Lue keskustelun säännöt.
Väsyneen naisen vastaus Heli Vaaraselle.
15.01.2016 |
Moikka Heli,
ajattelin kirjoittaa sulle näin suoraan kun selkeästi tunnut imuroivan kaiken tarvittavan informaatiosi täältä vauva.fi-palstalta. Tai ainakin hyvin ahkerasti surffaat, kun kykenet ihan määrittämään miten "- Monet nykyiset kolme- ja nelikymppiset äidit ovat osa vauva.fi- ja somesukupolvea." Siis toistan: Väestöliiton parisuhdeterapeutti käyttää ympäristönsä havannointiin Suomen suurinta provopalstaa. Hän määrittää vauva.fin niin tärkeäksi, meidät voi määrittää vauva.fi-sukupolveksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen valtio maksaa palkkaa näkemyksistä suomalaisista parisuhteista ihmiselle, joka olettaa a)ihmisten olevan tosissaan täällä b) ihmisten ylipäätänsä käyvän täällä. Sellasta tähän alkuun. Aika hurjan tieteellisen ajattelukyvyn on selkeästi kehittänyt tuo mallina olo, taideteoksien myynti ja "kaupunkitutkimuksen tutkijakoulu."
Niin tosiaan, ajattelin ottaa sinuun sitten tätä kautta yhteyttä. Kerrot, kuinka sydäntäsärkevää on, miten suomalaiset naiset vaativat mahdottomia, vähättelevät, pilkkaavat ja hylkäävät treffikumppaneita kenkien perusteella.
Älykkäästi olet tämän vähättelyn päätellyt johtuvan "väsymyksestä." Lainaisin sanomisiasi: "Vaarasen mukaan naisen käytöksen taustalla on väsymys. Moni nainen on uupunut vaativassa työssään ja paineissa olla samaan aikaan toimelias ja jaksava äiti tai kumppani. Energiaa ei vain riitä puolisolle asti."
Nyt päästiinkin siihen ytimeen. Onko sinulle, rakas Heli Vaaranen, pätkähtänyt koskaan mieleen MIKSI naiset ovat niin väsyneitä? Aika ylimalkainen vastaus, miten "toimeliaan" äitiyden ja kumppanuuden yhdistäminen työelämään on aika rankkaa.
Tässä on teidän väestöliiton oma tutkimuksenne, mihin ihan itsekin olet päässyt kommentoimaan. http://yle.fi/uutiset/kotityot_ovat_yleisin_riidanaihe_-_ei_ainoastaan_…
Ensimmäinen riidan aihe on kotityöt, toisena on erityisesti miehillä oma aika. Väestöliiton sivuilta löytyy tutkimuksia siitä, miten kotityöt eivät vieläkään jakaannu tasaisesti, ja kuinka kotitöiden lisääntyminen vaikuttaa naisten halukkuutteen saada lapsia.
Mietiskelitkö näitä omia tutkimuksianne ennenkuin päätit pyöräyttää tuon miesasiamiesten penikset kovettavat tieteelliset kommenttisi esille?
Arvaa mitä. Olet oikeassa. Naiset ovat väsyneitä. AIVAN. HEL-VE-TIN VÄSYNEITÄ.
Arvaa mitä siitä väsymyksestä syntyy? Katkeruutta, epätyytyväisyyttä ja pahaa oloa. Tämä paha olo sitten kohdistuu johonkin. Sinun mielessäsi se kohdistuu syyttömään mieheen, joka tekee kyllä ja yrittää epätoivoisesti miellyttää, mutta ei pysy järjettömissä vaatimuksissa mukana. Toisin sanoen, nainen on väsynyt, purkaa sen syyttömään mieheen, joka jostain kumman syystä ei olekaan yhtä väsynyt.
Arvaa mitä, mä tarjoilen sulle nyt mun empiiristä tutkimusta ihan 100% ilmaiseksi. En tarvitse apurahaa tutkimukseen, ihan voin vain valottaa näin tätä mun ja kaikkien tuntemieni naisten sielunelämää. Ole hyvä!
