Avomies ja sen exä
Pitkään olen AV:ta lukenut ja itseäni sillä huvituttanut, mutta nyt ensimmäistä kertaa tuli itselle vastaan tilanne, että tarvin ulkopuolista ja puolueetonta mielipidettä.
Olen ollut suhteessa avomieheeni jo kohta neljä vuotta. Sitä ennen hänellä oli yksi pidempi ja ilmeisen vakavampi seurustelusuhde, joka kuitenkin kariutui ymmärtääkseni vuosi ennen kuin tapasimme ja aloimme seurustelemaan. Avomiehen exä on muuttanut kauas silloin aikoinaan.
Tänään avomieheni ilmoitti avoimesti, että exä oli ottanut yhteyttä kysyäkseen joistain hänelle kuuluvista tavaroista, josko ne vielä olisivat hänellä tallessa jossain autotallin perillä. Ja kysyi ohimennen kai haluaisiko avomieheni lähteä oluelle joku päivä, kun hän olisi käymässä kaupungissa. Mikään muu tuossahan minua ei suuremmin harmita, kuin että hän paljasti, että oikeasti jopa harkitsee sille tuopille lähtemistä.
Avomies ei näe juurikaan kavereitaan, muuten kuin tietokoneen välityksellä. Ei ole seurustelusuhteemme aikana ainakaan ikinä ollut menevää sorttia. Mutta nyt, kun exä olisi maisemissa, olisi hän yllättäen lähdössä ulos.
Harmistuin ja suutahdin toki tästä ja avomies taas tuntui suutahtavan minun reagoinnistani asiaan. Tuolla makuuhuoneessa hän nyt ainakin siihen malliin jurnottaa, "nukkumassa", eikä asiaa todellakaan puhuttu loppuun.
Suhteemme alkuaikoina avomies kutsui minua erehdyksessä exänsä nimellä, joka aiheutti lievästi sanottuna kriisin suhteessamme. Sekä minä, että hänen exänsä olemme tavallaan samannäköisiä, mutta luonteeltamme täysin erilaisia. Nimisekoilun takia pelkäsin tuolloin, että hän vain yritti korvata exäänsä jollakulla samannäköisellä, mutta hän vakuutteli, ettei asia ole niin.
Nyt tämän tämänpäiväisen "innon tavata exäänsä" takia pääkopassani asusteleva piru onkin alkanut muistuttaa itsestään ja saa minut uskomaan, että ehkä hän haikaileekin yhä exänsä perään.
Mitä olette mieltä; ylireagoinko minä vai onko suuttumiseni oikeutettua?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin aloittajaa, että on suuttunut tuollaisesta touhusta. Minun entinen naisystäväni, asuimme siis yhdessä, vieraili usein exänsä luona. Useita kertoja viikossa ja lähes joka viikko vierailut kestivät vuorokauden, eli oli ihan yökylässä siellä ja vetivät huumeita. Sanomattakin on selvää, että eihän tuollainen "suhde" voi kestää. Nyt tuo entinen naisystäväni on taas kerran kihloissa tuon exänsä kanssa, taitaa olla ainakin kolmas kerta, ja silti välillä itkee minua takaisin. Ei onnistu, en halua nähdä narkkaamista ja rahoittaa sitä touhua enää.
Ja miten tuo liittyi aloittajan tilanteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Ylireagoit. Mä olen omassa suhteessani vähän niinkuin sun aviomies. Nykyisen suhteen alkuaikoina lipsautin vahingossa kesken seksin eksän nimen. Sama moka kävi nyksällekkin seurustelun alussa. Me ei kyllä kriiseilty asiasta vaan lähinnä naureskeltiin sille. Ja ainakin omasta puolestani voin sanoa että en ajatellut eksää silloin kun nimi lipsahti: sitä vaan oli tottunut käyttämään ko. nimeä seksin aikana niin sen vahingossa sanoi automaattisesti vaikka olikin eri kumppanin kanssa.
