Tuntuiko 80-luku siltä kultaiselta vuosikymmeneltä jo silloin sitä elettäessä
Nykyään kun se tuntuu edustavan kaikille sitä aikaa jolloin kaikki oli vielä hyvin. Oli arvot kunnossa ja niin pois päin. Joulunakin kaivataan Home Alonea, Die Hardia, sitä Bill Murrayn joululeffaa ja muita 80-luvun klassikoita telkkariin.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, ei ollut Home alonea vaan E.T.
Sori se taisi olla 70 luvun juttu tappaja hain tapaan. Kasarilla oli ne vitiur star warsit ja kaikkea muuta paskaa.
EI ollut, E.T. tuli kehiin 1982.
Kasarilla netti oli sika kallis ja kaikki oli netissä merkkipohjsistsa graafinen netti tuli vastaa 90 luvun alussa. Itse sain Windows 3.1 asennettua ohjelman ja sille ajurit oli muuten useamman päivän työ.
No www palvelimia oli siinä vaiheessa kun ekan selaimen asensin oli netissä noin 300 kappaletta ja niissäkin lähes kaikissa oli vain Apachen oletus sivut ilman mitään sisältöä.
Minä kyllä irkkasin 80 luvulla mutta se oli minuutti hinnoittelua eikä edullista. Ostpin huippu modeemin maksoi 1500 markkaa mutta piti irkkaus lopettaa koska puhelin lasku oli 2000 markkaa.
Kyllä se oli kuulkaa ihan tavallista arkea silloin. Käytiin töissä ja kasvatettiin lapsia. Kylmä sota oli päällä ja pelättiin hiukan jos alettiin liikaa miettimään maailman tilannetta. Kiinaa kutsuttiin uinuvaksi jättiläiseksi ja pelättiin sen heräävän ja alkavan meuhkaamaan. Kyllä liittyi paljon tulevaisuuden pelkoja 80-lukuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla kylläkin katsottiin Gremlinsiä, sitä ekaa, jossa tapahtumat jouluna. Eikä mitään ysärifilmiä..
ap En puhu siitä mitä kasarilla katsottiin, vaan siitä miten ihailevasti siihen suhtaudutaan nykyään. Monet nuorethan esimerkiksi ihailevat nykyään yli kaiken Reagania ja Thatcheria.
No miksi kirjoitit avaukseesi sitten ihan eri vuosikymmenen esimerkkejä? Tottakai virheesi korjataan ja siihen keskitytään.
Kulttuurinen vuosikymmen ei muutu hetkessä. Yksin kotona on kuvattu helmikuussa 90, joten käytännössä kaikki siinä esiintyvä on täyttä kasaria. MM-95 juhlissa Suomessa näkyi vielä Amerikan rautoja, golidzeja ja takatukkia, voisi väittää että täällä oli nähtävissä kasaria vielä monta vuotta tuon vuosikymmenen päättymisen jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuntui silloin normaalilta ja nykyaikaiselta (sen ajan kriteereillä), ei miltään "kasarilta" jota sanaakaan ei ollut silloin käytössä. Kun koulukirjoissa oli kuvia 70-luvulta, niin niille naurettiin että onpa epämuodikkaita ihmisiä. Samoin käy 2010-luvulle tulevaisuudessa. Nyt jo voi sanoa muutamista ilmiöistä (esim. Cheek) että ne on takuuvarmoja naurunremakan aiheita tulevaisuuden nuorille.
Tavallaan näin mutta on asia niinkin, että 80-luvulla länsimaalaisuus tuli Suomeen. 70-luku oli ollut kekkosta, yya:ta, ddr, neuvostoliitto, taistolaiset yms. paskan vääristämää. Normaalius tuli Suomeen toden teolla vasta 80-luvulla. Oikeastaan 80-luku on vuosikymmen joka ei koskaan loppunut, hiljalleen hiipui pois, koska se oli luonnollinen olotila eikä ylhäältä pakotettu kuten kommunistinen 70-luku.
