Lopetan mieheni vähättelyn heti kun hän lakkaa olemasta kolmas lapseni
Viime syksynä minulla oli tärkeä työhön liittyvä tapaaminen, miehellä ei sen kummempia. Loogista siis oli, että juuri mies vei lapsen astmapolille kontrollikäynnille. Homma päättyi niin, että jouduin nolona soittamaan hoitajalle, koska mies ei muistanut lainkaan mistä siellä oli puhuttu ja 3,5-vuotiaalta sain "yllättäin" hieman ristiriitaista tietoa.
Tehtiin lähtöä siskoni häihin. Puin itseni, puin lapset, meikkasin, laitoin omat ja tytön hiukset, kirjoitin kortin, pakkasin tavarat. Viisi minuuttia lähtöön ja mitä tekee mies - makaa kalsareissaan sängyllä selaamassa kännykkäänsä. Ei kuulemma tiennyt, missä hänen vaatteensa ovat (ihan siellä samassa kaapissa missä kaikki muutkin miehen vaatteet) eikä viitsinyt kysyä, kun näytin niin kiireiseltä.
Järjestelen yksivuotissynttäreitä ja edellisenä iltana ehkä seitsemän aikaan huomaan, että unohdin ostaa vaniljavaahdon kakkuun. Pyydän miestä kipaisemaan sellaisen lähikaupasta (n. 300 m) tai vaihtoehtoisesti tekemään kakkupohjan valmiiksi, jotta minä voisin käydä sen hakemassa. Mies ei jaksa tehdä kumpaakaan, koska "en mä mitään synttäreitä halunnut pitää, sun idea ne oli".
Miehen nimissä olevasta autosta meni rikki yksi juttu. No, onneksi lasten päiväkoti on kävelymatkan varrella ja pääsen itse sujuvasti bussilla töihin, miehellä oli vähän hankalampaa. Meni kolme päivää eikä auton tila edennyt mitenkään, koska "ei ole ehtinyt". Kysyin sitten yhdeltä työkaverilta neuvoa ja hän sanoi että johtuu luultavasti tästä, viekää huoltoon tuonne, maksaa näin ja näin paljon. Kerroin miehelle tämän ja kuulemma työkaverini on väärässä, vika on ehdottomasti tämä ja sitä ei missään nimessä korjata noin. Noh, auto saatiin huoltamolle lopulta ja vika oli juuri se mitä työkaverini aavistelikin.
Mies vei lapset luistelemaan ja ajattelin nauttia ihanasta hiljaisesta hetkestä teekupin kanssa sohvalla. Menee alle puoli tuntia ja mies tulee lasten kanssa kotiin, kuulemma toinen lapsista kaatui heti alkumetreillä eikä halunnut jatkaa. Kysyin, että miksei laittanut kaatunutta pienempää rattaisiin ja antanut isoveljen luistella, mies vain kohautti olkiaan. Taisi kinttuja palella, kun tyhmä vaimo ei tajunnut pitää huolta siitä, että aikuinen mies laittaa riittävästi päälleen eikä lähde pelkissä ohuissa tuulihousuissa -15 asteen pakkaseen.
En missään tapauksessa sano, että kaikki miehet ovat tällaisia. Omanikaan ei ollut, ennen kuin jäin hoitamaan esikoista kotiin ja joku tuntui menneen perustavanlaatuisesti vikaan, vaikkei mitään erityistä tapahtunutkaan. Tämä mies ei kuitenkaan tämän perheen aikuisena ole vertaiseni, vaan jossain paljon matalammalla tasolla, väliportaalla minun ja lasten välissä. Tämä on myös syy siihen, miksi en miehen kärttämisestä huolimatta suostu hankkimaan kolmatta lasta itselleni hoidettavaksi ja huollettavaksi.
Kommentit (331)
Huvittava ketju =)
Näen sieluni silmin kuinka nämä "arjen suuret sankarittaret", "vuoden äidit", "ihannepuolisonaiset kenelle tahansa miehelle" kirjoittelevat kiukkupäissään koneella lasten parkuessa nälissään ja sotkuisessa kodissa.
"Äityli ei nyt ehdi laittaa sitä ruokaa, kun äityli kertoo millaisia miehet oikeasti ovat, pyydä isääsi numero viisi lämmittämään sieltä jääkaapista Saarioisen pitsa itsellesi Jorma-Annikki!"-tyylisesti.
Olette te niin ihania.
Mitä jos käyttäisitte kaiken tämän energian vaikka lapsiinne, puolisoonne ja yhteiseen huusholliinne?