Oman eksäni kanssa on myös tultu pariin otteeseen käytyä kaljalla, minun aloitteesta (nyksän luvalla toki). Hampaankolossa oli pari asiaa joista halusin keskustella. Toki toisesta vielä välittää ja hänelle haluaa hyvää mutta missään kohtaa ei ollut halua palata yhteen (vaikka oli halu tavata).
Kiitos tästä näkökulmasta. Itse en vain ymmärrä, mitä heillä voisi näin monen vuoden jälkeen olla enää niin hampaankolossa, että tuopilliselle pitäisi lähteä. Ja kuten sanoin, hän vielä niin harvoin vaivautuu kavereitansa tuopillisella tapaamaan. Varmaan ihan yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat, kun on niin seurustelumme aikana tehnyt. Enkä todellakaan ole kieltänyt enkä kieltämässä häneltä ulos lähtöjä. Ennemminkin yritän kavereiden tapaamiseen kannustaa.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin aloittajaa, että on suuttunut tuollaisesta touhusta. Minun entinen naisystäväni, asuimme siis yhdessä, vieraili usein exänsä luona. Useita kertoja viikossa ja lähes joka viikko vierailut kestivät vuorokauden, eli oli ihan yökylässä siellä ja vetivät huumeita. Sanomattakin on selvää, että eihän tuollainen "suhde" voi kestää. Nyt tuo entinen naisystäväni on taas kerran kihloissa tuon exänsä kanssa, taitaa olla ainakin kolmas kerta, ja silti välillä itkee minua takaisin. Ei onnistu, en halua nähdä narkkaamista ja rahoittaa sitä touhua enää.
Eli siis: oluella käynti = Jatkuva yökyläily, tapailu ja huumeiden vetäminen yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin aloittajaa, että on suuttunut tuollaisesta touhusta. Minun entinen naisystäväni, asuimme siis yhdessä, vieraili usein exänsä luona. Useita kertoja viikossa ja lähes joka viikko vierailut kestivät vuorokauden, eli oli ihan yökylässä siellä ja vetivät huumeita. Sanomattakin on selvää, että eihän tuollainen "suhde" voi kestää. Nyt tuo entinen naisystäväni on taas kerran kihloissa tuon exänsä kanssa, taitaa olla ainakin kolmas kerta, ja silti välillä itkee minua takaisin. Ei onnistu, en halua nähdä narkkaamista ja rahoittaa sitä touhua enää.
Ja miten tuo liittyi aloittajan tilanteeseen?
Siten, että siinä mentiin tapaamaan exää.
Itse en kyllä ymmärrä tuota, että jos te olette kerran neljä vuotta olleet yhdessä, niin miten ei voi luottaa mieheen sen vertaa, että voisi käydä tuolla, olettaen että hän itse haluaa käydä? Kuulostaisi aika hataralle pohjalle suhteelle, jos tuosta tulisi ylitsepääsemättömiä mustasukkaisuudeen tunteita. Vaikka sen parin tunteet on sammuneet jo vuosia sitten, niin kyllähän sitä nyt voi käydä hieman juttelemassa sekä vaihtamassa kuulumisia ja kertomassa mitä on puuhaillut, jos ei nyt kovin riitaisasti ole tiet eronneet. Tietyllä tavalla itse näen samana kun kävisi vuosien tapaamassa jotain koulukaveria, erotuksena toki, että ovat seurustelleet. Viisi vuotta sitten.
