Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Haluaisin vielä exän kanssa vauvan, onko tässä mitään ideaa?

Vierailija
23.01.2016 |

Kuulostaa tietty alkuun varmaan oudolta, mutta tilanne on siis se että erosimme noin kuusi vuotta sitten ja meillä on ala-aste ikäinen lapsi. En ole löytänyt sopivaa kumppania näiden vuosien aikana ja ikäkin alkaa kolkutella, täytän pian 39v. Eli viimeiset hetket olisi nyt vauvalle!

En haluaisi ihan yksin tai kenenkään huonon kumppanin kanssa alkaa tätä toteuttaa. Oikeastaan ainut kenet voisin isänä lapselleni nähdä olisi ex mieheni. Hänen tiedän olevan hyvä isä ja vastuullinen. Mitköhän tämä mies tuumaisi jos tällaista ideaa heittäisin kehiin? Varmasti järkyttyy ensin, mutta ehkä sulateltuaan asiaa hieman, niin voisihan tuo innostuakin?

Tässä on muutamia muttia, mutta itse olisin oikeasti valmis tähän, enkä oikeasti välitä mitä mieltä muut ovat. Mulla on tapana ajatella, että kunhan on itse onnellinen niin se on tärkeintä! Tiedän että tää herättää teissä närää ja provoa huudellaan, mutta olen tässä nyt tosissani. Lähinnä siis että onko teistä ihan kuolleena syntynyt ajastus?

Kommentit (358)

Vierailija
161/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahaha toi on kyllä ihan paras, että ap on jo valmistanut itsensä miehen kielteiseen vastaukseen, joka toki on vaimon aikaansaamaa :D Aidosti mies haluaa tottakai lisääntyä juuri ap:n kanssa!  Kerrotko ap lisää tästä? uskot siis että mies aidost haluaa lapsen? ja sinun kanssasi? mistä tiedät tämän?

voi kun tulisit kertomaan tänne mitä mies vastaa jos/kun kysyt?! :D

Tähän on pakko vielä vastata, kun taas tahallaan väärin ymmärretty. Eiköhän mies siis ole joutunut muuttamaan kantaansa lapsista tuon naisen tavattuaan. Ehkä luopumaankin ajatuksesta. Varsinaisesti koskaan ei keskusteltu asiasta miehen kanssa, koska suhteessamme ei koskaan toinen lapsi ollut ajankohtainen. Oletan kuitenkin että lähes jokainen haluaa lapselleen sisaruksen. Mieskin on jo vähän päälle 40v joten lapsiasiat ovat hänelläkin ns. pinnalla nyt vaikka voihan mies tietty lisääntyä vielä vanhempanakin. Tavallaan koen että voisin tarjota miehelle vielä mahdollisuuden lapseen, jos hän onkin sitä kaivannut ja siten sen voisi saada eli molemmat saisimme haluamamme. Edelleenkään en alkaisi painostaa ja jos hän onkin vapaaehtoisesti lapsettomassa suhteessa niin sitten on. Enkä voi tietää koskaan onko vaimo vaikuttamassa miehen valintoihin vaikka näin ei saisi toki olla! JOS asian otan esille niin aijon sanoa miehelle että miettii asiaa sydämellään eikä puhu vielä vaimolleen. Ihan siksi että päätös olisi hänen ja yksinomaan hänen. Tarkemmin ajatellen tottakai vaimo vastustaa ajatusta, on mustasukkainen  minusta jne. mutta on väärin jos hän tavallaan pakottaa miehen tuohon perheenmalliin jonka hän on sanellut. Jos mies siis kaipaa oikeasti muuta. Ja jos mies kieltäytyy niin sitten kieltäytyy, en voi koskaan saada tietää onko taustalla miehen oma halu vai vaimon vallankäyttö. Mutta jos mies jättää mahdollisuuden lapseen käyttämättä niin se on hänen "tappionsa".En edelleenkään ala pakottaa tai painostaa. Varmaan heitän sen ajatuksen vaan ilmoille ja jätän pallon miehelle. Jos kiinnostaa niin ehkä sitten oma-aloitteisesti ottaa asian esille. Mutten ole siis vielä päättänyt esitänkö edes tätä ehdotusta.

ap

JOS mies on joutunut muuttamaan kantaansa lapsesta vaimon tavattuaan niin sehän on miehen oma valinta! Siis miehen oma valinta. Ei vaimon pakottama. Mutta sinä et edes halua ajatella sitä että miehellä olisi oikeasti omia mielipiteitä eikä ole vaimonsa aivopesemä. Jos mies vielä lapsia haluaisi niin hän hankkii sen vaimonsa kanssa tavalla tai toisella. Ei sinun kanssasi. Sinulla ei ole enää mitään muuta merkitystä miehelle kun olet hänen jo olemassa olevan lapsen äiti. Et muuta.

