Minkä ikäisenä on noloa mennä vielä vanhemmilleen joulupöytään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen yksi sellainen vanhempi, joka haluaisi, että lapset muodostaisivat ihan omat jouluperinteensä eivätkä roikkusi vanhemmissaan niin, että tosiaan aikuiset lapset, joilla on omakin perhe, vuorottelevat jouluina vanhempiensa (ja myös eronneiden vanhempiensa luona kuin yhteishuoltajuusperheiden pikkulapset) eli reissaavat kaikki joulut omien lastensa kanssa milloin minkäkin vanhemman luo eivätkä näin koskaan pääse muodostamaan omia jouluperinteitään. Minä vanhempana haluaisin oman rauhallisen joulun puolisoni kanssa, kun vihdoin olemme saaneet jälkikasvun siihen ikään, että osaavat halutessaan järjestää joulunsa itsekin, mutta kun ei. On niin helppoa tulla pariksi yöksi sillä verukkeella, että on muka kiva olla yhdessä. Ei minusta, joka ei osaa oikein nukkua eikä olla kotona vapaasti, varsinkin kun on mukana yöllä herääviä pikkulapsiakin ja pienet tilat. Eikä se ruokapöytäkään niin kovin iso ole, mutta silti olisin tyytyväisempi, jos kävisivät vain syömässä tai kahvilla ja sitten omaan kotiin omaa joulua viettämään.

 

Tää tekee mut niin surulliseksi. Millainen on sellainen vanhempi, joka ei halua viettää joulua perheensä kanssa? Tottakai aikuiset ihmiset osallistuvat järjestelyihin! Ei kai kukaan aikuinen ole niin pölö, että tulee vaan toisten nurkkiin pyörimään ja syömään ruuat ilman että laittaa itse tikkua ristiin?

 

Mulla tulee paha mieli jotenkin tän palstan ihmisistä. Lapsen pitäisi muuttaa pois kotoa heti kun 18-v. ja sitten ei enää vaivata vanhempiaan. Lapsenlapet ovat riesaja kivat ja läheiset välit vanhempiinsa omaava aikuinen on napanuoralla kiinni vielä äidissä, eikä osaa olla itsenäinen. Todella kylmää touhua. Mun mielestä läheisiä ihmisiä ei voi olla liikaa. Pitäisi varmaan olla syntynyt johonkin perhekeskeisempään kulttuuriin. 

 

 

Samaa mietin. Itse olen kaiken lisäksi lapseton sinkku, joten mulla ei edes ole muuta perhettä kuin vanhemmat ja sisarukset...

Me mennään joka vuosi minun vanhemmilleni. Olemme siis loisia (vaikka toki kysymmekin etukäteen mitä voimme tuoda mukanamme). Tämä on joululoisiminen ilmeisesti periytyvää, koska omassa lapsuudessani söimme jouluaterian mummolassa aina siihen asti kunnes mummosta tuli oikeasti vanha ja raihnainen.

Myös suurin osa sukuani tulee minun vanhemmilleni jouluna, ovatko myös he säälittäviä vai ainoastaan minä kun menen omien vanhempieni joulupöytään?

Sitten kun omat lapseni ovat aikuisia, niin toivon että heistäkin tulee jouluna loisivia vapaamatkustajia, että saan edes sen kerran vuodessa pitää huolta ja hössöttää. Ja ihan oikeasti, mieluummin laitan niitä joulupöperöitä eläkepäivinä kuin nyt ruuhkavuosien aikana.

Pakko huomauttaa:

Vierailija kirjoitti:

No onneksi sä kirjoitit tämän avauksen tänne! Nyt me kaikki muut tiedetään, miten pitää olla. Sä oot kyllä todellinen arvojohtaja. Mitä jos yrittäisit saada laajempaakin näkyvyyttä ihan perinteisissä medioissa? Tälläkin hetkellä joku harhaanjohdettu sielu saattaa kuvitella, että on ihan ok mennä omien vanhempiensa luo jouluksi, vaikka itse on jo perheellinen. Sun täytyy kyllä kertoa kaikille, että on luonnollista lopettaa jouluvierailut vanhempiensa luona siihen paikkaan, kun oma lapsi syntyy. Olet varmastikin biologi, kun noin hienosti osasit argumentoida?

