Vaatekaupan myyjää vituttaa eniten..
Nyt kun eletään tätä jokaisen rättikaupan myyjän lempivuodenaikaa, niin ajattelin aloittaa keskustelua siitä, mikä vaatekaupan myyjiä vituttaa eniten. Myyjät pääsee avautumaan ilman asiakkaille räjähtämistä ja ehkä keskutelu avaa edes yhden asiakkaan silmiä siitä, mikä myyjiä vituttaa ihan saatanasti.
- Vaatteet sovituskopin lattialla. Mulle on ihan sama, jos pyörität vaikka pikkuhousujas siinä likaisella lattialla, mutta älä tee niin meidän vaatteille. Ja kyllä, ne on meidän niin pitkään, kunnes lunastat ne kassalla. Sovareiden lattiat kyllä siivotaan yleensä päivittäin, mutta lattialla on kuitenkin pölyä ja hiekkaa asiakkaiden kengistä. Vaatteita voi laittaa myös penkille tai useamman vaatteen samaan naulaan, joten turha narista naulakoiden vähyydestä.
- Onko ne nätisti viikatut vaatekasat pakko myllätä? Jos et helposti löydä kokoasi, niin pyydä myyjältä apua. Siistit vaatepinot = enemmän aikaa myyjillä palvella asiakkaita.
- Rahat voi myös antaa käteen. Jos isket ne pöydälle, niin on mahdollista, että huitaisen ne 'vahingossa' vaatteitasi viikatessa lattialle ja sitten joudut noukkimaan ne itse.
- Vahdi lapsiasi. Me emme ole lastenhoitajia ja jos lapsesi eivät osaa käyttäytyä (etkä jaksa niitä komentaa), niin jätä lapset suosiolla kotiin. Lapsille olisi myös ehkä fiksua opettaa, että kaupan peilejä ei ole tarkoitettu nuoltavaksi.
- Ai sait extra-alennusta kuukausi sitten joltain toiselta myyjältä? No se ei tarkoita, että saat alennusta minulta juuri nyt.
Muita?
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse kalliimman hintaluokan vaateliikkeessä työssä, ja siellä saan onneksi katsella pääasiassa hyvin käyttäytyviä ja ystävällisiä (eli varakkaita ja koulutettuja) ihmisiä asiakkaina. Toki meilläkin pinot sekoavat, mutta se vain kuuluu asiaan.
Sen sijaan ärsyttää:
-Asiakkaat eivät tunne kaupan oikeuksia ja omia oikeuksiaan palautuskäytännöissä. Meillä esimerkiksi tuotteen voi vaihtaa, mutta rahoja ei saa takaisin paitsi erityistapauksessa (esim viallinen tuote jota ei saada enää lisää tai muuten korvattua). Asiakkaat sitten tyrmistyvät ja suuttuvat minulle kun eivät saa kauppaa purettua.
-Meikeillä välillä TÖRKEÄSTI vaatteita sotkevat sovittelijat.
-Tullaan liikkeeseen ja täräytetään "Tunikoita!", "Puseroa!" tms ja sitten ei oikein osata vastata täsmentäviin kysymyksiin. Esittelen sitten parhaani mukaan vaatteita jotka minun käsitykseni mukaan ovat esimerkiksi tunikoita, mutta mikään ei tietenkään kelpaa tai vastataan jotain "EI, tuo on liian pitkä", vaikka lyhyempi vaate olisi jo oikealta nimeltään paita. Varsinkin vanhemmat naiset harrastavat tätä ja mietin, eivätkö he ymmärrä kuinka laaja käsite pusero voi olla nykyisen kokoisissa mallistoissa.
- Asiakkaat, jotka ovat jotenkin jo valmiiksi huonotuulisia ja selvästi ovat ärsyyntyneitä esimerkiksi juhla-asun ostamisesta. Purkavat sitä sitten myyjään, joka ystävällisesti yrittää löytää asiakkaalle sopivaa. Ovat juuri todella töksäyttelijöitä ja mikään ei kelpaa vaikka vaihtoehtoja kyllä tarjoan. Tekisi mieli sanoa, että vähän hymyä nyt naamaan ja relaa, tai jätä menemättä juhliin jos noin tympii iltapuvun hankinta.
Hyvinkäyttäytyviä kusipäitä?
Suo anteeksi tyhmyyteni, mutta miten se on parempi asia?