Vika on aina toki vain miehissä, aina ja ikuisesti, amen.
Vierailija kirjoitti:
Palstan ja ketjun mammojen suurimmat uroteot kautta aikain.
-tiski- ja pyykkikoneen napin painaminen , koneen tyhjennys johon menee 2 minuuttia.
-ruoanlaitto/lämmitys
-imurointi, moppaaminen , pölyjenpyyhintä
-lapselle oikean värisen paidan pukeminen
-vanhempainillassa maireilu
On se kumma kun naisista ei ole pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiksi, mistähän tämä mahtaa johtua?
Kyllä näillä uroteoilla pitäisi ainakin johtoryhmään päästä.
En ota kantaa näihin pörssi juttuihin tai johtoryhmiin. Ei voisi vähempää kiinnostaa.
Nuo kodinkoneet on tarkoitettu helpottamaan arkea. Ei sen vuoksi että ne stressaa ja pitää tehdä entistä tehokkaammin kotitöitä. Jos astianpesukonetta ei ole tyhjennetty tai pistetty päälle niin ei siitä tarvitse nostaa verenpainetta. Etenkään alkaa määkimään ja pilaamaan muiden pitsaperjantaita. Etenkin jos on jo kaljat avattu.
Menee fiilikset. Ei sitä konetta sen takia ostettu että pilataan perjantain fiilikset.
Ihan oikeasti sen tiskikoneen voi heittää pihalle jos se ahdistaa niin paljon. Sama käy imurille.
Ne on hankittu helpottamaan arkea ei lisäämään työtä. Jos ei kerkeä niin jätetään imuroimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehesi pitäisi lähteä siskosi häihin, jos kerran ei huvita. Siitähän tuossa oli kyse.
Ja jos haluat pitää synttärit ja mies ei, niin tietysti sinä hoidat synttärit.
Kerrankos sitä erehtyy jostain auton viasta, vaikka olisi ammattilainenkin. Sitä kai miehesi ei ole?
Jos lapsi tarvitsee rattaita, niin ei varmaan tosiaan ole kypsä vielä luistelemaan. Ei kai lasta jossain rattaissa istuteta pakkasella. Tai jos oli niin paljon päällä, että tarkenisi rattaissa istumalla tunnin, niin ei ihme että ei luistelu sujunut niissä tamineissa.
Eli olen lähinnä miehesi puolella. Vaikutat kaikesta päättävältä tyrannilta, joka ei ota toista tipan tippaa huomioon.
Miehen ei tarvitse lähteä vaimon siskon häihin, mutta vaimon pitää lähteä kyläilemään anoppilassa tai peräti kutsua anoppi kylään ja kokkailla tälle koko aamupäivä? Mies saattaa haluta synttärit yhtenä hetkenä, mutta sitten, kun itse pitäisi liikauttaa evää niiden eteen, ei enää halua. Kutsut jo lähetetty, joten vaimon hommaksi jää yksin järjestää. Osa miehistä käyttäytyy kuin lapset vailla mitään velvollisuudentajua. Näin tekee tietysti myös osa naisista, mutta perustakaa miehet oma ketju, missä voitte valittaa naisista.
Että saisitte rauhassa jatkaa miesten vähättelyä ja nostaa itsenne jalustalle?
http://www.hs.fi/elama/a1452658874627
"
”Naiset puhuvat miehistään kuin nämä olisivat vähän vähemmän älykkäitä ihmisiä tai vallattomia lapsia, joita ei saada kuriin”, sanoo Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen.
Miehet eivät Vaarasen mukaan puhu naisista vastaavalla tavalla juuri koskaan."
"”Se koettaisiin todella omituiseksikin. Puhua nyt vähättelevästi ihmisestä, jonka kanssa elää ja jota rakastaa. Naisten suhteen puhetapaan törmää joka paikassa: ratikoissa, kahviloissa, internetin keskustelupalstoilla… Missä vain naiset puhuvat miehistään, erityisesti koulutetut naiset.”"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei opi ottamaan vaatteita mukaan ulkomaanreissulle, olkoot joko ilman tai sitten käy ostoksilla itsekseen. Miksi muun perheen pitäisi tulla mukaan tai muuttaa suunnitelmia yhden tötöilyn vuoksi?
Jos mies ei halua juhlia lapsen synttäreitä, niin ei tarvitse osallistua. Menette lasten kanssa vaikka ravintolaan ja järkkäätte vaikka kaveriperheen luona. Jos mies ei halua auttaa kakun kanssa, ei silloin myös sitä syö.
