Lue keskustelun säännöt.
Hulluin/erikoisin sääntö, jonka tiedät jossain perheessä olevan?
Tästä oli keskustelu demi.fi:ssä joskus vuonna nakki ja kivi ja siellä sai hyvät naurut joten ajatettelin tehdä tännekin :)
Tämä ei ole omani mutta joku kirjoitti sinne että hänen tuttavaperheessään oli sellainen sääntö etteivät tytöt (teinejä) saaneet käyttää mitään hajusteita, siis edes deodoranttia. Syystä että vanhemmat eivät halunneet että he tutustuvat poikiin ja hyväntuoksuisena se onnistuisi helpommin :D
Kommentit (3002)
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini mielestä teinillekään ei saa ostaa sopivia vaatteita. Minullekin hän aina osti liian isoja vaatteita, koska niissä piti hänen mielestään olla kasvunvaraa. Noh, eräskin talvitakki oli aivan liian iso kaikki ne talvet, joina sitä käytin. En ikinä kasvanut niihin mittoihin, että se olisi ollut sopiva.
Kasvunvarasta mieleen.
Käytin sisarusteni vanhoja vaatteita, isä osti rannekellon ja meinasi minun pitää ottaa siskon vanha ja siskolle uusi. Sanoin ettei kellossa ole kasvunvaraa, ja otin uuden itselleni.
Isä oli aina sisaren puolella ja äiti taas minun puolellani - jopa otti tavaroita hänen kädestään ja antoi minulle. Vieläkin jotenkin paha olla tästä kamppailusta, olisin halunnut olla tasavertainen.
Kasvunvara oli tärkeä juttu 60-luvulla. Jopa kilpailimme keskenämme kenen vanhemmat tekevät järkeviä ostoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutussa perheessä saunotaan kaksi kertaa viikossa: keskiviikkona ja lauantaina. Näistä päivistä ei jousteta, vaikka mikä olisi. Paras esimerkki on kun lauantaille osui puoliltapäivin alkavat häät. Perhe meni suoraan aamupalalta saunaan, koska lauantaisaunahan ei voi jäädä väliin. Siitä sitten posket punaisina häihin!
- Äidin vanhempien luona jäätelön sai sekottaa lusikalla muussiksi, isän vanhempien luona ei.
- Saunassa ei saanut tapella koska saunatonttu suuttuu. Vieläkin olen saunassa hipihiljaa :D
Joo, ei ihan samaa tasoa säännöt meillä kun muilla täällä. Olin lapsi 90- ja 2000-luvulla, joten varmasti vaikuttaa. En muista mitään muita outoja sääntöjä, normaalit nukkumaanmenoajat vaan.
Roosa9999 kirjoitti:
- Äidin vanhempien luona jäätelön sai sekottaa lusikalla muussiksi, isän vanhempien luona ei.
Vanhemmat siis laittoivat tämän säännön eivät isovanhemmat
Mummoni hankki kissan, minä 12 vee onnessani. Kun tulin kotiin, kerroin kaivaten kissasta ja miten ihanaa oli kun se oli nukkunut kanssani. Äitini veti kauheat kilarit kun kissan kanssa EI saa nukkua, koska se näkee ihmisen kaulavaltimon sykkeen ja voi hyökätä, johon siis selvällä suomen kielellä KUOLEE! Eitä oikein silloinkaan uskottavana pitänyt, ja nyt aikuisena ihmettelen että mikä sitä muijaa vaivasi. Oli todennäköisesti kade ja hapan kun mulla oli ollut mummolassa hauskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin kerran kaupassa perheen, jossa lasten piti teititellä vanhempiaan. Isän kohdalla näiden tuli myös mainita sotilasarvo.
Alkoi ihan ärsyttää muutama monen mainitsema pikkuasia, kuten vessapaperin säännöstely. Kenen budjetti on ikinä ollut niin tiukka, ettei paskapaperia voisi ostaa? Miksi tässä sellutehtaiden maassa pitää laskea serlaruutuja? Ja kyllä, meilläkin valitettiin aiheesta. En ikinä ymmärtänyt, koska kaapit oli täys paperia.
