Julkinen terveydenhuolto ei toimi.
Olen koko aikuisikäni ollut julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kannattaja. Nyt olen lopulta saapunut pisteeseen jossa minun on todettava että järjestelmä on ainakin osittain pahasti rikki eikä mitenkään kykene hoitamaan vastuitaan tavalla joka olisi inhimillinen palvelujen käyttäjälle.
Viime 2-3 vuoden aikana lähipiirissäni on ollut useampi läheltä piti-tapaus jossa kimmoke hoitoon oli pakko hakea yksityiseltä lääkäriasemalta. Tunnen läheisesti kolme (3!) erikäistä aivoinfarktiin sairastunutta henkilöä jotka käännytettiin toistuvasti päivystyksestä pois. Yksityisen lääkärin ja magneettiröntgenin kautta sitten saatiin tietää asian oikea kanta ja sieltä päästiin julkiseen terveydenhuoltoon. Ilman maksukykyä yksityisellä ei olisi käyty.
Toinen henkilö lähipiirissäni sairastui akuuttiin vatsavaivaan joka olisi edellyttänyt leikkausta. Jostain syystä kuitenkin päätettiin tarkkailla ja katastrofi oli erittäin lähellä. Vain sattuma pelasti hänet, eli se että toinen kirurgi päätti jostain syystä tarkistaa potilaan kuvat.
Omalla lapsellani on syntymästään asti ollut suolistossa harvinainen kehityshäiriö. Niin harvinainen että julkisella puolella asiaa ei onnistuttu viidessä (5!) vuodessa selvittämään. Lopulta käynti yksityislääkärillä johti diagnoosiin jonka jälkeen myös hoito on tehty yksityisellä puolella. Tätä ennen julkisella sairaalalla olisi varmasti ollut kaikki mahdollisuudet konsultoida ko. gurua toisella puolen maata, mutta siihen ei sattunut löytymään halua tai kiinnostusta. Eli jälleen kerran oli meidän maksukyvystämme kiinni saammeko lapsellemme diagnoosin ja hoitoa.
Itselläni oli viisitoista (tai enemmän, en jaksa edes laskea enää) poskiontelontulehdusta parin vuoden aikana. Julkiselta toistuvasti antibioottikuureja käteen ja lyhyitä sairaslomia. Jatkuva puolikuntoisuus heikensi työkykyä, hyvinvointia, aiheutui valtavasti poissaoloja työstä ym. Kuitenkaan ei kiinnostanut tutkia miksi hitossa olen jatkuvasti kipeänä. Tiedätte jo miten tarina jatkuu. Maksukykyisenä menin yksityiselle erikoislääkärille, seuraavana päivänä viipalekuvaan ja avot - jo löytyi ongelma ja mikä sen voisi ratkaista. Ja jälleen kerran tämä olisi jäänyt tekemättä ilman maksukykyä.
Ylläoleville tositarinoille yhteistä on se, että ensinnäkin se että julkisen puolen toiminta MAKSAA todella paljon. On loppuviimeeksi KALLISTA "muka-hoitaa" ja "pika-hoitaa" tai "lume-hoitaa". On KALLISTA roikottaa ihmisiä työkyvyttöminä sen sijaan että koitettaisiin ratkaista asia nopeasti ja tehokkaasti. On KALLISTA että vanhemmille koituu hitosti poissaoloja sekä lapsien sairauksien että omien sairauksien takia joita ei hoideta kunnolla. Ja se vasta on KALLISTA kun aivoinfarktia ei hoideta ajoissa, tulee vakavia seurauksia ja kalliita kuntoutuksia - turhaan. Tai työikäinen loppuiäksi eläkkeelle kun aivoinfarktia ei hoidettu ajoissa. On naurettavuuden huippu että aivoinfarktitietoisuutta koko ajan toitotetaan tavallisille kansalaisille - nopeasti hoitoon ym. - ja sitten tyssää siihen etteivät lääkärit tunnista eivätkä kustannussyistä uskalla laittaa pään kuvaukseen.
Nämä ovat kaiken lisäksi vain jäävuoren huippu. Olen viime vuosina itse pettynyt raskaasti julkiseen terveydenhuoltoon. Voisin hyväksyä sen, jos olisi ilmeistä että perheelläni ja ystävilläni on vain sattumalta osunut satumaisen huono tuuri ja järjestelmä muuten pelaa hyvin. Mutta ympärilläni niin monella muulla on samanlaisia kokemuksia, etten enää pysty uskomaan sattumaan.