Jos mies ei halua korjata autoa, niin kävelee. Mikäli rikkinäisestä autosta on jotain haittaa muulle perheelle, äiti hommaa oman auton, jota mies ei sitten käytä, vaan kävelee.
Jos mies ei osaa pestä astioita, syökööt likaisista, jos ei pese pyykkiä, olkoon likaisissa vaatteissa.
Jos mies ei suostu siivoamaan, niin sitten siihen palkataan joku, miehen rahoilla.
Jos mies ei halua osallistua oman lapsensa elämään, niin ei ole hänen lapsensa enää.
Niin yksinkertaista se on. Miehen omia valintoja kaikki.
Kenenkään ei kannata energiaa tuhlata ihmiseen, joka "ei jaksa", "ei huvita".
Jos mies ei haluakaan jatkaa kaltaisesi lehmän kanssa yhteiseloa, niin mihin purat pahan olosi ja kuka on sen jälkeen sylkykuppisi?
Kirjoituksesi on todella kuvottava, olet selvästi henkisesti epätasapainoinen sadisti.
Parisuhteeseen sinusta ei ole , ja todellakin toivon että sinulla ei ole miestä , saatika lapsia.
No nyt kyllä repesin! Jos olettaa että mies on itsenäinen omilla aivoillaan ajatteleva ja toimiva olento, niin on henkisesti epätasapainoinen sadisti. :D :D
Vierailija kirjoitti:
Huvittava ketju =)
Näen sieluni silmin kuinka nämä "arjen suuret sankarittaret", "vuoden äidit", "ihannepuolisonaiset kenelle tahansa miehelle" kirjoittelevat kiukkupäissään koneella lasten parkuessa nälissään ja sotkuisessa kodissa.
"Äityli ei nyt ehdi laittaa sitä ruokaa, kun äityli kertoo millaisia miehet oikeasti ovat, pyydä isääsi numero viisi lämmittämään sieltä jääkaapista Saarioisen pitsa itsellesi Jorma-Annikki!"-tyylisesti.
Olette te niin ihania.
Mitä jos käyttäisitte kaiken tämän energian vaikka lapsiinne, puolisoonne ja yhteiseen huusholliinne?
Vika on aina toki vain miehissä, aina ja ikuisesti, amen.
Herttinen miten uskottavan kuuloinen kuviteltu tarina. Sinustahan pitäisi tulla kirjailija! Noihan sen täytyy mennä mammojen kotona, en voisi kuvitellakaan muuta. Unohdit sen sankarillisesti töitä paiskivan uhrin, eli miehen taustalta, joka tekee tietysti kaiken kotona, kun todellisuudessa se läskimamma makaa vain perse homeessa palstailemassa. Saat käyttää parannusehdotustani novellissasi!
Markku21 kirjoitti:
Ettekö te miehet tajua että naisten nalkutus kodin sotkuisuudesta ja tekemättömistä kotitöistä on vain tekosyytä ja syvemmällä jossain. Ette vain pane tarpeeksi kovaa niitä vaimojanne. Minä tiedän tämän. Pääsin juuri armeijasta ja olen kova poika panemaan.
T: Markku 21v
Armeijan pojat tietää kaiken aina tykimmin.
Minäkin tiesin joskus. enää en oikein tiedä mistä tuulee, kun voisin jopa vannoa että kyse ei ole siitä mitä minä en tee vaan ihan jostain muusta.
Ovi on tuossa suunnassa jos ei kiinnosta olla perhettä. Luulen että nalkuttava nainen ei yksinkertaisesti jaksa ja kykene perhe-elämään. Sääli lasten kannalta. Jos ei jaksa jotain asiaa niin ei sitä tarvitse tehdä tai syyllistää muita sen oman väsymyksen varjolla. Voi olla että muutkin on väsyneitä.
Joku jo kirjoitti että miksi pitää tehdä perheen sisälle helvetti maanpäälle?
Mistä se kumpuaa?
Tuolla on ovi jos haluaa lähteä. Takaisin ei ole tulemista. Kyllä minä pärjään lasten kanssa. Palkkaan vaikka siivoojan ja hoitajan.
He-Man
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei opi ottamaan vaatteita mukaan ulkomaanreissulle, olkoot joko ilman tai sitten käy ostoksilla itsekseen. Miksi muun perheen pitäisi tulla mukaan tai muuttaa suunnitelmia yhden tötöilyn vuoksi?
Jos mies ei halua juhlia lapsen synttäreitä, niin ei tarvitse osallistua. Menette lasten kanssa vaikka ravintolaan ja järkkäätte vaikka kaveriperheen luona. Jos mies ei halua auttaa kakun kanssa, ei silloin myös sitä syö.
