Lue keskustelun säännöt.
Lopetan mieheni vähättelyn heti kun hän lakkaa olemasta kolmas lapseni
15.01.2016 |
Viime syksynä minulla oli tärkeä työhön liittyvä tapaaminen, miehellä ei sen kummempia. Loogista siis oli, että juuri mies vei lapsen astmapolille kontrollikäynnille. Homma päättyi niin, että jouduin nolona soittamaan hoitajalle, koska mies ei muistanut lainkaan mistä siellä oli puhuttu ja 3,5-vuotiaalta sain "yllättäin" hieman ristiriitaista tietoa.
Tehtiin lähtöä siskoni häihin. Puin itseni, puin lapset, meikkasin, laitoin omat ja tytön hiukset, kirjoitin kortin, pakkasin tavarat. Viisi minuuttia lähtöön ja mitä tekee mies - makaa kalsareissaan sängyllä selaamassa kännykkäänsä. Ei kuulemma tiennyt, missä hänen vaatteensa ovat (ihan siellä samassa kaapissa missä kaikki muutkin miehen vaatteet) eikä viitsinyt kysyä, kun näytin niin kiireiseltä.
Järjestelen yksivuotissynttäreitä ja edellisenä iltana ehkä seitsemän aikaan huomaan, että unohdin ostaa vaniljavaahdon kakkuun. Pyydän miestä kipaisemaan sellaisen lähikaupasta (n. 300 m) tai vaihtoehtoisesti tekemään kakkupohjan valmiiksi, jotta minä voisin käydä sen hakemassa. Mies ei jaksa tehdä kumpaakaan, koska "en mä mitään synttäreitä halunnut pitää, sun idea ne oli".
Miehen nimissä olevasta autosta meni rikki yksi juttu. No, onneksi lasten päiväkoti on kävelymatkan varrella ja pääsen itse sujuvasti bussilla töihin, miehellä oli vähän hankalampaa. Meni kolme päivää eikä auton tila edennyt mitenkään, koska "ei ole ehtinyt". Kysyin sitten yhdeltä työkaverilta neuvoa ja hän sanoi että johtuu luultavasti tästä, viekää huoltoon tuonne, maksaa näin ja näin paljon. Kerroin miehelle tämän ja kuulemma työkaverini on väärässä, vika on ehdottomasti tämä ja sitä ei missään nimessä korjata noin. Noh, auto saatiin huoltamolle lopulta ja vika oli juuri se mitä työkaverini aavistelikin.
Mies vei lapset luistelemaan ja ajattelin nauttia ihanasta hiljaisesta hetkestä teekupin kanssa sohvalla. Menee alle puoli tuntia ja mies tulee lasten kanssa kotiin, kuulemma toinen lapsista kaatui heti alkumetreillä eikä halunnut jatkaa. Kysyin, että miksei laittanut kaatunutta pienempää rattaisiin ja antanut isoveljen luistella, mies vain kohautti olkiaan. Taisi kinttuja palella, kun tyhmä vaimo ei tajunnut pitää huolta siitä, että aikuinen mies laittaa riittävästi päälleen eikä lähde pelkissä ohuissa tuulihousuissa -15 asteen pakkaseen.
En missään tapauksessa sano, että kaikki miehet ovat tällaisia. Omanikaan ei ollut, ennen kuin jäin hoitamaan esikoista kotiin ja joku tuntui menneen perustavanlaatuisesti vikaan, vaikkei mitään erityistä tapahtunutkaan. Tämä mies ei kuitenkaan tämän perheen aikuisena ole vertaiseni, vaan jossain paljon matalammalla tasolla, väliportaalla minun ja lasten välissä. Tämä on myös syy siihen, miksi en miehen kärttämisestä huolimatta suostu hankkimaan kolmatta lasta itselleni hoidettavaksi ja huollettavaksi.
Kommentit (331)
Heitä hyysäämästä. Jos ei aikuinen osaa itse saada vaatteita päälle niin se aikuinen voi jäädä kotiin opettelemaan kun muut lähtee ajallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, samanlaista lapsellista avuttomuutta löytyy naisissakin (enhän mä nyt osaa öljyjä autosta katsoa hihhihhiii XDXD) ja samalla tavalla se naisen avuttomuus ja lapatossumaisuus on ärsyttävää. Tekisi mieli potkia persauksille ja antaa avokkaalla tuollaiselle avuttomuudelle, oli kyse mies tai nainen.