Rakas julkinen terveydenhoito, olen pahoillani mutta jatkossa varmistan että kaikilla läheisilläni on vakuutukset kunnossa ja että julkiselle puolelle annetaan korkeintaan yksi mahdollisuus.
ps. Sen voin vielä lisätä, että ainoa mistä kuulen jatkuvasti hyviä kokemuksia on syöpähoito. Ehkä siksi että silloin on jo olemassa selkeä diagnoosi eikä olla kiireisen päivystyksen tai yleislääkärin hoidonarvioinnin varassa? En tiedä, mutta onhan se onni että järjestelmässä on jotain valopilkkuja.
Kommentit (116)
Ei tässä kauaa mene kun nämä nyt jo sangen epäilyttävässä jamassa olevat terveyskeskukset
muuntuvat vaivihkaa tuhoamisasemiksi. Vanhukset, vammaiset ja mielenterveysasiakkaat poistetaan
tuottamattomina tapauksina yhteiskunnasta savuna ilmaan. "Hankalat" omia etujaan puolustamaan kykenevät
potilaat ynnä potilaiden puolta pitävät hoitajat ja lääkärit katoavat siinä sivussa. Henkilökunta yleisesti
ottaen on jo valmiiksi luonteeltaan samanlaista kuin vastaavissa laitoksissa aikoinaa, kyseenalaistamatta ylemmältä taholta tulevia käskyjä noudattavaa.
Sanokaa mun sanoneen.
Vierailija kirjoitti:
Yksi esimerkki: Poskiontelon punkteerauksen luulisi olevan "vain vähäsen vaativampi" operaatio terkalla? Anoppi kärsi kivuliaasta poskiontelon tulehduksesta, joka ei terkkalääkärin antibiooteista & duacteista tms huolimatta hoitunet. Kun hän meni kivusta itkien pyytämään punkteerausta, ei saanut hoitoa. Ei kun yksityiselle ja kaksi tuntia myöhemmin homma hoidettu (lääkäri: "niin paljon limaa tuliposkiontelosta etten ole koskaan nähnyt....") ja kivut heti sinä iltana selkeästi laantumaan päin. Viikkoa myöhemmin tulehduksesta ei jälkeäkään.
Ja tuo oli vain yksi esimerkki. Pahimmillaan pojallamme oli pitkälle päässyt keuhkokuume (emme ole niitä vanhempia jotka vie pienestäkin nuhasta terkalle) ja lekuri pisti kotiin diagnoosilla "pientä kevätflunssaa" vaikka maallikollekin oireet olivat selvät emmekä saaneet edes verikoetta labrasta. Tuntia myöhemmin yksityisen aseman labratulokset kourassa jotka viittasivat erittäin selvästi tilaan, jota ei yksikään kevätflunssa selitä ("bronkiitti" tms) -> tehostettuun hoitoon viikonlopuksi ja tipalla antibioottia.
Meillä on 11 negatiivista kokemusta paikallisen terveyskeskuksen perseilystä selkeissä tapauksissa. Tämän vuoksi ajamme mieluummin 25 km yksityiselle kuin 3 km terkalle. Kokemustemme mukaan terkkamuurin läpi pääsee, seuraavan tason julkisen puolen erikoishoito on hyvää.
Olettehan tehneet kirjallisia huomautuksia ja valituksia näistä julkisen puolen sadistisista puoskareista? Toiminta ei nimittäin ole ”vahinkoa” - vaan tahallista ja takootuksellista. Nykypäivän holokausti johon tietty ihmisporukka hakeutuu töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi esimerkki: Poskiontelon punkteerauksen luulisi olevan "vain vähäsen vaativampi" operaatio terkalla? Anoppi kärsi kivuliaasta poskiontelon tulehduksesta, joka ei terkkalääkärin antibiooteista & duacteista tms huolimatta hoitunet. Kun hän meni kivusta itkien pyytämään punkteerausta, ei saanut hoitoa. Ei kun yksityiselle ja kaksi tuntia myöhemmin homma hoidettu (lääkäri: "niin paljon limaa tuliposkiontelosta etten ole koskaan nähnyt....") ja kivut heti sinä iltana selkeästi laantumaan päin. Viikkoa myöhemmin tulehduksesta ei jälkeäkään.
Ja tuo oli vain yksi esimerkki. Pahimmillaan pojallamme oli pitkälle päässyt keuhkokuume (emme ole niitä vanhempia jotka vie pienestäkin nuhasta terkalle) ja lekuri pisti kotiin diagnoosilla "pientä kevätflunssaa" vaikka maallikollekin oireet olivat selvät emmekä saaneet edes verikoetta labrasta. Tuntia myöhemmin yksityisen aseman labratulokset kourassa jotka viittasivat erittäin selvästi tilaan, jota ei yksikään kevätflunssa selitä ("bronkiitti" tms) -> tehostettuun hoitoon viikonlopuksi ja tipalla antibioottia.