Toinen on tuo kasvunvaran ostaminen. Lapset ryjää liian isot vaatteensa piloille ennen kuin ne ovat sopivia. Näyttääkin typerältä, jos vaatteet ei istu. Miehen eksä harrastaa tuota, ostaa aikuisten S-kokoa 146/152 cm -koon lapselle ja kaks numeroa liian isoja kenkiä. Itse ostan lapselle välillä oikeasti sopivia vaatteita ja hän ilahtuu niistä aidosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin kerran kaupassa perheen, jossa lasten piti teititellä vanhempiaan. Isän kohdalla näiden tuli myös mainita sotilasarvo.
Aika hauska. Ehkä perheellä oli vaan joku roolileikki? Me ainakin saatettais ihan vaan huvin vuoksi tehdä jotain tollaista.
Isällä oli kodin yhteydessä yritys ja hän piti toisinaan erilaisia (ryyppy)juhlia asiakkaille kotona. Meidän tyttöjen piti olla tarjoilemassa näissä juhlissa ja siivota sitten jäljet juhlien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotiintuloaika oli minulla aina ihan täysi-ikäisyyteen saakka joko 20 tai oikein kovasti kinuamalla 21.00. Siinä missä kaverit saivat olla kahteen-kolmeen saakka yöllä ulkona tai toistensa luona pitämässä leffailtaa, minä lähdin aina ensimmäisenä kotiin. Lopulta "eristäydyin" porukasta kun en viitsinyt enää lähteä juttuihin mukaan ollenkaan, kun tiesin että illanviettoa suunnilleen vasta aloitellaan kun minun pitää jo alkaa tekemään lähtöä. Tähänkään en koskaan saanut perustelua, vaikka monesti sitä tivasinkin. Ja olin kiltti teini, siitä ei voinut olla kyse. Hyvä kaveriporukka, jonka minun vanhemmat myös tunsivat.
Tuo! Sama homma. Jäänyt mieleen, kun yhdellä luokkakaverilla oli synttärit pe 18-21. Sinne oli pari kilsaa matkaa. Voin mennä, jos olen kotona tasan 20.00. Enkö muka saa olla sitä vikaakin tuntia, tullaan sitten samaa matkaa kavereiden kanssa. EI!
Joten lähdin sitten kesken juhlien. Se oli noloa, nöyryyttävää, sitä selittelyjen määrää, että miksi mun pitää lähteä. Sen juhlakalun äiti oli jo soittamassa isälle, että hän tuo tytöt sitten kaikki kerralla. Kielsin jyrkästi, koska tiesin, että saan varmasti arestia jos ruinaa lisää aikaa. Sinne ne jäi viettämään aikaa, kun mä lähdin.
Joskus vappuna, uutena vuotena tms. sain olla jopa 22.00 saakka. Eli yhtä tyhjän kanssa. Pääsääntöisesti myös kesällä mun piti olla yläasteikäisenäkin sängyssä jo 21.00, kun nuoremmat sisaruksetkin meni nukkumaan.
Muhun tuo on vaikuttanut päinvastoin. Mä olen nykyään semmoinen seurapiiriperhonen, että... Lähden juhlista vasta viimeisenä, olen ehkä rasittavakin vieras toisinaan.
Omassa lapsuudessani 90-luvulla oli laman vuoksi muutamia sääntöjä jotka nyt kyllä ymmärrän, tosin silloin vaan ärsyttivät;
-Maitoa sai max. Kaksi mukia per ruokailu
- leipää max. 3 viipaletta per ruokailu
- Vaatteita kierrätettiin ja siksi kuljin poikien vaatteissa aina kakkosluokalle saakka (olen nainen )
- Polkupyörät kierrätettiin, ei väliä oliko poikien vai tyttöjen pyörä
Säännöistä erikoisin mieleen jäänyt on se, että suihkun jälkeen piti kuivata seinälaatat. Isän mielestä vesi jää muuten seisomaan ja tulee kosteusvaurio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lamalapsi kirjoitti:
Omassa lapsuudessani 90-luvulla oli laman vuoksi muutamia sääntöjä jotka nyt kyllä ymmärrän, tosin silloin vaan ärsyttivät;
-Maitoa sai max. Kaksi mukia per ruokailu
- leipää max. 3 viipaletta per ruokailu
- Vaatteita kierrätettiin ja siksi kuljin poikien vaatteissa aina kakkosluokalle saakka (olen nainen )
- Polkupyörät kierrätettiin, ei väliä oliko poikien vai tyttöjen pyöräSäännöistä erikoisin mieleen jäänyt on se, että suihkun jälkeen piti kuivata seinälaatat. Isän mielestä vesi jää muuten seisomaan ja tulee kosteusvaurio
Meillä sai kaksi leipäpalaa, jos oli nälkä, piti ottaa lisää ruokaa eikä täyttää mahaa leivällä.