Kyllä indeed.
Tekisi mieli mennä aikakoneella menneisyyteen ja läksyttää se pentu toden teolla. Läiskiä märillä nahkakäsineillä pikku parka itkun partaalle ja tönäistä kevyellä potkulla kura tai loskalätäkköön.
Oppisi saatana ottamaan vastuuta omasta avuttomuudestaan. Kyllä aikuisena ihmisen pitää oppia selviytymään elämässään. Ei voi nojata siihen että mies on varakas ja minähän en vaihda öljyjä tai nostele raskaita asioita muutossa, koska siihen voi tilata muuttomiehet. Vitut muuttomiehistä. Kuka sen maksaa. Siitä tässä on kyse.
Kuka toimii betaalarina.
stressierkki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on oikessa, mutta myös mies on oikeassa.
Ap hössöttää ihan liikaa. Kun minä jäin esikoisen kanssa kotiin ja sitten myöhemmin tuli vielä toinenkin lapsi niin tajusin että ei kämppää kannata siivota kuin vähintään kerran viikossa. Lapset sotkevat koko asunnon samaan kuntoon kuin ennen siivoilua.
Ei ylipäätään kannata hössöttää mistään ylimääräisestä. Pukee vain kun pitää pukea ja näin. Naiset stressaavat ihan liikaa ja ovat marttyyreitä asioissa joita ei oikeasti tarvitse tehdä. Jos nainen haluaa tehdä niitä esim siivota ja pukea lapset 15min ennen lähtöä (lapset hikoilee eteisessä ja inisee) niin sitten tekee niin. Minä teen asiat viimetinkaan ja se on paras keino.
Eli jos haluatte tehdä ja tunnette pakottavaa tarvetta tehdä asioita niin vittu tehkää saatan. Ei tartte leikkiä marttyyriä kuitenkaan ja syyllistää minua siitä. Tai jos ahdistaa niin olkaa TEKEMÄTTÄ!!
NYT ALKOI OTTAA KAALIIN NIIN PAHASTI ETTÄ TÄMÄ KOTI-ISÄ HAKEE SALKUN KALJAA JA JUO NE VIIKONLOPUN AIKANA.
Totta mooses.
Kyllä se on niin (korkkaa ensimmäisen kalja). Ahhh.
Asiat on loppupelissä niin yksinkertaisia ja se standardi on naisilla pikkasen liian korkealla etenkin jos ei haluta luopua jostain sen takia että saadaan kotiin siivooja edes kahdesti kuussa. Eli pitää luopua kampaajasta tai jostain (minä en muuten luovu kaljoista). Eli ollaanko vähän sotkuisemmassa asunnossa ja siivotaan töiden jälkeen miten jaksetaan (minä en jaksa, enkä ala kiusaamaan itseäni tässä elämässä) arjen ympärillä. Ei tulisi mieleenkään siivota viikonloppuisin. Viikonloppu on levon aikaa. Miksi helvetissä tekisin elämästäni helvettiä tieten tahtoen???
Ei se sotkuisuus ole niin vakavaa. Siihen tottuu ja koti on siisti kun lapset muuttaa pois ja kasvaa isommiksi.
Sori vaan, mutta lapsia ei voi kasvattaa kaljanhuuruisessa kodissa, joka kuhisee villakoiria. Ovatko kriteerit muka liian korkealla, jos pyyhitään pölyt, imuroidaan ja vaihdetaan lakanat kerran viikossa? Tiskejä ei jätetä päiväkausiksi lojumaan vaan tiskataan samana päivänä? Pyykkiä pestään sitä mukaa, kun pyykkikori täyttyy (eli meillä melkein joka päivä)? En halua edes kuvitella, miltä oma kotisi näyttää... Kaljatölkkejä ja pizzalootia ympäri kämppää. Puhumattakaan wc:stä. Jaksatko sitäkään pestä arjen ympärillä vai kiusaatko itseäsi sen verran, että putsaat pahimmat kakkatahrat? Tietysti ei viikonloppuisin. Koska se on levon aikaa. Eli kaljoitteluakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä nalkuttajamotkottajat kuvittelevat nalkuttamisellaan saavuttavansa?