Kerronpa tässä meidän omasta elämästä. Aamuisin tarhaan ja kouluun lapset hoitaa minä. Mies hoitaa töihin itsensä. Mies hakee lapset usein. Minä käyn kaupan kautta, hoidan ruoan ja autan läksyt. Mies ja minä kuskataan vuoron perään lasta harrastuksiin.
Kuullostaa aika tasa-arvoiselta vielä, vai mitä? Ei minulla ole mitään syytä olla väsyneempi kuin mies.
Eikö? Valotetaanpa tätä meidän arkea hieman.
Aamuisin minä herätän, puen, teen aamupalan pienemmälle, autan pesussa, autan isompaa etsimään juuri sen yhden jutun mikä on hukassa/väärin. Samalla puen, syön ja pesen itseni.
Moni varmasti sanoisi tähän, että mikset anna miehesi tehdä? NO, mäpä "annoin". Lopputulos oli se, että tarhasta on soitettu, miten lapsi on puettu väärin ja liian kevyesti. Koululaiselle ei osaa muistuttaa, mitä lappua tarvitaan mukaan, ei osaa katsoa lukujärjestystä, että heittääkö kouluun vai sinne uimahallille, ja JOS pitää lähteä sinne uimhallille, tää herra ei kykene tarkistamaan onko tytöllä kaikki tarvittava mukana. Nykyään ei haittaa, kun iso tyttö osaa jo katsoa peräänsä. Kolmosluokkalainen ei vaan oikein osaa. Lapset on vähän sellasia, ettei kaikkea muista tai osaa suunitella. Myöskin nää miehen aamuherätykset ja kouluuviemiset on ollut yhtä marmatusta, miten hänellä on kiire ja tehkää te tytöt ite. Aamut on yksinkertaisesti sysätty mulle. Kyllä, olemme riidelleet, keskustelleet, minä olen itkenyt, olen pyytänyt, mies ei yksinkertaisesti kykene tähän. Se on vaan jätetty mulle.
Toinen on ruoan laitto iltaisin. Mies kokkaa pari kertaa viikossa, minä loput. Kun minä kokkaan, se tarkoittaa sitä, että siivoan jälkeni ja keittiön ruoanlaiton jälkeen. Kun mies kokkaa, se tarkoittaa sitä, että pannut jätetään likoamaan tiskialtaaseen, pöydät pyyhkimättä ja valmistustavarat levälleen.
Läksyihin mies ei jaksa keskittyä. Hän on niin väsynyt töistä päästyään. Ei häntäkään koskaan autettu läksyissä, se on niiden duunia.
Kun lapset viedään harkkoihin, miehen kohdalla se tarkoittaa kenkien laittamista jalkaan ja autoon istumista. Minun kohdallani se tarkoittaa kamojen pakkaamista, välipalan ja veden muistamista, pyyhkeen muistamista, treenikamojen lisäksi. Kun tämä lapsen valmistanen harkkoihin sattuu hänen kohdalleen, hän ei yksinkertaisesti tee sitä. Ei vaan tee. Ja kun tullaan kotiin, märkä pyyhe jää kassiin ja puolikas banaani jätetään viemättä roskiin, vaatteita ei laiteta pesuun.
Olen hyvin "onnekas", koska mies "osallistuu" kotitöihin. Niin, osallistuu. Kotityöt on siis mun iso prokkis, koko talon puhtaanapito on minun vastuullani, ja mies sitten osallistuu tähän projektiin. Tämä ei koskaan tapahdu oma-aloitteisesti. Lentäisin varmaan perseelleni, jos tulisin kotiin ja löytäisin miehen imuroimasta "Joo, mä nyt alotin tän siivomisen kun sun vanhemmat tulee illalla." Mä hoidan valehtelematta 80% kaikesta.
Mulla on hyvä idea teille sinne Väestöliitolle, kun kovin innoissanne rustaatte tutkimuksianne. Voisitteko ystävällisesti tehdä tieteellisen tutkimuksen siitä, miten usein se on MIES joka on vetovastuussa näistä asioista:
-Joulukorttien lähetys (muutenkin sukulaisten muistaminen, kutsuihin vastaaminen ja lahjojen osto, merkkipäivien muistaminen)
-Teillä kotona niiden juhlien järjestäminen, suunnittelu ja toteutus. Sehän on ihan tunnettu fakta, että miehet ovat niitä, jotka esim. ylioppilasjuhlat toteuttavat ja stressaavat mopin varressa, miten niihin on enää vaan kaksi viikkoa ja vieläkin ikkunat pesemättä. Kun tulee vieraita, onko se mies joka hoitaa ruoat, siivouksen ja sen itse vitun vierailun sopimisen?