Tuossahan ei varmasti ollut yhtään sarkasmia, luulen.

Siis voi vittu. Jouluna ja muulloinkin mennään kylään olemaan yhdessä. Ei ole kenenkään velvollisuus kutsua ketään joulupöytään. Jos joku, vanhempi tai nuorempi, haluaa kutsua jotakuta syömään, niin siitä vaan.

Mun mielestä on outoa, jos ei vanhempiensa luokse kehtaa jouluna mennä.

Jos vanhemmat pystyy ja haluaa kokkailla niin en koe minkään iän olevan hävettävä. 

mutta missä on ne puolison vanhemmat, minun Äitini, minun Mummoni, tottakai Tytär tahtoo mennä sukunsa luo jouluna?   Miesten äidit suotta odottavat edes joulukorttia?

Lapsenlapseni tulivat kouluikään, he olivat alkaneet vaatia, että ollaan kotona joulu, niinkuin muutkin.  Ei mennä aina mummoloihin.   Niinpä he ovat nyt luoneet "oman joulun"  ja jouluaaton.  Joulunpyhinä me lähellä olevat isovanhemmat tapaamme heitä, lapset ovat ehkä jonkun arkipäivän yökylässä, kun vanhemmat ovat töissä.     Usean sadan kilometrin päässä olevilla isovanhemmilla käyvät kesäisin ja "pitkinä viikonloppuina."  Ja samoin lapset ovat siellä sitten vierailuilla lomillaan. 

ymmärrän täysin, lasten on aika itsenäistyä, luoda omille lapsilleen koti  ja perinteet. 

Vierailija kirjoitti:

mutta missä on ne puolison vanhemmat, minun Äitini, minun Mummoni, tottakai Tytär tahtoo mennä sukunsa luo jouluna?   Miesten äidit suotta odottavat edes joulukorttia?

 

Lapsenlapseni tulivat kouluikään, he olivat alkaneet vaatia, että ollaan kotona joulu, niinkuin muutkin.  Ei mennä aina mummoloihin.   Niinpä he ovat nyt luoneet "oman joulun"  ja jouluaaton.  Joulunpyhinä me lähellä olevat isovanhemmat tapaamme heitä, lapset ovat ehkä jonkun arkipäivän yökylässä, kun vanhemmat ovat töissä.     Usean sadan kilometrin päässä olevilla isovanhemmilla käyvät kesäisin ja "pitkinä viikonloppuina."  Ja samoin lapset ovat siellä sitten vierailuilla lomillaan. 

 

ymmärrän täysin, lasten on aika itsenäistyä, luoda omille lapsilleen koti  ja perinteet. 

 

 

Näinhän se on. Monet perheelliset tässäkin keskustelussa ovat kertoneet, että menevät vanhempiensa tai jopa isovanhempiensa luokse, koska niin on tehty aina. Minäkin kysyn, eikö miehen vanhemmilla ole samanlaista oikeutta saada lapsenlapsiaan jouluksi, jos näin haluaisivat?

Kyllä se näköjään on niin, että kun on pariuduttu, niin miehen vanhempien luona ollaan appivanhempien nurkissa, eikä ole kivaa. Miehet taas joutuvat menemään appivanhempiensa luo, vaikka siellä ei niin kivaa olisikaan, mutta valitus pois, koska vaimo määrää.

onkohan liian aikaista pariutua, jos kokee kotityöt (ruoan väsäämisen) liian vaikeaksi?   Toki kylässä pitää käydä ja joulunakin voi olla, sehän riippuu siitä, miten aidosti apet ja anopit jaksavat ison porukan ja hälinän.