70-luvulla oli kaikki vapaampaa kuin 60/50-luvulla. Kaljaa kaupoissa, naiset sai mennä ilman miestä baariin, abortti vapautui, interrail jne. Kokoomuslaisetkaan ei enää kehdanneet haastaa kirjailijoita oikeuteen jumalanpilkasta. Sotaveteraaneja ei pilkattu, vaan he johtivat maata kaikkien puolueiden ja järjestöjen johtopaikoilla. Vapain vuosikymmen Suomen koko historiassa siihen mennessä.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli totuttu siihen ja myös uskottu siihen, että töitä ja rahaa riittää aina.
Kuten osa uskoo edelleen. Työttömien pitäisi siis vain marssia töihin.
Mitään ydinsotaa nyt ei ainakaan pelätty vitun vertaa. Oli ihan muut mietteet silloin. Korkeintaan joskus naureskeltiin, että alkaakohan kohta jytinä, heh heh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuntui silloin normaalilta ja nykyaikaiselta (sen ajan kriteereillä), ei miltään "kasarilta" jota sanaakaan ei ollut silloin käytössä. Kun koulukirjoissa oli kuvia 70-luvulta, niin niille naurettiin että onpa epämuodikkaita ihmisiä. Samoin käy 2010-luvulle tulevaisuudessa. Nyt jo voi sanoa muutamista ilmiöistä (esim. Cheek) että ne on takuuvarmoja naurunremakan aiheita tulevaisuuden nuorille.
Tavallaan näin mutta on asia niinkin, että 80-luvulla länsimaalaisuus tuli Suomeen. 70-luku oli ollut kekkosta, yya:ta, ddr, neuvostoliitto, taistolaiset yms. paskan vääristämää. Normaalius tuli Suomeen toden teolla vasta 80-luvulla. Oikeastaan 80-luku on vuosikymmen joka ei koskaan loppunut, hiljalleen hiipui pois, koska se oli luonnollinen olotila eikä ylhäältä pakotettu kuten kommunistinen 70-luku.
70-luvulla oli kaikki vapaampaa kuin 60/50-luvulla. Kaljaa kaupoissa, naiset sai mennä ilman miestä baariin, abortti vapautui, interrail jne. Kokoomuslaisetkaan ei enää kehdanneet haastaa kirjailijoita oikeuteen jumalanpilkasta. Sotaveteraaneja ei pilkattu, vaan he johtivat maata kaikkien puolueiden ja järjestöjen johtopaikoilla. Vapain vuosikymmen Suomen koko historiassa siihen mennessä.
Presidentti valittiin poikkeuslailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla kylläkin katsottiin Gremlinsiä, sitä ekaa, jossa tapahtumat jouluna. Eikä mitään ysärifilmiä..
ap En puhu siitä mitä kasarilla katsottiin, vaan siitä miten ihailevasti siihen suhtaudutaan nykyään. Monet nuorethan esimerkiksi ihailevat nykyään yli kaiken Reagania ja Thatcheria.
No miksi kirjoitit avaukseesi sitten ihan eri vuosikymmenen esimerkkejä? Tottakai virheesi korjataan ja siihen keskitytään.
Kulttuurinen vuosikymmen ei muutu hetkessä. Yksin kotona on kuvattu helmikuussa 90, joten käytännössä kaikki siinä esiintyvä on täyttä kasaria. MM-95 juhlissa Suomessa näkyi vielä Amerikan rautoja, golidzeja ja takatukkia, voisi väittää että täällä oli nähtävissä kasaria vielä monta vuotta tuon vuosikymmenen päättymisen jälkeenkin.
Miten -90-luku olisi kasaria????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla kylläkin katsottiin Gremlinsiä, sitä ekaa, jossa tapahtumat jouluna. Eikä mitään ysärifilmiä..
ap En puhu siitä mitä kasarilla katsottiin, vaan siitä miten ihailevasti siihen suhtaudutaan nykyään. Monet nuorethan esimerkiksi ihailevat nykyään yli kaiken Reagania ja Thatcheria.
No miksi kirjoitit avaukseesi sitten ihan eri vuosikymmenen esimerkkejä? Tottakai virheesi korjataan ja siihen keskitytään.