-Lasten lääkärit, lasten synttärit (esim. lahjat, muistaminen, kuljetus), lasten koulutapahtumat, vanhempainillat, lasten harrastuksiin liittyvät asiat, matkoille lähdettäessä lasten tavaroiden pakkaaminen
Teillä ilmeisesti on päädytty siihen, että miehet kyllä tekevät, mutta ei nyt vaan ylitarkan ja neuroottisen naisen mielestä tarpeeksi hyvin. Onko se omalla tavalla tekemistä, että jättää lapsen pukematta asiallisesti, koska antoi tytön itse valita vaatteensa? Onko se omalla tavalla tekemistä, että hutaisee imurilla, kun huomautat asiasta sanotaan "tee ite jos osaat niin hyvin"? Onko se ihan mahdoton ajatus, että miehet saattaisivat nauttia ja ottaa kaiken irti tästä ikiaikaisesti asemastaan passattavana, joten avuttomuuteen on niin kiva ja helppo heittäytyä, vedoten siihen, että mikään tehty ei kelpaa?
Nyt päästiin kakkosaiheeseen, eli omaan aikaan.
Miksi sinä, rakas Heli Vaaranen, uskot tämän olevan erityisesti miehille riidanaihe?
Uskotko sinä sitä, että naiselle on helpompaa vaan ilmoittaa ja lähteä sinne jumppaan, vai toisinpäin? Kumman sinä arvioit olevan sen, joka ottaa reippaasti harrastuksia ja juhlimisiltoja itselleen? Kumman sinä uskot olevan se, jota stereotypisesti pidetään nalkuttavana ilonpilaajana, jota kutsutaan "pirttuhirmuksi", jonka yleisesti uskotaan olevan se joka yrittää kahlita ryyppäämään rynnistävää puolisoon kotiin? Kumman sinä, rakas pieni Heli, uskot olevan se, joka vetoaa kavereilleen puhelimeen, että "en voi tulla kun toi ei päästä"? Kumpia sinä näät juhlimassa kaupungilla, miehiä vai keski-ikäisiä naisia?
Kumman sukupuolen sinä arvelet olevan se, joka on ympäri maailma taantunut toisen palvelijaksi parisuhteessa? Kumpi sukupuoli se on, jonka oletetaan uhraavan uransa ja elämänsä toisen ja perheen hyväksi? Kumpi sukupuoli se on, jota on KOKO historian käytetty syntipukkina? Kumpi sukupuoli on se, jonka liikettä syytetään joka päivä länsimaissa yhteiskunnan "rappiosta"? Kumpi sukupuoli on se, jota yleisesti pidetään joustavana ja helpompana muuttaa? Tämä näkyy esim. siinä, miten Kiinassa tätä sukupuolta on propaganda avulla ahdistettu väkisin naimisiin ja saamaan lapsia brändäämällä tämän sukupuolen edustajat "jämiksi" jos he ovat yli 27-vuotiaita?
Kumpis sukupuoli se olikaan, jota varten on oma nimitys suomalaisessa(kin) kielessä, kun he pääsevät naimisiin, mutta miehen säilyessä ennallaan? Niin, mies ja vaimo. Aika jännä. Madame et mademoiselle. Mies on vaan l´homme koko elämänsä.
Kun nainen koulutetaan kehitysmaissa, koulutat samalla koko perheen. Kun koulutat miehen, koulutat miehen. Kun naisille annettaan palkkaa näissä samoissa rutiköyhissä maissa, he käyttävät sen lasten hyvinvointiin. Miehet käyttävät itseensä. Heli, olisiko se hyvin haastavaa ja kammottavaa myöntää, että ihan oikeasti, ihan aikuisten oikeasti, miehet ovat itsekkäämpiä ja holtittomimpia kuin naiset? Olisiko se niin vaikea hyväksyä ne tosiasiat, että rikokset ja sekoilu on enimmäkseen miesten heiniä, koska naisten pitää ajatella muita? Esim. rattijuopoista 90% on miehiä. Naiset vaan yksinkertaisesti ajattelevat enemmä muiden hyvinvointia, eivätkä siksi mene samalla joukolla kännissä rattiin. Olisiko se vaikea hyväksyä, että se on useimmiten mies joka ryyppää/pelaa talot ja maat? Kertooko se mielestäsi mitään, että naiset itsenäistyvät aikaisemmin, muuttavat omilleen aikasemmin, pääsevät yliopistoihin (valtava luku-urakka) enemmän kuin miehet?
