Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Julkinen terveydenhuolto ei toimi.
Bunny
23.01.2016 |
Olen koko aikuisikäni ollut julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kannattaja. Nyt olen lopulta saapunut pisteeseen jossa minun on todettava että järjestelmä on ainakin osittain pahasti rikki eikä mitenkään kykene hoitamaan vastuitaan tavalla joka olisi inhimillinen palvelujen käyttäjälle.
Viime 2-3 vuoden aikana lähipiirissäni on ollut useampi läheltä piti-tapaus jossa kimmoke hoitoon oli pakko hakea yksityiseltä lääkäriasemalta. Tunnen läheisesti kolme (3!) erikäistä aivoinfarktiin sairastunutta henkilöä jotka käännytettiin toistuvasti päivystyksestä pois. Yksityisen lääkärin ja magneettiröntgenin kautta sitten saatiin tietää asian oikea kanta ja sieltä päästiin julkiseen terveydenhuoltoon. Ilman maksukykyä yksityisellä ei olisi käyty.
Toinen henkilö lähipiirissäni sairastui akuuttiin vatsavaivaan joka olisi edellyttänyt leikkausta. Jostain syystä kuitenkin päätettiin tarkkailla ja katastrofi oli erittäin lähellä. Vain sattuma pelasti hänet, eli se että toinen kirurgi päätti jostain syystä tarkistaa potilaan kuvat.
Omalla lapsellani on syntymästään asti ollut suolistossa harvinainen kehityshäiriö. Niin harvinainen että julkisella puolella asiaa ei onnistuttu viidessä (5!) vuodessa selvittämään. Lopulta käynti yksityislääkärillä johti diagnoosiin jonka jälkeen myös hoito on tehty yksityisellä puolella. Tätä ennen julkisella sairaalalla olisi varmasti ollut kaikki mahdollisuudet konsultoida ko. gurua toisella puolen maata, mutta siihen ei sattunut löytymään halua tai kiinnostusta. Eli jälleen kerran oli meidän maksukyvystämme kiinni saammeko lapsellemme diagnoosin ja hoitoa.
Itselläni oli viisitoista (tai enemmän, en jaksa edes laskea enää) poskiontelontulehdusta parin vuoden aikana. Julkiselta toistuvasti antibioottikuureja käteen ja lyhyitä sairaslomia. Jatkuva puolikuntoisuus heikensi työkykyä, hyvinvointia, aiheutui valtavasti poissaoloja työstä ym. Kuitenkaan ei kiinnostanut tutkia miksi hitossa olen jatkuvasti kipeänä. Tiedätte jo miten tarina jatkuu. Maksukykyisenä menin yksityiselle erikoislääkärille, seuraavana päivänä viipalekuvaan ja avot - jo löytyi ongelma ja mikä sen voisi ratkaista. Ja jälleen kerran tämä olisi jäänyt tekemättä ilman maksukykyä.
Ylläoleville tositarinoille yhteistä on se, että ensinnäkin se että julkisen puolen toiminta MAKSAA todella paljon. On loppuviimeeksi KALLISTA "muka-hoitaa" ja "pika-hoitaa" tai "lume-hoitaa". On KALLISTA roikottaa ihmisiä työkyvyttöminä sen sijaan että koitettaisiin ratkaista asia nopeasti ja tehokkaasti. On KALLISTA että vanhemmille koituu hitosti poissaoloja sekä lapsien sairauksien että omien sairauksien takia joita ei hoideta kunnolla. Ja se vasta on KALLISTA kun aivoinfarktia ei hoideta ajoissa, tulee vakavia seurauksia ja kalliita kuntoutuksia - turhaan. Tai työikäinen loppuiäksi eläkkeelle kun aivoinfarktia ei hoidettu ajoissa. On naurettavuuden huippu että aivoinfarktitietoisuutta koko ajan toitotetaan tavallisille kansalaisille - nopeasti hoitoon ym. - ja sitten tyssää siihen etteivät lääkärit tunnista eivätkä kustannussyistä uskalla laittaa pään kuvaukseen.
