Hulluin/erikoisin sääntö, jonka tiedät jossain perheessä olevan?
Tästä oli keskustelu demi.fi:ssä joskus vuonna nakki ja kivi ja siellä sai hyvät naurut joten ajatettelin tehdä tännekin :)
Tämä ei ole omani mutta joku kirjoitti sinne että hänen tuttavaperheessään oli sellainen sääntö etteivät tytöt (teinejä) saaneet käyttää mitään hajusteita, siis edes deodoranttia. Syystä että vanhemmat eivät halunneet että he tutustuvat poikiin ja hyväntuoksuisena se onnistuisi helpommin :D
Kommentit (3002)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen sääntö, että lettuja ei syödä ennen kuin kaikki on paistettu. Paistajana mua ärsyttää, jos se lettupino ei kasva vaan siitä tullaan hakemaan sitä mukaa kun valmistuu :)
Miehelläni oli tämä sääntö, kunnes ymmärsi että mikä järki niitä kylmiä lettuja on enää pastamisen lopuksi syödä.
Nyt syödään heti paiston jälkeen.
Pitäkää lettulautanen lämpimässä uunissa alumii ifolio päällä niin pysyvät lämpiminä paiston ajan.
Miksi, kun ne voi syödä heti.
Koska meillä on tapana istua koko perheen samaan aikaan syömään lettuja eikä niin, että ensin syö esikoinen ja menee sitten tekemään omiaan, sitten kuopus ja palaa jatkamaan leikkejään, sen jälkeen lettuja syö harrastukseensa kiirehtivä isä ja viimeisenä keskimmäinen lapsista, joka on saanut odotella aikansa, että hänellekin riittää. Tietty jos letuilla on tarkoitus vain täyttää joku tietty kaloritarve ja ne voi syödä pikaruokana, niin miksipä ei jokainen söisi yksinään.
Okei, no meillä ei oikeastaan lettuja edes aikuiset syö kuin erikoistilanteissa. Se ei ole meillä ikinä ollut sellainen tilanne, että kaikki istuvat lautasliinat sylissä odottamassa, että lettulautanen tulee pöytään. Letut on meillä olleet just sellainen herkutteluhetki, että paistetaan muurikassa saunaillan aikana lettuja ja aina valmistuttua joku syö sen letun heti pannutuoreena.
Tietenkin sellaisessa tilanteessa, etä letut olivat vaikka aterian jälkiruoka tai kahvipöytätarjoilu, olisi tilanne eri. Mutta itsestänikin letut ovat kyllä parhaimmillaan just pannusta kuin veltostuneina pinossa jonkin folion alla. Jos ne ovat meillä jälkiruoka, niin joku paistaa niitä lettuja syöjien mukaan, mikä tietty on tylsää sen paistajan kannalta.
Komppaan tätä viimeisintä. Meillä minä yleensä paistan ja kaksi-kolme poikaa syö vuorotellen niin paljon kun jaksavat. Aina kun lätty valmistuu, on vuorossa oleva yleensä ehtinyt syödä omansa. Me vanhemmat syödään, jos lättyjä jää (ollaan sen verran lihottu, että ihan hyvä, jos niitä ei jää...)
Koko ketju luettu, huhhuh. Hirveetä luettavaa nää jotkut, niin paha mieli teidän puolesta :( miksi tuollaiset sairaat ihmiset saaneet lapsia... Kaikkea hyvää teille tulevaisuuteen mahdollisesti omien lasten kanssa <3
Ette taas ala pilaamaan koko ketjua noilla lättyjutuilla! Ei ei ei. Antakaa olla! Eiiiiii.
Vierailija kirjoitti:
Hei nyt jos kukaan sanoo enää sanaakaan letuista niin räjähdän!
Ap
Lettu ;)
Tapahtunutta 90-luvulla kun olin ala-/yläasteikäinen:
Mulla oli vaikeuksia matematiikan kanssa, joten matikan läksyt tarkastettiin aina. Mulle ei kuitenkaan voitu kertoa, mitkä tehtävät oli menneet väärin vaan mulle ilmoitettiin vaan, että esim noissa 30 laskussa on yhteensä viisi virhettä. Sit parhaimmassa tapauksessa kumitin oikeat vastaukset pois jonka jälkeen virheitä olikin enemmän. Joskus meni noihin läksyihin koko ilta ja jouduin pyytämään että pääsisin edes nukkumaan.