Vaikka sen, että mies kerrankin tekisi oman osuutensa/mitä on luvannut?
Kuvittelet oikeasti, että jatkuva ulina, mollaaminen, nalkuttaminen ja vähättely siis parantaa parisuhdetta ja yhteiselämää? Ihan tosissasi ajattelet näin? Kaikki muuttuu ihanaksi uhria esittämällä ja valittamalla?
Mitään muuta kommunikaatiokeinoa ei tule mieleen yhteiseen tekemiseen?
Nonni annapa sinä nyt pätevät neuvot, miten saadaan mies pukemaan vaatteet päälleen kun ollaan lähdössä vaikkapa niihin häihin, ellei mies itse älyä/ halua/ osaa vaikka onkin johtotason henkilö!
Miten se yhteinen tekeminen saadaan yhteiseksi ettei se ole vain toisen projekti?
Jättämällä mies sinne sängylle makaamaan ettei ainakaan tule nalkutusta = vähättelyä? Vai miten?
Ratkaisin Ap:n kuvaileman, täysin samanlaisen tilanteen ottamalla vastaan työpaikan niin kaukaa, että jouduin muuttamaan viikoiksi toiselle paikkakunnalle. Mies joutui todellakin ottamaan vastuuta kodista ja lapsista, kun vaimo-äiti ei olekaan paikalla 24/7! Lapset tosin olivat silloin jo kouluikäisiä.
Miehellä meni ehkä kolme vuotta päästä täysin kärryille siitä kaikesta, mitä sujuvan arjen pyörittäminen lapsiperheessä vaatii, nykyään sujuu jo oikein hyvin. Hengissä ovat kaikki ja parisuhde parani todella paljon, kun käskyttävä ja nalkuttava vaimo on paikalla vain 2pv/vko. Suosittelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
xoxo kirjoitti:
Toivotaan, että mies tunnistaa itsensä tästä tarinasta ja tajuaa jättää sinut, että pääset etsimään vertaistasi seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Viime syksynä minulla oli tärkeä työhön liittyvä tapaaminen, miehellä ei sen kummempia. Loogista siis oli, että juuri mies vei lapsen astmapolille kontrollikäynnille. Homma päättyi niin, että jouduin nolona soittamaan hoitajalle, koska mies ei muistanut lainkaan mistä siellä oli puhuttu ja 3,5-vuotiaalta sain "yllättäin" hieman ristiriitaista tietoa.
Tehtiin lähtöä siskoni häihin. Puin itseni, puin lapset, meikkasin, laitoin omat ja tytön hiukset, kirjoitin kortin, pakkasin tavarat. Viisi minuuttia lähtöön ja mitä tekee mies - makaa kalsareissaan sängyllä selaamassa kännykkäänsä. Ei kuulemma tiennyt, missä hänen vaatteensa ovat (ihan siellä samassa kaapissa missä kaikki muutkin miehen vaatteet) eikä viitsinyt kysyä, kun näytin niin kiireiseltä.
Järjestelen yksivuotissynttäreitä ja edellisenä iltana ehkä seitsemän aikaan huomaan, että unohdin ostaa vaniljavaahdon kakkuun. Pyydän miestä kipaisemaan sellaisen lähikaupasta (n. 300 m) tai vaihtoehtoisesti tekemään kakkupohjan valmiiksi, jotta minä voisin käydä sen hakemassa. Mies ei jaksa tehdä kumpaakaan, koska "en mä mitään synttäreitä halunnut pitää, sun idea ne oli".
Miehen nimissä olevasta autosta meni rikki yksi juttu. No, onneksi lasten päiväkoti on kävelymatkan varrella ja pääsen itse sujuvasti bussilla töihin, miehellä oli vähän hankalampaa. Meni kolme päivää eikä auton tila edennyt mitenkään, koska "ei ole ehtinyt". Kysyin sitten yhdeltä työkaverilta neuvoa ja hän sanoi että johtuu luultavasti tästä, viekää huoltoon tuonne, maksaa näin ja näin paljon. Kerroin miehelle tämän ja kuulemma työkaverini on väärässä, vika on ehdottomasti tämä ja sitä ei missään nimessä korjata noin. Noh, auto saatiin huoltamolle lopulta ja vika oli juuri se mitä työkaverini aavistelikin.