Kulttuurinen vuosikymmen ei muutu hetkessä. Yksin kotona on kuvattu helmikuussa 90, joten käytännössä kaikki siinä esiintyvä on täyttä kasaria. MM-95 juhlissa Suomessa näkyi vielä Amerikan rautoja, golidzeja ja takatukkia, voisi väittää että täällä oli nähtävissä kasaria vielä monta vuotta tuon vuosikymmenen päättymisen jälkeenkin.
Mitä helvetin golidzeja?
80-luvusta on tainnut tulla uusi 50-luku. Esim. kasarilla nuoret ihailivat 50-luvun Usaa, nyt ihaillaan 80-luvun Usaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitään ydinsotaa nyt ei ainakaan pelätty vitun vertaa. Oli ihan muut mietteet silloin. Korkeintaan joskus naureskeltiin, että alkaakohan kohta jytinä, heh heh.
Eikö? Muistan käyneeni rauhanmarsseilla. Pelko suurvaltojen välisestä ydinsodasta oli hyvinkin todellista.
Ehkä sä olit joku poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuntui silloin normaalilta ja nykyaikaiselta (sen ajan kriteereillä), ei miltään "kasarilta" jota sanaakaan ei ollut silloin käytössä. Kun koulukirjoissa oli kuvia 70-luvulta, niin niille naurettiin että onpa epämuodikkaita ihmisiä. Samoin käy 2010-luvulle tulevaisuudessa. Nyt jo voi sanoa muutamista ilmiöistä (esim. Cheek) että ne on takuuvarmoja naurunremakan aiheita tulevaisuuden nuorille.
Tavallaan näin mutta on asia niinkin, että 80-luvulla länsimaalaisuus tuli Suomeen. 70-luku oli ollut kekkosta, yya:ta, ddr, neuvostoliitto, taistolaiset yms. paskan vääristämää. Normaalius tuli Suomeen toden teolla vasta 80-luvulla. Oikeastaan 80-luku on vuosikymmen joka ei koskaan loppunut, hiljalleen hiipui pois, koska se oli luonnollinen olotila eikä ylhäältä pakotettu kuten kommunistinen 70-luku.
70-luvulla oli kaikki vapaampaa kuin 60/50-luvulla. Kaljaa kaupoissa, naiset sai mennä ilman miestä baariin, abortti vapautui, interrail jne. Kokoomuslaisetkaan ei enää kehdanneet haastaa kirjailijoita oikeuteen jumalanpilkasta. Sotaveteraaneja ei pilkattu, vaan he johtivat maata kaikkien puolueiden ja järjestöjen johtopaikoilla. Vapain vuosikymmen Suomen koko historiassa siihen mennessä.
Presidentti valittiin poikkeuslailla.
Kuten Ryti ja Mannerheim aikoinaan.
Tuskimpa. Ihmisellä on vaan ihmeellinen käsitys, jonka mukaan 80-luvulla ei julkaistu ollenkaan paskaa. Ainakin muoti oli 80-luvulla aivan hirveää.
Vierailija kirjoitti:
80-luvusta on tainnut tulla uusi 50-luku. Esim. kasarilla nuoret ihailivat 50-luvun Usaa, nyt ihaillaan 80-luvun Usaa.
Ai jaa. Onneks multa mennyt tämä ihailu ihan ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään ydinsotaa nyt ei ainakaan pelätty vitun vertaa. Oli ihan muut mietteet silloin. Korkeintaan joskus naureskeltiin, että alkaakohan kohta jytinä, heh heh.
Eikö? Muistan käyneeni rauhanmarsseilla. Pelko suurvaltojen välisestä ydinsodasta oli hyvinkin todellista.
Ehkä sä olit joku poikkeus.
Ei niillä marseilla pelätty. Siellä oltiin vaan sitä mieltä, että asevarustelu on älytöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään ydinsotaa nyt ei ainakaan pelätty vitun vertaa. Oli ihan muut mietteet silloin. Korkeintaan joskus naureskeltiin, että alkaakohan kohta jytinä, heh heh.
