Lue keskustelun säännöt.
Mies kuoli joulun alla, en jaksa enää
27.12.2015 |
Ei riitä että mies on kuollut, vaan anoppi sekaantuu koko ajan kaikkeen. Tämä päivä ollaan riidelty hautajaisjärjestelyistä.
- Minä haluan pienet hautajaiset, vain lähimmät paikalle, anoppi haluaa kutsua koko kylän.
- Minä haluan tuhkauksen ja tuhkat kotipaikkakuntamme hautausmaalle, anoppi haluaa arkkuhautauksen "kotiin" eli heidän asuinpaikkakunnalleen.
- Minä haluan kuolinilmoituksen vasta hautajaisten jälkeen ja ilman mitään raamatunlauseita, anoppi haluaa ennen hautajaisia julkisen kutsun ja uskonnolliset tekstit. Haluan myös, että minun ja kahden lapsen lisäksi ilmoitukseen tulee syntymättömän lapsemme lempinimi (tyyliä Nökö), anopin mielestä siitä tulee mieleen koira ja se ei sovi missään tapauksessa.
Mistä muusta nyt onkaan tapeltu, ruuasta kai ainakin. Välillä tuntuu että pitäisi antaa periksi, etten jaksa yksin tätä kaikkea. Mutta sitten taas tuntuu, että jos annan anopin tehdä niin kuin hän haluaa, se on väärin minua ja lapsia ja miestä itseään kohtaan. Ja pelkkä ajatuskin, että mieheni haudattaisiin johonkin muualle kuin tähän lähelle, etten voisi viedä tätä pienintäkin aikanaan isän haudalle... Anoppi on tähän asti ollut niin fiksu ja mukava, etten osannut edes pelätä mitään tällaista kun hyväksyin hänen avuntarjouksensa. Nyt hänestä on kuoriutunut kaikkien aikojen kauhuanoppi, joka ei suostu ymmärtämään että minä olen se vainajan lähin omainen.
Kommentit (198)
Tosiasia on kuitenkin se että äiti ja poika ovat läheisimpiä ja takana kaukana tulevat kaikki muut,myös puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun näette että sodat laajenevat eurooppaan, juutalaisia vainotaan, israel halutaan tuhota ja tulee maanjäristyksiä, tulvia, tauteja ja nälkää, venäjän hyökkäys tai miehitys suomessa.
Kun käteinen lopetataan ja jokaisen on otettava mikrosiru ihonsa alle, silloin tietäkää että jeesus on tulossa takaisin maanpäälle ja on tuomitseva kaikki tekojensa ja uskonsa mukaan.
20-40 vuotta antaisin tälle max aikaa. Sillä suurin osa profetioista on jo toteutunut,utta jumala on ollut kärsivällinen.
Ydinsotakin puhkeaa
Hei, kerron sulle totuuden: mitään jumalaa ei ole olemassa. :)
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on kuitenkin se että äiti ja poika ovat läheisimpiä ja takana kaukana tulevat kaikki muut,myös puoliso.
Ilmeisesti sinulla on poika, mutta ei puolisoa. Figures.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kertoiko miehesi koskaan, kuinka hän itse haluaa tulla haudatuksi?
Jos kertoi, voit anopin kanssa vedota miehen tahtoon.
Voit tietysti mennä "valkoisilla valheilla" ja kertoa, että toimit miehesi tahdon mukaisesti, vaikka hän ei mitään toiveita esittänytkään.
Ei koskaan puhuttu tuollaisista asioista, joten en voi muuta kuin arvailla miten mies haluaisi. Tai uskoisin, että hän haluaisi minulle ja lapsille mahdollisimman vähän kärsimystä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun näette että sodat laajenevat eurooppaan, juutalaisia vainotaan, israel halutaan tuhota ja tulee maanjäristyksiä, tulvia, tauteja ja nälkää, venäjän hyökkäys tai miehitys suomessa.
Kun käteinen lopetataan ja jokaisen on otettava mikrosiru ihonsa alle, silloin tietäkää että jeesus on tulossa takaisin maanpäälle ja on tuomitseva kaikki tekojensa ja uskonsa mukaan.
20-40 vuotta antaisin tälle max aikaa. Sillä suurin osa profetioista on jo toteutunut,utta jumala on ollut kärsivällinen.
Ydinsotakin puhkeaa
Hei, kerron sulle totuuden: mitään jumalaa ei ole olemassa. :)
Teitä on varoitettu, muistakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko äidillä ja pojalla huonot välit?