Mies vei lapset luistelemaan ja ajattelin nauttia ihanasta hiljaisesta hetkestä teekupin kanssa sohvalla. Menee alle puoli tuntia ja mies tulee lasten kanssa kotiin, kuulemma toinen lapsista kaatui heti alkumetreillä eikä halunnut jatkaa. Kysyin, että miksei laittanut kaatunutta pienempää rattaisiin ja antanut isoveljen luistella, mies vain kohautti olkiaan. Taisi kinttuja palella, kun tyhmä vaimo ei tajunnut pitää huolta siitä, että aikuinen mies laittaa riittävästi päälleen eikä lähde pelkissä ohuissa tuulihousuissa -15 asteen pakkaseen.
En missään tapauksessa sano, että kaikki miehet ovat tällaisia. Omanikaan ei ollut, ennen kuin jäin hoitamaan esikoista kotiin ja joku tuntui menneen perustavanlaatuisesti vikaan, vaikkei mitään erityistä tapahtunutkaan. Tämä mies ei kuitenkaan tämän perheen aikuisena ole vertaiseni, vaan jossain paljon matalammalla tasolla, väliportaalla minun ja lasten välissä. Tämä on myös syy siihen, miksi en miehen kärttämisestä huolimatta suostu hankkimaan kolmatta lasta itselleni hoidettavaksi ja huollettavaksi.
Luuletko sinä, että tuollaiseen avuttomuuteen tottunut mies lähtisi yhtään minnekään, kun palvelu pelaa, kun esittää vähän tyhmää? Älä ole naiivi, eihän mies osaisi tuollaisen hotellin jälkeen kuoria edes omia pottujaan, keittäisi veden pohjaan, kun nainen on senkin osannut kiehauttaa niin hyvin, että nämä alkeelliset selviytymistaidot ovat hävinneet hups vaan tämän alfan pääkopasta. Ei tuollaiset miehet uskalla minnekään lähteä, tietävät itsekin, etteivät selviytyisi enää itsekseen hengissä :D.
Tällaset naiset on pahimpia. Käyttävät todella inhottavaa henkistä väkivaltaa eikä edes tajua itse sitä... Kuule, sun epäonneks moni selviääkin tuollaisests hengissä vaikka joutuiskin jotain opettelemaan kantapään kautta. Pieni hinta et pääsee eroon tuollaisesta epäterveestä suhteesta.
Sinun harmiksesi olen naimisissa oikean miehen kanssa, joka osaa käyttää aivojaan, eikä odota ohjausta joka ikisessä asiassa joltain toiselta. En todellakaan olisi tuollaisen vässykän kanssa, joka ei muka tajua mistään mitään ja ei muka yht äkkiä osaisi pukea, tai tehdä ruokaa. Olen onnekseni saanut hyvän puolison, jolla on aivot tallella, eikä mamma roiku takinliepeissä pyyhkimässä pikkupoikansa pyllynposkia kakkimisen jälkeen. On helppoa olla hyvä vaimo miehelle, joka ansaitsee kunnioituksen aikuismaisella käytöksellään ja älyllisellä ajattelullaan.
Säälin sun miestä, sen harmihan tuo on... Ei mua kiinnosta.
Minullakin on hyvä mies, mutta osaan nähdä asioilla monta puolta. Susta tulee vaan jotenkin tosi epämiellyttävä kuva.
No tämähän oli lähes tieteellisesti pätevä tulos, susta tulee vaan jotenkin tosi epämiellyttävä kuva :D. Ei se mitään, saahan minusta sinulle tulla millainen kuva tahansa. Turhaan sinä silti sääliäsi mieheeni tuhlaat, hän kertoo harva se päivä, miten onnekas ja onnellinen on löydettyään minut ;). Että sellainen uhri :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat vittumaiselta pirttihirmulta. Miehesi vain ottaa rennosti. Itsellänikin on tärkeämpää ajateltavaa, kuin jonkun lääkärin jaaritukset astmasta, jota ei oikeasti lapsella edes ole. Onneksi omistan talon kokonaan, niin ei voi muija vinkua.
Ja sinä osaat diagnosoida astman paremmin kuin lääkäri?
En. En vain välitä vittujakaan mitättömyyksistä.
Astma ei ole mitättömyys, vaan hoitamattomana hengenvaarallinen autoimmuunisairaus. Juntti.
