Lue keskustelun säännöt.
Tyhjentävä vastaus siihen, miksi naiset hakevat enemmän avioeroa ja ratkaisuehdotus
20.01.2016 |
Väestöliiton Heli Vaarasen näkemys siitä, miksi Suomessa on niin paljon avioeroja:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_k…
"Naiset aktiivisempia
Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta. Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70–80 prosenttia jättää nainen. Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.
– Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla.
Kiiskin tutkimuksessa useimmat vastaajat pitivät eroa tavoiteltavana tapahtumana, joka lopulta koettiin myönteisenä asiana, ei katastrofina. Sukupuolten toipumisessa erosta erilaisuudet tosin korostuvat; miehet kokevat eron raskaammin ja toipuvat siitä heikommin. Lasten huoltajuus siirtyy usein äidille, mikä tukee naisen elämänhallintaa, kun taas miehen täytyy luoda uutta elämäntodellisuutta. Miehet pakenevat usein työhön, toimintaan ja päihteisiin – turruttaviin lääkkeisiin. Naiset taas turvautuvat sosiaalisiin verkostoihin, jotka ovat parempia kuin miehillä, ja hakevat apua keskustelusta ja pohtimisesta. Erosta selviytyy yleensä paremmin sen alullepanija."
Eli miehet kärsivät enemmän erosta ja ovat epäitsekkäämpiä. Jos naiset muuttaisivat asennettaan, ei avioeroja olisi yhtä paljon. Mielipiteitä tähän tutkittuun faktaan?
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.
Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Mistä tiedän? Koska tunnen eronneita isiä ihan henkilökohtaisesti. Olen nähnyt miten he hoitavat lapsiaan tasavertaisesti. Mutta jos et halua uskoa niin ei sitten.
Kuinka usein anna exäsi tavata lapsiaan? Joka toinen viikonloppu vai jopa joka viikonloppu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Äiditkin voivat liioitella omaa osuuttaan. Tietääkseni noin 80% erolapsista asuu äidin kanssa. Vai onko jopa 90%. En usko että 80-90% isistä ovat niin laiskoja kuin yrität väittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.
Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Niin no, esimerkiksi USA:ssa suurimmassa osassa tapauksista vanhemmat on keskenään päättänyt että lapset jää äidin luokse, isossa osassa tapauksista eroa käsitellään oikeudessa mutta isä ei hae huoltajuutta joten äiti saa lapset ja hyvin harvoin huoltajuudesta täytyy kiistellä. Uskon että äitiä suositaan näissä tapauksissa, mutta toisaalta tutkimusten mukaan isät viettävät huomattavasti vähemmän aikaa lastensa kanssa kuin äidit. Veikkaan että aika pitkälti sama pätee muuallakin.
t: eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Äiditkin voivat liioitella omaa osuuttaan. Tietääkseni noin 80% erolapsista asuu äidin kanssa. Vai onko jopa 90%. En usko että 80-90% isistä ovat niin laiskoja kuin yrität väittää.
Mutta toisaalta vanhemmat päättävät usein itse kenen luokse lapset jäävät. Aina ei ole kyse siitä että kolmas osapuoli määrää lapset äidille, veikkaan että nuistakin prosenteista aika pieni osa tulee niistä tilanteista kun lapset on määrätty äidille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Mistä tiedän? Koska tunnen eronneita isiä ihan henkilökohtaisesti. Olen nähnyt miten he hoitavat lapsiaan tasavertaisesti. Mutta jos et halua uskoa niin ei sitten.
Kuinka usein anna exäsi tavata lapsiaan? Joka toinen viikonloppu vai jopa joka viikonloppu?
Ja olet ollut paikalla katsomassa kun ne isät hoitaa niitä lapsiaan? Vai ihanko ne on sulle kertoneet kuinka he ihan varmasti hoitivat lapsiaan tasaveroisesti? Ettei tää sun juttus sittenkin perustuis vain kuulopuheisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.
Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Mistä tiedän? Koska tunnen eronneita isiä ihan henkilökohtaisesti. Olen nähnyt miten he hoitavat lapsiaan tasavertaisesti. Mutta jos et halua uskoa niin ei sitten.