Eikö? Muistan käyneeni rauhanmarsseilla. Pelko suurvaltojen välisestä ydinsodasta oli hyvinkin todellista.
Ehkä sä olit joku poikkeus.
Rauhanmarsseilla? Ehkäpä hän ei ihaillut neuvostoliittoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuntui silloin normaalilta ja nykyaikaiselta (sen ajan kriteereillä), ei miltään "kasarilta" jota sanaakaan ei ollut silloin käytössä. Kun koulukirjoissa oli kuvia 70-luvulta, niin niille naurettiin että onpa epämuodikkaita ihmisiä. Samoin käy 2010-luvulle tulevaisuudessa. Nyt jo voi sanoa muutamista ilmiöistä (esim. Cheek) että ne on takuuvarmoja naurunremakan aiheita tulevaisuuden nuorille.
Tavallaan näin mutta on asia niinkin, että 80-luvulla länsimaalaisuus tuli Suomeen. 70-luku oli ollut kekkosta, yya:ta, ddr, neuvostoliitto, taistolaiset yms. paskan vääristämää. Normaalius tuli Suomeen toden teolla vasta 80-luvulla. Oikeastaan 80-luku on vuosikymmen joka ei koskaan loppunut, hiljalleen hiipui pois, koska se oli luonnollinen olotila eikä ylhäältä pakotettu kuten kommunistinen 70-luku.
70-luvulla oli kaikki vapaampaa kuin 60/50-luvulla. Kaljaa kaupoissa, naiset sai mennä ilman miestä baariin, abortti vapautui, interrail jne. Kokoomuslaisetkaan ei enää kehdanneet haastaa kirjailijoita oikeuteen jumalanpilkasta. Sotaveteraaneja ei pilkattu, vaan he johtivat maata kaikkien puolueiden ja järjestöjen johtopaikoilla. Vapain vuosikymmen Suomen koko historiassa siihen mennessä.
Jokaisella aikakaudella ja vuosikymmenellä on omat vapautensa. Niin oli myös 50- ja 60-luvuilla. Olutta sai tosiaan tavallisista kaupoista vuodesta 1969 ja varmasti naisten ravintoloissa käynti oli vapaampaa kuin ennen - tosin nykymenoon verrattuna hyvin vähäistä silloinkin.
Sotaveteraaneja alettiin kunnioittaa ja enemmän muistella vasta 80-luvulla.
70-luku oli monessa suhteessa poliittisen mädännäisyyden aikaa - niin kotimaan- kuin ulkomaanpolitiikassa. Suomessakin tehtiin lakialoitteita Neuvostoliiton kritisoimisen kieltämiseksi ja eräs sen aikainen opetusministeri ajoi venäjän kieltä pakolliseksi Suomen kouluihin.
Mutta paljon toki hyvääkin - tuolloin tehtiin mielestäni parhaat rockbiisit sekä elokuvat. Kestävät kuuntelemista ja katsomista vielä tänäänkin. Kertoo ehkä hyvin tämän ajan luovuudesta että suurinta hypetystä tehdään vuonna 1977 ensi-iltansa saaneen elokuvan uudelleenlämmittelystä....
Ei tuntunut enkä haluaisi sinne palata. Kylmä sota tarkoitti jatkuvaa idän ja lännen välistä uhittelua. Ydinsodan uhka oli ilmassa.
Vaatteet oli tosi kalliita ja ne mihin oli varaa oli rumia ja huonolaatuisia. Telkkarista tuli ohjelmaa vain illalla. Nykyaikaisia radiokanavia ei ollut ja nuorisomusiikkia kuuli vain tunnin viikossa tms. Pizza oli eksoottisinta ruokaa, muuten syötiin makkarakeittoa ja muuta perinteistä suomalaista ruokaa. Ei ollut hampurilaisketjuja tai kiinalaisia ravintoloita. Yhteyttä pidettiin lankapuhelimella ja kirjeillä. Yksityisiä asioita ei voinut puhua puhelimessa koska koko muu perhe kuunteli vieressä. Yleinen ilmapiiri oli ahdasmielinen, homoja kauhisteltiin ja sovinistinen ukkokulttuuri piti valtaa.