Astmaakin on eritasoista, ja pikkulasten "astmaa" ei aina edes kutsuta aluksi astmaksi, juntti juntti.
Toki on, mutta sinähän tosimiehenä kuittaat lapsesi astman kuin astman (kaikkia astmoja pitää hoitaa ja seurata) näin, että vitunko väliä märehtiä tommosta paskaa, ei se mitään ole? Ottamatta selvää, mitä lääkäri on sanonut ja millaiset hoito-ohjeet on annettu?
Lääkäri kirjoittaa aina lausunnon,ei potilasasioissa ulkomuistilla mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
bet talar kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, samanlaista lapsellista avuttomuutta löytyy naisissakin (enhän mä nyt osaa öljyjä autosta katsoa hihhihhiii XDXD) ja samalla tavalla se naisen avuttomuus ja lapatossumaisuus on ärsyttävää. Tekisi mieli potkia persauksille ja antaa avokkaalla tuollaiselle avuttomuudelle, oli kyse mies tai nainen.
Kyllä indeed.
Tekisi mieli mennä aikakoneella menneisyyteen ja läksyttää se pentu toden teolla. Läiskiä märillä nahkakäsineillä pikku parka itkun partaalle ja tönäistä kevyellä potkulla kura tai loskalätäkköön.
Oppisi saatana ottamaan vastuuta omasta avuttomuudestaan. Kyllä aikuisena ihmisen pitää oppia selviytymään elämässään. Ei voi nojata siihen että mies on varakas ja minähän en vaihda öljyjä tai nostele raskaita asioita muutossa, koska siihen voi tilata muuttomiehet. Vitut muuttomiehistä. Kuka sen maksaa. Siitä tässä on kyse.
Kuka toimii betaalarina.
Keulikohan mopo nyt hieman liikaa? Onko tuollainen sitä miesten hairlekiinia vai mitä?
Jos mies ei opi ottamaan vaatteita mukaan ulkomaanreissulle, olkoot joko ilman tai sitten käy ostoksilla itsekseen. Miksi muun perheen pitäisi tulla mukaan tai muuttaa suunnitelmia yhden tötöilyn vuoksi?
Jos mies ei halua juhlia lapsen synttäreitä, niin ei tarvitse osallistua. Menette lasten kanssa vaikka ravintolaan ja järkkäätte vaikka kaveriperheen luona. Jos mies ei halua auttaa kakun kanssa, ei silloin myös sitä syö.
Jos mies ei halua korjata autoa, niin kävelee. Mikäli rikkinäisestä autosta on jotain haittaa muulle perheelle, äiti hommaa oman auton, jota mies ei sitten käytä, vaan kävelee.
Jos mies ei osaa pestä astioita, syökööt likaisista, jos ei pese pyykkiä, olkoon likaisissa vaatteissa.
Jos mies ei suostu siivoamaan, niin sitten siihen palkataan joku, miehen rahoilla.
Jos mies ei halua osallistua oman lapsensa elämään, niin ei ole hänen lapsensa enää.
Niin yksinkertaista se on. Miehen omia valintoja kaikki.
Kenenkään ei kannata energiaa tuhlata ihmiseen, joka "ei jaksa", "ei huvita".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi miehesi pitäisi lähteä siskosi häihin, jos kerran ei huvita. Siitähän tuossa oli kyse.
Ja jos haluat pitää synttärit ja mies ei, niin tietysti sinä hoidat synttärit.
Kerrankos sitä erehtyy jostain auton viasta, vaikka olisi ammattilainenkin. Sitä kai miehesi ei ole?
Jos lapsi tarvitsee rattaita, niin ei varmaan tosiaan ole kypsä vielä luistelemaan. Ei kai lasta jossain rattaissa istuteta pakkasella. Tai jos oli niin paljon päällä, että tarkenisi rattaissa istumalla tunnin, niin ei ihme että ei luistelu sujunut niissä tamineissa.
Eli olen lähinnä miehesi puolella. Vaikutat kaikesta päättävältä tyrannilta, joka ei ota toista tipan tippaa huomioon.
Vierailija kirjoitti:
stressierkki kirjoitti:
Ei se sotkuisuus ole niin vakavaa.
