Voi jumalauta, odotan KOLMOSIA!!
Tämä selvisi itseasiassa jo vähän aikaa sitten, mutta vasta nyt saan aikaiseksi kirjoittaa asiasta palstalle...
Minä ja mieheni olemme todella, siis ihan todella pienituloisia. Meillä on ennestään juuri 3 vuotta täyttänyt poika, jonka sain alle 18-vuotiaana. Olemme siis hyvin nuoria. Talous on meillä jo nyt todella tiukkaa, joten kun meille selvisi, että olen raskaana, jouduimme paniikkiin (ja minun on pakko myöntää kyseen olleen omasta huolimattomuudestamme, sillä emme käyttäneet ehkäisyä).
Pian kuitenkin tulimme siihen tulokseen, että pidämme lapsen, vaikka joutuisimmekin laskemaan elintasoamme vielä enemmän. Minusta kun ei todellakaan ole aborttiin.
Ultrassa kuitenkin selvisi, että odotankin KOLMOSIA! Voitte kuvitella, millainen järkytys se meille oli. En muista kyseisestä ultrasta paljon mitään, sillä oloni muuttui hirveän epätodelliseksi ja purskahdin vain itkuun.
Aloimme harkita ensimmäistä kertaa mieheni kanssa tosissamme aborttia (se olisi vielä mahdollista kun viikkoja on alle 12). Me kun olemme oikeasti hyvin köyhiä, enkä tiedä riittäisivätkö voimamme hoitamaan neljää pientä lasta - kaiken lisäksi olemme vasta 19-vuotiaita!
Sitten kuitenkin tajusin, että en pystyisi aborttiin. Tiedän, ettei se ole murha, mutta en halua tehdä mitään, mitä voisin myöhemmällä iällä katua. Siksi aloimmekin harkita adoptiota. Voisimme esimerkiksi antaa kaksi vauvaa adoptioon ja pitää yhden - sillä kyllä minä vielä yhden lapsen kestäisin.
Aloin kuitenkin miettiä, olisiko liian julmaa pitää vain yksi lapsi? Jos kaksi muuta joskus 18 vuoden päästä ottaisivat yhteyttä, tuntuisiko se heistä epäreilulta, että heidät annettiin pois, ja yksi jäi äidin luokse? En osaa selittää tätä ajatustani tarkemmin, toivon, että kuitenkin ymmärsitte.
Viimeinen vaihtoehto olisi kaikkien pitäminen, mutta se tekisi meille todella tiukkaa, kun meillä ei edes ole kunnollista tukiverkkoa.
Siksi kysynkin, mitä meidän teidän mielestänne pitäisi tehdä (ja huom. asiattomat kommentit voi jättää pois, en todellakaan jaksa sellaisia tässä mielentilassa)?
Kommentit (104)
Käyttäjä515 kirjoitti:
Aborttia ja adoptiota katuu loppu-elämänsä.
Onnea odotukseen.
Mikä on väärin, koska on itse mokannut. Parempi porsia itselleen sijaiskärsijöitä.
Ootte tosi nuoria, mikä edtää teitä kouluttaurumasta niin saatte paremman elämäntason? Mies voi opiskella nyt ja sinä sit ku lapse on vähän isompia.
Kolmoset on aina shokki ja erityistilanne oli tulotaso tai ikä mikä hyvänsä. Oman kaupunkisi perhetyöstä saat takuulla hoitoapua, apu on ilmaista tai lähes ilmaista. Myös muita tukimuotoja löytyy. Kysele neuvolasta, pärjäätte kyllä!
Mä kans sitä mieltä, että ehdottomasti pidätte kaikki.
Ja sit tsemppaatte itsenne ylös köyhyydestä. Olette tosi nuoria ja köyhyys tuossa iässä on normaalia. Sen ei tarvitse missään nimessä jatkua loppuelämänne.
Kun lapset ovat pieniä, eivät vaadi loppujen lopuksi paljon rahaa. Ovat tyytyväisiä kunhan perustarpeet hoidetaan. Vaatteita, hoitotarvikkeita ja leluja saa helposti lahjoituksina tai halvalla kirppareilta. Vaipat ja ruuat hoituvat kutakuinkin lapsilisillä. Pienet eivät valita myöskään ahtaista asumisoloista.
Toki lapset hidastavat opiskeluja ja urakehitystä, mutta parin kolmen vuoden päästä lapset hoitoon ja molemmat opiskelee tai on töissä. Pienipalkkaiset työt molemmilla ei toki kannata, koska toisen palkka menisi neljän lapsen tarhamaksuihin... eli mielummin opiskelette ja koitatte edistyä elämässä.