Ja sen kokkaamisen. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen ap:n saamia alapeukkuja, sillä minustakin on ihmisiltä noloa aikuisena vielä taantua lapsen asteelle omien vanhempien seurassa. Köyhänä opiskelijana on ehkä vielä täysi-ikäisenäkin ok mennä vanhemmille syömään, mutta silloinkin kuuluu kyllä auttaa ruoan valmistuksessa ja siivouksessa, eikä vaan käydä valmiissa pöydässä istumassa. Sen jälkeen kun siirtyy työelämään eikä ole enää taloudellisessa mielessä alisteisessa asemassa, kuuluu jo osallistua täysivaltaisesti sen ruoankin hankintaan ja/tai kutsua vastavuoroisesti vanhemmat omaan kotiin syömään. 

Ilmeisesti näitä vanhempiaan kuppaavia on iso osa ihmisistä, kun noin hirveän hyökkääviä vastauksia olet ap saanut... 

Kuka tässä on valmiiseen pöytään menosta puhunut, kyllä ap mun mielestä tuomitsi kokonaan joulun vieton vanhempien luona. Mä olen vaihtelevasti joko vanhemmillani tai kotona, riippuu ihan fiiliksestä. Jos olen vanhemmillani, niin kuin tänä vuonna, osallistun tietysti ruoan valmistamiseen, siivoamiseen yms. Rahallisesti en osallistu, koska äidilläni ei ole tapana periä syömävierailta maksua.

Vierailija kirjoitti:

mutta missä on ne puolison vanhemmat, minun Äitini, minun Mummoni, tottakai Tytär tahtoo mennä sukunsa luo jouluna?   Miesten äidit suotta odottavat edes joulukorttia?

 

Lapsenlapseni tulivat kouluikään, he olivat alkaneet vaatia, että ollaan kotona joulu, niinkuin muutkin.  Ei mennä aina mummoloihin.   Niinpä he ovat nyt luoneet "oman joulun"  ja jouluaaton.  Joulunpyhinä me lähellä olevat isovanhemmat tapaamme heitä, lapset ovat ehkä jonkun arkipäivän yökylässä, kun vanhemmat ovat töissä.     Usean sadan kilometrin päässä olevilla isovanhemmilla käyvät kesäisin ja "pitkinä viikonloppuina."  Ja samoin lapset ovat siellä sitten vierailuilla lomillaan. 

 

ymmärrän täysin, lasten on aika itsenäistyä, luoda omille lapsilleen koti  ja perinteet. 

 

 

Mieheni vanhemmat tulevat meille ja tuovat osan ruuista tullessaan. Aiemmin oltiin heillä, mutta todettiin jossain vaiheessa että kahden aikuisen on helpompi liikkua kuin lapsiperheen.

Omien vanhempieni joulupöytään en menisi vaikka maksettaisiin, eivätkä hekään ole meille tervetulleita.

Meidän suvussa on toisella puolella tuota alapeukutus sakkia ja toisella sitten sitä että mummo kutsutaan valmiseen pöytään passattaviksi sakkia. Itse pidän mielekkäänä jälkimmäistä. Oli kivat ja rennot lapsuuden joulut, kun luotiin isän äidin ja sisarusten kanssa oma joulu ja sen perinteet. Mummi ja vaari tulivat aina vuoro jouluin vanhempieni ja setien ja tätien välillä katsomaan lapsenlapsia. Vanhemmilta olen oppinut, että vahnuksia pidetään hyvänä, suuressa arvossa ja jossain vaiheessa ikää ei ole soveliasta odottaa että raskaita tehtäviä laitettaisiin heidän vastuulleen.

Toisella puolella sitten ne "kotiäiti" mummo joka haluaa passata ja laittaa ruokaa koko suvulle. Itse koen vain ahdistavana sen, että niin vanhan pitää kaikki sukulaiset kestitä. Kyllä siinä huomasi että paloivat patterit loppuun, vaikka yrittää auttaa. Ei joulu tunnu joululta silloin ja suurin osa lapsuuteni jouluista olikin vain ensimmäisella tavalla onneksi.

