Lue keskustelun säännöt.
Luetellaan "ennen vanhaan" asioita
Mulla tuli esim. mieleen vanhan systeemin netti, joka oli sidoksissa lankapuhelimeen. Eli jos halusi soittaa jonnekkin ja joku oli netissä, kuului aina sama rätisevä ja korkeä ääni. Tyypillisin huuto oli " kuka on netissä mun pitää soittaa"
Kertokaa hyvät ihmiset mitä teille tulee mieleen :)
Kommentit (544)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjahyllyä siivotessa tuli mieleen, että ei ennen vanhaan näin suruttomasti heitelty puhtaita valkoisia papereita pois, vaan ne säästettiin huolellisesti lasten piirustuspapereiksi.
Muistan, kun olin lapsi, niin talonyhtiössä oli oma talkkari. Kun talkkari jäi eläkkeelle, niin tilalle otettiin talonmiespalvelu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululaiset tungettiin taksiin päällekkäin ja sylikkäin, niin paljon kun vain saatiin sopimaan. Meitä kuskattiin kauempana olevaan hammaslääkäriin ja uimahalliin.
Ennenvanhaan tosiaan koululaisten hammaslääkärikäynnit hoidettiin koulun toimesta. Kouluun tuli lista jonka mukaan mentiin hammaslääkäriin ja syrjemmästä sinne mentiin koulun järjestämällä kyydillä.
Nykyään vanhemmat varaa tarkastusajat hammaslääkäristä, ilmoittaa kouluun poissaoloista ja järjestää itse kuljetukset.
t. vm-71
Muistan tämän erittäin hyvin vaikka olenkin vuosimallia 2001..
Vierailija kirjoitti:
Speden ohjelmissa oli myös todella ällöttävää seksismiä, esim. sketsisarja naisen logiikka - muistatteko? Hannele Loiri oli nuori ja kaunis näissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan siedettiin perheväkivaltaa, sillä ero oli häpeä. Oman aviopuolison raiskaaminen oli laillista.
Kaikissa suosituissa elokuvissa ja tv-sarjoissa oli kaameaa sovinismia, ihan Onnen päivistä lähtien. Joka sarjassa oli "seksikohtaus" missä nainen otettiin puoliväkisin eli raiskattiin, mm. Dallasissa.
Tuo Hannele Laurin sanominen Loiriksi on pahinta seksismiä ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan tietokonepelit ladattiin C-kasetilta ja se saattoi kestää puolikin tuntia. Sillä välin käytiin pihalla pelaamassa jalkapalloa. Ja kun sitten sisälle tullessa ruudussa luki "systax error", mentiin takaisin pihalle.
Syntax error siinä luki.
Ei kaikki mennyt mitään palloa pelaamaan, vaan silloin oltiin kärsivällisempiä ja jaksettiin katsoa niitä "värikkäitä" vilkkuvia viivoja siinä mustavalkealla ruudulla kiltisti.
Ruutu oli joku kymmentuumainen matkatelkkari. Ja "tietokone" c64
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan karkit ostettiin kioskilta siten,että osoitettiin sormella,monellako markalla mitäkin laatua laitetaan ja kioskin myyjä latoi ne sinne pussiin..ja viisi markkaa oli tässä jo iso summa.Limukkapulloissa oli sellaiset korkit,että niistä sai viiltohaavoja sormiin,jos ei ollut tarkkana.
Ja odottamista riitti jos jonossa sattui olemaan yksikin lapsi karkkia ostamassa;
-mä otan noita neljä kappaletta, ei kun mä otankin noita toisia kuusi, niitä punaisia kans kuusi, ei kun keltaisia viisi...ei kun... ei kun... ei kun...
Sitten onneksi pakkasivat irtokarkit vitosen ja kympin maksaviin pusseihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ihmiset juttelivat, he katsoivat toisiaan silmiin älypuhelimen sijasta.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko totta, mutta äiti kertoi, että vielä joskus 80-luvun alkupuolella nainen ei voinut avata pankkitiliä ilman, että oli aviomies tai sukulaismies mukana vahvistamassa, että on sillä lupa. Naiset eivät myöskään saaneet mennä ravintolaan ilman miesseuraa.
Mä sain 90-luvulla sukulaisen vanhan tietokoneen. Se oli ihan valtavan kokoinen apparaatti, näyttökin painoi useamman kilon ja itse tietokonetta en jaksanut itse edes siirtää. Sillä voi pelata jopa kahta eri peliä: tetristä ja sellaista tasohyppelypeliä, jossa joku persialainen prinssi yritti tehdä jotain, en tiedä mitä, kun en ikinä oppinut sitä pelaamaan. Muuta sillä ei sitten voinutkaan tehdä.
Työtoveri kertoi että saatuaan työpaikan aviomies oli vaatinut hänen palkkarahansa omalle tililleen josta sitten nainen olisi saanut pyytää ruokarahat. 80-luvun alussa siis. Työpaikalla sanottiin että palkkatilin on oltava työläisen omissa nimissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen vanhaan Tiedostavat Ihmiset olivat selkeästi SNTL-myönteisiä ja toivat tämän paremmuutensa esiin isosti rumpua lyöden.
Tänään vastasvat...no kyllä te tiedätte :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankkikortti vedettiin sellaisesta lukijasta läpi kaupassa ja allekirjoitettiin kuitti.
Tuommosesta oltu ennen vanhaan kuultukaan .D
80-luvulla kirjoitettiin shekkejä, jotkut vielä 90-luvullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan tosiaan koululaisten hammaslääkärikäynnit hoidettiin koulun toimesta. Kouluun tuli lista jonka mukaan mentiin hammaslääkäriin ja syrjemmästä sinne mentiin koulun järjestämällä kyydillä.