Meillä on 11 negatiivista kokemusta paikallisen terveyskeskuksen perseilystä selkeissä tapauksissa. Tämän vuoksi ajamme mieluummin 25 km yksityiselle kuin 3 km terkalle. Kokemustemme mukaan terkkamuurin läpi pääsee, seuraavan tason julkisen puolen erikoishoito on hyvää.
Olettehan tehneet kirjallisia huomautuksia ja valituksia näistä julkisen puolen sadistisista puoskareista? Toiminta ei nimittäin ole ”vahinkoa” - vaan tahallista ja takootuksellista. Nykypäivän holokausti johon tietty ihmisporukka hakeutuu töihin.
Minulta on vuosien saatossa jäänyt tekemättä useampikin muistutus joihin todella olisi ollut aihetta.
Laiminlyöntejä, hoitovirheitä ja karua käytöstä on osunut kohdalle ihan traumaksi asti, mutta asioiden
selvittämiseen ei ole ollut niiden tapahtuessa voimia. On tyytynyt kullonkin siihen, että sentään hengissä
selvisi o_o
Olen monesti miettinyt, että miten esim. jotkut kärttyiset hoitsut tai lääkärit osaavat valita kohteekseen
juuri sen uupuneen, tukiverkkoja vailla olevan kohteen. Olen pienikokoinen ja kiltin (lue: vaarattoman)
näköinen ja lähtökohtaisesti naiivisti olettanut (en enää) kohtaavani vähintäänkin asiallusta kohtelua,
joten monet ilkeät kommentitkin ovat tulleet niin yllättäen, että ne on hoksannut kunnolla vasta tovin
päästä tai järkytyksestä toivuttua sitten kotona. Joskus yritin psykologille puhua näistä( denression hoito
meneillään silloin) ja tämä viittasi kintaalla (siis ihan konkreettisesti huitaisi kädellään!) että mitä niistä
vanhoista asioista/papereista murehtimaan. Itse kyllä koin, että myös sellaisia asioita tuli käsitellä, mutta
kritiikkiä ei selvästi saisi esittää. Psykologin sanomisia /toimintaa ynnä muita tapauksia olen myöhemminkin
halunnut ottaa esille, mutta ne joko sivuutetaan vaikenemalla tai puolustelemalla. Suojelevat omiaan.
84 siis debressio eikä mikäään denressio...
Ei toimi ei, ainakaan aikuisten mielenterveyspuoli. Nuorisopsykiatrialla pääsi sentään joka viikko juttelemaan hoitajalle, lääkärin sai hyvin kiinni. No tuolla aikuispuolella on lääkärikäynti muutaman kuukauden välein ja lääkäriä hyvin vaikea tavoittaa, ei vastaa viesteihin jne. Yksityiselle menen, jos ei homma parane. Tuskin paranee. Se olisi suoranainen ihme!
Nöyryyttämistä, valehtelua ja v...lua :(
Ota buranaa ja panadolia ja koita pärjätä ...... peijaksen päivystys kommentti kun puhelimitse oli ensin kehoitettu hakeutumaan päivystykseen. Olimme siellä su aamuna 06.00 ja ilmoitettiin että paikalla yksi lääkäri hän ei ehdi ja sairaanhoitaja tulee klo 08.00. puhelimessa tuota ei tietenkään mainittu.
klo 10.00 uudestaan paikalle ja ilmoitettiin että nyt on sairaanhoitajalle yli 7h jono jäätkö odottamaan, kysyttiin mitä sairaanhoitaja voi tehdä "hän katsoo ja arvioi tilanteen, hintaan 32.40eur." Mutta OTA BURANAA JA PANADOLIA JA KOITA PÄRJÄTÄ.
Kyllähän suomessa julkinen terveydenhuolto on vajonnut täysin alas. tämä on yksi pieni esimerkki tuhansista muista ............ hyvin menee !!!!!
Hyvin toimii, juuri viime viikolla olin hammaslääkärillä enkä vieläkään tajua ihmisiä, jotka käyvät yksityisellä. Aivan silkkaa rahanhaaskausta.