Heli, mitäpä jos me kerrankin laskisimme aseemme ja vihamme naisia ja pieniä tyttöjä vastaan, ehkä ensimmäisenä sukupolvena historiassa, emmekä asettaisi heitä vastuuseen kaikesta mikä on väärin?
Katsos kun Heli, totuus tossa vuodatuksessasi on se, että naiset ovat väsyneitä. Miehet, jotka ovat totutettu pitämään itseään sinä palveltavana ja luomakunnan kruununa, jotka ovat tottuneet, että äiti hoitaa kotityöt ja järjestää elämän, loukkaantuvat verisesti kun heidän tekemisiään "kritisoidaan" (eli ihmetellään, miksi helvetissä niitä ei voi hoitaa kunnolla) ja pitävät tätä merkkinä naisen ilkeydestä, ei siitä, että heillä itsellään voisi olla parannettavaa. Useat miehet myös heittäytyvät tähän avuttomuuteen, kun ei kuitenkaan kelpaa. Tämä olotila mahdollistaa sen herkullisen marttiyryyteen heittäytymisen, jota koko tekstiti henki. Eli kyllä sä saat olla vetovastuussa, mutta silti pitää olla iloinen ja hyväntuulinen naureskelija.
Myöskin haluaisin puuttua tähän timantipalaseesi tekstissäsi:
"- Miesten tekemä vähättely ei ole minulle tuttu ilmiö.
Rakas Heli pieni, kun sulta toi internetsurffaus onnistuu, niin käyppä vilkaisemassa sellaiset sivustot kuin reddit, ylilauta, facebook, twitter, return of the kings, red pill-ideologia. Tulethan sitten kertomaan takaisin mitä ajattelet. Jos tämä ei riitä, avaa vitsikirja ja etsi siellä naisiin kohdistuvat vitsit (vaimovitseistä voi aloittaa ja anoppivitseihin lopettaa.)
Tähän loppuun haluaisin kommentoida vielä yhtä säihkyvää aivorubiinisiasi kun kysyt, onko toinen vierellä yhä kun rupsahtaa, sairastuu tai vanhenee. Tähän vastaisin parilla tutkimuksella, jos vanha klisee nuorten sihteeriensä matkaan lähtevistä keski-ikäisistä naisista ei auta:
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2014092518694701_lz.shtml
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288689104193.html
Ja arvaa, kumpi sukupuoli on herkempi näkemään itsensä syyttömämpänä ja kaltoinkohdeltuna, ei kaltoinkohtelijana? Arvaa, kumpi sukupuoli se on, joka uskoo treffikumppanin kokevan hänet vastenmieliseksi kenkien vai käytöksen perusteella?
Ja vikaksi: arvaa, kumpi sukupuoli tuli vakana näyttämään artikkeliasi vähättelystä eilen, hänen lähdettyä tänään koko viikonlopuksi kavereiden kanssa mökille jättäen mut sairaiden lapsien kanssa yksin? Pystytkö arvaamaan?
Hyvää perjantaita.
Kommentit (545)
Vierailija kirjoitti:
Kun noista kotitöistä nyt jauhetaan niin paljon niin täytyy kyllä kysyä että jos se nainen ei hoida kotia ja perhettä niin minkä takia se mies sitten sen kanssa olisi?