Vierailija
162/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pyydä dinnerille ja sitten pamauta kysymys, aina kannattaa kysyä. Tiiä vaikka tulis neloset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et ajattele ap käyttäväsi itse mieheesi valtaa? Puhut naisen vallankäytöstä, mutta et usko mitä miehesi sinulle sanoo. Uskotko lastasikaan? Vai kuuletko ja otatko vastaan häneltäkin vain sen, mitä haluat? Säälin lastasi. Onneksi et saa toista. Kahvinporoni kertoivat.

Vierailija
164/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai että olet kasvanut henkisesti...

Ja kelpuutat vain kivan miehen, jolla ei ole ennestään lasta, vaikka sinulla itselläsi on lapsi. Tosi kohtuullinen ja reilu vaatimus miehelle.

PS, luin vain muutaman eka kommentin ja tässä omat kommenttini.

Vierailija
165/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käytkö ihan täysillä?

Vierailija
166/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko ap koskaan tutkituttanut päätäsi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täähän on suoraan kuin elokuvasta Sisärengas (The Big Chill), pääosissa Kevin Kline, William Hurt, Glenn Close. Siinä Kevin Klinen esittämän miehen vaimo (Glenn Close) päättää että koska yhteinen ystävä haluaa lasta niin Kevinin hahmo on just hyvä tämän ystävä lapsen isäksi. Ja sitten Kevinin hahmo käy painamassa sitä yhteistä ystävää.

Nämä mielisairas-huutelut ap:lle ovat törkeitä. Mitä te olette sanelemaan kenenkään parisuhde ja perhekäsityksiä. Niitä on erilaisia. Itse olen toivottavsti seuraavaksi jossain vaiheessa isoäiti ja mieheni kanssa ollut teini-iästä saakka. Jos ajattelen isteäni ja miestäni niin en minä teoriassa tyrmäisi tuollaista ajatusta jos miehelläni olisi joku kaveri joka haluaisi lapsen. Exiä ei ole, vaikea ajatella sellaisata, mutta kaveri aika sama asia. Itse varmaan jo pois lapsentekoiästä mutta ajatus tullaisen melkein oman pikkulapsen hoitamisesta  ei täysipäiväisesti tuntuisi nyt ajateltuna ihan kivalta.

Tietty tuollaisen teoreettisen ajatuksen siitrtäminen käytäntöön edellyttäisi keskinäistä luottamusta kaikkien osapuolten välillä. Ap on siinä väärässä, että ei nykyisen vaimon asia ollenkaan. Kyllä on. Avioliitto tarkoittaa asioiden, etenkin tuollaisten asioiden jakamista. Mutta jos kaikki olisi puhuttu ja voisin luottaa että kyse on vain lapsesta toiselle naiselle, ei mitään haikailuja ja piilossa olevaa rakkautta tms niin tuollainen laajempi perhe voisi olla ihan kiva. Lapsi tarvitsee turvallisen ympäristön ja se tarkoittaa aikuisia, joihin voi luottaa, jotka sitotutuvat lapsen elämään, pysyvät eivätkä katoa. Kun nuo edellytykset toimivat ihan sama mikä perhemalli.

Vierailija
168/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap koskaan tutkituttanut päätäsi?

Narsismia ei noin vain tutkimuksilla löydetä ja mitähän se auttaisi? Narsisteillekaan ei tarvitse olla tahallisen ilkeä, tai vaikutat itsekin narsistille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap on varmaan lopettanut vastikään jonkun psyykenlääkkeen ja nyt harhat ovat ottaneet vallan.

Vierailija
170/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

JOS mies on joutunut muuttamaan kantaansa lapsesta vaimon tavattuaan niin sehän on miehen oma valinta! Siis miehen oma valinta. Ei vaimon pakottama. Mutta sinä et edes halua ajatella sitä että miehellä olisi oikeasti omia mielipiteitä eikä ole vaimonsa aivopesemä. Jos mies vielä lapsia haluaisi niin hän hankkii sen vaimonsa kanssa tavalla tai toisella. Ei sinun kanssasi. Sinulla ei ole enää mitään muuta merkitystä miehelle kun olet hänen jo olemassa olevan lapsen äiti. Et muuta.[/quote]

Tää ketju on kyllä kamala muistutus anopista. Me jouduimme lopulta katkaisemaan välit häneen.