Vierailija kirjoitti:
Olen itse kalliimman hintaluokan vaateliikkeessä työssä, ja siellä saan onneksi katsella pääasiassa hyvin käyttäytyviä ja ystävällisiä (eli varakkaita ja koulutettuja) ihmisiä asiakkaina. Toki meilläkin pinot sekoavat, mutta se vain kuuluu asiaan.
Sen sijaan ärsyttää:
-Asiakkaat eivät tunne kaupan oikeuksia ja omia oikeuksiaan palautuskäytännöissä. Meillä esimerkiksi tuotteen voi vaihtaa, mutta rahoja ei saa takaisin paitsi erityistapauksessa (esim viallinen tuote jota ei saada enää lisää tai muuten korvattua). Asiakkaat sitten tyrmistyvät ja suuttuvat minulle kun eivät saa kauppaa purettua.
-Meikeillä välillä TÖRKEÄSTI vaatteita sotkevat sovittelijat.
-Tullaan liikkeeseen ja täräytetään "Tunikoita!", "Puseroa!" tms ja sitten ei oikein osata vastata täsmentäviin kysymyksiin. Esittelen sitten parhaani mukaan vaatteita jotka minun käsitykseni mukaan ovat esimerkiksi tunikoita, mutta mikään ei tietenkään kelpaa tai vastataan jotain "EI, tuo on liian pitkä", vaikka lyhyempi vaate olisi jo oikealta nimeltään paita. Varsinkin vanhemmat naiset harrastavat tätä ja mietin, eivätkö he ymmärrä kuinka laaja käsite pusero voi olla nykyisen kokoisissa mallistoissa.
- Asiakkaat, jotka ovat jotenkin jo valmiiksi huonotuulisia ja selvästi ovat ärsyyntyneitä esimerkiksi juhla-asun ostamisesta. Purkavat sitä sitten myyjään, joka ystävällisesti yrittää löytää asiakkaalle sopivaa. Ovat juuri todella töksäyttelijöitä ja mikään ei kelpaa vaikka vaihtoehtoja kyllä tarjoan. Tekisi mieli sanoa, että vähän hymyä nyt naamaan ja relaa, tai jätä menemättä juhliin jos noin tympii iltapuvun hankinta.
Tämä on sun työn ydin, ihan olennaisimpia tehtäviä vaateliikkeen myyjän työssä. En voi käsittää miten voit valittaa siitä?
Asiakas ei ole ammattilainen vaan asiakas, sinä olet ammattilainen. Asiakkaan ei tarvitse tietää mitään, sinun pitää osata myydä sellaisellekin asiakkaalle joka ei itsekään tiedä mitä tarvitsee.
Muut kohdat ymmärrän, mutta miten myyjä voi valittaa siitä että joutuu tekemään myyjän työtä? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse kalliimman hintaluokan vaateliikkeessä työssä, ja siellä saan onneksi katsella pääasiassa hyvin käyttäytyviä ja ystävällisiä (eli varakkaita ja koulutettuja) ihmisiä asiakkaina. Toki meilläkin pinot sekoavat, mutta se vain kuuluu asiaan.
Sen sijaan ärsyttää:
-Asiakkaat eivät tunne kaupan oikeuksia ja omia oikeuksiaan palautuskäytännöissä. Meillä esimerkiksi tuotteen voi vaihtaa, mutta rahoja ei saa takaisin paitsi erityistapauksessa (esim viallinen tuote jota ei saada enää lisää tai muuten korvattua). Asiakkaat sitten tyrmistyvät ja suuttuvat minulle kun eivät saa kauppaa purettua.
-Meikeillä välillä TÖRKEÄSTI vaatteita sotkevat sovittelijat.
-Tullaan liikkeeseen ja täräytetään "Tunikoita!", "Puseroa!" tms ja sitten ei oikein osata vastata täsmentäviin kysymyksiin. Esittelen sitten parhaani mukaan vaatteita jotka minun käsitykseni mukaan ovat esimerkiksi tunikoita, mutta mikään ei tietenkään kelpaa tai vastataan jotain "EI, tuo on liian pitkä", vaikka lyhyempi vaate olisi jo oikealta nimeltään paita. Varsinkin vanhemmat naiset harrastavat tätä ja mietin, eivätkö he ymmärrä kuinka laaja käsite pusero voi olla nykyisen kokoisissa mallistoissa.