No jos minä olen täällä miesten ajatuksia oikein tulkinnut (siis täällä AV-palstalla) niin miehet tarvii naista vain siihen yhteen tarkoitukseen. Siihen katsoen naisen ei tarvii muuta tehdä, ei niitä kotitöitäkään. Ja kääntäen. Mihin nainen tarvitsee miestä joka ei tee niitä kotitöitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut vasta noin sata ensimmäistä kommenttia, ja tähän mennessä suomalainen nainen on saanut kuulla olevansa ainakin käärme, mätisäkki ja torakka. Naiset puolestaan ovat nimitelleet miehiä... ei, he eivät ole nimitelleet miehiä. He ovat valittaneet omien puolisojensa puutteista, siis siitä mitä miehet tekevät (tai jättävät tekemättä), eivätkä nimitelleet miehiä kollektiivisesti tai edes sitä omaa puutteellista miestä yksilöllisesti. Mitä tämä kertoo a) arvostuksesta toista sukupuolta kohtaan ja b) argumentaatiotaidoista?
Ketjussa nyt on vaan satuttu leimaamaan kaikki suomalaiset miehet saamattomiksi , avuttomiksi, osaamattomiksi, vastuunpakoilijoiksi , kelvottomiksi vanhemmiksi, kelvottomiksi puolisoiksi, sinkkumiehet elävät kaljaa kitaten tuholaisia vilisevissä poikamiesbokseissa, miehet ovat vastuuttomia, miehet eivät osaa muuta kuin pelata pleikkaa, armeijakin on vain kesäleiri, anoppikin on haukuttu koska joulusilli,
miehet ovat lapsen tasolla, miehistä ei ole mihinkään.
Tämähän ei ole millään tapaa kollektiivista leimaamista, josta te miehistänne nurkuvat ja valittavat naiset saatte lisää bensaa liekkeihinne, kuinka huonoja ja kelvottomia olentoja miehet oikein ovatkaan?
Jos saman tasoista keskustelua käytäisiin jostain rodusta , olisi kyseessä rasismi ja kiihotus kansanryhmää kohtaan.
Suomalainen mies on teille vapaata riistaa.
En jaksa lukea noin huonoa suomen kieltä, ap.
Kyllä mun isoäiti hoiti kans 4 lasta ja kodin sekä elätti koko porukan ompelutlillä. Mummon isä oli mustasukkainen tuurijuoppo, joka pieksi sen jerran kaksi viikossa, välillä henkihieveriin ja sairaalaan. Loppui vasta kun mummon veljet olivat niin isoja, että antoivat takaisin samalla mitalla. Mummon äiti sitten jätti vanhoilla päivillä miehensä ja lähti omilleen, kun pystyi. Mummon isä joi ja heitti siihen henkensä. Mummo on 92 ja itkee vieläkin kun kertoo, kuinka roikkui äitinsä kaulassa, ettei isän lyönnit olisi osuneet. Mummollani on muistona mm. nenän vinoon luutuma siltä ajalta, kun isänsä hakkasi päätä sängyn laitaan. Että on se ollut ihan helvetin hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Avain on se, että nainen rakastaa miestä tekojen takana ja teoista riippumatta. Se riittää kunnolliselle miehelle tulla vastaavasti naista vastaan. Jos nainen juuttuu tekoihin, hän ei tarjoa miehelle mitään virikettä ryhtyä naisen koe-eläimeksi.
Mies vaihtoon vasta sitten, jos hän ei tule sinua vastaan silloinkaan, kun et mittaa häntä millään tavalla, vain rakastat. Ja tästä viisastuneena kunnollisen miehen valintaan.
Rakkaus ei merkitse mitään ilman tekoja. Ei se, että sanoo, että "voi mä niin rakastan sua" merkitse mitään, jos samaan aikaan lyö/pettaa/muuten laiminlyö. Eivät lapsetkaan elä siitä rakkauden tunteesta, vaan lapsi tarvitsee kodin, jossa on turvallista ja jossa hänen perustarpeistaan huolehditaan. Ei se paljoa lohduta, se alkkisvanhemman viinahuuruinen "sä oot maailman paras lapsi, mä rakastan sua", kun ei saa edes öitä nukkua rauhassa. Minä rakastan miestäni ja näytän sen sillä, että kestän hänen virheitään (ja hän minun!), pesen hänen kalsareitaan, silitäjän hänen paitojaan, laitan hänelle ruokaa. Mielestäni tämä kertoo enemmän välittämisestä kuin ne kolme sanaa, jotka on aika helppoa sanoa etenkin, jos ei tarkoita, mitä sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko ketjun tiivistää: nainen on aina uhri?