Nykyään vanhemmat varaa tarkastusajat hammaslääkäristä, ilmoittaa kouluun poissaoloista ja järjestää itse kuljetukset.
t. vm-71
Meidät jaettiin listan mukaan pieniin porukoihin ja näissä porukoissa omatoimisesti käveltiin hammaslääkäriasemalle. Siellä yhdessä jännitettiin ja vertailtiin reikien määrää.
Vitsit, kun vanhoihin kännyköihin sai tilattua biisisoittoääniä! Niitä oli listoina lehdissä ja muistaakseni tekstiviestillä tilattiin. Sama taustakuvien kanssa, ei siis mitään valokuvamaisia vaan oikeasti niitä vanhoja pikselityylisiä.
Seiskytluvun lopulla syntynyt muistelee:
80-luvulla: Meille tuli väritelkkari, jossa ei tietenkään ollut kaukosäädintä. Kanavia oli kaksi ja itse piti vaivautua telkkarin luo vaihtamaan kanavaa ja säätämään volyymia. Telkkariohjelmat loppui jo ennen puoltayötä, ehkä jo iltayhdentoista maissa ja sitten tuli vain ruutuun teksti "Hyvää yötä". Niin, ja kanavilla oli nää juontajat, jotka istui sohvalla ja kertoi, mikä ohjelma on alkamassa ja millainen ohjelma on kyseessä, juontakin lueteltiin aika lailla etukäteen.
Polkaistiin pyörällä helposti 6 km matka suuntaansa, jos tuli kesällä mieli jätskiä tai karkkia. Sen verran oli lähimpään kauppaan matkaa. Irtokarkkeja kerättiin itse pussiin ja sanottiin sitten tädille, paljonko (montako kpl) siinä oli. Huijattiin totta kai vähän. Kaupungissa oli sitten näitä kioskeja, joissa lueteltiin, että markalla merkkareita jne. Eka R-kioski oli iso juttu. Sieltä saattoi ostaa vaikkapa Dingon kasetin, oi sitä onnen päivää!
90-luvulla: Menin yläasteelle ja kärsittiin lamasta. Ei saanutkaan enää kaikkia kirjoja uutena ja omaksi, vaan kummailtiin vanhoista kirjoista entisten merkintöjä pois. Musiikki oli tosi tärkeetä ja sillä mitattiin sitä, mihin ryhmään kukakin kuului, oli hevarit, rokkarit ja hopparit ainakin. Pukeutumisestakin pystyi päättelemään aika paljon. Käytiin diskoissa ja pidettiin kotibileitä, jos jollain oli porukat pois tai joku mökki vapaana. (Jotkut rohkeet kävi alaikäisenä baarissa väärennetyillä tai lainatuilla papereilla.) Omppuviiniä ja lonkeroa juotiin. Jotkut teki kotiviiniä itse. Kunhan baariin pääsi laillisesti, avautui taas uusi maailma. Baareissa soi 90-luvun hitit ja aina sai toivoa biisejä, toiveita myös toteutettiin.
Ekan kännykän hommasin muistaakseni vuonna -97.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos halusi nähdä kaveria, niin viestin/wapin/snäpin laittamisen sijaan pyöräiltiin sinne kaverin luokse ja kysyttiin irl kaverilta tahtoisiko tämä nähdä. Jos edes oli kotona silloin.
N18, joka sai ensimmäisen puhelimensa luokkaa 3310 vasta yläasteella. Nykylapset saavat älypuhelimia jo ensimmäisillä luokilla.
Laskujeni mukaan täytit 13 vuotta vuonna 2011 eli menit silloin yläasteelle. Ja sait silloin nokian 3310-puhelimen...? Kyllä mäkin sain puhelimen vasta yläasteella vuonna 2001, mutta että säkin sait saman puhelimen 10 vuotta myöhemmin? Huhhuh.
Ennen istuttiin kylässä ja jokainen luki Seiskaa tai Alibia. Nyt kaikki näprää älypuhelinta
80- luvun alussa saatiin vhs-videonauhuri, jossa oli langallinen kaukosäädin.. luksusta :) Sitten tuli puolinopeus ja kasetille mahtui enemmän. Sit oli black jack, sellasta mustaa venyvää salmiakkilakritsia levynä missä oli anista, voin kyllä muistaa nimen väärin, kuitenkin 70-luvun puolella.
Nauhoitin euroviisut Ylen radiolähetyksestä kasetille.
Sain walkman kasettisoittimen 90-luvun puolivälissä. Mulla oli smurffien kasetti jota kuuntelin. 2000-luvun alussa vielä nauhottelin levyiltä tyhjille kaseteille musaa. Opin muistamaan ulkoa, mikä biisi tulee seuraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette usko! vuonna -80 seurustelin nuoren naisen kanssa, joka KÄVI PUNTTISALILLA!
Aika moni kävi, sitä sanottiin bodaukseksi.
Aerobic oli myös kovin suosittua. Sen nimi tosin oli "jytäjumppa".
Se oli jytäjumppaa seiskytluvulla, kasarilla sitä jo sanottiin aerobiciksi. Anne Pohtimo teki C-kasetin (saattoi olla levyversiokin) aerobic-ohjelmasta, mulla oli se kasetti. Siinä oli kääreessä kuvat ja ohjeet ja nauhalla Anne ohjasi hittibiisien tahtiin melkein kuin Jane Fonda. Sitten kun myyntiin tuli Fondan VHS-kasetit, tilasin kaikki mahdolliset ja jumppasin sen minkä olohuoneessa mahtui heilumaan.
Aerobiccaa Annen kanssa!
Ei kun Aerojumppaa Annen kanssa 😁
Se varrellinen kampa oli pyrstökampa.