Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun ei kertakaikkiaan jaksa käydä töissä
29.12.2015 |
Kärsin voimakkaasta väsymyksestä, jolle ei pitäisi olla mitään syytä. Kilpirauhaslääkitys on ja arvot ok, mielialalääkityksen aloitin muutama viikko sitten (väsymystä oli jo sitä ennen). Töissä isekee iltapäivällä niin voimakas uupumus, että meinaan nukahtaa työpöytäni ääreen. työmatkaa on suuntaansa 45min ja joskus olen pysäyttänyt auton p-paikalle ja ottanut pikku tortut. Miten jaksaa kun ei jaksa? D-vitamiinia syön ja liikunkin. Tämä on oikeasti invalidisoivaa.
Kommentit (84)
Mt-eläkkeelle vaan kuten nuo toisen etusivun ketjun osallistujat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisilla tämä "työt ei kiinnosta" -mentaliteetti tuntuu olevan kumman yleistä. Lapsia pukataan ulos niin kauan ettei vahingossakaan tarvitse röihin mennä. Ja sitten eletään toisten rahoilla ja syötetään lapsille eineksiä.
Haistakaa paska. Ettekö te ymmärrä että tuollainen on oikeasti invalidisoivaa!!
Tavallista nykyään. En minäkään jaksaisi, mutta käyn vain töissä. en kyseenalaista töihin menoa enkä jää mietiskelemään miltä se minusta tuntuu. Vapaa aika tuntuu nautinnolliselta ja ansaitulta ja rahaa on kiva tienata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nyt lomalla ja voi miten nautinkaan tästä elämästä. Aamulla saa nukkua pitkään, käydä kaupassa rauhassa, juoda kahvia, tavata kavereita. Nyt lomalla sen vasta tajuaa, miten työelämä vie mehut. Aamulla parhaimmillaan kuudelta ylös, meikit naamaan, lapsi tarhaan, palaveri alkaa, monta tuntia aherrat tietokoneen ääressä, hörpit jossakin välissä äkkiä kahvit, klo 17 kotiin. Ei vaan jaksa muuta. Ahdistaa kun loma loppuu ja arki taas alkaa. Mutta täytyy vaan ajatella että tää on nyt tätä, turha sitä on alkaa kauheasti analysoimaan niitä tunteita. Samanlaista se suurimmalla osalla ihmisistä on. Kuitenkin nautin niin paljon säännöllisestä kuukausipalkasta etten voi kotiinkaan ikuisiksi ajoiksi jäädä...
Auttaisko, jos nauttisit vähän isommat tortut niiden pikku torttujen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttaisko, jos nauttisit vähän isommat tortut niiden pikku torttujen sijaan.
Tai sit jättäis tortut kokonaan pois ruokavaliosta. Itellenikin tulee aina niin raskas olo kun on vetäny torttuja naamaan.
Ruokavalioremontti eli turhat hiilarit pois. E-Epa D-vitamiinin lisäksi. Kirkasvalolamppu.
Ja tuo vaihe, kun lapsi on päiväkoti-ikäinen, on oikeastaan aika raskas. Juuri se vieminen ja hakeminen. Illalla pitäisi ehtiä olla hyvä äiti, tehdä kaikki kotityöt jne. Kun lapsesi menee kouluun, tilanne helpottuu hieman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tehnyt 50% työtä pari kuukautta ja olen kuin toinen ihminen. Nyt vasta kokonaiskuva väsymykseni vaikutuksista tuli näkyviin. Entiseen ei taida olla paluuta.
Kannattaako käydä?
Ei tässä mitään järkeä ole muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisilla tämä "työt ei kiinnosta" -mentaliteetti tuntuu olevan kumman yleistä. Lapsia pukataan ulos niin kauan ettei vahingossakaan tarvitse röihin mennä. Ja sitten eletään toisten rahoilla ja syötetään lapsille eineksiä.
Lassukalla ei ole varaa itkeä täällä, nimittäin ihan viime aikoihin asti naisten työllisyys on ollut suurempaa kuin miesten.
Et kai syö raskasta lounasta tai jopa jotain makeaa?? Mulla tulee koomaväsymys paljosta hiilarista, joten en ikinä syö lounaalla perunaa, leipää, jälkkäriä tai jonkun töihin tuomaa pullaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata nukkua mitään torkkuja ja päiväunia, siinä kärsii yöunet ja ei ole ihme kun väsyttää. Se on tuohon sun väsymykseen todennäköisin syy. Lisäksi saattaa myös olla että sun hemoglobiini on huono.
Empatiahali ap:lle. Minulla ei ole valitettavasti ratkaisua tilanteeseesi, mutta haluan edes ilmaista haluni jakaa tuskasi näin virtuaalisesti. Kovan väsymyksen kanssa itse kamppailevana voin aavistella, millaisten tuntemusten kanssa painit.
Minä jaksan! Mitään muuta en sitten olekaan jaksanut :( Vähäinen vapaa-aika menee syödessä, nettiä selaillessa tai ylitöitä tehdessä. Joskus ehdin jopa nukkumaan! Lapsiakin minulla on, kai he ihan hyvin pärjäävät, onneksi heillä on toinenkin vanhempi.
Terv. matkat + työpäivä 12h.
On se aika raskasta koululaisen kanssa käydä työpäivän päätteeksi läksyt läpi, auttaa kokeisiin lukemisessa jne.
Vierailija kirjoitti:
Ruokavalioremontti eli turhat hiilarit pois. E-Epa D-vitamiinin lisäksi. Kirkasvalolamppu.
Ja tuo vaihe, kun lapsi on päiväkoti-ikäinen, on oikeastaan aika raskas. Juuri se vieminen ja hakeminen. Illalla pitäisi ehtiä olla hyvä äiti, tehdä kaikki kotityöt jne. Kun lapsesi menee kouluun, tilanne helpottuu hieman.
Onko verensokeri tutkittu myös?
Jos työ invalidisoi, sinun on järjestettävä elämäsi toisin, esim. luopumalla työstä. Kestät ylimenokauden ehkä tiukatkin paikat, asetut sitten uuteen elämäntapaan ja olet toivittavasti pirteämpi (jos työ tässä todella on se varsinainen ongelma). Mielialalääkitys auttaa vain oireisiin, mutta ei paranna. Hakeudu terapiaan, sen voimalla voisit jatkaa työssäkin.
Jos työmatkalla väsyttää noin paljon, olet vaaraksi muille. Etkö voi käyttää julkisia?
Alue: Aihe vapaa
Muuta lähemmäs työpaikkaa tai etsi työ, joka on kotisi lähellä.
Olen ollut neljä vuotta pois töistä syöpähoitojen vuoksi. En suosittele tätä keinoa.