Kotiin piti aina tulla suoraan koulusta vaikka kotona ei olisikaan ollut ketään, joten käytännössä en koskaan leikkinyt kenenkään kanssa koulun jälkeen koska asuin ihan eri suunnassa kuin luokkakaverit.
Kavereille ei saanut mennä kylään eikä meille saanut tulla kylään ilman että siitä oli sovittu ainakin joku viikko etukäteen. Niinhän siinä sitten kävi, että kun olin oottanut innoissani että tänään Elina saa tulla meille/itse saan mennä Elinalle niin sit se ei tälle kaverille sopinutkaan. Ala-asteikäiset kun ei ehkä elä kalenterin mukaan... Meille ei kyllä kukaan halunnutkaan tulla tiukkojen sääntöjen takia. Monesti vanhempia kyllä kiinnosti kans keitä mun koulukaverit oli ja usein he sit sanelikin että "sen ja sen perhe on juntteja/roskaväkeä/jne, parempi ettet ole niiden seurassa":
Lautanen piti syödä tyhjäksi vaikka se tarkottaisi sitä että pöydässä istuttiin kylmän ruuan kanssa tuntitolkulla. Ruuan määrää ei tietenkään saanut päättää itse. Usein sitten oksensin, yrjöä ei onneksi tarvinnut enää syödä mutta apua sen siivoamiseen en saanut.
Joku harrastus piti aina olla, ja vanhemmat yleensä kouluvuoden alussa päätti mikä se on vaikka toiveita saikin esittää. En kuitenkaan ollut kovin liikunnallinen ja esimerkiksi suht agressiivinen joukkueurheilu oli ujolle nössölle hirveää, ja lintsasin treeneistä aika usein. Sitten huudettiin että olin kiittämätön p*ska kun vanhempien mulle kustantamat harrastukset ei kelpaa, vaikka kyseessä ei tosiaan ollut oma valinta.
Kotiintuloaika oli niin tarkka että jos myöhästyin minuutinkin, oli rangaistus taattu. Sinänsä typerää, kun leikin kuitenkin vaan omalla kotipihalla mistä mut näki koko ajan, ja ikkunasta ois hyvin voinut huutaa että "nyt sisälle". Rangaistukset oli sitten ihan suhteettomia, esim. 100 punnerrusta armeijatyyliin, viikkorahojen menettäminen 2 kuukaudeksi tai kuukauden aresti jolloin pihallakaan ei saanut leikkiä. Joskus jouduin rangaistukseksi myös siivoamaan alasti, mistä otettiin valokuvia nöyryytykseksi.
Pöydässä ei saanut syödä kyynärpäät pöydällä ja jos näin erehtyi tekemään, piti syödä viikko kirjat kainalossa. Oli myös vaikeuksia muistaa syödä haarukka ja veitsi "oikein päin", niin ne teipattiin käsiin jesarilla ruokailun ajaksi.
Kerran käskettiin hakemaan jäätelöä kaupasta kun tuli vieraita, en käynyt tarpeeksi nopeasti vaan kesähelteellä litran paketti repussa oli "täysin sulanut" (eli vähän pehmennyt) jonka jälkeen sitä ei voinut enää tarjoilla vieraille. Rangaistukseksi jouduin syömään litran jäätelöä yksin :D Esitin että yökötti, vaikka oikeasti ei yhtään tehnyt edes tiukkaa :D
Ammattikouluun meni vain tyhmät, laiskat ja lahjattomat eikä lukiolle annettu edes vaihtoehtoa. Vanhemmilla on edelleen vaikeuksia sulattaa sitä, että kouluttauduin lukion jälkeen ns. duunariammattiin akateemisen koulutuksen sijasta.
Huh! Onneksi pikkusisarten syntymän myötä toi meininki helpotti, olen itse siis vanhin. Perheeni ei ole millään muotoa uskonnollinen, vanhemmilla tais/taitaa vaan viirata päässä pahemman kerran. Oon katkera ja ihan satavarmasti traumatisoitunut, ja tän kirjottaminen on kyllä aika terapeuttista.