Hän vaatimalla vaati asioita, jotka hänen mielestä PITÄÄ tehdä. Minunkin PITI valita jopa ystäväni hänen mukaansa!

Kun useamman kerran (LUE:tuhannen kerran) sanoimme hänelle, kuinka asiat ovat ja mitä mieltä olemme, hän ei uskonut asioita, vähätteli omia sanomisiaan ja painostaminenkin (oli jatkuvaa) oli vain "mä vaan kysyin" itkun ja narisevan äänen kera.

Alkoi minun syyttämiseni. Kun kerroimme kuinka asiat ovat ja ei todellakaan niin kuin hän totena piti vaan juuri täysin päinvastoin-> hän ei suostunut ottamaan totuutta vastaan, vaan piti uskomuksensa totena.

Mieheni lopulta jatkoi yksinkeskusteluaan äitinsä kanssa, mutta hänenkin puheet olivat yhtä tyhjän kanssa.

Minusta oli leivottu pääpiru, kun en suostunut anopin vallan alle. Ja ei muuten olisi suostunut kukaan;D

Noh, kun sitten kuvittelimme, että aika jotakin parantaa ja pöly alkoi laskeutumaan...

rauhaiselomme loppu tuli, kun appi oli sekoitettu pakkaan mukaan ja minusta oli tullut sitten hänellekkin hirviö. Tietoa hänellä ei ollut tapahtumista, ainoastaan anopin (eronneet) itku. Ja kyllähän sitä nyt on miniän oltava hirviö, kun kerran anoppi itkee.

Mies pisti tuon viimeisen jutun jälkeen stopin kiusanteolle ja anopilla ei ole enää mitään asiaa kiusaamaan.

Tämä Ap kuulostaa yhtä narsistiselta kuin anoppi.

Siinä sai monesti olla pöllämystyneenä ja hän käänsi asiat aina miten huvitti. Ja tietysti itselleen parhain päin ja käänsi niskoilleni oman käytöksensä.

Mieheni on kyllä ihan itsenäisesti ajatteleva ja sitä arvostankin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täähän on suoraan kuin elokuvasta Sisärengas (The Big Chill), pääosissa Kevin Kline, William Hurt, Glenn Close. Siinä Kevin Klinen esittämän miehen vaimo (Glenn Close) päättää että koska yhteinen ystävä haluaa lasta niin Kevinin hahmo on just hyvä tämän ystävä lapsen isäksi. Ja sitten Kevinin hahmo käy painamassa sitä yhteistä ystävää.

Nämä mielisairas-huutelut ap:lle ovat törkeitä. Mitä te olette sanelemaan kenenkään parisuhde ja perhekäsityksiä. Niitä on erilaisia. Itse olen toivottavsti seuraavaksi jossain vaiheessa isoäiti ja mieheni kanssa ollut teini-iästä saakka. Jos ajattelen isteäni ja miestäni niin en minä teoriassa tyrmäisi tuollaista ajatusta jos miehelläni olisi joku kaveri joka haluaisi lapsen. Exiä ei ole, vaikea ajatella sellaisata, mutta kaveri aika sama asia. Itse varmaan jo pois lapsentekoiästä mutta ajatus tullaisen melkein oman pikkulapsen hoitamisesta  ei täysipäiväisesti tuntuisi nyt ajateltuna ihan kivalta.

Tietty tuollaisen teoreettisen ajatuksen siitrtäminen käytäntöön edellyttäisi keskinäistä luottamusta kaikkien osapuolten välillä. Ap on siinä väärässä, että ei nykyisen vaimon asia ollenkaan. Kyllä on. Avioliitto tarkoittaa asioiden, etenkin tuollaisten asioiden jakamista. Mutta jos kaikki olisi puhuttu ja voisin luottaa että kyse on vain lapsesta toiselle naiselle, ei mitään haikailuja ja piilossa olevaa rakkautta tms niin tuollainen laajempi perhe voisi olla ihan kiva. Lapsi tarvitsee turvallisen ympäristön ja se tarkoittaa aikuisia, joihin voi luottaa, jotka sitotutuvat lapsen elämään, pysyvät eivätkä katoa. Kun nuo edellytykset toimivat ihan sama mikä perhemalli.