Ottakaa myös huomioon että kolmosten raskauteen ja synnytykseen liittyy isoja riskejä. On oikeastaan mahdotonta että vauvat eivät tarvitsisi synnytyksen jälkeen sairaalahoitoa, sillä kenenkään kohtuun ei vaan mahdu kolmea täysiaikaista vauvaa. Tuleehan siinä se maksukatto kyllä jossain vaiheessa vastaan, mutta ei se ilmaista siltikään ole. Voitte joutua olemaan pitkäänkin sairaalassa.
Maksukatto on niin 700€/vuosi. Sen enempää ei mene sairaalamaksuihin vuodessa, mutta meillä kolmoset oli sairaalassa joulukuusta tammikuulle, joten piti maksaa 700€ molemmille vuosille.
Toisena vuonna sitten kuittasi kyllä kaikki poliklinikoden seurantakäynnit, nehän olisi ollut aina sitten noin 3x30€/yksi käynti, jos kaikilla aika. (Meillä kävivät silmäpolilla, sydänpolilla ja sitten 3kk:n välein vauvapolilla lääkärillä ja fyssarilla)
Jos olet facessa, kannattaa liittyä kolmosperheiden juttupaikkaan.
Meillä oli kyllä alussa aika paljon kuluja, ensin nuo sairaalamaksut, sitten erikoiskorvikkeet, kun piti olla keskosten erikoismaitoa, pinnasängyt, auton turvakaukalot, syöttötuolit, sitten jatkettavat sängyt, turvaistuimet autoon jne, mutta toki esim autoon liittyviä kuluja ei tule, jos ei ole autoa.
Nyt ovat jo päiväkodissa ja noin 600€ menee kuussa hoitomaksuihin, että päikkyaika kannattaisi tosiaan opiskella molempien, jos teillä on vielä opinnot kesken. Silloin hoitomaksut ei olisi niin isot.
Kaikilla asioilla on tapana järjestyä ap. Voimia teille! Onko sinulla hyviä ystäviä tai sukulaisia jotka voivat auttaa? Yritä saada lähipiiristä kaikki mahdollinen apu mitä voit saada. Mielestäni kolmosten saaminen on erittäin mielenkiintoista heh. Älä tee aborttia tai laita lapsia adoptioon. Vauvat ovat kolmoset jolloin heillä on ainutlaatuinen side toisiinsa joka voi mennä poikki heitä erottamalla. Samanlainen kuin kaksosilla. Vaikka tiedät että ajat tulevat olemaan kovat, vuosien päästä olen varma, että olet tyytyväinen ja iloinen siihen päätökseen, että päätit pitää lapset joka tapauksessa.Onnea !! :)
Jos ite oisin samassa tilanteessa abortin tekisin jos ei ole muutenkaan rahaa. Tukien varaan en haluis elämää rakentaa
Mahdollista on myös että kolmesta lapsesta sinulle jää se yksi. Tai ei yhtään. Riskit kolmosraskaudessa ovat isommat kuin tavallisessa. Siksi katso montako lasta lopulta syntyy. Ja et kykene antamaan osaa heistä pois jos olet yhden ajatellut pitää.
Elät alkuun tuilla, se on tuossa tilanteessa täysin ok. Sitten kun lapset ovat isompia, neljälle pienelle kannattaa jo ennemmin ottaa hoitaja kotiin kuin viedä tarhaan. Työmarkkinoillakin olet opiskeltuasi vahvoilla kun on selvää että lapset on jo tehty.
Hei! Onnea! Saat kyllä kaiken avun ja tuen urakkaanne. Kysy neuvolasta mitä apuja teidän kunnassa on tarjolla. Voitte saada toimeentulotukea ja avustusta lasten hankintoihin sekä konkreettista perhetyöntekijöiden apua. Esikoiselle päivähoitoa. Voitte käydä juttelemassa neuvolapsykologin tai sosiaalityöntekijän kanssa ennen lasten syntymää ja suunnitella miten pärjäätte. Vertaistuki olisi myös tärkeää. Tsemppiä odotukseen!
3 vuotias poika, jonka sait 18 vuotiaana ja nyt olet 19. Minkä laskuopin mukaan?