Suihkua meillä ei edes ollut, vain ulkosauna ja padassa lämmitettävä sauna. Tuota mä vihasin ja häpesin, muut kohdat oli mulle ihan ok.
Olen syntynyt 1980 eli lapsuus tuli vietettyä samoihin aikoihin kuin tämän kirjoittajalla.
Vierailija kirjoitti:
Jalat piti pyyhkiä ennen nukkumaanmenoa :D eli siis pyyhkiä käsin jalkapohjia tai hinkuttaa jalkapohjia jalkapöytiin ja ravistella, ettei mahdolliset liat pääse sänkyyn..
Hehe, teen tuota itsekin. On ikävä kun jalkapohjista kulkeutuneet roskamuruset pyörivät sängyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isällä oli kodin yhteydessä yritys ja hän piti toisinaan erilaisia (ryyppy)juhlia asiakkaille kotona. Meidän tyttöjen piti olla tarjoilemassa näissä juhlissa ja siivota sitten jäljet juhlien jälkeen.
Maksoihan isä "työntekijöille" palkkaa ?
Vierailija kirjoitti:
lamalapsi kirjoitti:
Omassa lapsuudessani 90-luvulla oli laman vuoksi muutamia sääntöjä jotka nyt kyllä ymmärrän, tosin silloin vaan ärsyttivät;
-Maitoa sai max. Kaksi mukia per ruokailu
- leipää max. 3 viipaletta per ruokailu
- Vaatteita kierrätettiin ja siksi kuljin poikien vaatteissa aina kakkosluokalle saakka (olen nainen )
- Polkupyörät kierrätettiin, ei väliä oliko poikien vai tyttöjen pyöräSäännöistä erikoisin mieleen jäänyt on se, että suihkun jälkeen piti kuivata
seinälaatat. Isän mielestä vesi jää
muuten seisomaan ja tulee
kosteusvaurioMeillä sai kaksi leipäpalaa, jos oli nälkä, piti ottaa lisää ruokaa eikä täyttää mahaa leivällä.
Suihkua meillä ei edes ollut, vain ulkosauna ja padassa lämmitettävä
sauna. Tuota mä vihasin ja häpesin,
muut kohdat oli mulle ihan ok.
Olen syntynyt 1980 eli lapsuus tuli vietettyä samoihin aikoihin kuin tämän
kirjoittajalla.
Suihkuton ulkosaunahan on kaikkein paras
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isällä oli kodin yhteydessä yritys ja hän piti toisinaan erilaisia (ryyppy)juhlia asiakkaille kotona. Meidän tyttöjen piti olla tarjoilemassa näissä juhlissa ja siivota sitten jäljet juhlien jälkeen.
Maksoihan isä "työntekijöille" palkkaa ?
Ei maksanut. Tämä kuului velvollisuuksiin, kuten kotityöt. Jos kieltäytyi, meni viikkorahat ja sai arestia.
1995 syntynyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lamalapsi kirjoitti:
Omassa lapsuudessani 90-luvulla oli laman vuoksi muutamia sääntöjä jotka nyt kyllä ymmärrän, tosin silloin vaan ärsyttivät;
-Maitoa sai max. Kaksi mukia per ruokailu
- leipää max. 3 viipaletta per ruokailu
- Vaatteita kierrätettiin ja siksi kuljin poikien vaatteissa aina kakkosluokalle saakka (olen nainen )
- Polkupyörät kierrätettiin, ei väliä oliko poikien vai tyttöjen pyöräSäännöistä erikoisin mieleen jäänyt on se, että suihkun jälkeen piti kuivata
seinälaatat. Isän mielestä vesi jää
muuten seisomaan ja tulee
kosteusvaurioMeillä sai kaksi leipäpalaa, jos oli nälkä, piti ottaa lisää ruokaa eikä täyttää mahaa leivällä.