Kaveri ei ole olleenkaan sama kuin ex-vaimo, jonka kanssa yhteinen historia lapsineen, mutta mitäpä sinä teiniseurustelija siitä tietäisit tai ymmärtäisit (vaikka luulisi osaavan asettua toisen asemaan silti) ja ap:han nimenomaan ei kunnioita yhtä avainkohtaa, härdellin kolmatta osapuolta, eli ex-miehensä vaimon tunteita, ajatuksia tai mielipiteitä. Muuten hyvä kirjoitus sinulta.

Vierailija
172/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan sairas itsekäs olet... mieti ex miestäsi ja hänen vaimoa heistä tuntuisi pilaisit heidän välit toiseensa... en ihmettele et ole onnellinen tai et saa uutta miestä kun olet hirveä muita kohtaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

JOS mies on joutunut muuttamaan kantaansa lapsesta vaimon tavattuaan niin sehän on miehen oma valinta! Siis miehen oma valinta. Ei vaimon pakottama. Mutta sinä et edes halua ajatella sitä että miehellä olisi oikeasti omia mielipiteitä eikä ole vaimonsa aivopesemä. Jos mies vielä lapsia haluaisi niin hän hankkii sen vaimonsa kanssa tavalla tai toisella. Ei sinun kanssasi. Sinulla ei ole enää mitään muuta merkitystä miehelle kun olet hänen jo olemassa olevan lapsen äiti. Et muuta.

Tää ketju on kyllä kamala muistutus anopista. Me jouduimme lopulta katkaisemaan välit häneen.

Hän vaatimalla vaati asioita, jotka hänen mielestä PITÄÄ tehdä. Minunkin PITI valita jopa ystäväni hänen mukaansa!

Kun useamman kerran (LUE:tuhannen kerran) sanoimme hänelle, kuinka asiat ovat ja mitä mieltä olemme, hän ei uskonut asioita, vähätteli omia sanomisiaan ja painostaminenkin (oli jatkuvaa) oli vain "mä vaan kysyin" itkun ja narisevan äänen kera.

Alkoi minun syyttämiseni. Kun kerroimme kuinka asiat ovat ja ei todellakaan niin kuin hän totena piti vaan juuri täysin päinvastoin-> hän ei suostunut ottamaan totuutta vastaan, vaan piti uskomuksensa totena.

Mieheni lopulta jatkoi yksinkeskusteluaan äitinsä kanssa, mutta hänenkin puheet olivat yhtä tyhjän kanssa.

Minusta oli leivottu pääpiru, kun en suostunut anopin vallan alle. Ja ei muuten olisi suostunut kukaan;D

Noh, kun sitten kuvittelimme, että aika jotakin parantaa ja pöly alkoi laskeutumaan...

rauhaiselomme loppu tuli, kun appi oli sekoitettu pakkaan mukaan ja minusta oli tullut sitten hänellekkin hirviö. Tietoa hänellä ei ollut tapahtumista, ainoastaan anopin (eronneet) itku. Ja kyllähän sitä nyt on miniän oltava hirviö, kun kerran anoppi itkee.

Mies pisti tuon viimeisen jutun jälkeen stopin kiusanteolle ja anopilla ei ole enää mitään asiaa kiusaamaan.

Tämä Ap kuulostaa yhtä narsistiselta kuin anoppi.

Siinä sai monesti olla pöllämystyneenä ja hän käänsi asiat aina miten huvitti. Ja tietysti itselleen parhain päin ja käänsi niskoilleni oman käytöksensä.

Mieheni on kyllä ihan itsenäisesti ajatteleva ja sitä arvostankin.

Ap:stä tulee mieleen yksi tuttu, joka sanoi omalle äidilleen että tämä manipuloi, kun äitinsä ei suostunut tanssimaan enää tyttärensä pillin mukaan ja kun ei nössöyttään osannut sanoa tyttärelleen että itse olet sotkusi keittänyt vaan koitti hyvitellen nostaa esiin jotain antamiaan asioita, jotta tytär ymmärtäisi jo saaneensa kaiken sen avun, minkä voi, niin hän kuulemma manipuloi! Joo, manipuloin sinut ymmärtämään, että sinua on autettu eikä enempää voida tehdä!

Vierailija
174/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi pitäisi olla enemmän lapsia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi olla enemmän lapsia?