Itsekin aijon laittaa parasta pöytään omille vanhemmilleni, viimeistään sitten kun oman perheen saan.   

Kyllä minä ja siskoni (molemmat 30+, ei lapsia) mennään vanhemmille jouluksi.. ihan itsestäänselvyys. Isä tekee kaikki ruuat.. autetaan jos tarvis, mutta yleensä ei ole. En edes voisi kuvitella, että veisimme sinne mitään ruokaa mukanamme.. lahjat toki on. Porukat naurais meidät varmaan ulos, jos toisiamme omia ruokia mukana.. hiton outoa olis!! Mutta kaikki perheet erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen ap:n saamia alapeukkuja, sillä minustakin on ihmisiltä noloa aikuisena vielä taantua lapsen asteelle omien vanhempien seurassa. Köyhänä opiskelijana on ehkä vielä täysi-ikäisenäkin ok mennä vanhemmille syömään, mutta silloinkin kuuluu kyllä auttaa ruoan valmistuksessa ja siivouksessa, eikä vaan käydä valmiissa pöydässä istumassa. Sen jälkeen kun siirtyy työelämään eikä ole enää taloudellisessa mielessä alisteisessa asemassa, kuuluu jo osallistua täysivaltaisesti sen ruoankin hankintaan ja/tai kutsua vastavuoroisesti vanhemmat omaan kotiin syömään. 

Ilmeisesti näitä vanhempiaan kuppaavia on iso osa ihmisistä, kun noin hirveän hyökkääviä vastauksia olet ap saanut... 

Kuka tässä on valmiiseen pöytään menosta puhunut, kyllä ap mun mielestä tuomitsi kokonaan joulun vieton vanhempien luona. Mä olen vaihtelevasti joko vanhemmillani tai kotona, riippuu ihan fiiliksestä. Jos olen vanhemmillani, niin kuin tänä vuonna, osallistun tietysti ruoan valmistamiseen, siivoamiseen yms. Rahallisesti en osallistu, koska äidilläni ei ole tapana periä syömävierailta maksua.

Ymmärsit väärin alkuperäisen kysymyksen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ja siskoni (molemmat 30+, ei lapsia) mennään vanhemmille jouluksi.. ihan itsestäänselvyys. Isä tekee kaikki ruuat.. autetaan jos tarvis, mutta yleensä ei ole. En edes voisi kuvitella, että veisimme sinne mitään ruokaa mukanamme.. lahjat toki on. Porukat naurais meidät varmaan ulos, jos toisiamme omia ruokia mukana.. hiton outoa olis!! Mutta kaikki perheet erilaisia.

Selvästi olet siis edelleen lapsen asemassa vanhempiesi silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt kun jotkut ystäväni edelleen nelikymppisinä perheellisinä naisina menevät jouluksi lapsuudenkotiinsa valmiiden patojen äärelle. Olen itse esikoisvauvan syntymästä alkaen pitänyt luonnollisena että isovanhemmat tulevat meille jouluna, jos haluavat tulla. En itse edes haluaisi olla jouluna muualla kuin kotona. Mutta ilmeisesti joillakin jää lapsenrooli päälle vaikka saavatkin omia lapsia?

80-vuotiaat isovanhempani menevät vieläkin tänä jouluna 98-vuotiaan isomummini joulupatojen äärelle, kuten koko muukin perhe. Iiks, kuinka noloa!

Jäin leikkimään mielessäni ajatuksella, että tämän kirjoittajan suvussa kaikki ovat saaneet lapsia suunnilleen yhtä nuorina kuin hänen isomumminsa. Isomummi on 98 vuotta, isovanhemmat 80 vuotta, vanhemmat 60 vuotta, kirjoittaja 40 vuotta, hänen lapsensa 20 vuotta ja näin ollen hän on juuri saanut ensimmäisen lapsenlapsensa - on siinä isomummilla ruokittavaa :)

Jotkut ihmiset taas voivat loukkaantua siitä, että jouluvieraat tuovat omia ruokiaan - että eikö minun laittamat tarjoilut muka kelpaa?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ja siskoni (molemmat 30+, ei lapsia) mennään vanhemmille jouluksi.. ihan itsestäänselvyys. Isä tekee kaikki ruuat.. autetaan jos tarvis, mutta yleensä ei ole. En edes voisi kuvitella, että veisimme sinne mitään ruokaa mukanamme.. lahjat toki on. Porukat naurais meidät varmaan ulos, jos toisiamme omia ruokia mukana.. hiton outoa olis!! Mutta kaikki perheet erilaisia.