Nämä ovat kaiken lisäksi vain jäävuoren huippu. Olen viime vuosina itse pettynyt raskaasti julkiseen terveydenhuoltoon. Voisin hyväksyä sen, jos olisi ilmeistä että perheelläni ja ystävilläni on vain sattumalta osunut satumaisen huono tuuri ja järjestelmä muuten pelaa hyvin. Mutta ympärilläni niin monella muulla on samanlaisia kokemuksia, etten enää pysty uskomaan sattumaan.
Rakas julkinen terveydenhoito, olen pahoillani mutta jatkossa varmistan että kaikilla läheisilläni on vakuutukset kunnossa ja että julkiselle puolelle annetaan korkeintaan yksi mahdollisuus.
ps. Sen voin vielä lisätä, että ainoa mistä kuulen jatkuvasti hyviä kokemuksia on syöpähoito. Ehkä siksi että silloin on jo olemassa selkeä diagnoosi eikä olla kiireisen päivystyksen tai yleislääkärin hoidonarvioinnin varassa? En tiedä, mutta onhan se onni että järjestelmässä on jotain valopilkkuja.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Kai julkinen terveydenhuolto on kallista, kun joka asia tarvitsee ne 5 käyntiä
1. Särkylääke
2. Stressi
3. Masennus
4. Kilot ja liikunta
5. Mikähän tällä potilaalla mahtaa olla?
Viidettä lääkäriaikaa ei anneta.
Potilas soittaa ja vinkuu, että on edelleen sairas. Hoitaja sanoo hänelle puhelimessa, että sinuthan on jo monta kertaa tutkittu ja hoidettu. Ei tarvetta tulla enää viidettä kertaa. Sinuthan hoidettiin jo, moneen kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla niin kuin yths:ssä, että aina saa lääkäriajan. Jos haluaa erikoislääkärille, niin sinnekin pääsee suoraan. Pitäisi olla takuu, että lääkärille pääsee aina saman päivän aikana, jos potilas näin haluaa. Takuu kattaisi sitten sen, että pääsee samalla hinnalla yksityiselle, jos julkiselle ei mahdu.
Kaikki hoitajat siitä välistä pois sotkemasta. Niistä ei siinä välissä ole kuin haittaa.
Yths:lläkin on hoitajat välissä. Kokemus Oulun yths:stä: http://www.vauva.fi/keskustelu/2476962/miksi_suomessa_ei_enaa_paase_suo…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai julkinen terveydenhuolto on kallista, kun joka asia tarvitsee ne 5 käyntiä
1. Särkylääke
2. Stressi
3. Masennus
4. Kilot ja liikunta
5. Mikähän tällä potilaalla mahtaa olla?Viidettä lääkäriaikaa ei anneta.
Potilas soittaa ja vinkuu, että on edelleen sairas. Hoitaja sanoo hänelle puhelimessa, että sinuthan on jo monta kertaa tutkittu ja hoidettu. Ei tarvetta tulla enää viidettä kertaa. Sinuthan hoidettiin jo, moneen kertaan.
Tää on niin totta!
Miettikää, miten paljon tuottavuus nousisi, jos potilas hoidettaisiin eka käynnillä ja sairaslomiin kulutettu aika jäis noin 20 %:iin nykyisestä. Puhumattakaan terveyskeskuksien tehokkuus, kun neljä viidestä käynnistä jäis pois. Ja vielä Kelan maksamat päivärahat vähenisivät hurjasti. Liian vaikeaa matematiikkaa nykyhallitukselle?
Jaahas. Oulun yths on sitten näköjään mennyt surkeaksi myös.