Kuinka usein anna exäsi tavata lapsiaan? Joka toinen viikonloppu vai jopa joka viikonloppu?
Hah, veikkauksesi meni väärin. :D Meillä lapset ovat molemmilla ihan yhtä usein. Mutta kun lapset ovat isällään, siellä käkiny mummo pesemässä pyykkiä ja tekemässä ruokaa. Muuten ei onnistuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?". Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen. En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.
Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Mistä tiedän? Koska tunnen eronneita isiä ihan henkilökohtaisesti. Olen nähnyt miten he hoitavat lapsiaan tasavertaisesti. Mutta jos et halua uskoa niin ei sitten.
Kuinka usein anna exäsi tavata lapsiaan? Joka toinen viikonloppu vai jopa joka viikonloppu?Hah, veikkauksesi meni väärin. :D Meillä lapset ovat molemmilla ihan yhtä usein. Mutta kun lapset ovat isällään, siellä käkiny mummo pesemässä pyykkiä ja tekemässä ruokaa. Muuten ei onnistuisi.
*käykin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Mistä tiedän? Koska tunnen eronneita isiä ihan henkilökohtaisesti. Olen nähnyt miten he hoitavat lapsiaan tasavertaisesti. Mutta jos et halua uskoa niin ei sitten.
Kuinka usein anna exäsi tavata lapsiaan? Joka toinen viikonloppu vai jopa joka viikonloppu?
Ja olet ollut paikalla katsomassa kun ne isät hoitaa niitä lapsiaan? Vai ihanko ne on sulle kertoneet kuinka he ihan varmasti hoitivat lapsiaan tasaveroisesti? Ettei tää sun juttus sittenkin perustuis vain kuulopuheisiin.
No älä usko jos et halua uskoa! Ihan sama. Selvästi sinua ei kiinnosta isien kohtaama syrjintä vaikka se on päivänselvää että sitä tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Mistä tiedän? Koska tunnen eronneita isiä ihan henkilökohtaisesti. Olen nähnyt miten he hoitavat lapsiaan tasavertaisesti. Mutta jos et halua uskoa niin ei sitten.
Kuinka usein anna exäsi tavata lapsiaan? Joka toinen viikonloppu vai jopa joka viikonloppu?
Ja olet ollut paikalla katsomassa kun ne isät hoitaa niitä lapsiaan? Vai ihanko ne on sulle kertoneet kuinka he ihan varmasti hoitivat lapsiaan tasaveroisesti? Ettei tää sun juttus sittenkin perustuis vain kuulopuheisiin.
No älä usko jos et halua uskoa! Ihan sama. Selvästi sinua ei kiinnosta isien kohtaama syrjintä vaikka se on päivänselvää että sitä tapahtuu.
Taitaa taas olla joku lapseton nainen, jonka tiedot huoltajuuden jakamisista erotilanteista perustuu marttyyri-isien baari-iltojen kertomuksiin, uhoamassa. Kyllä lasten lähivanhemmuus menee Suomessa lähes aina sille huoltajalle, joka aiemmin on lapsia enemmän hoitanut.
Huomauttaisin, että aika usein isät ei edes viitsi lähteä taistelemaan huoltajuudesta koska eivät usko että heillä on mitään mahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikko kirjoitti:
Huomauttaisin, että aika usein isät ei edes viitsi lähteä taistelemaan huoltajuudesta koska eivät usko että heillä on mitään mahdollisuuksia.
Oisko kannattanut olla tasavertainen tai se aktiivisempi vanhempi parisuhteen aikana? Turha sitä on jälkikäteen valittaa, jos aikoinaan jätti lapset pääasiassa puolison vastuulle ja panosti enemmän uraansa. Ei se lapsiin panostanut vanhempi saa erossa uraan panostaneen urakehitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Mistä tiedän? Koska tunnen eronneita isiä ihan henkilökohtaisesti. Olen nähnyt miten he hoitavat lapsiaan tasavertaisesti. Mutta jos et halua uskoa niin ei sitten.
Kuinka usein anna exäsi tavata lapsiaan? Joka toinen viikonloppu vai jopa joka viikonloppu?