- Asiakkaat, jotka ovat jotenkin jo valmiiksi huonotuulisia ja selvästi ovat ärsyyntyneitä esimerkiksi juhla-asun ostamisesta. Purkavat sitä sitten myyjään, joka ystävällisesti yrittää löytää asiakkaalle sopivaa. Ovat juuri todella töksäyttelijöitä ja mikään ei kelpaa vaikka vaihtoehtoja kyllä tarjoan. Tekisi mieli sanoa, että vähän hymyä nyt naamaan ja relaa, tai jätä menemättä juhliin jos noin tympii iltapuvun hankinta.
Tämä on sun työn ydin, ihan olennaisimpia tehtäviä vaateliikkeen myyjän työssä. En voi käsittää miten voit valittaa siitä?
Asiakas ei ole ammattilainen vaan asiakas, sinä olet ammattilainen. Asiakkaan ei tarvitse tietää mitään, sinun pitää osata myydä sellaisellekin asiakkaalle joka ei itsekään tiedä mitä tarvitsee.
Muut kohdat ymmärrän, mutta miten myyjä voi valittaa siitä että joutuu tekemään myyjän työtä? :D
Kuten kirjoitin, tällainen asiakas ei vastaa kun kysyn täsmentäviä kysymyksiä tai ei kuitenkaan tiedä mitä haluaa. Siksi esittelenkin hänelle kaikki MINUN mieleeni tulevat vaihtoehdot, jotka MINUN mielestäni sopivat "pusero" tai "tunika" käsitteen alle. Jos mikään niistä ei kelpaa, niin sitten hymyn kanssa totean että meillä ei valitettavasti tällä kertaa ole sellaista tuotetta ja toivotan tervetulleeksi uudestaan. Parempi siirtyä seuraavaan mahdollisesti ostavaan asiakkaaseen, jonka kanssa hedelmällisempi keskustelu johtaa parempiin kauppoihin.
Kysyisin teiltä vaatekaupan myyjiltä tyhmän kysymyksen: miksi niin monessa vaatekaupassa soi aina musiikki niin valtavan kovalla? Onko tällä kuviteltu olevan jokin myyntiä edistävä vaikutus? Kova meno koko ajan päällä kun tsekkaat vaatteita? Olen nimittäin hieman meluherkkä ja shoppaan mieluusti aikaisin aamulla, kun koko maailma ei rynni samoilla rekeillä, mutta musa pitää mut poissa tietyistä kaupoista.
Pinojen myllääminen vähenisi takuu varmasti, jos niitä housuja ei olisi siinä yhdessä pinossa muutamaa kymmentä paria - yritän aina katsoa reunasta oman kokoni ja sitten nostaa yllä olevat pinossa sivuun, mutta joissain paikoissa (esim. kaikki Carlingsit) sen pinon nostaminen on ihan mahdotonta kun vaatteet on pinottu liian kapeaan ja korkeaan pinoon. Ja sitten ne ovat lattialla, kun hipaisetkin. Ja sitten ovat ne tuotteet, joissa koko lukee vain hintalapussa - miksi hitossa se lappu silloin pitää änkeä housujen taskuun, niin ettei sitä pinosta mitenkään näe "availematta" taitoksia... Jos kokolaput jätettäisiin pinon ulkopuolelle roikkumaan, ei sitä pinoa tarvitsisi penkoa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin teiltä vaatekaupan myyjiltä tyhmän kysymyksen: miksi niin monessa vaatekaupassa soi aina musiikki niin valtavan kovalla? Onko tällä kuviteltu olevan jokin myyntiä edistävä vaikutus? Kova meno koko ajan päällä kun tsekkaat vaatteita? Olen nimittäin hieman meluherkkä ja shoppaan mieluusti aikaisin aamulla, kun koko maailma ei rynni samoilla rekeillä, mutta musa pitää mut poissa tietyistä kaupoista.
Muistaakseni joskus on tehty tutkimus, että se on myyntiä edistävää. Itsekin kyllä kavahdan liian kovaa musiikkia, mutta vältäny myös pikkuliikkeitä joissa ei ole musiikkia ollenkaan. Kauheaa, kun joka hengitys ja narahdus kuuluu ja myyjä kyttää. Paras one sellainen iisi musiikki jonka kuulee mutta joka tarvittaessa jää taustalle
Sovitin kerran takkia ja kun tulin sovituskopista myyjä sirkutti (just se teennäisen ystävällinen hyvä-frendi ilme kasvoillaan) että no oliko hyvä takki. Vastasin, että ei ole tarpeeksi pitkä. Myyjän naama valahti alas ja hän toisi "ai ei ollut tarpeeksi pitkä" ja sitten hän mulkkasi minua pahimmalla resting bitch facella mitä olen koskaan nähnyt.