Itse valmistuin 10 vuotta sitten ja aina sai avun heti ja ei mitään hoitajakierroksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kelan blogista lanattua:
Pohjolan Omasairaala on oikeasti kyennyt optimoimaan hoitoketjuja heidän hallinnoimissaan ja kustantamissaan tapauksissa. Jos joku leikkaus kyetään viemään läpi ilmoituksesta hoidon jälkeiseen työhön paluuseen kolmessa viikossa on todella säästetty yhteiskunnan rahoja. Tiedän oikean tapauksen, jossa julkisessa terveydenhuollossa jonotutettiin työssäkäyvää ihmistä sairaslomalla (kustantajana työnantaja ja sairasvakuutuksen päiväraha [KELA]) yli 1/2 vuotta. Aika analogisesta asiasta oli kyse. Jos tuo olisi kyetty viemään läpi kolmessa viikossa olisi säästyneellä rahalla kyllä voinut hiukan lisätä lääkäriresursseja systeemiin.
Tuo hoitajan kautta kiertäminen on todella ärsyttävää ja hidastaa vaan avun saamista.
Joissain vaivoissa ei sitten millään saa aikaa lääkärille. Esim mulla virtsiksiä usekn ja monet lääkkeet ei sovi. Silti en pääse lääkärille, vaan hoitajalle, joka sitten lääkäriltä kysyy lääkkeen ja se sitten määrää sen. Ite en saa lääkärin kanssa puhua. Kerrankin tuli lääke, joka ei mulle sopinut. Ekan tabletin olin just nielly, kun siinä sitä ohjelipuketta luin samalla ja huomasin, ettei sovi mulle tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ei saa kohdella eriarvoisesti työssäkäyvää ja eläkeläistä hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, miten paljon tuottavuus nousisi, jos potilas hoidettaisiin eka käynnillä ja sairaslomiin kulutettu aika jäis noin 20 %:iin nykyisestä. Puhumattakaan terveyskeskuksien tehokkuus, kun neljä viidestä käynnistä jäis pois. Ja vielä Kelan maksamat päivärahat vähenisivät hurjasti. Liian vaikeaa matematiikkaa nykyhallitukselle?
Haluan tähän yhteyteen nostaa myös ehkä monien mielestä marginaalisen, mutta todellisuudessa varmaan miljardien eurojen hintaisen asian. Nimittäin neuropsykiatristen häiriöiden tutkimuksen ja hoidon. Tutkimuksia pihtaillaan vuosikaudet, lopulta ne joudutaan kuitenkin tekemään ja sillä aikaa on menetetty vuosia mittaamattoman arvokasta kuntoutusaikaa. Usein seurauksena on pysyvä työkyvyttömyys, mielenterveysongelmat ja lasku on miljoonia per nuppi. On esim. tutkittu, että jopa 70 %:lla vankeusvangeista on tarkkaavaisuushäiriö. Olisikohan ollut pikkuisen halvempaa tutkia ja hoitaa heidät lapsena, ja saada heistä työkykyisiä veronmaksajia....? Samoin esimerkiksi asperger-piirteiset ihmiset eivät saa koulussa juuri minkäänlaista tukea (huomautan, että tukea voi olla mutta se on usein täysin epätarkoituksenmukaista ja siten turhaa). Oikein tuettuna heilläkin on potentiaalia vaikka mihin, kun kuitenkin on yleisesti tiedossa että heillä on a) älyä b) intohimoa paneutua asioihin. Surullisen usein nämä kyvyt valuvat täysin hukkaan ja ihmisestä tulee voimavaran sijaan pelkkä kuluerä -koska 15 vuotta sitten haluttiin säästää muutama tonni.
Hoitamattomat tai huonosti hoidetut neuropsykiatriset häiriöt johtavat usein myös täysin turhiin lastensuojelun kustannuksiin, kun esim. autismin kirjolainen lopulta ei enää mene kouluun koska voi siellä niin pahoin ->seuraa koulukotia, huostaanottoja jne. Myös perheiden mielenterveysongelmat ovat hyvin yleisiä, koska tällaisten lasten kasvattaminen on usein niin raskasta, että esim. toinen vanhempi joutuu syrjäytymään työelämästä ja muutenkin stressi on kaamea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairasihminen kirjoitti:
Ihan ensiksi haluaisin muistuttaa yhdestä asiasta: Ne yksityisen sektorin lääkärit ovat käyneet sen ihan saman lääkiksen kuin julkisenkin puolen lääkärit ja ylivoimaisesti suurin osa työskentelee myös julkisella puolella (Suomessa on loppujen lopuksi todella vähän lääkäreitä, jotka pitävät pelkästään yksityispraktiikkaa). Kyse ei siis voi olla siitä, että lääkärit olisivat yleisesti jotenkin parempia yksityisellä puolella. Kannattaa myös muistaa, että ihan kuka tahansa lääkäri saa sitä yksityisvastaanottoa pitää, että mitään laatuvaatimuksia sinne ei ole.