Hys hys, eipäs nyt kysellä mitään tuommoisia, muuten joku vielä hoksaa, ettei vauvakuumetta edes ole, vaan tässä saadaan vain eksä takaisin verkkoon.

Vierailija
176/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap on siitä vaarallinen paikka ihminen, että hän kuvitteelee tietävänsä mitä hänen eksänsä toivoo ja haluaa.

Sellainen on pelottavaa, varsinkin kun AP itse kertoi että ei ole puhunut vauva-asioista eksänsä kanssa. Eli hän ei todellakaan oikeasti tiedä mitä eksä ajattelee.

Vierailija
177/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi luoja, luin koko ketjun (joo mulla ei ole elämää). Munkin miehen exä on vaatinut ja ehdotellut mitä uskomattomampia juttuja, mutta ei sentään mitään näin sekopäistä! Hauskin oli ehkä se että miehen olisi oltava sinkkuna kun hänkin on. Oltiin oltu pari vuotta yhdessä silloin ja miehen ex erosi miesystävästään. Ilmeisesti olisi pitänyt sitten erota jotta hälle ei tuu paha mieli :D Muutenkin meidän eron väijyminen ja vaatiminen on jatkuvaa. Kuulemma ei kaipaa silti miehen perään, mutta joku tarve on silti vaikuttaa meidän asioihin. AP, olet sairas!

Vierailija
178/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi suurin osa vastaajista on niin vihaisia ap:n idealle:( Mielestäni tämä on kiinnostava idea, joka todennäköisesti kumoutuisi ex-miehen kieltäytymiseen, mutta eikai ap:ta vain idean takia tarvitse haukkua. Totuushan vihaan taitaa löytyä sieltä, että tämä olisi oman elämänne kauhuskenaario. Ei ole olemassa mitään mustavalkoista sääntöä siitä, että minkälaisessa perheyhteisössä lapsen tulee kasvaa. Keskustelut tietynlaisen parisuhteen ja perhemallin paremmuudesta on myrkyllisiä siksikin, että tämä antaa ulospäin vaikutelman ja luo painetta, että ei olisi kuin yksi malli elää ja kasvattaa lasta, eikä tämä vastaa todellista elämää. 

Jee kerrankin joku on samalla aaltopituudella :) Juuri tätä tarkoitin ja tuota myös että niin moni hikeentyy juuri siksi kun pelkää jostain syystä oman miehensä puolesta. Ja kuten sanottu niin ei ole yhtä ainutta mallia elää!

ap

Ehkäpä tämä vastaaja voisi lainata sinulle miestään vähäsen. 

Eihän tässä miestä haluta vaan miehen siittiöitä ;)

Vierailija
179/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En huomannut kenenkään vielä puuttuneen tähän, mutta itselle tuli kyllä mieleen huoli jo olemassaolevasta lapsestasi. Käytätkö häntä pelinappulana, oletko käyttänyt? Et anna tavata isäänsä ilmeisesti yökylässä, et päästä luokseen kun nykyinen vaimokin on kerran siellä? Juttusi eivät ole terveitä, miten pystyt kasvattamaan lasta? Tämä oli selvästi surullisin keskustelu minkä olen ikinä lukenut, on kolkkoa tajuta millaisissa narsistisissa harhoissa jotkut elävät. En edes tiedä mikä voisi auttaa, sillä narsisti ei parane. Uutta lasta et missään nimessä saisi hankkia ja vanhakin ansaitsisi terveen äidin. Aivan kamala tilanne, jäi vaivaamaan todella.

Vierailija
180/358 |
23.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun mieheni ex voisi miettiä jotain näin älytöntä. Ex ei vaan tajua sitä asiaa, että mieheni on hänen kanssaan tekemisissä ystävällisesti vain yhdestä ja ainoasta syystä: yhteinen lapsi.

Ex kuvittelee, että he ovat ystäviä, kun mies samaan aikaan laskee montako vuotta menee, että lapsi on täysi-ikäinen ja yhteydenpidon voi lopettaa.

Ap voi ihan rauhassa kysyä asiaa ja miehen kieltäytyessä ystävällisesti, uskotella että kaikki johtuu katkerasta vaimosta, joka kieltää miehen lisääntymisen.

Mieheni ei kadu lastaan, mutta katuu kenen kanssa lapsi on tehty. Ei todellakaan tekisi samaa virhettä toistamiseen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi seitsemän