Eri asia jos tuon kaljalla käynnin jälkeen tapahtuisi säännöllistä yhteydenpitoa, tapaamisia tms.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli vuosi sitten ihan samanlainen tilanne mieheni kanssa. Exä ilmestyi kuin tyhjästä ja kyseli jonkun ihan naurettavan asian perään. Epäilykset heräsivät viimeistään siinä vaiheessa, kun selvisi, että exän nykyinen on ulkonäöltään ihan kopio tästä minun miehestäni. No, mies alkoi ITSE miettiä kahvittelua exänsä kanssa, mutta joku yhteinen tuttu oli neuvonut jättämään väliin. Juttu oli kriisin paikka suhteessamme, ja mies hylkäsi ajatuksen kahveista sekä kaverinsa neuvosta ja siksi, että asia oli minulle vaikea. Minun ei siis tarvinnut edes pyytää. Minusta et todellakaan ylireagoi, jos miehelle on noin helvetin tärkeää päästä tapaamaan ENTISTÄÄN.
Niin, en minäkään sanonut missään vaiheessa, etteikö hän saisi tavata exäänsä. Hänen kertoessaan harkitsevansa "treffejä", kerroin sen häiritsevän minua ottaen huomioon juurikin hänen jo aiemmin selittämäni tietynlaisen epäsosiaalisuutensa. Mutta mitään uhkavaatimusta en ole hänelle antanut, enkä anna. Olen kyllä alusta asti kertonut, että pettämistä en hyväksy ja se on se nopein keino päästä minusta eroon.
-AP
Mielestäni ylireagoit ja puutut asiaan, johon sulla ei ole oikeutta. Jos kummeksut sitä, että mies ei tapaa kavereitaan mutta haluaa eksänsä kanssa oluelle, mikset kysynyt syytä ja keskustellut asiasta? Miksi suutuit?
Itse olisin todella loukkaantunut ja ymmälläni, jos mieheni yrittäisi kontrolloida menojani. Ymmärrän mökötyksen. Nyt on sinun tehtäväsi pyytää anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Nyt liippasi sen verran läheltä, että melkein voisin vannoa olevani kyseinen ex.
Noh, niin tai näin, itselläni ei ole mitään intressejä eksääni kohtaan, vaikka häntä olenkin pyytänyt tapaamaan.
Voin suhteellisen varmasti todeta, että et ole sama henkilö. :) Exä muutti ulkomaille.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin aloittajaa, että on suuttunut tuollaisesta touhusta. Minun entinen naisystäväni, asuimme siis yhdessä, vieraili usein exänsä luona. Useita kertoja viikossa ja lähes joka viikko vierailut kestivät vuorokauden, eli oli ihan yökylässä siellä ja vetivät huumeita. Sanomattakin on selvää, että eihän tuollainen "suhde" voi kestää. Nyt tuo entinen naisystäväni on taas kerran kihloissa tuon exänsä kanssa, taitaa olla ainakin kolmas kerta, ja silti välillä itkee minua takaisin. Ei onnistu, en halua nähdä narkkaamista ja rahoittaa sitä touhua enää.
Eli siis: oluella käynti = Jatkuva yökyläily, tapailu ja huumeiden vetäminen yhdessä?
Anteeksi, en tuollaista viestilläni tarkoittanut. Tuli vain tuo entisen naisystäväni jatkuva yökyläily mieleen tuosta exän tapaamisesta. En ota enää kantaa tähän.
Se ex haluaa miehes takaisin, on miettinyt asioita ja haluaa nyt sitä mitä mihin silloin ei ollut valmis. Kyllä noita tapahtuu, vaikka olisi pieni vauvakin jo perheessä. On eri asia mitä miehesi ajattelee asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ylireagoit ja puutut asiaan, johon sulla ei ole oikeutta. Jos kummeksut sitä, että mies ei tapaa kavereitaan mutta haluaa eksänsä kanssa oluelle, mikset kysynyt syytä ja keskustellut asiasta? Miksi suutuit?
Itse olisin todella loukkaantunut ja ymmälläni, jos mieheni yrittäisi kontrolloida menojani. Ymmärrän mökötyksen. Nyt on sinun tehtäväsi pyytää anteeksi.