Sori vaan, mutta lapsia ei voi kasvattaa kaljanhuuruisessa kodissa, joka kuhisee villakoiria. Ovatko kriteerit muka liian korkealla, jos pyyhitään pölyt, imuroidaan ja vaihdetaan lakanat kerran viikossa? Tiskejä ei jätetä päiväkausiksi lojumaan vaan tiskataan samana päivänä?
On ne ainakin minulle liian korkealla silloin. T. lapseton sinkkunainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetan kolmannen lapsen leikkimisen sillä siunaaman sekunnilla, kun tässä huushollissa on aidosti tilaa toiselle itsenäiselle ja vastuullisesti toimivalle aikuiselle. Vihje: itsenäinen ja vastuullinen mies ei tarkoita miestä joka tekee joka asian niin kuin nainen haluaa, juuri silloin kuin nainen haluaa. Tuohon tarkoitukseen kannattaa harkita vaikka henkilökohtaisen palvelijan palkkaamista.
Jos mies pesee kylppärin ensin ja imuroi muun kämpän vasta sitten, niin eikö tärkeintä kuitenkin ole että molemmat hommat tuli tehtyä, eikä se, että naisen mielestä olisi pitänyt imuroida ensin? Jos lapsella nyt sattuukin nukkumaan mennessä olemaan päällään pupupyjaman yläosa ja nallepyjaman alaosa, koska sen kummemmin miestä kuin lastakaan ei kiinnosta, kunhan päällä kuitenkin on pyjama, niin kannattaako tuosta meteliä nostaa?
Tämä on valitettavan totta. KOkeilkaapa naiset joskus suostua elämään vähän aikaa miehen sääntöjen mukaan kotielämää. Siisteys ei välttämättä ole teidän standardin mukaista eikä lasten vaatetus, mutta yllättäen kaikki kuitenkin toimii toisella laillakin. ONko se teidän tapa aina oikea? Mikään ei lannista paremmin kuin negatiivinen palaute kun jotain tekee. Miettikääpä vaikka anopeilta tai äideiltänne saatuja kommentteja "ai sinä teet noin, näin se pitäisi..." Ne muistetaan ja niitä täällä jauhetaan. Kuitenkin samanlaista palautetta annetaan miehelle koko ajan. KUn vähän ulkopuolelta sitä omaa käyttäytymistään ja perhettään kykenisi katselemaan näkisi ettei ongelmat johdu pelkästään miehestä... parisuhdeterapiassa tuota voi harrastaa, ja sinne kannattaa mennä jos noin miestään halveksii kuin ap tekee. AP, luuletko miehesi olevan liitossanne onnellinen, naisen kanssa joka koko ajan kettuilee?
Tiedän kyllä, että mies saa pidettyä lapset hengissä "omalla tyylillään". Lapsilla olisi kuitenkin terveysongelmia, koska mies syöttää lapsille lähinnä valmisnakkeja tai -lihapullia ja ranskalaisia ja lisäksi hampaat täynnä reikiä, kun saisivat napostella koko ajan karkkeja. Lapsistamme tehtäisiin myös ehkä lasu-ilmoitus, kun isä ei tajuaisi pukea lapsille tarpeeksi lämpimiä vaatteita päälle, eikä muistaisi vanhempainiltoja tms. Läksyt jäisivät tekemättä ("Lapset hoitavat kyllä itse") ja kokeista ropisisi varmaan hylättyjä. Minua ei kiinnosta, onko lapsilla mätsäävät vaatteet päällä, mutta moni mies ei selviydy ihan perusasioiden hoitamisesta.
No haloo, tuskinpa tulis lasua. Senkö pelossa säkin noi asiat vain hoidat ja elät, voi tsiisus. Relaa nyt pikkasen jumalauta.
Kyllä se on kuule ihan vaarallista laittaa lapsi ulos syyskamppeissa ja aivan takuulla sellaisesta lapsesta tehdään lasu, koska on selvää, ettei lapsen turvallisuus ja terveys kiinnosta vanhempaa. Mene itse seisomaan pihalle niissä syyskamppeissasi ja koe, miten lämmin talvituuli lämmittää kropan kiehuvaksi. Juuri tuollainen avuton urpoilu ärsyttää, esitetään tyhmää, ettei tajuta muka, että talvella pitää olla kunnolla päällä.