Ei nainen ole uhri. Naiset pyörittävät suomalaista perhe-elämää aktiivisena subjektina. Heli Vaarasen johdolla yritetään saada miehet näyttämään uhreilta itse valitsemallaan tiellä.
Omakohtaisena kokemuksena on, että jokaisessa tuttavaperheessäni mies ei halua ottaa vastuuta perhe-elämästä ja mies huolehtii yhteisistä asioista vasta, kun pyydetään ja senkin pitkin hampain. Osa tuttavistani ei pidä tätä ongelmana. Itse taistelin asian kanssa 20 vuotta ja lopulta luovutin. On helpompi itse tehdä ja natseilla miehelle. Oma mieheni esimerkiksi kaipaa kiitosta, kun hän siivoaa omat jälkensä. Kaikki kotityöt jäävät kesken ja pyydetään apua tai vain jättää asiat kesken. Jos minä en jotain tee, kun mies haluaa niin heti alkaa hirveä marina ja hampaiden kiristely. Miksi mies ei voi itse hoitaa asioita?
Heli Vaaranen rohkeni tulla julki omalla nimellään ja esitellä kokemuksiaan ja muiden terapeuttien kokemuksia. Niitä on tuhansia.
Täällä randomtyypit kertovat "kokemuksiaan".
Eivät ole uskottavia.
Nyt joku työtön Maisteri ottamaan yhteyttä Vaaraseen ja kokoamaan materiaalista väitöskirjaa, jotta saadaan kunnon tutkimustuloksia julki. Hopi, hopi!!
Ja mitä ne tutkimustulokset osoittaisivat, parhaimmillaankin?
Tuhansilla pareilla on hemmetin vaikeeta, kun kumpikaan ei osaa tehdä asioita niin kuin toinen haluaisi. Samaan aikaan sadoilla tuhansilla pareilla asiat sujuu vähintäänkin kohtuullisesti. Ja kummat päätyykään lööppiin isoilla kirjaimilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep. Se on saatana uskomatonta, että miehet on käyneet kuussa, mutta keittiötä ne ei osaa siivota kunnolla. Tai siis viitsi. Ja eihän ne viitsi kyllä paljoa muutakaan, äiti tai vaimo hoitaa.
Niin, miehet ovat käyneet kuussa. Jos ihmiskunnan kehitys olisi naisista kiinni, eläisimme vieläkin luolissa.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Se on saatana uskomatonta, että miehet on käyneet kuussa, mutta keittiötä ne ei osaa siivota kunnolla. Tai siis viitsi. Ja eihän ne viitsi kyllä paljoa muutakaan, äiti tai vaimo hoitaa.
Ne ei ole kyllä samat miehet. Astronautiksi ei pääse kuka tahansa tumpelo. Pitää osa oma pylly pyyhkiä tms. Ovat valitettavan harvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luojan kiitos asun ulkomailla ja olen naimisissa ei-suomalaisen naisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nalkutus on oikeutettua, jos mies on oikeasti itsekäs, mutta silloin on tullut valittua moraalisesti vääränlainen ihminen. Mutta se ei ole oikeutettua, että nainen yrittää olla suhteen keskushahmo, johon miehen on mukauduttava.
Suhteessa on aina pohjimmiltaan kaksi erilaista ihmistä, ei kaksi samanlaista ihmistä. Molemmilla voi olla omia käsityksiä läheisyydestä ja kodinhoidosta. Kummankaan näkemykset eivät saisi olla ainoita oikeita tai vääriä.
Onnistunut suhde on pintatason kompromisseja ja kunnioitusta, molemmilta. Mutta toisen syvätason luonnetta ja käytöstä ei voi muuttaa. Eli jos joku perustava asia pännii, ei kannata lyödä päätä seinään. Vaan joko muuttaa omaa asennetta tai valita kumppani viisaammin ensi kerralla.Olet kyllä oikeassa, mutta tiedän useita tapauksia joissa mies on ollut se joka haluaa lasta. JA on luvannut olla lapsen hoidossa tasavertaisesti mukana ( mikä toki pitäisi olla itsestäänselvyys) mutta tosi paikan tullen onkin luistanut hommasta. Se olikin raskaampaa ja ehkä tylsempääkin kuin oli kuvitellut.