Ja olet ollut paikalla katsomassa kun ne isät hoitaa niitä lapsiaan? Vai ihanko ne on sulle kertoneet kuinka he ihan varmasti hoitivat lapsiaan tasaveroisesti? Ettei tää sun juttus sittenkin perustuis vain kuulopuheisiin.
No älä usko jos et halua uskoa! Ihan sama. Selvästi sinua ei kiinnosta isien kohtaama syrjintä vaikka se on päivänselvää että sitä tapahtuu.
Taitaa taas olla joku lapseton nainen, jonka tiedot huoltajuuden jakamisista erotilanteista perustuu marttyyri-isien baari-iltojen kertomuksiin, uhoamassa. Kyllä lasten lähivanhemmuus menee Suomessa lähes aina sille huoltajalle, joka aiemmin on lapsia enemmän hoitanut.
Jep, näitä on nähty. Ykskin tapaus mullekin selitteli vastaavaa, kuinka ex-vaimo ei anna nähdä lapsia jne. No, selvis sitten muuta kautta (miehen oma sisko kertoi), että asia olikin niin ettei mies itse halua nähdä lapsiaan. Jolloin mies pokkana selitti, että ei se exä kuitenkaan olis tapaamisia sallinut joten hän niinkuin ennakolta säästi itseään eikä tapaamisiin lapsia hakenut. Mies oli omasta mielestään se suurin uhri, vaikka ihan itse oli lapsensa hylännyt. Aina löyty joku selitys kaikkeen ja aina se osas kääntää asiat niin että hän olikin se uhri. Lapsistaan tuo ei välittänyt pätkääkään, lapsiaan ei tavannut koska siitä olis ollut etua exälle. Tämän tajus heti kun kuunteli miestä. Koska exä kehtas hänet jättää, niin hän ei exä elämää helpota sillä että tapaa lapsiaan. Koska saishan se exä siinä vapaan viikonlopun.
Ja näitä jotkut vielä uskoo :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.
Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
En väitä, etteikö isiä syrjittäisi. Minä väitän, että muutos on mahdollinen. Eikä minun tarvitse edes väittää sitä, vaan niin on jo tapahtunut. Vielä 80-luvulla oli vakio, että äiti sai yksinhuoltajuuden, ellei isä pystynyt todistamaan äitiä kertakaikkiaan kevottomaksi vanhemmaksi. Tänä päivänä yhteishuoltajuus on vakio, ellei jompi kumpi vanhemmista pysty todistamaan toista kertakaikkiaan kelvottomaksi vanhemmaksi. Vielä 15 vuotta sitten oli vakio, että isä sai tapaamisoikeuden joka toinen viikonloppu ja kesälomalla muutaman viikon. Nykyisin alkaa olla hyvin yleistä viikko-viikko -systeemi. Ei tämä muutos ole niiden isien ansiota, jotka ovat lusmuilleet vastuustaan vaan niiden, jotka ovat kantaneet vastuunsa.
Luulisi, että myös miesten intresseissä olisi edistää tasa-arvoa vieläkin enemmän. Minä tunnen miehiä, joille on annettu lasten lähihuoltajuus, vaikka äidissä ei olekaan mitään vikaa. Ihan yksinkertaisesti siksi, että näillä isillä on ollut lasten elämän langat paremmin käsissä kuin äideillä. Mitä useampi mies osoittaa olevansa yhtä hyvä vanhempi kuin vaimonsa, sitä useampi käräjäoikeuden päätös tulee olemaan isälle myönteinen.