Osanottoni. Toivottavasti mummo kuitenkin on lastenne elämässä.
Anna anopin määrätä. Se oli hänen lapsensa. Olit satgumalta ämän kanssa vähän aikaa. Sinä otat varmaan vielä uuden miehen.
Naapurissa leski ja anoppi riitaantuivat. Kurja heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun näette että sodat laajenevat eurooppaan, juutalaisia vainotaan, israel halutaan tuhota ja tulee maanjäristyksiä, tulvia, tauteja ja nälkää, venäjän hyökkäys tai miehitys suomessa.
Kun käteinen lopetataan ja jokaisen on otettava mikrosiru ihonsa alle, silloin tietäkää että jeesus on tulossa takaisin maanpäälle ja on tuomitseva kaikki tekojensa ja uskonsa mukaan.
20-40 vuotta antaisin tälle max aikaa. Sillä suurin osa profetioista on jo toteutunut,utta jumala on ollut kärsivällinen.
Ydinsotakin puhkeaa
Hei, kerron sulle totuuden: mitään jumalaa ei ole olemassa. :)
Teitä on varoitettu, muistakaa.
Muistamme tämän: mitään jumalaa ei ole olemassa. Ei ole, eikä tule. :)
Vierailija kirjoitti:
Mitä appesi sanoo asiaan? Oliko miehelläsi sisaruksia, jotka voisivat puhua äidilleen? Tai omat vanhempasi? Minusta sinun kuuluu ehdottomasti saada päättää, minne miehesi haudataan. Jos olisin joskus itse vastaavassa tilanteessa, en koskaan antaisi kenenkään muun päättää näin tärkeistä asioista. Voimia sinulle! <3
En ole ollut apen kanssa puheissa kuolinpäivän jälkeen, enkä tiedä mitä hän ajattelee. Miehellä ei ole sisaruksia. Ei kai tosiaan auta muu kuin pyytää omat vanhempani avuksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on kuitenkin se että äiti ja poika ovat läheisimpiä ja takana kaukana tulevat kaikki muut,myös puoliso.
Tämä ei nyt ole mikään mielipideasia vaan lain silmissä aviopuoliso on lähin omainen. Ja kuolemantapauksissa mennään sen mukaan. Äiti ei ole tässä tapauksessa edes kuolinpesän osakas.
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on kuitenkin se että äiti ja poika ovat läheisimpiä ja takana kaukana tulevat kaikki muut,myös puoliso.
Vanhemmat luopuvat lapsistaan silloin kun nämä menevät naimisiin. Kyllä anopin vanhempana pitää tuollainen asia tajuta. Äidin ja lapsen suhteeseen se ei tietenkään vaikuta muuta, kuin että äidill- ei enää ole sananvaltaa poikansa asioihin. Puoliso on tärkeämpi kuin äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna anopin määrätä. Se oli hänen lapsensa. Olit satgumalta ämän kanssa vähän aikaa. Sinä otat varmaan vielä uuden miehen.
Vau, onpas tämä ihana ihminen. Harvinaisen ihana!
Voisitko "tyytyä" joiltain osin kompromissiratkaisuihin? Kuolinilmoitukseen voitte laittaa omat värssynne, sinä sinun ja lastesi puolesta ja anoppi sen uskonnollisen värssyn omasta puolestaan. Jos miehesi tuhkataan, tulee teillä joka tapauksessa olemaan uurnanlasku myöhemmin siunaustilaisuuden jälkeen, jonka voitte pitää lähipiirin kesken, jolloin siunaus- ja muistotilaisuuden voisi pitää isommalle porukalle?
Hautapaikan päätät sinä, siihen ei ole anopilla sanottavaa, mutta ehkä siunauksen voisi pitää miehen "koti"kirkossa, jos se on anopille tärkeää esim. siksi, että saisi tutun papin siunaamaan poikansa?
Suru on teillä kaikilla nyt suuri, mutta mitään valtataistelua ja kilpailua siitä, kuka on miehelle ollut kaikista läheisin ja rakkain, on turha alkaa lietsomaan ja välejä rikkomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on kuitenkin se että äiti ja poika ovat läheisimpiä ja takana kaukana tulevat kaikki muut,myös puoliso.
Hehee, meillä mies vihaa äitiään. On näennäisesti väleissä, mutta tiedän mitä oikeasti ajattelee. On muutaman kerran paljastanut äitinsä suorittamaa kaltoinkohtelua nuoruudesta. Asia ei minulle kuulu, niin en liikoja kysele.
Vierailija kirjoitti:
Oliko äidillä ja pojalla huonot välit?