Lapsi on kuitenkin olemassa jo.
Ja nainen kiikissä, kun ei pysty lastaan heitteillekään jättää.
Varmasti heitäkin on. Tavoite on valita mies, joka on vakava, totinen tai sinnikäs suhteesta, eli ei luovuta helposti vaikeuksissa koska ei etsi ensi sijassa omaa hyvää oloaan.
Tätä miestyyppiä tällä hetkellä vähän dissataan ja suositaan enemmän miestyyppiä, joka ottaa suhdeasiat etäisemmin tai keveämmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nalkutus voi tuhota rakkauden.
. Onni ei tule siisteydestä vaan toisen arvostamisesta. Itsekkyys ja mies ensin -asenne näyttäytyi kaikilla osa-alueilla.
Tämä lienee se ydin, jokainen kaipaa arvostusta. Perhe kaipaa oikeudenmukaista työnjakoa. Noita pitäisi etsiä oikeilla konsteilla, aidosti ja rehellisesti kuuntelemalla ja puhumalla. Syyttelyt ja vähättelyt taitavat vain pahentaa. Kuinka monessa perheessä ajatellaan jo etten jaksa tällaista enää kauan? Muutos syntyy kun ihmiset ajattelevat itsensä toimijoina, ei uhreina joille kaikki vaan tapahtuu.
Tekeekö joku ketjun tästä? Mietitään kuinka voitaisiin parantaa vuorovaikutusta syyttelyn sijaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Se on saatana uskomatonta, että miehet on käyneet kuussa, mutta keittiötä ne ei osaa siivota kunnolla. Tai siis viitsi. Ja eihän ne viitsi kyllä paljoa muutakaan, äiti tai vaimo hoitaa.
Niin, miehet ovat käyneet kuussa. Jos ihmiskunnan kehitys olisi naisista kiinni, eläisimme vieläkin luolissa.
Vau, Kuussa? Mitä hyötyä siitä oli loppujen lopuksi ihmiskunnan? Voimme sanoa käyneemme Kuussa? Joku mies voi leijua, että oli ensimmäinen mies Kuussa? Naiset keskittyvät konkreettisempiin asioihin. Ja naisilla ei ole muuten niin paljon aikaa keksiä kaikkea, kun keksijä-miehet pitää pitää kylläisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avain on se, että nainen rakastaa miestä tekojen takana ja teoista riippumatta. Se riittää kunnolliselle miehelle tulla vastaavasti naista vastaan. Jos nainen juuttuu tekoihin, hän ei tarjoa miehelle mitään virikettä ryhtyä naisen koe-eläimeksi.
Mies vaihtoon vasta sitten, jos hän ei tule sinua vastaan silloinkaan, kun et mittaa häntä millään tavalla, vain rakastat. Ja tästä viisastuneena kunnollisen miehen valintaan.Rakkaus ei merkitse mitään ilman tekoja. Ei se, että sanoo, että "voi mä niin rakastan sua" merkitse mitään, jos samaan aikaan lyö/pettaa/muuten laiminlyö. Eivät lapsetkaan elä siitä rakkauden tunteesta, vaan lapsi tarvitsee kodin, jossa on turvallista ja jossa hänen perustarpeistaan huolehditaan. Ei se paljoa lohduta, se alkkisvanhemman viinahuuruinen "sä oot maailman paras lapsi, mä rakastan sua", kun ei saa edes öitä nukkua rauhassa. Minä rakastan miestäni ja näytän sen sillä, että kestän hänen virheitään (ja hän minun!), pesen hänen kalsareitaan, silitäjän hänen paitojaan, laitan hänelle ruokaa. Mielestäni tämä kertoo enemmän välittämisestä kuin ne kolme sanaa, jotka on aika helppoa sanoa etenkin, jos ei tarkoita, mitä sanoo.
Ymmärsit väärin. Tarkoitin, että teoista taitona tai suoritteena ei voi suoraan päätellä rakkautta. En sanonut, että teot ovat turhia, päinvastoin.