Ero yksityisen ja julkisen puolen välillä on niiden toimintaperiaatteissa ja resursseissa. Yksityisellä on kannattavaa teettää mahdollisimman paljon tutkimuksia silloinkin kun se ei olisi edes tarpeellista (yritys ja lääkärit saavat siitä rahaa). Julkisella taas rajallisen resurssien käyttöä täytyy harkita tarkasti. Harva myöskään tietää, että esimerkiksi erikoislääkärillä on täysi oikeus lähettää yleislääkärin tekemä lähete takaisin, mikäli hän ei koe potilaan hoitamista erikoissairaanhoidossa tarpeelliseksi. Varmuuden vuoksi ei lähetteitä ja tutkimuspyyntöjä siis kannata tehdä. Resurssipulasta johtuen myös julkisen puolen hoitojonot ovat paisuneet mahdottomiin mittasuhteisiin, joten on helppo ymmärtää, miksi jonkun tutkimuksen tarpeellisuutta mietitään viimeiseen asti. Virhearvioniteja tottakai tapahtuu ja julkisella mahdollisesti enemmän juurikin henkilöstöpulan ja kiireen takia.
Tässä pointtina oli vain se, että potilas tapaa tuntea saaneensa hyvää palvelua silloin kun hänelle on teetetty mahdollisimman paljon tutkimuksia, aivan sama ovatko ne tarpeellisia vai eivät. Ja koska niitä nyt edellämainituista syistä saa huomattavasti helpommin yksityiseltä puolelta, koetaan se paremmaksi kuin julkinen terveydenhuolto. Julkisen sektorin resurssipulaan, jonoihin, henkilökunnan kiireeseen yms saa tottakai olla turhautunut, kunhan muistaa että henkilökunnan ammattitaito on aivan samaa oli ihminen töissä missä tahansa. Ja yksityistä hehkuttaessa kannattaa muistaa, että se on bisnestä... Sieltä saa mitä haluaa, koska itsehän kaiken maksat ja lääkäreiden lompakko levenee sitä enemmän, mitä paremmin yrityksellä menee (toisin kuin julkisella puolella).
Ero yksityisen ja kunnallisen lääkärin välillä on ratkaisevasti asenteessa. Kunnallisella puolella lääkäriä rekrytoidessa on pakko taipua lääkärin tahtoon ja myöntää tälle vaikka kuu taivaalta, koska muuten lääkäri suksii suorimmiten muualle töihin. Yksityisellä puolella tehdään bisnestä ja hakijoita kohdellaan sen mukaisesti, jos lääkäri ryhtyy vaatimaan älyttömyyksiä niin eipä sitä kauaa katsella. Kunnallisella sekä yksityistä työterveyttä käyttäessäni olen kyllä huomannut lääkäreissä ihan selkeän eron, yksityisellä ovat usein todella reippaita ja tekevät perinpohjaista työtä, kunnallisella taas arvaavat vähän sinne päin ja passittavat vittuilun säestämänä matkoihinsa korkeintaan antibioottireseptin kanssa jos suostuvat sitäkään kirjoittamaan.
Sairaanhoitajista puolestaan on hyviä kokemuksia julkisen puolella, yksityisellä puolella ovat jotenkin aran oloisia.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei saa kohdella eriarvoisesti työssäkäyvää ja eläkeläistä hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa.