Jos mies ei halua korjata autoa, niin kävelee. Mikäli rikkinäisestä autosta on jotain haittaa muulle perheelle, äiti hommaa oman auton, jota mies ei sitten käytä, vaan kävelee.
Jos mies ei osaa pestä astioita, syökööt likaisista, jos ei pese pyykkiä, olkoon likaisissa vaatteissa.
Jos mies ei suostu siivoamaan, niin sitten siihen palkataan joku, miehen rahoilla.
Jos mies ei halua osallistua oman lapsensa elämään, niin ei ole hänen lapsensa enää.
Niin yksinkertaista se on. Miehen omia valintoja kaikki.
Kenenkään ei kannata energiaa tuhlata ihmiseen, joka "ei jaksa", "ei huvita".
Jos mies ei haluakaan jatkaa kaltaisesi lehmän kanssa yhteiseloa, niin mihin purat pahan olosi ja kuka on sen jälkeen sylkykuppisi?
Kirjoituksesi on todella kuvottava, olet selvästi henkisesti epätasapainoinen sadisti.
Parisuhteeseen sinusta ei ole , ja todellakin toivon että sinulla ei ole miestä , saatika lapsia.
No nyt kyllä repesin! Jos olettaa että mies on itsenäinen omilla aivoillaan ajatteleva ja toimiva olento, niin on henkisesti epätasapainoinen sadisti. :D :D
Kyllä, olet julma 😢. Aivot ovat liikaa vaadittu, sinä paha nainen!
Vierailija kirjoitti:
Markku21 kirjoitti:
Ettekö te miehet tajua että naisten nalkutus kodin sotkuisuudesta ja tekemättömistä kotitöistä on vain tekosyytä ja syvemmällä jossain. Ette vain pane tarpeeksi kovaa niitä vaimojanne. Minä tiedän tämän. Pääsin juuri armeijasta ja olen kova poika panemaan.
T: Markku 21v
Armeijan pojat tietää kaiken aina tykimmin.
Minäkin tiesin joskus. enää en oikein tiedä mistä tuulee, kun voisin jopa vannoa että kyse ei ole siitä mitä minä en tee vaan ihan jostain muusta.
Ovi on tuossa suunnassa jos ei kiinnosta olla perhettä. Luulen että nalkuttava nainen ei yksinkertaisesti jaksa ja kykene perhe-elämään. Sääli lasten kannalta. Jos ei jaksa jotain asiaa niin ei sitä tarvitse tehdä tai syyllistää muita sen oman väsymyksen varjolla. Voi olla että muutkin on väsyneitä.
Joku jo kirjoitti että miksi pitää tehdä perheen sisälle helvetti maanpäälle?
Mistä se kumpuaa?
Tuolla on ovi jos haluaa lähteä. Takaisin ei ole tulemista. Kyllä minä pärjään lasten kanssa. Palkkaan vaikka siivoojan ja hoitajan.
He-Man
Niin eli palkkaat vain uuden "vaimon" itsellesi. Entä jos opettelisit tekemään itse, ilman että passuutat toista? Mitäs jos vaikkai ihan itse hoitaisit niitä lapsiasi ja kotiasi? Olisko mitään?
Ketjun luettuani aloin säälimään ketjuun kirjoitelleiden naisten miehiä, mutta sitä enemmän säälin näiden naisten kasvattamia lapsia. Millaisen kuvan luulette antavanne lapsillenne normaalista elämästä ja parisuhteesta? Itselläni oli ylisuorittava, sadistinen, väkivaltainen äiti, jolle mikään ei koskaan riittänyt.
Erittelemättä sen enempää, ei lapsuudestani ja äitini kasvatustavasta ja roolimalleista ole seurannut mitään hyvää aikuisiälläni. Vasta nyt noin 40vuotiaana alan ymmärtämään, että äitini oli todella kaukana siitä, mitä lapsiperheen arjen tai parisuhteen mallin oikeasti kuuluisi olla. Mutta tämä taitaa mennä tässä miesten haukkumisketjussa täysin ohi korvien.
Kokkinatunkiolla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan, mutta lapsia ei voi kasvattaa kaljanhuuruisessa kodissa, joka kuhisee villakoiria. Ovatko kriteerit muka liian korkealla, jos pyyhitään pölyt, imuroidaan ja vaihdetaan lakanat kerran viikossa? Tiskejä ei jätetä päiväkausiksi lojumaan vaan tiskataan samana päivänä? Pyykkiä pestään sitä mukaa, kun pyykkikori täyttyy (eli meillä melkein joka päivä)? En halua edes kuvitella, miltä oma kotisi näyttää... Kaljatölkkejä ja pizzalootia ympäri kämppää. Puhumattakaan wc:stä. Jaksatko sitäkään pestä arjen ympärillä vai kiusaatko itseäsi sen verran, että putsaat pahimmat kakkatahrat? Tietysti ei viikonloppuisin. Koska se on levon aikaa. Eli kaljoitteluakaa.