Täysi komppi. Etenkin näin mt-kuntoutujana on mahdotonta saada apua tk:sta. Täytyy sitten kärsiä kun ei ole varaa yksityisellekään. Hammaslääkäreistä ei kyllä ole valittamista. Ehkä se on vähän eri juttu kun joka tapauksessa ne sinne suuhun joutuvat katsomaan ja kaikki viat näkyy hampaista selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi esimerkki: Poskiontelon punkteerauksen luulisi olevan "vain vähäsen vaativampi" operaatio terkalla? Anoppi kärsi kivuliaasta poskiontelon tulehduksesta, joka ei terkkalääkärin antibiooteista & duacteista tms huolimatta hoitunet. Kun hän meni kivusta itkien pyytämään punkteerausta, ei saanut hoitoa. Ei kun yksityiselle ja kaksi tuntia myöhemmin homma hoidettu (lääkäri: "niin paljon limaa tuliposkiontelosta etten ole koskaan nähnyt....") ja kivut heti sinä iltana selkeästi laantumaan päin. Viikkoa myöhemmin tulehduksesta ei jälkeäkään.
Ja tuo oli vain yksi esimerkki. Pahimmillaan pojallamme oli pitkälle päässyt keuhkokuume (emme ole niitä vanhempia jotka vie pienestäkin nuhasta terkalle) ja lekuri pisti kotiin diagnoosilla "pientä kevätflunssaa" vaikka maallikollekin oireet olivat selvät emmekä saaneet edes verikoetta labrasta. Tuntia myöhemmin yksityisen aseman labratulokset kourassa jotka viittasivat erittäin selvästi tilaan, jota ei yksikään kevätflunssa selitä ("bronkiitti" tms) -> tehostettuun hoitoon viikonlopuksi ja tipalla antibioottia.
Meillä on 11 negatiivista kokemusta paikallisen terveyskeskuksen perseilystä selkeissä tapauksissa. Tämän vuoksi ajamme mieluummin 25 km yksityiselle kuin 3 km terkalle. Kokemustemme mukaan terkkamuurin läpi pääsee, seuraavan tason julkisen puolen erikoishoito on hyvää.
Olettehan tehneet kirjallisia huomautuksia ja valituksia näistä julkisen puolen sadistisista puoskareista? Toiminta ei nimittäin ole ”vahinkoa” - vaan tahallista ja takootuksellista. Nykypäivän holokausti johon tietty ihmisporukka hakeutuu töihin.
Minulta on vuosien saatossa jäänyt tekemättä useampikin muistutus joihin todella olisi ollut aihetta.
Laiminlyöntejä, hoitovirheitä ja karua käytöstä on osunut kohdalle ihan traumaksi asti, mutta asioiden
selvittämiseen ei ole ollut niiden tapahtuessa voimia. On tyytynyt kullonkin siihen, että sentään hengissä
selvisi o_o
Olen monesti miettinyt, että miten esim. jotkut kärttyiset hoitsut tai lääkärit osaavat valita kohteekseen
juuri sen uupuneen, tukiverkkoja vailla olevan kohteen. Olen pienikokoinen ja kiltin (lue: vaarattoman)
näköinen ja lähtökohtaisesti naiivisti olettanut (en enää) kohtaavani vähintäänkin asiallusta kohtelua,
joten monet ilkeät kommentitkin ovat tulleet niin yllättäen, että ne on hoksannut kunnolla vasta tovin
päästä tai järkytyksestä toivuttua sitten kotona. Joskus yritin psykologille puhua näistä( denression hoito
meneillään silloin) ja tämä viittasi kintaalla (siis ihan konkreettisesti huitaisi kädellään!) että mitä niistä
vanhoista asioista/papereista murehtimaan. Itse kyllä koin, että myös sellaisia asioita tuli käsitellä, mutta
kritiikkiä ei selvästi saisi esittää. Psykologin sanomisia /toimintaa ynnä muita tapauksia olen myöhemminkin
halunnut ottaa esille, mutta ne joko sivuutetaan vaikenemalla tai puolustelemalla. Suojelevat omiaan.
Nimenomaan. Kun yrittää kertoa saamastaan kohtelusta, sille viitataan kintaalla. Osa vastaa syyllistäen metsä vastaa kuten sinne huudetaan -argumentilla.
Jos et tee kuten kehotetaan koska valitusta hoitolinjauksesta tai neuvosta on sinulle aidon oikeasti liikaa haittaa, se kääntyy hoitovastaisuudeksi. Potilas on väärässä tai sairaudentunnoton, jos jokin ei toimi. Tai hän ei vain ole yrittänyt tarpeeksi kovasti tai halunnut riittävästi.