Ei saisi, mutta on tuossa eroa. Työssäkävijä tuottaa yhteiskunnalle, eläkeläinen ei. Esim. leikkausjonoissa työikäinen ohittaa eläkeläisen. Ehkä paperilla kaikkia hoidetaan, niin hyvin kuin mahdollista, mutta käytännössä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitäkin muuten ihmettelen, miksi meillä on yli puoli miljoonaa työtöntä, mutta sairaalat täynnä osastoja, joilla ei ole tarpeeksi työntekijöitä edes perushoidon kunnolliseen tarjoamiseen. Eikö näitä työttömiä todellakaan voida ohjata ns. lähihoitoon eli potilaiden avustamiseen syömisessä ja liikkumisessa, ja jopa ihan juttuseuraksi! Varmasti todella moni työtön menisi ihan vapaaehtoisesti tällaiseen työhön muutamaksi tunniksi päivittäin ja helpottuisi kaikkien tilanne. Ei potilaiden perusauttelemiseen mitään vuosien tutkintoja tarvita kun kotonakin siitä suoriutuu ihan jokainen.
Oi voi, ei se ole ihan noin yksinkertaista. Kun äitini oli vanhainkodin dementiaosastolla, vierailin siellä viikottain ja tullessani oli ruoka-aika. Äitiäni odotellessa minulla oli tapana ihan aikani kuluksi viedä astioita pois niiltä, jotka olivat jo syöneet ja pyyhin pöytiä siinä samalla. Yksikin nainen siellä oli sellainen, joka alkoi kovasti sotkea aina lopuksi ja häneltäkin vein tarjottimen pois ja pyyhin ne sotkut jotka hän oli tehnyt. Ensin minulle sanoi yksi hoitaja, ettei minun tarvitse siellä autella. Minä sanoin, että ei tästä mitään vaivaa ole, ihan mielelläni ja ajankuluksi tätä teen. Sitten tuli myöhemmin osastonjohtaja sanomaan, että minun täytyy lopettaa. Menin tästä hieman hämilleni enkä ensin ymmärtänyt mistä on kyse, mutta kävi sitten ilmi että olin tehnyt asioita hieman eri tavalla kun heillä ei ole tapana ja kun minulla ei ole hygieniapassia.
Tuon keskustelun jälkeen muutin aikatauluani niin, että menin sinne vasta kun ruokailu oli ohi.
Työikäinen ei saisi ohittaa missään eläkeläistä. Muuten kyse on ikärasismista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjenkäytön säännönmukainen kitkeminen on jatkunut jo vuosikausia ja nyt ollaan tilanteessa, jossa todellakaan ei ole enää mitään järkeä. Potilaita ei pidetä ihmisinä vaan ongelmina, jotka pitäisi saada pois häiritsemästä lääkäreitä. Uskon, että jos kaikki potilaat otettaisiin vakavasti ja hoito alkaisi heti ensi tapaamisella lääkärin/hoitajan kanssa, säästöt olisivat valtavat. Nykyinen viivyttelytaktiikka maksaa tolkuttomasti tuloksiin nähden, ja potilaat ovat usein epätoivon partaalla, samoin henkilökunta. Tämän epätoivon hinta hyvinvoinnille on valtava.
Bunny kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko systeemi on nykyään suoraan sanottuna pelon mädättämä. Teet niin tai näin, seuraukset voivat olla kamalat. Jos hoidat asiat kuten kuuluu, saat huudot esimiehiltä ja vielä muilta hoitavilta yksiköiltä. Jos et hoida, istut pian käräjillä kuolemantuottamuksesta. Ja se ajaa myös ihmisiä todella paljon alalta pois. Minulla on erittäin kova nahka, ja olen ihminen joka tietää mitä tekee eikä pelkää sanoa sitä ihan kenelle tahansa, oli vastassa sitten ylilääkäri tai vaikka itse jumala, minä osaan työni ja tiedän tekeväni oikein. Ja silti, silti huomaan joskus miettiväni että mitähän tästäkin nyt seuraa kun lähetin vanhuksen eteenpäin...
t. Hoitsu
Kiitos Hoitsu, todella mielenkiintoista ja tärkeää kuulla mielipide järjestelmän sisältä.
