköistään löytyä ruokaa, joita he lapsen esimerkin innoittamana alkovat jakaa toisilleen. Ja kaikille riitti. No, näin minä tästä ajattelen. Ihan jokaiseen kohtaan mitä otat esiin, en ala nyt omaa vastaustani kirjoittamaan.
Minulla on elämässäni ollut joitain kokemuksia, joita ei voi selittää järjellä eikä ne oikein mielenhäiriöiden luonteeseenkaan sovi. Ei mitään pelottavaa eikä outoa sinänsä. Mutta kokemusta varjeluksesta, esim. auton sammuminen risteykseen jossa katsoin molempiin suuntiin enkä varmasti nähnyt ketään -samalla suhahti iso rekka ohi. Olisin sen alle kuollut ilman auton sammumista. Hyvää tuuria, sanot. Ehkä, mutta itselleni varjelus ja suuri kiitoksen aihe. Tai se aivan julmetun kova pissihätä joka pakotti pysähtymään lähimmälle pysäkille -siitä kun jatkoin matkaa, tulin parin kilometrin kuluttua tuoreelle hirvikolaripaikalle. Siitä selvisi kolariauton kuljettaja hengissä kun soitin avun välittömästi paikalle ja tein sen yksinkertaisen asian joka ea-koulutuksessa opetettiin: nosta uhrin leuka pystyyn jos voit, tukehtumiskuolema voi muuten tulla vaikka muusta selviäisikin. Niin, miksi Jumala ei estänyt koko kolaria mutta minä säilyin ehkä pissihädän takia? En tiedä. Ja monia muitakin pikku juttuja löytyy.
Olkoon miten uskomatonta vaan ja vaikka nää ois joidenkin mielestä skitsofreenisiä juttuja (tosin tunnen muutaman skitsofreenikon ja myös maanis-depressiivistä sairastavan ihmisen, enkä löydä yhtäläisyyksiä heidän elämään ja omaan uskooni), niin minulle nämä ovat vaan elämää. Elämää, joka tekee tästä mielenkiintoisen ja onnellisen. eikä mulle ole paskankaan väliä mitä muut ajattelee, enkä minä muiden uskomuksiin puutu.
Miksi kukaan ei selitä noita vertauskuvia minulle paremmin? Ette varmaan itsekään tajua niitä.
AP
Sulle ei ole selvästikään (vielä) tapahtunut mitään yliluonnollisia asioita. MÄ ajattelin juuri noin kuin ap, ja olin ateisti, kunnes aloin kokea vaikka mitä yliluonnollista itse.
Helposti pystyn uskomaan. Sinä teet yksinkertaisista asioista turhan vaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt tätä, miten ihmiset voi oikeasti uskoa, että kuolleista on herätetty ihmisiä tai että joku olisi "luonut" maailman. Tai ihmiset. Se, että Eeva ja Aatami sai vain poikalapsia ja nekö sitten siinä yhdessä lisääntyi? Mitä? Tai vesi muuttuu viiniksi? Vedenpaisumus? Jumala pelaa jotain Sims-peliä tuolla ylhäällä vaan? Jeesus parantaa sokeita ja kuuroja niks naks? Pari kalaa ja muutama leipä riittää ruokkimaan koko kansan? Miten Raamatun kirjoittajat on saaneet tietoonsa tällaisia asioita? Miten voitte luottaa, ettei vaan Raamatun kirjoittajat olleet pilvessä ja vaan satuilleet jotain, koska mielestäni se on vain joku satukirja. Siinä tapahtuu niin yliluonnollisia asioita, ettei niitä voi oikeasti olla tapahtunut.
Ei mistään ole konkreettisia todisteita Jumalasta. Vain jotain "näkyjä" jotkut ovat nähneet, joilla on todennäköisesti ollut vain paranoidinen skitsofrenia. Uskomatonta, että niin moni maailmassa uskoo näihin asioihin.
Katsoppa vanha testamentti avautuu david pawson tv7 luento mooseksen kirjat niin saat vastauksen kysymyksiisi
Tosi mielenkiintoinen ja tervehenkinen brittiopetus.
Mun lapseni on nyt siinä iässä, että miettii näitä. Jutellaan joskus uskonnosta, maailman synnystä ym. Kerron hänelle, että Raamattu on vertauskuvallinen kirja, jossa on tarinoita. Niitä ei pidä ottaa ihan kirjaimellisesti. Siellä sanotaan, että Jumala loi taivaan ja maan, mutta oikeasti maailma on syntynyt alkuräjähdyksessä ja evoluutio on muokannut ihmis- ja eläinkunnasta sellaisen kuin se nyt on.
Jeesukseen uskomisessa ei ole minusta mitään hirveän epäuskottavaa. Historiallisena henkilönä Jeesus on ihan hyvin voinut olla. Johonkin korkeampaan voimaan uskominen tuo turvaa, vaikkei Raamattua (tai muuta uskonnollista opusta) kirjaimellisesti ottaisikaan.
Jos olisi konkreettisia todisteita se ei olisi enää uskoa.
Ei kaikkea tarvitse itse nähdä, jotta se olisi totta. Montako elektronia olet tänään nähnyt?
Niin kuin varmaan tiedät, esimerkiksi vanhan testamentin kirjoitusaikoihin nuo tarinat koettiin symbolisina ja vertauskuvallisina - niitä ei edes noihin aikoihin tarkoitettu kirjaimellisena totuutena.
Nosto. Eikö kukaan kehtaa vaan myöntää uskovansa tuohon hömppään?