No, aivan varmasti ei kukaan siitä mitään lasua tee ja se on aiheeton lasu kuitenkin. Taidatkin itse olla sellainen, joka kyttää muita kaduilla ja soittaa tuollaisesta lasun. Ja nyt saat pelätä itsellesi käyvän samoin, koska et voisi protestoida, sehän olisi vain sun omaa lääkettäsi!
Jep jep, tottakai. Huvittelen joka sunnuntai kyttäämällä perheitä puistossa kännykkä kädessä innosta täristen, että joko nyt saa jo soittaa poliisille ja lasuun, kun jessica-jussica kaatua muksahti ja nenukki on auki!! Juuri näin se menee, kuinkas arvasitkaan 😊.
Palstan ja ketjun mammojen suurimmat uroteot kautta aikain.
-tiski- ja pyykkikoneen napin painaminen , koneen tyhjennys johon menee 2 minuuttia.
-ruoanlaitto/lämmitys
-imurointi, moppaaminen , pölyjenpyyhintä
-lapselle oikean värisen paidan pukeminen
-vanhempainillassa maireilu
On se kumma kun naisista ei ole pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiksi, mistähän tämä mahtaa johtua?
Kyllä näillä uroteoilla pitäisi ainakin johtoryhmään päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nonni annapa sinä nyt pätevät neuvot, miten saadaan mies pukemaan vaatteet päälleen kun ollaan lähdössä vaikkapa niihin häihin, ellei mies itse älyä/ halua/ osaa vaikka onkin johtotason henkilö!
Miten se yhteinen tekeminen saadaan yhteiseksi ettei se ole vain toisen projekti?
Jättämällä mies sinne sängylle makaamaan ettei ainakaan tule nalkutusta = vähättelyä? Vai miten?
Hyviä keinoja on lakata tekemästä oletuksia että miehen kuuluis koska tai hän ei vain halua tai osaa. Kysyminen voi olla ihan hyvä lähtö kohta... miksi et aloita jo pukemaan lapsia tms.
Ja sinä olet miehesi hyvien ominaisuuksien lisäksi vielä aivan loistava kaikessa muussakin.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on fiksu, korkeakoulutettu, hyvässä asemassa töissä ja aivan ihana aviomies. Hän ei kuitenkaan selviydy kodin pyörittämisestä. Hänen puolestaan kaikki voisivat nukkua samoissa lakanoissa kuukausikaupalla ja tukehtua pölyyn. Tiskata voisi (tai siis tiskikoneen laittaa päälle) vasta, kun ei ole puhtaita astioita jäljellä. Sama pätee pyykinpesuun. Jos hän on yksin lasten kanssa, tekee hän itse ruuan, mutta se on aina jotain todella epäterveellistä ja kasvikset ja hedelmät huutavat poissaoloaan. Lisäksi usein ulkoilu unohtuu. Lapset lojuvat sohvalla leffan ääressä pyjamat päällä iltapäivällä (!!!) Kotona vallitsee täysi kaaos, kun tulen kotiin. Vauva-aikana saattoi vessan nurkasta lattialta löytyä kakkainen vaippa... Itse onnistuin jotenkin saamaan äitiyslomalla aina vaipat roskikseen, kodin pidettyä muutenkin siistinä ja suht terveellistä ruokaa pöytään. Miksi tämä on miehelle mahdottomuus, vaikka lapset ovat isompia ja isompi osaa jo siivota omat lelunsa pyydettäessä?
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan, mutta lapsia ei voi kasvattaa kaljanhuuruisessa kodissa, joka kuhisee villakoiria. Ovatko kriteerit muka liian korkealla, jos pyyhitään pölyt, imuroidaan ja vaihdetaan lakanat kerran viikossa? Tiskejä ei jätetä päiväkausiksi lojumaan vaan tiskataan samana päivänä? Pyykkiä pestään sitä mukaa, kun pyykkikori täyttyy (eli meillä melkein joka päivä)? En halua edes kuvitella, miltä oma kotisi näyttää... Kaljatölkkejä ja pizzalootia ympäri kämppää. Puhumattakaan wc:stä. Jaksatko sitäkään pestä arjen ympärillä vai kiusaatko itseäsi sen verran, että putsaat pahimmat kakkatahrat? Tietysti ei viikonloppuisin. Koska se on levon aikaa. Eli kaljoitteluakaa.