Jos jotain olen ei-myyjän työssäni oppinut niin se on tämä "älä ota henkilökohtaisesti". Tuo myyjä tuntui ottavan loukkauksena syyni sille, ettei takki kelvannut. Ja kyse oli pienestä liikkeestä jossa ei sitä pidempää vaihtoehtoa tosiaan ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin teiltä vaatekaupan myyjiltä tyhmän kysymyksen: miksi niin monessa vaatekaupassa soi aina musiikki niin valtavan kovalla? Onko tällä kuviteltu olevan jokin myyntiä edistävä vaikutus? Kova meno koko ajan päällä kun tsekkaat vaatteita? Olen nimittäin hieman meluherkkä ja shoppaan mieluusti aikaisin aamulla, kun koko maailma ei rynni samoilla rekeillä, mutta musa pitää mut poissa tietyistä kaupoista.
Muistaakseni joskus on tehty tutkimus, että se on myyntiä edistävää. Itsekin kyllä kavahdan liian kovaa musiikkia, mutta vältäny myös pikkuliikkeitä joissa ei ole musiikkia ollenkaan. Kauheaa, kun joka hengitys ja narahdus kuuluu ja myyjä kyttää. Paras one sellainen iisi musiikki jonka kuulee mutta joka tarvittaessa jää taustalle
Totta, nuo hiirenhiljaiset putiikit joissa myyjä kyttää haukkana ovat ihan yhtä kamalia kuin älämölökaupat!
Olisi parempi jos vaatteet olisivat henkareissa eikä pinoissa, pysyisi järjestys helpommin.
Minua ei myyjänä häiritse sotku/vaatepinot. Se, mikä häiritsee on ilkeät ja huonosti käyttäytyvät asiakkaat. Jos kuitissa lukee ettei tuotteella ole palautusoiketta (ale), niin se on näin. Ihan turha kiukutella myyjälle siitä, se on sääntö ja sitä noudatetaan.
Jokaisella liikkeellä on oma käytäntö ale palautusten - ja vaihtojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni turhauttaa usein jos vaate ei sovi tsi näytä hyvältä päällä, siksi se lentää nurkkaan tai lattialle kaupassa. Samoin jos ei löydy sopivaa kokoa tulee joskus kipattua koko pinkka nurin ihan turhautumisen vuoksi. Sorry myyjät, mutta tämä on tätä temperamenttisen ihmisen elämää.
Suurimmalta osalta meistä tempperamenttisista EI puutu itsesäätely kyky.
Mutta kaikilta tempperamenttisilta puuttuu oikeinkirjoitustaito.
Tämän ketjun luettuani ostan entistä mieluummin vaatteeni verkosta tai Stockan pukeutumisneuvojalta ja nopeutan tavallisten myyjien töiden katoamista.
Vaikuttaa siltä, että vaatekaupan myyjää ei saa vituttaa mikään. Tuskin nämä häiritsevät asiat pilaa ap:n elämää, mutta täällä kukaan ei osaa ottaa noita juttuja edes vähän huumorilla, vaan myyjän pitäis olla vaihtamassa alaa. Miettikää nyt omaa työtänne, eikö muka ole MITÄÄN mikä vituttaisi ?? Tästäkin olisi voinut syntyä myyjille helpotusta tuova ketju, jossa on lukijoille huumoria, mutta ei. AV-palstalaistejn pitäis ottaa vähän rennommin!
ihme valitusta kyllä ap:lta. Ei varmaan päiväkodin hoitajaakaan kiinnostaisi siivota jälkiä, kun joku lapsi kusee sänkyynsä päiväunilla, mutta kas, kun se kuuluu työnkuvaan. Ei noilla palkoilla oikeasti vaan nyt voi vaatia kauheasti. Asiakaspalvelijan työ on useimmiten suoraansanottuna paskaa, ja kyllä se pitäisi olla tiedossa jo siinä kohtaa, kun työtä hakee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne pinot täytyy sotkea? Itse olen löytänyt oikeaa kokoa olevan vaatteet hyvinkin nopeasti ilman, että täytyy levittää koko pino pöydälle, mutta kaikille ei tunnu olevan ihan selvää, mistä se vaatteen kokonumero löytyy tai että se on jokaisessa samanlaisessa puserossa samassa kohdassa, ei esimerkiksi osassa niskassa ja osassa hihassa.