Miesten pitää muistaa, että kokonaisvastuu lapsista ei ole pelkästään sitä, mitä teette lastenne kanssa. Se on myös sitä, mitä tiedätte, suunnittelette ja järjestätte. Se on sitä, että teillä ei mene sormi suuhun, kun kysytään lapsen terveystietoja, lapsen päivittäiseen elämään liittyviä asioita, päivähoitojärjestelyihin tai koulunkäyntiin liittyviä asioita jne. Se on sitä, että tiedätte, milloin siitepölyallergiselle lapsellenne pitää taas tänäkin keväänä aloittaa antihistamiinit. Ja paljon, paljon muuta. On miehiä, jotka ovat jo ottaneet kokonaisvastuuta lapsistaan. Heitä tarvitaan kuitenkin lisää. Muistakaa, että jokainen teistä on isänä arvokas, mutta yhdessä teissä on joukkovoimaa. Asiaa voisi verrata vaikka siihen, että jos muutama ihminen lajittelee jätteensä, niin sillä ei ole juurikaan vaikutusta ympäristöön. Mutta jos vain muutama jättää jätteensä lajittelematta, niin sillä jo onkin vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Mikko kirjoitti:
Huomauttaisin, että aika usein isät ei edes viitsi lähteä taistelemaan huoltajuudesta koska eivät usko että heillä on mitään mahdollisuuksia.
Oisko kannattanut olla tasavertainen tai se aktiivisempi vanhempi parisuhteen aikana? Turha sitä on jälkikäteen valittaa, jos aikoinaan jätti lapset pääasiassa puolison vastuulle ja panosti enemmän uraansa. Ei se lapsiin panostanut vanhempi saa erossa uraan panostaneen urakehitystä.
ne sossutädit onkin siellä kämpässä vahtimassa kumpi hoitaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Mikko kirjoitti:
Huomauttaisin, että aika usein isät ei edes viitsi lähteä taistelemaan huoltajuudesta koska eivät usko että heillä on mitään mahdollisuuksia.
Oisko kannattanut olla tasavertainen tai se aktiivisempi vanhempi parisuhteen aikana? Turha sitä on jälkikäteen valittaa, jos aikoinaan jätti lapset pääasiassa puolison vastuulle ja panosti enemmän uraansa. Ei se lapsiin panostanut vanhempi saa erossa uraan panostaneen urakehitystä.
Mitä ihmettä sä höpötät?? Missä vaiheessa mä väitin että olen jättänyt lapseni puolisoni vastuulle? Ei minulla edes ole mitään lapsia. Kunhan huomautin että jotkut isät eivät viitsi edes yrittää saada huoltajuutta sukupuolisyrjinnän vuoksi. Jotkut heistä ovat kasvattaneet lapsiaan ihan tasavertaisesti, toiset eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.
Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
En väitä, etteikö isiä syrjittäisi. Minä väitän, että muutos on mahdollinen. Eikä minun tarvitse edes väittää sitä, vaan niin on jo tapahtunut. Vielä 80-luvulla oli vakio, että äiti sai yksinhuoltajuuden, ellei isä pystynyt todistamaan äitiä kertakaikkiaan kevottomaksi vanhemmaksi. Tänä päivänä yhteishuoltajuus on vakio, ellei jompi kumpi vanhemmista pysty todistamaan toista kertakaikkiaan kelvottomaksi vanhemmaksi. Vielä 15 vuotta sitten oli vakio, että isä sai tapaamisoikeuden joka toinen viikonloppu ja kesälomalla muutaman viikon. Nykyisin alkaa olla hyvin yleistä viikko-viikko -systeemi. Ei tämä muutos ole niiden isien ansiota, jotka ovat lusmuilleet vastuustaan vaan niiden, jotka ovat kantaneet vastuunsa.
Luulisi, että myös miesten intresseissä olisi edistää tasa-arvoa vieläkin enemmän. Minä tunnen miehiä, joille on annettu lasten lähihuoltajuus, vaikka äidissä ei olekaan mitään vikaa. Ihan yksinkertaisesti siksi, että näillä isillä on ollut lasten elämän langat paremmin käsissä kuin äideillä. Mitä useampi mies osoittaa olevansa yhtä hyvä vanhempi kuin vaimonsa, sitä useampi käräjäoikeuden päätös tulee olemaan isälle myönteinen.