Lakanat vaihdetaan kerran kuussa. Tajuatko miten vettä tuhlaantuu jos joka viikko pesee lakanat???
Meillä käy siivooja. Siivoaa kahdesti kuussa ja minä siivoan päällisin puolin kerran viikossa. Kaikki on ihan hyvin. Pönttö on välillä aika paskanen mutta ei se sen toimintakykyä heikennä.
Nainen maksaa siivoojan koska käy töissä tällähetkellä. Laitoin pienen unille äsken ja ihmettelen miksi teet elämästäsi ja miehesi elämästä helvettiä?
Luot helvetin maan päälle. Eli hell on earth.
Kaljoittelu alkaa klo 21 kun lapset on saatu unille. Siihen ei ole kenelläkään valtaa. Vaimo voi osallistua jos haluaa. Yleensä ottaa muutaman eikä ulise kuten "eräät". Illalla saa sitten seksiä jos haluaa. En tyrkytä.
Runkkaan mielelläni jos ei seksi kelpaa. Jos kaljoittelen aikaisemmin niin se on siivouskalja tai ruuantekokalja.
En tee mieheni elämästä helvettiä, mutta kuulostaa siltä, että saatat tehdä oman lapsesi elämästä helvettiä tuolla kaljoittelulla. Mielestäni ei ole ok vaihtaa lakanoita vain kerran kuukaudessa eikä se, että wc-pönttö on kakassa. Eivätkö nämä ole ihan perusasioita? Viekö liikaa aikaa kuurata pönttö pari kertaa viikossa (vie n. 2 min.) ja vaihtaa lakanat kerran viikossa (vie n. vartin)?
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on fiksu, korkeakoulutettu, hyvässä asemassa töissä ja aivan ihana aviomies. Hän ei kuitenkaan selviydy kodin pyörittämisestä. Hänen puolestaan kaikki voisivat nukkua samoissa lakanoissa kuukausikaupalla ja tukehtua pölyyn. Tiskata voisi (tai siis tiskikoneen laittaa päälle) vasta, kun ei ole puhtaita astioita jäljellä. Sama pätee pyykinpesuun. Jos hän on yksin lasten kanssa, tekee hän itse ruuan, mutta se on aina jotain todella epäterveellistä ja kasvikset ja hedelmät huutavat poissaoloaan. Lisäksi usein ulkoilu unohtuu. Lapset lojuvat sohvalla leffan ääressä pyjamat päällä iltapäivällä (!!!) Kotona vallitsee täysi kaaos, kun tulen kotiin. Vauva-aikana saattoi vessan nurkasta lattialta löytyä kakkainen vaippa... Itse onnistuin jotenkin saamaan äitiyslomalla aina vaipat roskikseen, kodin pidettyä muutenkin siistinä ja suht terveellistä ruokaa pöytään. Miksi tämä on miehelle mahdottomuus, vaikka lapset ovat isompia ja isompi osaa jo siivota omat lelunsa pyydettäessä?