Selvästi olet siis edelleen lapsen asemassa vanhempiesi silmissä.

Eiköhän me olla heidän lapsia ihan hamaan loppuun asti..

Vierailija kirjoitti:

Olen aivan varma, että pari, kolme vuotta nämä vanhemmilleen/anoppilaan jouluiksi menijät jaksaisivat järjestää sukujouluja omassa kodissaan. Aivan varma! On helppo puolustaa perinnettä, johon menee vieraana. Ette jaksaisi järkätä kymmenelle, kahdellekymmenelle tai vielä isommalla joukolle joulua kuin kerran ja menisitte lakkoon :D :D

Mikä siinä joulun laittamisessa on vaikeaa? Minä laitoin isolle porukalle joulua (miehen suku tuli meille syömään) monta vuotta. Ostin lohen, kinkun, laatikot, rosollin ja muuta tilpehööriä. Lämmitin ne ja katoin miehen kanssa pöydän ja asettelin ruoat pöytään. En oikein näe siinä mitään erityisen raskasta. Keittelin jälkiruoaksi kahvit ja tarjosin tortut ja piparit ja ostettua joulukakkua yms.

Nyt olemme käyneet äitini luona, kun äiti jäi leskeksi 10 vuotta sitten. Vasta 82 vuotiaana hän sanoi, että nyt pidetään nyyttärit, kun tuo lonkka ei kestä enää keittiössä seisomista. Eli olemme nyt pari vuotta laittaneet äidillemme joulun.

Ja ikää minulla on 52v

Meillä joulu ja muut perhejuhlat on nimenomaan perhejuhlia. Mulle ei tulisi mieleenkään viettää joulua yksin kotona vain omien lasten kanssa (joita ei vielä ole). Meillä on jouluna isovanhemmista lähtien kaikki yhdessä. Samoin miehen perheellä. Nykyisin jouluaatto kahdessa paikassa ja joulupäivä ja tapaninpäivä per perhe. Tietysti osallistutaan ruokien tekoon. Isoäitiä ei enää ole, mutta isoisän luokse kaikki mennään silti. Hän paistaa kinkun.

Useat täällä paasaavat "EIKÖ MIEHELLÄ OLE SUKUA??????!!!!111". Kun minä olin pieni, kävimme jouluna syömässä isäni äidin luona, eli mummollani joulupäivänä. Miehen suvun luona siis. Jouluaattona söimme omalla porukalla kotona. Mummolle sai viedä joulukukan ja pienen lahjan, ruokaa ei saanut viedä koska mummolle oli jonkinlainen kunnia tehdä ne ruuat itse. Muistan kun eräs toinen sukulaisemme toi joulupöytään mummolaan jotain pientä syötävää, mummo vaikutti hieman surulliselta (Juurikin se "eikö minun tekemäni kelpaa? :(" ).

Kävimme vain isäni puolen vanhemmilla kylässä jouluna, koska äitini vanhemmat asuivat toisella puolella suomea pienessä kaksiossa - ei sinne olisi yöksi mahtunut 7 henkinen perhe ( + äitini kaikki 15 sisarusta). Äitini vanhemmilla kävivät jouluna äitini sisarukset, jotka asuivat samalla paikkakunnalla tai muuten lähistöllä, myöhempinä vuosina äitini vanhemmat menivät samalla paikkakunnalla asuvalle tädilleni jouluksi. Äitini vanhemmille soitettiin jouluna, mutta kylässä ei käyty.