Kolmoset tulevat kyllä erittäin kalliiksi. Auto on pakko olla, eikä koko katraanne mahdu tavalliseen autoon. Tarvikkeita ei pysty kierrättämään vaan kaikki on hankittava erikseen. Suurimmat kustannukset ovat vasta tulossa: Neljän teini-ikäisen kulut ovat jo pari tonnia kuussa!
Käy siellä sosiaalitoimessa kysymässä millaiseen apuun sosiaalitoimi voi sitoutua. Päivittäistä apua ei ainakaan meidän kotikunnassa järjestyisi vaan suurimmaksi osaksi olisi selvittävä itse.
Vierailija kirjoitti:
3 vuotias poika, jonka sait 18 vuotiaana ja nyt olet 19. Minkä laskuopin mukaan?
Jos lukisit tarkemmin, niin huomaisit yhden pienen "alle" sanan aloitustekstissä ;)
Pienille saat kirpparilta vaatteet ym tosi edullisesti. Hankkikaa pakastin vaikka käytettynä huutonetistä tai torista. Tehkää vauvoille soseita sinne jo etukäteen niin säästätte, eikä tarvi kolmen kanssa kokkailla sitten.
Myös kierrätyskeskuksesta saatte edullisesti huonekaluja, sänkyjä ym. Kannattaa aloittaa hankinnat ajoissa niin ehditte. Kolmoset voi syntyä tosi aikaisilla viikoilla.
Olen kuullut että kunnalta saisi kotiapua kun on noin monta pientä. Myös pph kotiin sitten kun alat opiskella tai käydä töissä äitiysloman jälkeen.
Sossu ei varmaan teitäkään jätä pulaan. Tukia tuntuu riittävän maahanmuuttajillekin nimittäin.
Ihan pienten kanssa puuhiksi riittää niin edulliset jutut, että ehditte miehen kanssa kouluttautua ja saada työpaikat ennen kuin lapsenne ovat kouluikäisiä.
Ainut vaihtoehto on että kaikki adoptioon. Kyllä muutkin ihmiset ymmärtävät, että pitävät heidät sitten yhdessä.
Mut sitte kanssa piuhat solmuun jommalta kummalta, muuten ollaan samassa tilanteessa joka toinen vuosi.
On se kumma, kun ei ekasta lapsesta opittu. Juu, ehkäisy petti ja sen vuoksi ei nytten käytetty ollenkaan..
Sehän se vasta olisikin kivaa: kaikki tavarat pyydettävä sossusta, lasten harrastukset sossusta, lukiokirjat sossusta, joululahjat keräyksistä, soittoa iltapäivälehtiin, että ihmiset lahjottaa rahaa perheen ainoaan lomamatkaan ikinä..
Entä jos kuolet synnytykseen ja isä jää yksin pienen lapsen ja kolmen keskosen kanssa? Sossuun vaan? Kyllä muut ihmiset huolehtii ja maksaa kaiken?
Nyky-yhteiskunnassahan te rikastuisitte kun synnyttäisitte nuo lapset. 4 lapsen perheet saa törkeenä tukia. Paras olisi vielä kun eroaisit näennäisesti miehestä ja jäisit yh:ksi. Mies vaikka muuttaisi vanhemmilleen asumaan kirjoilla. Oikeasti asuisitte kuitenkin yhdessä ja sinä nostaisit kaikki yh + kodinhoidon + asumisyuet jotka 4 lapsen voimin tekisi sulle reippaasti yli 2000€/kk, jonka lisäksi saisitte vielä miehesi tuet/palkat. Ei teillä hätää ole, yksinasuvat ilman lapsia ovat teitä paljon tiukemmilla vaikka töissä kävisivät.
Onnea ap!
Varmasti tulee olemaan rankkaakin, mutta lapset ovat kuitenkin Lahja, kaikki eivät lapsia saa.
Yhteiskunnan tarjoama apu ja rahalliset tuet ovat olemassa juuri siksi, että niihin voi tarvittaessa turvautua. Jos täytät kriteerit tukeen, olet siihen oikeutettu, eikä tuen käytöstä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.
Tsemppiä ja voimia! Lämpimin halauksin ja ajatuksin <3
Miksi jauhat ap koko ajan siitä, että olette köyhiä? Ehkä nyt olette, mutta ette kai loppuelämäänne aio olla, noin nuoret? Teillä on koko elämä edessä ja aikaa opiskella ihan mitä vaan, älkää jääkö sinne köyhyyteen! Kolmoset vievät alkuun aikaa, mutta sitten opiskelemaan, molemmat!
Aborttia ja adoptiota katuu loppu-elämänsä.
Onnea odotukseen.