Varsinkin on potilasta hoitanut on pidetty kollega, vian on oltava potilaassa. Kyllähän nyt x olisi osannut auttaa jos autettava vain olisi suostunut ottamaan avun vastaan. Ei siinä lähdet kyseenalaistamaan diagnooseja, ei korppi korpin silmää noki.
Ongelmana ei ole julkisen puolen osaaminen vaan se miten linjaukset (jotka tulevat todennäköseisti ihmiseltä joka ei ole ollut asian kanssa missään tekemisissä) määräävät sen hoidon kulun eikä potilaan tila.
En jaksanut koko ketjua lukea mutta ihmettelen vaan miten teilla on otsaa arvostella amerikkalaista systeemia kun omanne on noin huono.
Taalla paasee laakariin, ambulanssi ottaa kyytiin ja sairaudet hoidetaan ja hyvin.
Tietysti se aina jollakin tapaa maksaa mutta hyvin harva palvelu on ihan ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä kauaa mene kun nämä nyt jo sangen epäilyttävässä jamassa olevat terveyskeskukset
muuntuvat vaivihkaa tuhoamisasemiksi. Vanhukset, vammaiset ja mielenterveysasiakkaat poistetaan
tuottamattomina tapauksina yhteiskunnasta savuna ilmaan. "Hankalat" omia etujaan puolustamaan kykenevät
potilaat ynnä potilaiden puolta pitävät hoitajat ja lääkärit katoavat siinä sivussa. Henkilökunta yleisesti
ottaen on jo valmiiksi luonteeltaan samanlaista kuin vastaavissa laitoksissa aikoinaa, kyseenalaistamatta ylemmältä taholta tulevia käskyjä noudattavaa.Sanokaa mun sanoneen.
En ole työelämässä ja terveyskeskukseen soittaessani jostain syystä kysyi, että olenko töissä ja onko työterveyspalvelua. No en kai minä heille muuten olisi soittanut, jos olisi. Varmaan lätkäisivät minut nyt johonkin tuholistalle, "ei tärkeä".
Sukulaiseni kävi useita kertoja saman vaivan takia lääkärissä, lopulta diagnoosi tuli ja lääkäri totesi että olisi åitänyt hakeutua tutkimuksiin vähän aiemmin! Kun sukulainen käski katsoa omakannasta, kuinka monta kertaa on kuluneen vuoden aikana käynyt tk:ssa ja päivystyksessä, lääkäri oli ärähtänyt ettei hekään ole ihmeiden tekijöitä! Eli niin tai näin, potilaan vika.
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiseni kävi useita kertoja saman vaivan takia lääkärissä, lopulta diagnoosi tuli ja lääkäri totesi että olisi åitänyt hakeutua tutkimuksiin vähän aiemmin! Kun sukulainen käski katsoa omakannasta, kuinka monta kertaa on kuluneen vuoden aikana käynyt tk:ssa ja päivystyksessä, lääkäri oli ärähtänyt ettei hekään ole ihmeiden tekijöitä! Eli niin tai näin, potilaan vika.
Tuossa tilanteessa olisin tempaissut lääkäriä turpaan ja todennut, että haepas ne hampaasi tuolta lattialta.
Minulle tk-lääkäri tiesi diagnosoida, että vaivani johtuvat yksipuolisesta ruokavaliosta, vaikkei edes missään välissä kysynyt millainen ruokavalioni on.
Minulla on aivan hirveitä kokemuksia miten asiat on menneet vikaan syövän hoidossa, että ei sekään aina ja kaikkialla onnistu kovin toimivasti.
Olen joutunut jo 20 vuotta käyttämään yksityistä. Aikoja paikkakunnallani ei saa terveyskeskuksesta. Kolme kertaa tilanne on ollut hengenvaarallinen. Kerran syynä keuhkokuume ja kaksi kertaa kuivuminen. Minulle ei annettu mitään mahdollisuutta päästä lääkärille. Hoitaja sanoi puhelimessa, että kuulostaa normaalille. Yksityinen sitten lähetti julkiseen sairaalaan. Siellä toki hoidettiin todella hyvin, mutta kalliiksi tuo tulee veronmaksajille ja valtiolle.
Tai toisinpäin. Yksityiset ovat herkästi ainakin irtisanoutumassa näistä sote valinnanvapauskeskuksista kun onkin liian kallista hoitaa niitä oikeasti sairaita, jotka tällä hetkellä pitkälti täyttävät terveyskeskukset. Yksityinen sopii ihan hyvin tuohon että terve keski-ikäinen käy parantamassa elämänlaatua. Vertailukohtana siis terveyskeskukset joissa pyritään pitämään hengissä niitä oikeasti sairaita.