Kyllä, myönnän ihan suoraan, että annoin tunteilleni vallan ja mitä luultavimmin todellakin ylireagoin. Mutta en todellakaan yritä hänen menojaan kontrolloida. Ja itsehän olisin jutellut asiasta lisääkin, että ei kummallakaan meillä jäisi mitään hampaankoloon, mutta hankala keskustella, kun mies menee toiseen huoneseen mököttämään. Nimenomaa keskustella haluaisin, ettei jää mitään vääriä käsityksiä puolin ja toisin.
-AP
Mulla on monia eksiä ystävinä, yksi oli aidosti tosi hyvä ystävä, mutta nykyinen ei salli yhteydenpitoa ja ystävyys mieheen on käytännössä loppunut. Silti pyytäisin miestä milloin tahansa kaljalle, ja meillä olisi varmasti tosi mukavaa yhdessä, kerran sielunkumppani on aina sielunkumppani, vaikka eksä olisikin. Jos joku ihminen on ollut tärkeä ja tuntee toisen ja ystävyys onnistuu, miksi ei voisi olla ystävä? Mulla näitten ystävä/kaverieksien kans on niin luonnolliset välit, että tuntuisi ihan normaalilta kysyä kaljalle. Eri asia toki miten kukin eksät kokee, mutta joka tapauksessa, ap on nyt vähän ylireagoiva ja kannattaisi muistaa että:
1)ex on ex syystä. Koska sen kaa ei halua enää olla. Jos kuitenkin epäilet että miehesi on kanssasi vain koska ei voi olla enää eksänsä kanssa, se ajatus miehesi päästä ei varmasti mihinkään katoa sillä että sinä yrität rajoittaa miehesi sosiaalisia suhteita
2) miehet ja naiset voi olla ystäviä. Eksän kans on yhteinen historia, voi olla mielenkiintoista ja mukavaa tavata muuten vaan
3) luottamus parisuhteessa on kaiken a ja o. Miksi luotat mieheesi näin vähän? Tai miksi kuvittelet että hän on niin idiootti että hyppää ekaan sänkyyn? (Jos nyt tämä hirveä eksä osoittautuisikin ihan järkyttäväksi syöjättäreksi)
Tein kerran sen virheen että annoin miehen mennä kahville exänsä kanssa, "ihan vaan kavereina". Sanomattakin selvää, että vanha suola alkoi janottaa. Nyt en hyväksy minkäänlaista exien tapailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin aloittajaa, että on suuttunut tuollaisesta touhusta. Minun entinen naisystäväni, asuimme siis yhdessä, vieraili usein exänsä luona. Useita kertoja viikossa ja lähes joka viikko vierailut kestivät vuorokauden, eli oli ihan yökylässä siellä ja vetivät huumeita. Sanomattakin on selvää, että eihän tuollainen "suhde" voi kestää. Nyt tuo entinen naisystäväni on taas kerran kihloissa tuon exänsä kanssa, taitaa olla ainakin kolmas kerta, ja silti välillä itkee minua takaisin. Ei onnistu, en halua nähdä narkkaamista ja rahoittaa sitä touhua enää.
Eli siis: oluella käynti = Jatkuva yökyläily, tapailu ja huumeiden vetäminen yhdessä?