Lakanat vaihdetaan kerran kuussa. Tajuatko miten vettä tuhlaantuu jos joka viikko pesee lakanat???
Meillä käy siivooja. Siivoaa kahdesti kuussa ja minä siivoan päällisin puolin kerran viikossa. Kaikki on ihan hyvin. Pönttö on välillä aika paskanen mutta ei se sen toimintakykyä heikennä.
Nainen maksaa siivoojan koska käy töissä tällähetkellä. Laitoin pienen unille äsken ja ihmettelen miksi teet elämästäsi ja miehesi elämästä helvettiä?
Luot helvetin maan päälle. Eli hell on earth.
Kaljoittelu alkaa klo 21 kun lapset on saatu unille. Siihen ei ole kenelläkään valtaa. Vaimo voi osallistua jos haluaa. Yleensä ottaa muutaman eikä ulise kuten "eräät". Illalla saa sitten seksiä jos haluaa. En tyrkytä.
Runkkaan mielelläni jos ei seksi kelpaa. Jos kaljoittelen aikaisemmin niin se on siivouskalja tai ruuantekokalja.
Ihmettelen vähän tuota luistelujuttua kyllä. En minäkään istuttaisi lasta rattaissa -15c pakkasella vaikka mamma kuinka kaipaisi omaa aikaa teekupposen ääressä, varsinkin jos varustus päällä on luistelua eikä istuskelua ajatellen valittu. Sitten kun vielä oletetaan, että tosiasiassa syy olikin miehen omassa pukeutumisessa eikä se miehen antama syy, niin alkaa pohdituttaa että kuinkahan paljon noista muistakin anekdooteista on AP:n sepitelmää, että voisi oman vähättelynsä oikeuttaa. Samanlaisia tarinoitahan nämä kontrollifriikit ym neurootikotkin keksivät (tai ehkä kuvittelevat ja itsekin niihin uskovat) oman käytöksensä oikeuttaakseen.
Palstalla ei ole miesvihaa. Palstalla ei ole miesvihaa. Palstalla ei ole miesvihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat vittumaiselta pirttihirmulta. Miehesi vain ottaa rennosti. Itsellänikin on tärkeämpää ajateltavaa, kuin jonkun lääkärin jaaritukset astmasta, jota ei oikeasti lapsella edes ole. Onneksi omistan talon kokonaan, niin ei voi muija vinkua.
Ja sinä osaat diagnosoida astman paremmin kuin lääkäri?
En. En vain välitä vittujakaan mitättömyyksistä.
Astma ei ole mitättömyys, vaan hoitamattomana hengenvaarallinen autoimmuunisairaus. Juntti.
Astmaakin on eritasoista, ja pikkulasten "astmaa" ei aina edes kutsuta aluksi astmaksi, juntti juntti.
Toki on, mutta sinähän tosimiehenä kuittaat lapsesi astman kuin astman (kaikkia astmoja pitää hoitaa ja seurata) näin, että vitunko väliä märehtiä tommosta paskaa, ei se mitään ole? Ottamatta selvää, mitä lääkäri on sanonut ja millaiset hoito-ohjeet on annettu?
Lääkäri kirjoittaa aina lausunnon,ei potilasasioissa ulkomuistilla mennä.
Astmaatikkona tiedän, että hoito-ohjeet ja muut neuvot annetaan heti siellä keuhkopolilla. Lausunto sairaudesta tulee kotiin pahimmillaan kuukausien päästä, eli sinäkö seisoisit tumput suorina korvat lukossa, kun lääkäri antaa lääkkeiden otto- ja annosteluohjeet ja ohjeet, mitä tehdä, jos lapsi sairastuu vaikka pahaan flunssaan, tai oireet muuten vain pahenee? Eikö sen vertaa sen oman lapsen terveys kiinnosta, että aloitetaan se hoito heti, eikä kuulauden päästä, kun lausunto on tullut postissa?
Toki on, mutta sinähän tosimiehenä kuittaat lapsesi astman kuin astman (kaikkia astmoja pitää hoitaa ja seurata) näin, että vitunko väliä märehtiä tommosta paskaa, ei se mitään ole? Ottamatta selvää, mitä lääkäri on sanonut ja millaiset hoito-ohjeet on annettu?