Saunassa ei saa pierrä, koska Jumala suuttuu :D
Vierailija kirjoitti:
Saunassa ei saa pierrä, koska Jumala suuttuu :D
Ai. Meidän saunassa se oli saunatonttu, joka moisesta suuttui.
Kaverini isällä oli tapana säästää vettä, ja suihkussa käynti oli ankarasti säännösteltyä. Ei saanut olla suihkussa, kuin minuutin. Kaveri sitten murrosiässä aloitti sellaisen harrastuksen, että kun vanhemmat olivat poissa, niin hän meni suihkuun nukkumaan. Nukkui siellä kerrankin niin pitkään, kun itse katsoin leffaa olohuoneessa. Tulihan se sieltä lopulta kylmänhorkassa, kun lämminvesivaraajasta oli loppunut vesi.
Opiskeluaikaan kaveri kunnostautui harrastuksensa parissa niin, että kolmessa eri asunnossa aiheutti vesivahingon, kun nukahti lattiakaivon päälle. Jotenkin se kuitenkin aina onnistui asian selittämään niin, ettei tarvinut itse maksaa, vaan meni vakuutuksista.
Summa summarum...kalliiksi tuli kuitenkin vedensäästö lapsuudenkodissa...;)
..mun rupesi tekemään mieli omenaa...
Vierailija kirjoitti:
Mun luona laitetaan voiveitsi ja juustohöylä käytön jälkeen jääkaappiin. Ällöttää ajatus säilyttää niitä huoneenlämmössä.
Suihkussa pyyhitään pisarat mikrokuituliinalla niistä metalliosista. Inhoon niitä kalkkijäämiä niissä ja kylppäri näyttää puhtaammalta yleisilmeeltäänkin, kun on kiiltävät hanat.
Meillä laitetaan astianpesukoneeseen heti ensimmäisen käytön jälkeen. Ällöttää, että joku säilyttää niitä edes jääkaapissa käytön jälkeen. Kyllä, meillä on neljä juustohöylää. Voiveitsinä käytetään tavallisia veitsiä, jotka nekin aina pestään yhden käytön jälkeen.
Kirjastossa näin, kun pieni lapsi olisi halunnut lainata kaksi kuvakirjaa. Äiti sanoi, että valitse toinen. Hän oli jo aiemmin sanonut, että yhden kirjan saa lainata, mutta lapsi kysyi silti, saisiko kaksi. Hän kyllä uskoi kiltisti. Eikä olleet mitään tiiliskiviä. Harmittaa vieläkin lapsen puolesta. Miksei saisi lainata kahta kirjaa?? Ymmärtäisin, jos oltaisiin kirjaostoksilla, mutta kirjastossa. Kyseessä oli vielä poikalapsi, joiden lukeminen vain vähenee. Tuntuu, että äiti on kontrollifriikki, joka haluaa asettaa rajoja joka puolelle ihan rajaamisen ilosta. Jos se tapahtuisi nyt, saattaisin jopa kysyä, että anteeksi, miksi näin, vaikka yleensä en puutu vieraiden asioihin.
Kello 10-11 välisenä aikana sunnuntaisin ei saanut leikkiä vaan piti istua paikallaan, koska silloin oli 'kirkonmenojen aika'. Tämä joskus 50-60 -lukujen taitteessa. Meillä ei ollut radiotakaan, mutta kun se aika oli jossain, niin piti istua hiljaa paikallaan.
join kaverin luona mehua ja aloin selata pöydällä ollutta Aku Ankkaa. kaverin isä nappasi lehden minulta, kääri rullalle ja läpsäisi päähän huutaen, ettei pöydässä saa lukea! ei sattunut, mutta aloin pelätä kaverin isää tuon jälkeen..