Johan meni sulla mutkat suoriksi. Hiukka ajatusta kehiin, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on monia eksiä ystävinä, yksi oli aidosti tosi hyvä ystävä, mutta nykyinen ei salli yhteydenpitoa ja ystävyys mieheen on käytännössä loppunut. Silti pyytäisin miestä milloin tahansa kaljalle, ja meillä olisi varmasti tosi mukavaa yhdessä, kerran sielunkumppani on aina sielunkumppani, vaikka eksä olisikin. Jos joku ihminen on ollut tärkeä ja tuntee toisen ja ystävyys onnistuu, miksi ei voisi olla ystävä? Mulla näitten ystävä/kaverieksien kans on niin luonnolliset välit, että tuntuisi ihan normaalilta kysyä kaljalle. Eri asia toki miten kukin eksät kokee, mutta joka tapauksessa, ap on nyt vähän ylireagoiva ja kannattaisi muistaa että:
1)ex on ex syystä. Koska sen kaa ei halua enää olla. Jos kuitenkin epäilet että miehesi on kanssasi vain koska ei voi olla enää eksänsä kanssa, se ajatus miehesi päästä ei varmasti mihinkään katoa sillä että sinä yrität rajoittaa miehesi sosiaalisia suhteita
2) miehet ja naiset voi olla ystäviä. Eksän kans on yhteinen historia, voi olla mielenkiintoista ja mukavaa tavata muuten vaan
3) luottamus parisuhteessa on kaiken a ja o. Miksi luotat mieheesi näin vähän? Tai miksi kuvittelet että hän on niin idiootti että hyppää ekaan sänkyyn? (Jos nyt tämä hirveä eksä osoittautuisikin ihan järkyttäväksi syöjättäreksi)
Mitä luultavimmin asia ei olisi minulle läheskään näin iso ongelma, mikäli heillä olisi ollut edes jonkin asteinen (mieluiten hyvinkin väljähtänyt) ystävyys koko ajan. Se, että tämä tapaamiskutsu tuli näin puskista, nosti vain sen suhteen alussa olleen pelon ja epätietoisuuden taas pintaan. Että olenkin vain korvike.
Luotto kyllä muuten on pelannut. Mies on saanut vapaasti käydä ulkona, silloin kun on halunnut ne harvat kerrat. Myös ihan naispuolisten kavereiden kanssa. Mutta se, ettei hän tässä tapauksessa alkanut asiaa puimaan läpi ihmetyttää suuresti.
-AP
Ja minä kun luulin olevani mustasukkaista sorttia.. Onko mies siis pettänyt aiemmin vai miksi teillä on noin hatara luottamus?
Laita pari sitruunaa pilluun kyllä se siitä :)
Minä en ymmärrä miksei eksän kanssa saisi olla tekemisissä. Ei kuulu ylipäätään sivistysvaltioon, että toisen menemisiä rajoitetaan mielivaltaisesti :D omalla miehelläni on myös yksi eksä ja jos tämä eks nyt sattuisi pyytämään miestäni kaljalle niin en pahastuisi. Heillä on kuitenkin oma historiansa varmasti puhuttavaakin riittäisi näin monen vuoden jälkeen. Ovat kuitenkin kerran olleet toisilleen ne tärkeimmät, joten olisi varmasti kiva kuulla miten toisella nykyään menee. Luotan täysin mieheeni ja siihen, että minä olen se tärkein, joten en näkisi syytä mustasukkaisuuteen. Toisaalta, jos en luottaisi niin en näkisi koko suhteessa järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt liippasi sen verran läheltä, että melkein voisin vannoa olevani kyseinen ex.
Noh, niin tai näin, itselläni ei ole mitään intressejä eksääni kohtaan, vaikka häntä olenkin pyytänyt tapaamaan.Voin suhteellisen varmasti todeta, että et ole sama henkilö. :) Exä muutti ulkomaille.
-AP
No mistäs sinä tiedät missä kyseinen vastaaja asuu? Vaikka tässäkin varmasti on yksityiskohtia muuteltu, eiköhän asiaan liittyvät henkilöt itsensä tunnista.
Olin viime keväänä työmatkalla kaupungissa, missä asuu exäni. Emme ole olleet vuosiin yhteydessä, mutta kun siellä satuin liikkumaan, niin olin häneen yhteydessä. Tapaaminen ei järjestynyt liian tiukan aikataulun takia, mutta jos olisi, niin siinä ei kyllä kummankaan nyksällä olisi ollut mitään pelättävää. Ex on ex on ex eikä yhtään sen enempää.
Eli ylireagoit.