Kyse ei ole pelkästä sukupuolesta, vaan myös persoonasta. Itse olen juuri tuollainen ihminen kuin mies jota tässä kuvaillaan ja olen ollut 32 vuotta sellainen. Jotkut miehet ovat jopa valittaneet etten siivoa tarpeeksi, vaikka mielestäni olen kyllä siistimpi kuin ns "stereotyyppinen renttu poikamies". Kun minä saan lapsia, meillä todennäköisesti ollaan pyjamassa iltapäivällä, kun ihan kotivaatteistahan ne menevät. On hyvin vaikea kuvitella, että minusta tulisi supersiistisiivoushullu, tai järjestelmällisyyden huippu sillä sekunnilla kun synnytän. Uskon että niin kauan kun terveenä pysytään, ei pikkusotkulla ole väliä. Esim. Tiskikone tietenkin laitetaan päälle vasta kun se on täysi yms. Enkä kuvaile nyt mitään himohamstraajat-sekopäistä elämäntyyliä, vaan sitä että luova hallittu kaaos sallittakoon. Oma mies on samantyylinen, asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin ellunkanat pyjama päällä iltapäivisin. Ja tietysti itse kun olen kasvanut kodissa, jossa kaikki oli aina vähän rempallaan, ei osaa ajatella että sotkussa on mitään vikaa. Ja muuten oli ihan kunnollinen koti, korkeakoulutetut vanhemmat jne mutta järjestelmällisyys ei ollut vanhempanikaan vahvimpia ominaisuuksia. Meillä käskettiin lapset mieluummin pihalle leikkimään kuin siivoamaan omaa huonetta.. Jos ihminen ei ole siisti siivousihminen, ei se lapsen saannin jälkeen sellaiseksi muutu. Mutta ihmetyttää tässä keskustelussa kyllä tuo vastuunotto, miten se lipuu naisen käsiin. En halua uskoa sukupuolistereotypioihin minään luonnollisena asiana, vaan kyse on opituista malleista ja opitusta kulttuurista. Tässä keskustelussa samastun sekä miehiin että naisiin, mutta kaiken ytimessä on kai se, että ei kukaan ota vastuuta, ellei sitä anneta hänelle. Vastuun antamiseen liittyy virheiden tekemisen riski, ja sekin olisi ihmiselle sallittava. Sitä kautta ihminen oppii. Mutta muistakaa että miehet ovat nauttineet siitä että naiset passaavat heitä, vuosisadat ja etenkin ydinperhemalli on vahvistanut tätä. Tämän vanhan passaus-kulttuurin perintö näkyy vielä tässä sukupolvessa, meidän lapsissamme ehkä ei.
Vierailija kirjoitti:
Ketjun luettuani aloin säälimään ketjuun kirjoitelleiden naisten miehiä, mutta sitä enemmän säälin näiden naisten kasvattamia lapsia. Millaisen kuvan luulette antavanne lapsillenne normaalista elämästä ja parisuhteesta? Itselläni oli ylisuorittava, sadistinen, väkivaltainen äiti, jolle mikään ei koskaan riittänyt.
Erittelemättä sen enempää, ei lapsuudestani ja äitini kasvatustavasta ja roolimalleista ole seurannut mitään hyvää aikuisiälläni. Vasta nyt noin 40vuotiaana alan ymmärtämään, että äitini oli todella kaukana siitä, mitä lapsiperheen arjen tai parisuhteen mallin oikeasti kuuluisi olla. Mutta tämä taitaa mennä tässä miesten haukkumisketjussa täysin ohi korvien.
Sadistinen? Väkivaltainen? Käsitteletkö tässä nyt jotain omaa lapsuuden traumaasi? Mielestäni naisten kommenteissa nousi pääasiassa esiin huoli lapsista, jos mies ei pue lapsille tarpeeksi päälle tai tarjoa terveellistä ruokaa. Minusta monet ketjussa esille nostetut asiat, joita miehet laiminlyövät, ovat ihan perusasioita. Ei mitään ylisuorittamista. Olen todella surullinen, jos te miehet ette pysty näkemään sitä naisten valtavaa taakkaa. Nykypäivän tasa-arvo tarkoittaa monen kohdalla sitä, että molemmat käyvät töissä, mutta nainen hoitaa sen lisäksi kodin ja lapset. Ennen vanhaan, kun naiset olivat kotona, oli ehkä tietyllä tapaa paremmin. Ei tarvinnut revetä joka paikkaan.
Ketjun kommentteja luettuani en voi kuin todeta, että suurimmalla osalla on juuri sellainen puoliso jonka ansaitsee. Jokainen on vastuussa omista valinnoistaan ja suhteensa tilasta. Parisuhteiden epäonnistumisiin tarvitaan aina kaksi. Luetun perusteella kuulun onnellisten joukkoon. Hyvää illanjatkoa kaikille. T. Mike
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun luettuani aloin säälimään ketjuun kirjoitelleiden naisten miehiä, mutta sitä enemmän säälin näiden naisten kasvattamia lapsia. Millaisen kuvan luulette antavanne lapsillenne normaalista elämästä ja parisuhteesta? Itselläni oli ylisuorittava, sadistinen, väkivaltainen äiti, jolle mikään ei koskaan riittänyt.
Erittelemättä sen enempää, ei lapsuudestani ja äitini kasvatustavasta ja roolimalleista ole seurannut mitään hyvää aikuisiälläni. Vasta nyt noin 40vuotiaana alan ymmärtämään, että äitini oli todella kaukana siitä, mitä lapsiperheen arjen tai parisuhteen mallin oikeasti kuuluisi olla. Mutta tämä taitaa mennä tässä miesten haukkumisketjussa täysin ohi korvien.
