Miten narsistipuolisosi syyllisti ja haukkui sinua?

vaatteet joita halusin ostaa, olivat kuulemma turhia enkä tarvitse niitä.. en ostanut.. sama kävi monen muun asian kohdalla.. hän tiesi mitä en tarvitse..

Olin koirantappaja. Tilannehan meni niin että riidan päätteeksi mies ajoi kännissä äidilleen, otti koiran mukaan ja kun avasi auton oven pihassa, koira juoksi auton alle. Mies tosissaan piti minua yksinään syyllisenä. Koskaan ei nähnyt itsessään vikaa. Minä join muka liikaa kun kävin tyttöjen kanssa ulkona. Soitteli jatkuvasti perään. Epäili että petän. Säälin sitä naista joka joutuu tämän miehen kanssa elämään. Ai niin, 8kk kun oltiin seurusteltu, hänen eksä soittaa että on synnyttänyt miehen lapsen. Miehen sanojen mukaan kaikki seuraavat jäänkö silti miehen rinnalle. No en jäänyt, eikä johtunut lapsesta! Sen ajan kun saisi pyyhittyä pois elämästä. T. Nyt onnellinen

En usko mieheni olevan narsisti, mutta on itsekeskeisiä piirteitä ja harrastaa henkistä väkivaltaa. Eli parisuhdeväkivaltaa harrastava voi vaikka tappaa toisen, vaikka ei narsisti olisikaan, siksi on harhaanjohtavaa puhua vain narsisteista ikäänkuin he olisivat ainoita pahoja ihmisiä. Ulkomailla on termi abuse, mikä on osuvampi.

No mies siis arvostelee ja kritisoi minua, yrittää muuttaa minua, haluaa olla aina oikeassa eli minä väärässä, pienissä ristiriidoissa haluaa voittaa niin, että "iskee" henkisesti siis kaiken aina moninkerroin pahemmin kuin mikä olisi mitenkään kohtuullista. pitäö itseään täydellisenä ja minua vajavaisena. kontrolloin pukeutumista, hiuksia jne ulkonäköä sekä käyttäytymistä.

Alkoi tällaiseksi vasta häiden jälkeen. Olen lukenut, että narsistin ja parisuhdeväkivaltatyypin erottaa siitä, että narsisti on sairas monia kohtaan mm työelämässä ongelmia joidenkin ihmisten kanssa ja ystäväpiirissä. Jälkimmäinen on ikävä vain puolisoa kohtaan salassa.

sanoi että olisin kauniimpi jos laihduttaisin..

"Sinne meet persettäs pyörittämään vaikket pysty edes sikiämään". Olin lähdössä työkavereiden kanssa ulos syömään, ja kyllä, oli juuri selvinnyt että lapsettomuutemme syy on minussa. Hyvä kun en saanut sille kahjulle lapsia, IVH-hoidolla sain myöhemmin lapsen fiksumman miehen kanssa...

Lisäksi sanoi minua usein huoraksi (yksi suhde ennen häntä) ja läskiperseeksi. ( 168/ 57 ja ei, pepussani ei ollut läskiä...) 

Kirjoitin pitkän jutun siitä mitä narsistimies on minulle sanonut ja tehnyt, mutta kun oikoluin tekstin, niin tuli niin kamalan typerä ja huono olo. Riittää varmaan,kun kerron että mies vei minulta ystävät, terveyden ja itsetunnon. Miehen ei tarvinnut käyttää minuun kuin lievää fyysistä väkivaltaa aluksi, niin hän tiesi että olen alistettu ja minut saa hiljaiseksi eleillä.

Narsismia on niin monenlaista ja tasoista ja tosiaan väkivaltatilanteissa ja liitossa ollessa kuvaavampi sana usein olisi tuo abuse, jonka 95 mainitsi.

Omalla kohdallani narsismi onneksi on ollut todella, todella lievää, vaikka sitä kuitenkin oli. Miehen mielestä olin aina vähän liiankin paksu ja minun pitäisi katsoa syömisiäni. Olin seurustelumme alusta asti lihava, lihosin hänen kanssaan seurustellessa noin 30 kiloa, sillä omaksuin hänen napostelevat elämäntapansa.

Lisäksi näytin kaikissa lempivaatteissani aina vaan läskiltä. Käytän paljon mekkoja, hameita ja muita oikeasti tositosi kivoja vaatteita, joita ihmiset usein kehuvat. Miehelle olin kuitenkin aina "liian näyttävä" tai "et minkään näköinen."

Mies ei juuri liiemmin arvostanut minua suhteessamme, olin itsestäänselvyys ja pakollinen paha. Kun nyt vihdoin jätin joulukuun alussa 6 vuoden seurustelun jälkeen, hän on olevinaan niin rakastava ja sydän särkyneenä. Kuulemma kuolee mieluummin, tappaa itsensä jos ei saa minua takaisin. Tilanne on suorastaan kliseinen.

Itkettää lukea näitä..