Miesten pitää muistaa, että kokonaisvastuu lapsista ei ole pelkästään sitä, mitä teette lastenne kanssa. Se on myös sitä, mitä tiedätte, suunnittelette ja järjestätte. Se on sitä, että teillä ei mene sormi suuhun, kun kysytään lapsen terveystietoja, lapsen päivittäiseen elämään liittyviä asioita, päivähoitojärjestelyihin tai koulunkäyntiin liittyviä asioita jne. Se on sitä, että tiedätte, milloin siitepölyallergiselle lapsellenne pitää taas tänäkin keväänä aloittaa antihistamiinit. Ja paljon, paljon muuta. On miehiä, jotka ovat jo ottaneet kokonaisvastuuta lapsistaan. Heitä tarvitaan kuitenkin lisää. Muistakaa, että jokainen teistä on isänä arvokas, mutta yhdessä teissä on joukkovoimaa. Asiaa voisi verrata vaikka siihen, että jos muutama ihminen lajittelee jätteensä, niin sillä ei ole juurikaan vaikutusta ympäristöön. Mutta jos vain muutama jättää jätteensä lajittelematta, niin sillä jo onkin vaikutusta.
Viikko-viikko-systeemi on tietääkseni vieläkin aika harvinaista. Muistaakseni vain 20% eronneista lapsista näkee vanhempiaan yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
Mistä sinä voit tietää, miten täysillä mukana isät ovat? Ymmärrätkö, että miehet voivat liioitella omaa osuuttaan. Minunkin exäni jaksoi kyllä mainita joka ikinen kerta äidilleen kun oli tehnyt ruokaa tai tehdä päivityksen facebookiin kun oli käynyt jossain lasten kanssa. Minulle nuo asiat taas eivät olleet edes mainitsemisen arvoisia, koska tein niitä joka tapauksessa koko ajan.
Mistä tiedän? Koska tunnen eronneita isiä ihan henkilökohtaisesti. Olen nähnyt miten he hoitavat lapsiaan tasavertaisesti. Mutta jos et halua uskoa niin ei sitten.
Kuinka usein anna exäsi tavata lapsiaan? Joka toinen viikonloppu vai jopa joka viikonloppu?
Ja olet ollut paikalla katsomassa kun ne isät hoitaa niitä lapsiaan? Vai ihanko ne on sulle kertoneet kuinka he ihan varmasti hoitivat lapsiaan tasaveroisesti? Ettei tää sun juttus sittenkin perustuis vain kuulopuheisiin.
No älä usko jos et halua uskoa! Ihan sama. Selvästi sinua ei kiinnosta isien kohtaama syrjintä vaikka se on päivänselvää että sitä tapahtuu.
Taitaa taas olla joku lapseton nainen, jonka tiedot huoltajuuden jakamisista erotilanteista perustuu marttyyri-isien baari-iltojen kertomuksiin, uhoamassa. Kyllä lasten lähivanhemmuus menee Suomessa lähes aina sille huoltajalle, joka aiemmin on lapsia enemmän hoitanut.
Olen lapseton MIES. Minua nyt vain kiinnostaa tämä aihe yhtä paljon kuin feministejä kiinnostaa palkkaero. Jos joskus lapsia saan, ja eroan lasten äidistä niin miten siinä käy. Näenkö lapsia joka toinen viikko vai joka toinen viikonloppu? Onko siinä jotain väärin jos tämmöinen asia huolettaa?
Lapsen lähivanhemmuuden saa Suomessa äiti n.80-90% tapauksista. Väitätkö että noin monessa perheessä äiti hoitaa lapsia enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se selvää että miehet ottavat eron raskaammin. Lapset jää lähes AINA äidille. Ja sitten äidillä on valta asema vuosikaudet. Naisten ei tarvitse pelätä eroa niin paljon.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että miehet antavat kokonaisvastuun lasten asioista naisille. Mä olen omille pojilleni sanonut, että teidän TÄYTYY pitää kaikki lain sallimat vanhempainvapaat, teidän TÄYTYY käyttää lapsianne lääkärissä, neuvolassa jne. Teidän TÄYTYY osallistua päiväkodin vanhempainiltoihin, koulun vanhempainvartteihin jne. Teidän TÄYTYY huolehtia siitä, että tiedätte, mistä löytyy lasten mikäkin tarvike, keitä on lastenne kaverit ja missä he asuvat, mikä on lastenne lempiruokaa jne jne jne. Kun tiedättä ja huolehditte lastenne asioista vähintään yhtä paljon kuin vaimonne, niin erotilanteessa lastenne huoltajuutta ei automaattisesti määrätäkään äidille.