Sadistinen? Väkivaltainen? Käsitteletkö tässä nyt jotain omaa lapsuuden traumaasi? Mielestäni naisten kommenteissa nousi pääasiassa esiin huoli lapsista, jos mies ei pue lapsille tarpeeksi päälle tai tarjoa terveellistä ruokaa. Minusta monet ketjussa esille nostetut asiat, joita miehet laiminlyövät, ovat ihan perusasioita. Ei mitään ylisuorittamista. Olen todella surullinen, jos te miehet ette pysty näkemään sitä naisten valtavaa taakkaa. Nykypäivän tasa-arvo tarkoittaa monen kohdalla sitä, että molemmat käyvät töissä, mutta nainen hoitaa sen lisäksi kodin ja lapset. Ennen vanhaan, kun naiset olivat kotona, oli ehkä tietyllä tapaa paremmin. Ei tarvinnut revetä joka paikkaan.
Kyllä, sadistinen luonne , ja väkivalta oli henkisen lisäksi muutaman kerran fyysistäkin.
Se ei ollut kuitenkaan kirjoitukseni pointti, vaan se minkälaisen mallin "vastuullisen" aikuisen ihmisen käyttäymismallista itse välitätte lapsillenne. Väität välittäväsi lapsistasi,
mutta kuinka hyvin lapsesi voivat riitaisassa kodissa?
Opetatte lapsillenne , että miehen vähättely , kinastelu, nalkuttaminen ja mollaaminen on normaalia elämää. Säälin lapsianne. Säälin toisaalta sinuakin, et ehkä ole ollut luonnevikainen päällepäsmäri ihan koko ikääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat vittumaiselta pirttihirmulta. Miehesi vain ottaa rennosti. Itsellänikin on tärkeämpää ajateltavaa, kuin jonkun lääkärin jaaritukset astmasta, jota ei oikeasti lapsella edes ole. Onneksi omistan talon kokonaan, niin ei voi muija vinkua.
Ja sinä osaat diagnosoida astman paremmin kuin lääkäri?
En. En vain välitä vittujakaan mitättömyyksistä.
Astma ei ole mitättömyys, vaan hoitamattomana hengenvaarallinen autoimmuunisairaus. Juntti.
Astmaakin on eritasoista, ja pikkulasten "astmaa" ei aina edes kutsuta aluksi astmaksi, juntti juntti.
Toki on, mutta sinähän tosimiehenä kuittaat lapsesi astman kuin astman (kaikkia astmoja pitää hoitaa ja seurata) näin, että vitunko väliä märehtiä tommosta paskaa, ei se mitään ole? Ottamatta selvää, mitä lääkäri on sanonut ja millaiset hoito-ohjeet on annettu?
Lääkäri kirjoittaa aina lausunnon,ei potilasasioissa ulkomuistilla mennä.
Astmaatikkona tiedän, että hoito-ohjeet ja muut neuvot annetaan heti siellä keuhkopolilla. Lausunto sairaudesta tulee kotiin pahimmillaan kuukausien päästä, eli sinäkö seisoisit tumput suorina korvat lukossa, kun lääkäri antaa lääkkeiden otto- ja annosteluohjeet ja ohjeet, mitä tehdä, jos lapsi sairastuu vaikka pahaan flunssaan, tai oireet muuten vain pahenee? Eikö sen vertaa sen oman lapsen terveys kiinnosta, että aloitetaan se hoito heti, eikä kuulauden päästä, kun lausunto on tullut postissa?
Lääkkeiden mukana annetaan aina annostelu ym. ohjeet kirjallisina ,ei niitä tarvitse ulkomuistissa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa sano, että kaikki miehet ovat tällaisia. Omanikaan ei ollu
Teillä on ongelma jota yrität ratkaista miehesi kontrolloinnilla ja vähättelyllä. Eikö sinullakin ole siis ongelma? Kun parisuhdeoppaita luet näet kuinka epäkypsää ja hedelmätöntä tuollainen käytös on. Ja miten se lopputulos ei ole harmoninen ja onnellinen perhe-elämä, vaan ero.
En ole AP mutta kiinnostaa muakin, miten kummassa tilanne pitäisi hoitaa kun pakollisia hommia jätetään tekemättä jos ne jää miehen vastuulle. Miten se hoidetaan harmonisesti ja onnellisesti ettei tulis eroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun luettuani aloin säälimään ketjuun kirjoitelleiden naisten miehiä, mutta sitä enemmän säälin näiden naisten kasvattamia lapsia. Millaisen kuvan luulette antavanne lapsillenne normaalista elämästä ja parisuhteesta? Itselläni oli ylisuorittava, sadistinen, väkivaltainen äiti, jolle mikään ei koskaan riittänyt.