Osanottoni. Toivottavasti mummo kuitenkin on lastenne elämässä.
Mielestäni heillä oli hyvät välit. Anoppi on myös aina ollut hyvä mummo ja toivoisin että hän olisi sitä jatkossakin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisissa tapauksissa jos surijoina on vaimo ja kuolleen aikuinen lapsi, ei sukua vaimolle? Kuka päättää mistäkin?
11
Aviopuoliso on aina lähiomainen, jolla on viimekädessä täysi päätösvalta ihan kaikissa asioissa.
Siis vainajan aikuisten lastenkin yli? Oikeastiko?
Entä jos se nainen ei kerro minulle isäni kuolleen ja hautaa hänet kertomatta mulle? Isälläni on kyllä kaksi sisarusta elossa, mutta eivät hekään hirmu hyvissä väleissä vaimon kanssa. Pitääkö mun ottaa tavaksi soitella kerran kuussa jonnekin (mistä tieto löytyy heti?), että onko isäni hengissä enää? Ai kauhea.
Meinaan se nainen käyttäytyy minua kohtaan niin, etten pitäisi ihmeenä, ettei ilmoittaisi tuostakaan. Anteeksi ap, että kysyn ketjussasi. Pitää tehdä oma, jos aihe jatkaa kiinnostaa.
11
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisissa tapauksissa jos surijoina on vaimo ja kuolleen aikuinen lapsi, ei sukua vaimolle? Kuka päättää mistäkin?
11
Aviopuoliso on aina lähiomainen, jolla on viimekädessä täysi päätösvalta ihan kaikissa asioissa.
Siis vainajan aikuisten lastenkin yli? Oikeastiko?
Entä jos se nainen ei kerro minulle isäni kuolleen ja hautaa hänet kertomatta mulle? Isälläni on kyllä kaksi sisarusta elossa, mutta eivät hekään hirmu hyvissä väleissä vaimon kanssa. Pitääkö mun ottaa tavaksi soitella kerran kuussa jonnekin (mistä tieto löytyy heti?), että onko isäni hengissä enää? Ai kauhea.
Meinaan se nainen käyttäytyy minua kohtaan niin, etten pitäisi ihmeenä, ettei ilmoittaisi tuostakaan. Anteeksi ap, että kysyn ketjussasi. Pitää tehdä oma, jos aihe jatkaa kiinnostaa.
11
Jankuta eri ketjussa, mutta kyllä aviopuoliso omistaa tilanteen. Hän päättää aina mitä vainajalle tapahtuu.
Av: n mukaan pitää kaikkien etsiä onnea koko ajan ja vaihtaa tarvittaessa heti. Elibpuoliso on kertakäyttötavaraa. Äiti-lapsi -suhde kestää sen sijaan koko eliniän.
Anna anopin päättää.
Voimia sinulle raskaaseen aikaan.
Minun näkökulmastani ylin päätäntävalta on sinulla. On ihan täyttä puppua, että äiti olisi läheisempi aikuiselle lapselleen kuin puoliso. Toki aina löytyy niitä, joilla on ikuisesti napanuora vanhempaansa. Voisin kuitenkin kuvitella, että teillä on takana pitkä suhde, koska lapsiakin on. Itse en ole edes naimisissa ja olen täysin varma, että tiedän puolisoni asioista huomattavasti enemmän kuin hänen vanhempansa taikka sisaruksensa. Oman puolisoni kanssa olemme puhuneet myös kuolemasta ja hautajaisista, vaikka olemmekin nuoria ja terveitä, itse toteuttaisin tasan tarkkaan puolisoni toiveet, vaikka muut (vanhemmat, lähisuku) saattaisivat hangoitella vastaan. Minusta olisi lapsien kannalta tärkeämpää, että isän eli miehesi viimeinen leposija olisi heitä lähellä. Lasten olisi helpompi halutessaan käydä muistelemassa isäänsä. Kerkesikö miehesi koskaan esittämään toivetta hautaamisesta taikka tuhkaamisesta? Sinä olet tuhkaamisen kannalla, joten mietin, että onko mitenkään mahdollista, että tuhkaa jaettaisiin kahteen eri paikkaan? Tämä siis siinä tapauksessa, jos ette millään tavalla pääse asiassa kompromissiin. Hautausilmoitukseen voi myös liittää useamman eri värssyn/runon/tekstin. Näin on toimittu esimerkiksi minun perheessäni.
Aviopuoliso on aina lähiomainen, jolla on viimekädessä täysi päätösvalta ihan kaikissa asioissa.