Täysin samaa mieltä apn kanssa. Onko kellään tietoa montako lasta vaaralalla on ja montako parisuhdetta takana?
Mitä jos kumpikin sukupuoli lakkaisi vetämästä niitä ennen vanhaan juttuja esiin. Joo, ainakin köyhemmissä perheissä nainen hoiti kodin ja kymmenpäisen kakaralauman, mies raatoi pellolla ja muissa maataloustöissä. Ja miehenä voin sanoa että ennen vanhaan miehet todellakin raatoivat siellä töissä, joskus jopa kuolemaksi asti. Ennen vanhaan ei ole mitenkään verrannollinen nykypäivään. Naisten askareet ovat helpottuneet jos minkälaisten vempainten osalta, niin myös miesten. Tosin enää harva mies mitään maatalous töitä tekee. Ajan haasteet ovat muuttuneet ja niin myös olosuhteet.
Ehkä se asenne kotitöihin on tullut verenperintönä, mutta miehillä ei ole niin pätevää syytä kieltäytyä kotitöistä kuin ennen. Varisinkin kun naiset käyvät itsekin töissä, ovat yhtä uupuneita kuin miehetkin päivän jälkeen.
Joo, ehkä miesten olisi muutettava asennettaan, mutta tietäkää että sukupolvien perintöä ei muuteta hetkessä. Naiset, koettakaa ymmärtää että miehet ovat muuttumassa, merkkejä siitä on olemassa. Kärsivällisyyttä. Teidän sukupolvenne ei ehkä näe sitä muutosta mutta ehkäpä jo tyttärienne sukupolvi.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta, yhdyn näkemyksiisi monessa asiassa.
Toisaalta miesten riskihakuinen luonto, jonka itsekin mainitsit esimerkiksi rattijuopumustilastojen kautta, on tulosta miljoonien vuosien evoluutiosta (ei niinkään kotikasvatuksesta). Kysymys kuuluukin: mitä aiot tehdä asialle? Aiotko taikasauvaa heilauttamalla muuttaa miehen naisen kaltaiseksi empaattiseksi, varovaiseksi, järkeväksi ja kiltiksi olennoksi? Ja jos se olisikin mahdollista, tekisitkö niin?
Pyydän sinua olemaan rehellinen tässä asiassa. Tuntisitko edelleen vetoa mieheen, joka olisi huolehtivainen, kiltti ja tunnollinen, sellainen kuin me naiset olemme? Vai olisiko niin, että kyseinen olento kelpaisi sinulle hyvin kotia ja arkea pyörittämään, mutta vihaamasi itsekeskeinen, laiska ja riskihakuinen yksilö olisi se joka kelpaisi vällyjen väliin, siittämään lapsia, joista naismainen kumppanisi sitten huolehtisi yhdessä sinun kanssasi?
Etkö tiennytkin miehesi puutteet jo silloin kun päätit perustaa hänen kanssaan perheen? Pidit siitä tai et, niin biologian kannalta katsottuna nuo samat ominaisuudet osaltaan jopa lisäsivät viehtymystäsi häneen, koska ne ovat evoluution saatossa muovautuneita miehisiä piirteitä, ja yleisesti ottaen miehiset piirteet viehättävät naisia. On tutkittu totuus, että varsinkin hedelmällisimmässä kierron vaiheessa nainen kiinnostuu juuri sellaisista miehistä, jotka eivät ole hoivaamisominaisuuksiltaan niitä kaikkein edistyneimpiä
Tämä kommenttini saa varmasti paljon alapeukkuja. Pyydän itseni ja evoluution puolesta anteeksi aiheuttamaani mielipahaa.
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos asun ulkomailla ja olen naimisissa ei-suomalaisen naisen kanssa.
Jos asut ulkomailla, ei sinulla ole suomalaisen yhteiskunnan tilasta tällä hetkellä mitään tietoa.
Joten kommenttisi arvo on täysi nolla.
Ketju on lukittu.
Annan 1/5 paikoitellen viihdyttävästä kirjoitustyylistä. Muutenhan tuo nyt oli kasa väärinymmärryksiä, vääristelyä, olkiukkoja ja oman paskan miesvalinnan yleistämistä kaikkiin miehiin ja saman asian olisi voinut tiivistää muutamaan riviin.