Erittelemättä sen enempää, ei lapsuudestani ja äitini kasvatustavasta ja roolimalleista ole seurannut mitään hyvää aikuisiälläni. Vasta nyt noin 40vuotiaana alan ymmärtämään, että äitini oli todella kaukana siitä, mitä lapsiperheen arjen tai parisuhteen mallin oikeasti kuuluisi olla. Mutta tämä taitaa mennä tässä miesten haukkumisketjussa täysin ohi korvien.
Sadistinen? Väkivaltainen? Käsitteletkö tässä nyt jotain omaa lapsuuden traumaasi? Mielestäni naisten kommenteissa nousi pääasiassa esiin huoli lapsista, jos mies ei pue lapsille tarpeeksi päälle tai tarjoa terveellistä ruokaa. Minusta monet ketjussa esille nostetut asiat, joita miehet laiminlyövät, ovat ihan perusasioita. Ei mitään ylisuorittamista. Olen todella surullinen, jos te miehet ette pysty näkemään sitä naisten valtavaa taakkaa. Nykypäivän tasa-arvo tarkoittaa monen kohdalla sitä, että molemmat käyvät töissä, mutta nainen hoitaa sen lisäksi kodin ja lapset. Ennen vanhaan, kun naiset olivat kotona, oli ehkä tietyllä tapaa paremmin. Ei tarvinnut revetä joka paikkaan.
Perusasiat ovatkin siis valtava taakka? Ihan kamala taakkahan se olisi ottaa mies mukaan siihen tekemiseen, eikä hikipäässä yrittää leikkiä marttyyria, koska vain naisen ohjeistamanahan ihmiset ovat maapallolla tuhansia vuosia eläneet. Jo luolanaisetkin kertoivat brgggh-ugggghille minkävärinen talja lapselle pitää minäkin päivänä pukea. Ilman tuota luolanaisen päättäväisyyttä ja ohjeistusta kuinka asiat oikeasti menevät, ei ihmiskuntaa enää olisi.
Aikaisemmassa suhteessani mies valitti, etten nalkuta hänelle tarpeeksi. Kun hän esim. soitti baarista, että nyt venähtää ilta pitkäksi, sanoin ihan vilpittömästi, että ei hänen minulle tarvitse siitä ilmoittaa, ole ihmeessä niin kauan kuin haluat. Se olikin huono juttu, sillä muiden kavereiden vaimot eli "hallitus" oli komentanut kotiin - minä en siis hänen tulkintansa mukaan välittänyt hänestä tarpeeksi. En koskaan valittanut hänestä tai hänelle, ei siihen mielestäni ollut syytäkään, vaan mielelläni hoidin kotityöt ynnä muut itsekseni enkä pyrkinyt muuttamaan miestä muunlaiseksi. Minua mies kyllä julkisesti "häpäisi", haukkui ja vähätteli, mutta en siitäkään hänelle näpäytellyt tai julkisesti alkanut riitelemään tms., vaan jälkikäteen privaatisti yritin syyttelemättä kertoa, miksi hänen puheensa eivät tuntuneet minusta mukavilta. Minut jätettyään mies kertoi yhdeksi syyksi erolle, että hän tarvitsee naisen, joka laittaa hänelle rajat ja pitää kuria, koska elää muuten "kuin sika pellossa". Olen edelleenkin hämmentynyt, kuinka parisuhteessa minun naisena odotetaan toimivan...haluan itse olla vain kiltti ja hyvä toiselle, ja jos jotain haluan muuttaa, teen muutostyön ensisijaisesti itse. En myöskään halua rajoittaa toista. Tämä kuitenkin ilmeisesti tulkintaan kylmyytenä. :(
Kaikkien kanssa te lapsia teettekin... mies jotka ei edes kykene pitämään niitä hengissä talvi pakkasella tai heidän sairastaessaan.
Miehen ei tarvitse lähteä vaimon siskon häihin, mutta vaimon pitää lähteä kyläilemään anoppilassa tai peräti kutsua anoppi kylään ja kokkailla tälle koko aamupäivä? Mies saattaa haluta synttärit yhtenä hetkenä, mutta sitten, kun itse pitäisi liikauttaa evää niiden eteen, ei enää halua. Kutsut jo lähetetty, joten vaimon hommaksi jää yksin järjestää. Osa miehistä käyttäytyy kuin lapset vailla mitään velvollisuudentajua. Näin tekee tietysti myös osa naisista, mutta perustakaa miehet oma ketju, missä voitte valittaa naisista.