Koska usein se tuote täytyy nähdä tai sovittaa, ennen kuin tietää, että se on sopivan kokoinen. Usein pitää sovittaa kahta eri kokoa. Myöskään esimerkiksi puseron leikkaus tai hihan pituus ei näy siitä pinosta suoraan. Jos se oma koko on siellä pinossa alempana, niin myös niitä päällimmäisiä pitää nostaa.
Mutta miksi se pino täytyy nostaa niin, että levittää jokaisen pinossa olevan vaatteet ja jättää ne sotkuiseksi kasaksi siihen pöydälle? Itse olen aina onnistunut nostamaan sen pinon ja ottamaan sieltä pohjalta sen oikeankokoisen vaatteet ilman, että pinon jokainen vaate täytyy avata taitoksistaan. Jotenkin en usko, että myyjät olisivat laittaneet samaa puseroa kahdella eri hihanpituudella samaan pinoon.
Ja tähän vielä sen verran, että jos itse otan sieltä pinosta alempaa esimerkiksi puseron, niin ne päällimmäisetkin saattavat samalla myllääntyä, kun se koko pino kaatuu. Eikö sinulle koskaan käy näin?
Mulle ainakin käy joskus niin, koska pinot on monessa paikassa semmosia puolimetrisiä ja niin tiiviisti pakattuna vieri viereen. Miksei voi olla väljästi ja aina yhdessä pinossa esim. vain 2 aina yhtä kokoa?
Sulle maksetaan tosta paskasta duunista. Deal with it tai hanki toinen ammatti. Ja kyllä, olen itsekin asiakaspalvelussa ja myynnissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Onko ne nätisti viikatut vaatekasat pakko myllätä? Jos et helposti löydä kokoasi, niin pyydä myyjältä apua. Siistit vaatepinot = enemmän aikaa myyjillä palvella asiakkaita.
Tässä olet väärässä. Järjestestäkää ne kokojen mukaan, niin ei tarvitse myllätä. T. myllyäilijä
Mun jokaisessa työpaikassa on ainakin tehty näin. Pienin koko päällimmäiseksi, isoin alimmaiseksi. Mutta eihän ne pysy kokojärjestyksessä, kun asiakkaat sotkee.. eikä myyjä voi olla kokoajan vaan viikkaamassa, välillä pitää palvella asiakkaita, olla kassalla jne :)
Mutta miksei niitä eri kokojen pinkkoja voi laittaa vierekkäin? Neljä eri pinkkaa. Yhdessä koko s, viereisessä pinkassa koko m, seuraavassa koko l ja viimeisessä xl.
Ei tarvitsisi kaivella koko pinkkaa sekaisin kun saisi otettua oman koon jo siitä pinkan päältä.
Tiedät tähän vastauksen varmaan itsekin, jos mietit yhtään pidemmälle... ;)
En tiedä. Kerro? Kyllä se myyjällekin kivempi olla työssä sellaiswssa liikkeessä, missä on kunnolla tilaa asetella vaatteet paikoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse kalliimman hintaluokan vaateliikkeessä työssä, ja siellä saan onneksi katsella pääasiassa hyvin käyttäytyviä ja ystävällisiä (eli varakkaita ja koulutettuja) ihmisiä asiakkaina. Toki meilläkin pinot sekoavat, mutta se vain kuuluu asiaan.
Sen sijaan ärsyttää:
-Asiakkaat eivät tunne kaupan oikeuksia ja omia oikeuksiaan palautuskäytännöissä. Meillä esimerkiksi tuotteen voi vaihtaa, mutta rahoja ei saa takaisin paitsi erityistapauksessa (esim viallinen tuote jota ei saada enää lisää tai muuten korvattua). Asiakkaat sitten tyrmistyvät ja suuttuvat minulle kun eivät saa kauppaa purettua.
-Meikeillä välillä TÖRKEÄSTI vaatteita sotkevat sovittelijat.