Vierailija kirjoitti:
Kirjastossa näin, kun pieni lapsi olisi halunnut lainata kaksi kuvakirjaa. Äiti sanoi, että valitse toinen. Hän oli jo aiemmin sanonut, että yhden kirjan saa lainata, mutta lapsi kysyi silti, saisiko kaksi. Hän kyllä uskoi kiltisti. Eikä olleet mitään tiiliskiviä. Harmittaa vieläkin lapsen puolesta. Miksei saisi lainata kahta kirjaa?? Ymmärtäisin, jos oltaisiin kirjaostoksilla, mutta kirjastossa. Kyseessä oli vielä poikalapsi, joiden lukeminen vain vähenee. Tuntuu, että äiti on kontrollifriikki, joka haluaa asettaa rajoja joka puolelle ihan rajaamisen ilosta. Jos se tapahtuisi nyt, saattaisin jopa kysyä, että anteeksi, miksi näin, vaikka yleensä en puutu vieraiden asioihin.
Mun veli sai lapsena myös aina lainata vain yhden kirjan kerrallaan. Jos lainasi useamman kadotti aina vähintään sen toisen. Jos lainasi vain yhden niin pysyi paremmin tallessa.
Rasvahullut kirjoitti:
Kaverillani oli sellainen sääntö, että kun ottaa rasvaa leivälle niin siitä veitsestä ei saanut pyyhkiä ylimääräisiä rasvoja siihen margariinirasian reunaan. Aina piti ottaa sellainen määrä rasvaa, että ei jäänyt ylimääräistä.
Meillä on myös sellainen sääntö. Ylimääräisen rasvan voi pyyhkiä oman leipänsä reunaan ja ottaa todella vain sen verran kerrallaan ettei sitä ylimääräistä rasvaa paljon tule.
On muuten siisti rasia meillä aina loppuun asti. Monilla sen sijaan sen näköinen ettei tee mieli ottaa ollenkaan.
Naapurissa sisälle tullessa lasten tulee heittää jalasta kengät ja sukat ettei sukat kulu turhaan!! Samoiten kaakaota saa vain yhteen lasiin sunnuntaisin kun se on niin kallista!! Juuh ja ovat tosi rikkaita ettei ole rahasta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Kirjastossa näin, kun pieni lapsi olisi halunnut lainata kaksi kuvakirjaa. Äiti sanoi, että valitse toinen. Hän oli jo aiemmin sanonut, että yhden kirjan saa lainata, mutta lapsi kysyi silti, saisiko kaksi. Hän kyllä uskoi kiltisti. Eikä olleet mitään tiiliskiviä. Harmittaa vieläkin lapsen puolesta. Miksei saisi lainata kahta kirjaa?? Ymmärtäisin, jos oltaisiin kirjaostoksilla, mutta kirjastossa. Kyseessä oli vielä poikalapsi, joiden lukeminen vain vähenee. Tuntuu, että äiti on kontrollifriikki, joka haluaa asettaa rajoja joka puolelle ihan rajaamisen ilosta. Jos se tapahtuisi nyt, saattaisin jopa kysyä, että anteeksi, miksi näin, vaikka yleensä en puutu vieraiden asioihin.
Ootkohan nähnyt mut pojan kanssa kirjastossa :D
Me käydään pari kertaa viikossa ja aina haluaa lainata jotain, mutta ei ikinä palauttaa. Siinä vaiheessa, kun kotona on jo se 35 lainakirjan pino, annan lainata vain yhden kerrallaan. Jossain vaiheessa toteaa itse, että palautettaisko ne vanhat, niin saa valita enemmän tilalle... Ja meillä muuten luetaan paljon :D
Menin kerran noin eskari-ikäisenä päiväkotikaverilleni kylään. Menimme hänen huoneeseensa leikkimään ja hän sanoi, että silloin kun hänellä on kaveri kylässä, hän itse leikkii leluilla ja kaveri katsoo vieressä eikä saa osallistua leikkiin. Muistan, että ihmettelin tilannetta, mutta en muista mitä sitten siihen sanoin tai miten kyläily muuten meni. Veikkaan kyllä, että kyseinen sääntö oli ihan tytön itse keksimä eikä vanhemmat tienneet siitä. Eipä tarvinnut enää hänen kanssa viettää aikaa muuta kuin päiväkodissa.
Mmitä helvettiä? :D Huutonaurua
No ei tietenkään tuon ikäiset saa mennä keskenään mihinkään, oli vuorokaudenaika mikä tahansa. Tuon ikäisille nukkumaanmenoajat ovat lähes pakollisia. Tosin olet lähes 100 % varmuudella "trolli". Jos et ole niin se on jo todella huolestuttavaa.