ap
Halusin tuoda esiin, että ei tästä kyllä kukaan nauti. Täällä sisälläkin kyllä tiedetään, että homma on aivan pielessä, mutta kukaan ei oikein voi sille mitään. Paine on järkyttävä, eikä sitä herkemmät kestä vaan lähtevät muihin hommiin. Kivikovaa sydäntä täällä nykyään tarvitaan että työssä pärjää, mutta samalla pitäisi osata olla potilaalle empaattinen. Sekään ei ole helppoa, säilyttää sitä puolta kun joudut itsesi kovettamaan.
t. Hoitsu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitäkin muuten ihmettelen, miksi meillä on yli puoli miljoonaa työtöntä, mutta sairaalat täynnä osastoja, joilla ei ole tarpeeksi työntekijöitä edes perushoidon kunnolliseen tarjoamiseen. Eikö näitä työttömiä todellakaan voida ohjata ns. lähihoitoon eli potilaiden avustamiseen syömisessä ja liikkumisessa, ja jopa ihan juttuseuraksi! Varmasti todella moni työtön menisi ihan vapaaehtoisesti tällaiseen työhön muutamaksi tunniksi päivittäin ja helpottuisi kaikkien tilanne. Ei potilaiden perusauttelemiseen mitään vuosien tutkintoja tarvita kun kotonakin siitä suoriutuu ihan jokainen.
Oi voi, ei se ole ihan noin yksinkertaista. Kun äitini oli vanhainkodin dementiaosastolla, vierailin siellä viikottain ja tullessani oli ruoka-aika. Äitiäni odotellessa minulla oli tapana ihan aikani kuluksi viedä astioita pois niiltä, jotka olivat jo syöneet ja pyyhin pöytiä siinä samalla. Yksikin nainen siellä oli sellainen, joka alkoi kovasti sotkea aina lopuksi ja häneltäkin vein tarjottimen pois ja pyyhin ne sotkut jotka hän oli tehnyt. Ensin minulle sanoi yksi hoitaja, ettei minun tarvitse siellä autella. Minä sanoin, että ei tästä mitään vaivaa ole, ihan mielelläni ja ajankuluksi tätä teen. Sitten tuli myöhemmin osastonjohtaja sanomaan, että minun täytyy lopettaa. Menin tästä hieman hämilleni enkä ensin ymmärtänyt mistä on kyse, mutta kävi sitten ilmi että olin tehnyt asioita hieman eri tavalla kun heillä ei ole tapana ja kun minulla ei ole hygieniapassia.
Tuon keskustelun jälkeen muutin aikatauluani niin, että menin sinne vasta kun ruokailu oli ohi.
Kyllä tuossa ongelma oli hoitajien joustamattomuudessa eikä sinussa. Toisaalta hoitajia varmasti pelotti se, että entä jos joku valittaa, että täällä joku omainen auttelee ja joutuvat sitten selittelemään ylemmille tahoille kun ovat antaneet epäpätevän henkilön siirrellä likaisia astioita. Nämä on niitä joidenkin ihmisten elämän tärkeimpiä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Työikäinen ei saisi ohittaa missään eläkeläistä. Muuten kyse on ikärasismista.
Terveydenhuollossa prorisoidaan. Kumman luulet pääsevän nopeammin esim. polvileikkaukseen. Et tiedä, mitä tapahtuu siellä terveydenhuollon sisällä. Eläkeläistä ei voi leikata, on niin monia syitä. Ota asioista selvää, se ei ole vain niin helppoa.
Ei pitäisi priorisoida iän, sukupuolen, ihonvärin, työkykyisyyden tms perusteella.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisi olla niin kuin yths:ssä, että aina saa lääkäriajan. Jos haluaa erikoislääkärille, niin sinnekin pääsee suoraan. Pitäisi olla takuu, että lääkärille pääsee aina saman päivän aikana, jos potilas näin haluaa. Takuu kattaisi sitten sen, että pääsee samalla hinnalla yksityiselle, jos julkiselle ei mahdu.
Kaikki hoitajat siitä välistä pois sotkemasta. Niistä ei siinä välissä ole kuin haittaa.