Johtaako puhe toisen rajoista siihen, että jäädään sinkuiksi?
Ennenhän ei tällaisista puhuttu ja ihmisen käteen saattoi tarttua, tai vaikka halata, jos tunsi tilanteen oikeaksi.
Nyt pitää miettiä, missä menee toisen ihmisen rajat, kiertää metrin päästä ja puhua vain täysin välttämätömät asiat, varmuuden vuoksi. Elämästä on tullut kaavamaista ja tunteetonta. Ihmiset ei häirintäsyytteiden pelossa uskalla osoittaa mitään tunnetta - tai ainakaan positiivista tunnetta, kuten hyväksyntää, kiintymystä tai kiitollisuutta.
Kommentit (5)
Ap nyt on vähän mustavalkoista ajattelua. Totta se on, että tämä päivänä ollaan tarkempia rajoista, mutta ei se tarkoita tuollaista kankeutta. Ehkä pitää olla vain enemmän pelisilmää sosiaalisissa tilanteissa, eli lukea tilannetta ja arvioida, onko sopiva koskettaa tms.
Ihan paskaa toi aloitus. Normaali ihminen ymmärtää toisen rajoja, ei niitä tarvitse ratakiskosra vääntää. Sitten nämä jotka eivät ymmärrä, eivät ymmärrä vaikka mitä ratakiskoa väännettäisiin. Eli heille on normaalia käydä vieraisiinkin ihmisiin käsiksi. Ei se ole mitään kiintymyksen osoittamista! Moni nainen on joutunut kouristuksi ihan ventovieraan taholta. Eli näköjään aika monella on rajat hukassa. Rajoista on pakko puhua, kun aika paljon löytyy ihmisiä edelleen, joilla on käytöstavat ihan lapsen tasolla. Jos ei tällaisia asioita hahmota yhtään, kannattaakin pysyä sinkkuna. 😀
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Ap nyt on vähän mustavalkoista ajattelua. Totta se on, että tämä päivänä ollaan tarkempia rajoista, mutta ei se tarkoita tuollaista kankeutta. Ehkä pitää olla vain enemmän pelisilmää sosiaalisissa tilanteissa, eli lukea tilannetta ja arvioida, onko sopiva koskettaa tms.
Hirveän yksilöllistä, miten kukin tilanteet lukee. Usein ei ole aikaa jäädä pohdiskelemaan rajojen sijaintia, esimerkiksi töissä.
ap
On kai sitä hämmentynyt, kun ennen sai likistellä, hiplata ja tulla iholle ilman että toinen kehtaisi alkaa kieltämään. Tuollainen käytös ei ole koskaan ollut ok, nyt siitä vaan uskalletaan jo sanoa!
Ymmärrän, että suomalaisessa kulttuurissa miesten on vaikea ilmaista tunteitaan sanoilla, sitä eivät ole aiemmat sukupolvet paljoa tehneet ja on opittu vaikenemaan! Itse arvostaisin kuitenkin suoraa lähestymistä, ei kiertoilmaisuja tai salamyhkäisyyttä. Eli kysy vaan rohkeasti heti ensialkuun: sopisiko pieni teerenpeli? Jos ei, jätä rauhaan. Jos kyllä, baana on vapaa. Mutta tällöinkään ei mennä heti iholle, vaan lämmitellään rauhassa ja totutellaan toisen läsnäoloon.
Seksuaalisuus on kielletty. Tai sen täytyy olla täysin tasa-arvoista tai sitten sellaista, että nainen johtaa. Olen itse nainen ja mut sytyttää miehen aloitteellisuus ja röyhkeys, ja nimenomaan kosketus. Kyllä ennen oli helpompaa sekä löytää seksiseuraa puhtaaseen ilotteluun että seurustella. Kaikki perustuu kemioihin, kosketukseen. (Ei, tässä ei nyt puhuta raiskauksesta, mikä on rikos. eikä ahdistelusta. vaan kehon kielestä jota ei enää saa olla tai se saa olla vain tietynlaista, naisjohtoista tai tasa-arvoista, eli kahden toisiinsa tutustuvan ihmisen kehonkielestä on kielletty puolet sanoista.)