-Tullaan liikkeeseen ja täräytetään "Tunikoita!", "Puseroa!" tms ja sitten ei oikein osata vastata täsmentäviin kysymyksiin. Esittelen sitten parhaani mukaan vaatteita jotka minun käsitykseni mukaan ovat esimerkiksi tunikoita, mutta mikään ei tietenkään kelpaa tai vastataan jotain "EI, tuo on liian pitkä", vaikka lyhyempi vaate olisi jo oikealta nimeltään paita. Varsinkin vanhemmat naiset harrastavat tätä ja mietin, eivätkö he ymmärrä kuinka laaja käsite pusero voi olla nykyisen kokoisissa mallistoissa.
- Asiakkaat, jotka ovat jotenkin jo valmiiksi huonotuulisia ja selvästi ovat ärsyyntyneitä esimerkiksi juhla-asun ostamisesta. Purkavat sitä sitten myyjään, joka ystävällisesti yrittää löytää asiakkaalle sopivaa. Ovat juuri todella töksäyttelijöitä ja mikään ei kelpaa vaikka vaihtoehtoja kyllä tarjoan. Tekisi mieli sanoa, että vähän hymyä nyt naamaan ja relaa, tai jätä menemättä juhliin jos noin tympii iltapuvun hankinta.
Tämä on sun työn ydin, ihan olennaisimpia tehtäviä vaateliikkeen myyjän työssä. En voi käsittää miten voit valittaa siitä?
Asiakas ei ole ammattilainen vaan asiakas, sinä olet ammattilainen. Asiakkaan ei tarvitse tietää mitään, sinun pitää osata myydä sellaisellekin asiakkaalle joka ei itsekään tiedä mitä tarvitsee.
Muut kohdat ymmärrän, mutta miten myyjä voi valittaa siitä että joutuu tekemään myyjän työtä? :D
Kuten kirjoitin, tällainen asiakas ei vastaa kun kysyn täsmentäviä kysymyksiä tai ei kuitenkaan tiedä mitä haluaa. Siksi esittelenkin hänelle kaikki MINUN mieleeni tulevat vaihtoehdot, jotka MINUN mielestäni sopivat "pusero" tai "tunika" käsitteen alle. Jos mikään niistä ei kelpaa, niin sitten hymyn kanssa totean että meillä ei valitettavasti tällä kertaa ole sellaista tuotetta ja toivotan tervetulleeksi uudestaan. Parempi siirtyä seuraavaan mahdollisesti ostavaan asiakkaaseen, jonka kanssa hedelmällisempi keskustelu johtaa parempiin kauppoihin.
Mä varmaan olen tällainen asiakas. Saatan mennä kauppaan sillä ajatuksella, että voisin ostaa paidan jos joku kiva tulee vastaan. En hae mitään tiettyä vaan ihan yhtä hyvin voisin ostaa paksun mustan puuvillaneuleen tai ohuen valkoisen juhlapaidan. Sen sijaan en missään nimessä osta vaikkapa keltaista paitapuseroa.
Jos myyjä kysyy mitä haen, vastaan että paitaa. Jos hän kysyy tarvitsenko apua, vastaan etten tarvitse. Mutta jotkut myyjät vaan aloittavat sen lisätenttaamisen, että millainen paita ja kävisikö tämä tai tämä. Jos tiedän hakevani jotain tiettyä, osaan sen kyllä kertoa ilman lisäkysymyksiäkin. Saatan vaikka marssia suoraan tiskille ja sanoa, että onko teillä valkoisia paitapuseroita.
Vinkkinä siis myyjille: jos asiakas ei osaa täsmentää mitä haluaa, voitte ihan hyvin kysyä kaipaako tämä apuanne vai haluaako ennemmin tulla jätetyksi rauhaan. Moni saattaa kokea hankalaksi avuliaan myyjän torjumisen, kun ei halua olla se epäkohtelias asiakas.
Mua suorastaqn vituttaa käydä vaatekaupassa juuri tästä syystä;
Ne vaatepinot eivät ole siististi pinottu, koot ovat aivan miten sattuu.
Tonkimaan joutuu se myyjätärkin.
Sitäpaitsi vaatekaupoissa on aivan älyttömän kuuma, hiki virtaa ja alkaa pinna palaa. Pitäisi vielä ruveta tekemään toisen töitäkin siinä ohessa.
Ota huomioon että asiakas maksaa huomattavaa katetta liikkeelle kuteita ostaessaan, luulis irtoavan palveluakin.
Taidat olla niitä ämmiä ketkä ärhentelee heti kärkeen, prismassakin on yks tällainen aivan ihastuttava ämmä.