Mitäs jos äiti väittää yhtä ja isä toista? Mietitäänpä tälläistä tilannetta. Äiti haluaa lapsen itselleen ja antaa isän tavata lapsia vain joka toinen vkl koska väittää hoitaneensa lasta enemmän. Isä taas haluaa vuoroviikoin ja väittää hoitaneensa lasta ihan tasavertaisesti. Tämä on hyvin yleinen tilanne. Kumpi voittaa? Kumpaa uskotaan?
Uskotaan sitä, joka voi todistaa väitteensä. Kaikkiin lasten potilasasiakirjoihin kirjataan, kuka lapsen on tuonut lääkäriin, neuvolaan, hammashoitolaa, puheterapiaan jne jne. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on tieto siitä, kuka oli vanhempainvartissa: isä vai äiti vai molemmat. Olkaa aktiivisia lastenne opettajiin ja päiväkodissa hoitajiin päin. Seuratkaa koululaistenne Wilmaa ja laittakaa vuorostanne opettajalle vastaukset hänen viesteihinsä eikä aina niin, että lasten äiti laittaa. Lapsenne ovat jatkuvasti tekemisissä monien eri alojen ihmisten kanssa ja kyllä nämä ihmiset hyvin nopeasti oppivat tietämään, hoitaako lapsen asioita heidän kanssaan lapsen isä, äiti vai molemmat yhdessä.
Mä muistuttaisin miehiä vielä siitäkin, että kun lapsenne tulee ksymään, missä tän lego-ukon pää on, missä mun hiuspompula on tai missä tän sukan pari on, niin älkää ikinä vastatko "kysy äidiltä". Koska näin opetatte lapsellenne, että te ette tiedä eikä teitä kiinnostakaan tietää, koska teidän perheessänne vastuun lasten asioista kantaa äiti. Jos noin teette, tulee vielä päivä, jolloin lapsi ei kysy teltä lego-ukosta, pompulasta eikä sukkaparista vaan kysyy "missä äiti on?".
Tällaiset asiat voivat kuullostaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta 10 -vuotias lapsi on tarvinnut siihen astisen elämänsä aikana vanhempiensa tukea kymmenissä tuhansissa pikkuasioissa (mitä pienempi lapsi, sitä useammin). On äärettömän tärkeää, ettei se tuki tule aina äidiltä. Koska kun lapselta kysytään, kumman vanhemman luokse hän erilaisissa tilanteissa menee, isän vai äidin, niin sekin kertoo vanhemmuudesta aika paljon, jos lapsi kertoo kääntyvänsä kaikissa pulmissaan vain toisen vanhemman puoleen.
En syytä ketään vaan olen huolestunut siitä, miten helpolla miehet tänäkin päivänä antavat tilanteen liukua siihen, että nainen kantaa kokonaisvastuun lapsista ja mies osallistuu silloin tällöin vain yksittäisiin lastenhoitotapahtumiin. Kun kuitenkin suurin osa naisista toivoisi jo heti lapsen syntymästä lähtien, että kokonaisvastuu jaettaisiin tasan. Älkää miehet tehkö itsellenne tällaista karhunpalvelusta, joka viimeistään huoltajuusriitojen aikana kalahtaa omaan nilkkaanne.
Siis ihan oikeasti sinunko mielestä isiä ei syrjitä yhtään?? Kaikki on vain isien omaa syytä? Tätä asiaa on ihan tutkittukin ja saatu selville että äitejä suositaan joka tapauksessa. Ei vain Suomessa vaan on tutkittu paljon ulkomaillakin. Mutta sinä et suostu tätä asiaa myöntämään? Olen nähnyt joitakin avioeroja elämäni aikana ja aina ne lapset jää äidille vaikka isä olisikin ollut ihan täysillä mukana lasten kasvatuksessa. Vain toinen vanhempi kun voi olla lähivanhempi. Jossain vaiheessa joku sinulle läheinen mies tulee kohtaamaan saman. Ehkä sitten uskot.