Suihkua meillä ei edes ollut, vain ulkosauna ja padassa lämmitettävä
sauna. Tuota mä vihasin ja häpesin,
muut kohdat oli mulle ihan ok.
Olen syntynyt 1980 eli lapsuus tuli vietettyä samoihin aikoihin kuin tämän
kirjoittajalla.Suihkuton ulkosaunahan on kaikkein paras
Mä kyllä häpesin. En muista lapsuudestani enkä nuoruudestani ketään muuta jonka kotona ei olisi ollut suihkua vaan pelkkä ulkosauna ilman suihkua.
Ja kyllä mä arvostan suihkua edelleen, en muuttaisi taloon, jossa ainoa pesumahdollisuus olosi pesuvati.
Meillä kaikissa asioissa sääntönä oli, että mitä vähemmän käytetään rahaa sen parempi. Silloin, kun oli pakko ostaa jotain, oli linja halpa hyvä, halvempi parempi. Eli hinta oli määräävin tekijä kaikissa asioissa. Tämä koski myös oman rahan käyttöä - aina jos sai vanhemmilta tai sukulaisilta rahaa, piti kertoa säästääkö sen, vai käyttääkö johonkin asiaan. Jos säästi, meni se vanhemmille ja sitten sellaiseen "talousvihkoon" kirjattiin, paljonko on säästössä. Kun rahoja käytti, olivat ne noita säästettyjä tai saatuja ja käytettiin heti, tuli etukäteen, ennen kauppaan menemistä tietää, mitä niillä ostaa ja tietää, paljonko se tuote maksaa. Sitten vanhemmat tutkivat, onko se halvin mahdollinen. Jos on, sen sai ostaa, muutoin joutui ostamaan valveman vastaavaan. Tämä päti ihan kaikkeen ostamiseen.
Halpuus päti myös siihen, että ulkona ei syöty koskaan, koska se oli tuhlausta. Jos lähdettiin jonnekin, tehtiin eväät tai syötiin sukulaisten/tuttavien luona. Myöskään missään maksullisissa paikoissa ei voinut yöpyä. Kun kävin pääsykokeissa Helsingissä, piti minun olla yötä Tampereella tuttavien luona ja lähteä sieltä jo aamulla aikaisin junalla Helsinkiin ja sitten palata takaisin, koska se oli halvinta.
Rupesin tässä ketjua lukiessa muistelemaan, että oliko meillä lapsuudenkodissani mitään älyttömiä sääntöjä. En muista olleen mitään kategorisia sääntöjä muuta kuin "vanhemman sana on laki". Ja tuo, että mun oma tilani tai mun omaisuuteni ei oikeastaan koskaan kuuluneet mulle.
Tää ketju sai mut kuitenkin miettimään omassa perheessäni olevia sääntöjä, jotka saattavat vaikuttaa ulkopuoliselle vähän hämäriltä. Niillä on paljon tekemistä sen kanssa, että meillä esikoinen on erityislapsi. Hänen erityistuen tarpeensa on aika lievää, ja päälle päin hän vaikuttaa ihan normaalilta tyypiltä. Mutta hänen kanssaan auttavat vielä tässä vaiheessa perustellut, mutta yksiselitteiset ja kategoriset säännöt. Muutamia esimerkkejä:
- Pikkusiskon päähän ei saa koskea.
- Vessassa on käytävä kun vanhempi tai muu hoitava aikuinen niin sanoo.
- Eteiseen tai keittiöön ei saa tulla pitkien narujen, lankojen tai keppien kanssa.
- Ulos ei mennä ilman aikuisen seuraa.
- Pesukoneen päällä oleviin tavaroihin ei saa koskea.
- Vaatteita puettaessa ei saa koskea mihinkään pöydillä, lattioilla, naulakoissa tai muuallakaan sijaitseviin tavaroihin. Pukiessa pitää myös kääntyä peilistä pois päin.
Tää lista jatkuisi kyllä, mutta saanette käsityksen.
Joskus jossakin paikoissa vaaditaan, että pöntön kansi pitää olla kiinni.