"Valehteleva lutka". Tämä on oikeastaan ainoa kerta kun suoraan haukkunut ja tosiaan paljastui että tässäkin kohtaa puhui itsestään ja omista teoistaan. Sitä se oli koko ajan. Kaikki mitä hän itse teki, käänsi minun teoiksi ja valitti näistä minulle. Kaikki oli aina minun syytä, vaikka olisi itse iskenyt vasaralla sormeen, aivan kaikki! Mikään ei riittänyt. Mitä kovemmin tein töitä, sitä enempi vaati ja antoi ymmärtää miten laiska ja saamaton olen. Oli huvittunut minun vaatteista ja ulkonäöstä, mutta muilla naisilla samanlaiset saattoivatkin olla upeat. Ja sitä mukaa kun näitä vaihdoin, muuttui hänen mieltymykset. Ei mitään kykyä kuulla mitä puhun ja äärimmäisen huono muisti.. Monet kerrat olin yrittänyt selvittää tilannetta ihan fiksuilla jutuilla, hän oli vaan ivallinen siitä miten tyhmä voin olla ja kuitenkin saattoi parin päivän päästä tulla kertomaan tismalleen samat asiat mitä olin sanonut. Oli kuullut ne muka ystävättäreltään, joka on niin älykäs ja näkee niin paljon paremmin mikä suhteessamma (siis minussa) on vikana.

pyöristyttävää.

miten kukaan voi olla noin julma...

läpsi perseelle ja sanoi että ajattelee pannessaan minua angelina jolieta, parempi että pysyn selin häneen..

ootteko tosissanne :DD

Oli mitä oli, mutta kuka haluaa jakaa elämänsä sellaisen ihmisen kanssa, joka heijastaa omat sisäiset ja ulkoiset ongelmansa aina muihin ihmisiin, eniten varmaan läheisiin, tai saattaa löytää ulkopuolistakin helppoa kiusattavaa. Yhteiskunnallisesti tämä ilmenee varmaan niinkin, että erilaiset syrjimis- ja kiusaamisongelmat eivät tahdo (nimenomaan) millään vähentyä, vaan keskustelu junnaa paikallaan, aloitettiin se miten vuosien kuluessa monta kertaa tahansa. Siis ainakin, jos kaikilta kysytään - parempi tehdä päätöksiä järkiporukalla.

bumbb

Vierailija kirjoitti:

Oli mitä oli, mutta kuka haluaa jakaa elämänsä sellaisen ihmisen kanssa, joka heijastaa omat sisäiset ja ulkoiset ongelmansa aina muihin ihmisiin, eniten varmaan läheisiin, tai saattaa löytää ulkopuolistakin helppoa kiusattavaa. Yhteiskunnallisesti tämä ilmenee varmaan niinkin, että erilaiset syrjimis- ja kiusaamisongelmat eivät tahdo (nimenomaan) millään vähentyä, vaan keskustelu junnaa paikallaan, aloitettiin se miten vuosien kuluessa monta kertaa tahansa. Siis ainakin, jos kaikilta kysytään - parempi tehdä päätöksiä järkiporukalla.

Koska lopulta se mitä mies minusta sanoo muuttuu omassakin mielessäni totuudeksi.

p

teet loistavia pullia,mutta voisit olla itse syömättä niitä.. olet kulta vähän lihonut.

Jospa ihan mielikuvitustasolla vaihtaisitte roolit toisin päin eli heti kun tulisitte kotiin ollen pahalla tuulella, huomauttaisitte ensimmäisenä mieleen tulevasta asiasta oikein hyökkäävällä ja äkäisellä tyylillä, ja siitä olisi helppo jatkaa eli kaikki toisen kommentit käännettäisiin tätä itseä vastaan. Huomaisitte, miten helppoa se on pikkulapsellekin. Nää on todella niin kliseisiä kuvioita, hankkikaa itsellenne vertaistukea ja tehkää oikeita johtopäätöksiä. Turha tuhlata aikaa ja itsetuntoa krooniseen myrkynkylväjään. Voihan hänelle toivottaa hyvää jatkoa.

Menetin ystäväni ja melkein perheenkin narsistin kanssa seurustellessa. Ahdistui jos liikuin muiden kanssa, ahdistui jos muutin vaikka hiusväriä tai ostin vaatteen joka ei ollut ns normaalia tyyliäni. Loukkaantui jos tykkäsin vaikka samasta musiikista kuin hän. Nauroi avoimesti pari kertaa kun näki minut alasti. Jos uskaltauduin suuttumaan hänen käytökseensä, hyvitti käytöstään lahjoilla ja jatkoi huonoa kohtelua kun lepyin. Kun eron aika tuli, uhkasi tappaa itsensä. Olin niin poikki että itku ja uhkailu eivät enää hetkauttaneet, joten hän kertoi kamalia asioita minusta perheelleen. Olin kuulema hakannut häntä ja MINÄ olin tahallani vienyt hänen ystävänsä jne. Sai perheen uskomaan aivan sairaita tarinoita, joten tuskallisen eron lisäksi sain kuunnella tappouhkauksia hänen veljeltään.. Tästä on kohta 3 vuotta. En vieläkään halua nähdä koko ihmistä edes kuvissa, vaan mieleni tekisi oksentaa. Onneksi perhe ja ystävät ovat olemassa. En olisi selvinnyt yksin.