En väitä, etteikö isiä syrjittäisi. Minä väitän, että muutos on mahdollinen. Eikä minun tarvitse edes väittää sitä, vaan niin on jo tapahtunut. Vielä 80-luvulla oli vakio, että äiti sai yksinhuoltajuuden, ellei isä pystynyt todistamaan äitiä kertakaikkiaan kevottomaksi vanhemmaksi. Tänä päivänä yhteishuoltajuus on vakio, ellei jompi kumpi vanhemmista pysty todistamaan toista kertakaikkiaan kelvottomaksi vanhemmaksi. Vielä 15 vuotta sitten oli vakio, että isä sai tapaamisoikeuden joka toinen viikonloppu ja kesälomalla muutaman viikon. Nykyisin alkaa olla hyvin yleistä viikko-viikko -systeemi. Ei tämä muutos ole niiden isien ansiota, jotka ovat lusmuilleet vastuustaan vaan niiden, jotka ovat kantaneet vastuunsa.
Luulisi, että myös miesten intresseissä olisi edistää tasa-arvoa vieläkin enemmän. Minä tunnen miehiä, joille on annettu lasten lähihuoltajuus, vaikka äidissä ei olekaan mitään vikaa. Ihan yksinkertaisesti siksi, että näillä isillä on ollut lasten elämän langat paremmin käsissä kuin äideillä. Mitä useampi mies osoittaa olevansa yhtä hyvä vanhempi kuin vaimonsa, sitä useampi käräjäoikeuden päätös tulee olemaan isälle myönteinen.
Miesten pitää muistaa, että kokonaisvastuu lapsista ei ole pelkästään sitä, mitä teette lastenne kanssa. Se on myös sitä, mitä tiedätte, suunnittelette ja järjestätte. Se on sitä, että teillä ei mene sormi suuhun, kun kysytään lapsen terveystietoja, lapsen päivittäiseen elämään liittyviä asioita, päivähoitojärjestelyihin tai koulunkäyntiin liittyviä asioita jne. Se on sitä, että tiedätte, milloin siitepölyallergiselle lapsellenne pitää taas tänäkin keväänä aloittaa antihistamiinit. Ja paljon, paljon muuta. On miehiä, jotka ovat jo ottaneet kokonaisvastuuta lapsistaan. Heitä tarvitaan kuitenkin lisää. Muistakaa, että jokainen teistä on isänä arvokas, mutta yhdessä teissä on joukkovoimaa. Asiaa voisi verrata vaikka siihen, että jos muutama ihminen lajittelee jätteensä, niin sillä ei ole juurikaan vaikutusta ympäristöön. Mutta jos vain muutama jättää jätteensä lajittelematta, niin sillä jo onkin vaikutusta.
Viikko-viikko-systeemi on tietääkseni vieläkin aika harvinaista. Muistaakseni vain 20% eronneista lapsista näkee vanhempiaan yhtä paljon.
No voi hyvää päivää taas! Ja tuonko vuoksi nyt sitten kannattaa lyödä hanskat tiskiin eikä yrittääkään, että se tuosta yleistyisi? Ei yksinhuoltajuus - yhteishuoltajuuskaan muuttunut yhdessä yössä. Mä olen aina pitänyt miehiä määrätietoisina, pitkäjänteisinä ja tavoitteisiin pyrkivinä ihmisinä, mutta nytkö joudunkin muuttamaan käsitystäni? Ymmärrän toki, että tämä palsta ei kerro mitään miehistä keskimäärin, koska täällä ei varmaan kovin moni mies edes palstaile. Mutta jos nyt joku sattuisi vahingossa tänne eksymään ja lukemaan tämänkin ketjun, niin todellakin - vaikka nainen olenkin - toivon, että miehet eivät jäisi rähmälleen tuleen makaamaan vaan edistäisivät asioita, joita pitävät itselleen ja lapsilleen tärkeänä.
Luuletko tosiaan että isät ei tiedä lastensa leluja ja kavereiden nimiä?? Sä yleistät aika pahasti tässä. Monikin isä tietää nämä asiat ja kasvattaa lastansa ihan samalla innolla kuin äitikin mutta häviää silti huoltajuustaistelun. Usein katsotaan että äiti sen lapsen synnytti ja siksi hänen pitäisi se lapsi saada.