Muiden ruoanlaittotavat, joita et vain ymmärrä

Vierailija kirjoitti:

Lihan käyttö muodossa tai toisessa JOKA ruoassa. Miksi?

Proteiinia on hyvä saada joka aterialla. Ei tarvitse mitään rahkoja mättää.

Vierailija kirjoitti:

Mun henkilökohtaiset inhokit:

 

- Ateria, jossa kaikki ruoka-aineet on kuivakoita, ilman mitään kastiketta. Esim. äitini spesiaali on keitetyt perunat ja kuivakka pihvi tai broilerinrintafilee, siihen sivuun vähän kurkkua ja tomaattia. 

- Makeus lämpimissä ruoissa. Ja makeus leivissä myös. Hunajamarinoitu broileri on superyök.

- Korianteri ihan missä vaan. Maistuu siltä miltä Fairy käsitiskiaine haisee.

- Työpaikkaruokalani tapa sekoittaa samaan salaattiastiaan punasipulia ja banaania, sekaan vähän etikkaa. Makuyhdistelmä muistuttaa erehdyttävästi oksennusta.

- Currymauste kanassa. Olen siihen vaan niin kyllästynyt että tympäisee koko maku.

- Pizzat joissa on liikaa täytteitä ja juustoa. Eli lähes kaikki ähläm-pizzerioiden tuotteet.

 

Korianteria löytyy jauhettuna, kokonaisena, sekä lehtiä. Kaikissa on eri maku. Curry on myöskin sekoite, eikä ole olemassa mitään yhtä currya. Niitä on kymmeniä erilaisia ja kaikkia variaatioita voi itse tehdä. Mies

Vierailija kirjoitti:

Heh, teen nykyisin varmaan ns. oikeaoppista risottoa, mutta täytyy sanoa, että äitini teki lapsuudessani aivan jumalaisen hyvää risottoa ihan "väärästä" riisistä, jauhelihasta ja varmaan jostain pakastevihanneksista. En tiedä, miten hän sen teki, mutta se oli tosi hyvää :)

Lihasta eri variaatioita ja itse lisäisen tuohon vielä herkkutatin oikein ohuelti siivutettuna, joka antaa pikantin lisä maun. 

Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun henkilökohtaiset inhokit:

 

- Ateria, jossa kaikki ruoka-aineet on kuivakoita, ilman mitään kastiketta. Esim. äitini spesiaali on keitetyt perunat ja kuivakka pihvi tai broilerinrintafilee, siihen sivuun vähän kurkkua ja tomaattia. 

- Makeus lämpimissä ruoissa. Ja makeus leivissä myös. Hunajamarinoitu broileri on superyök.

- Korianteri ihan missä vaan. Maistuu siltä miltä Fairy käsitiskiaine haisee.

- Työpaikkaruokalani tapa sekoittaa samaan salaattiastiaan punasipulia ja banaania, sekaan vähän etikkaa. Makuyhdistelmä muistuttaa erehdyttävästi oksennusta.

- Currymauste kanassa. Olen siihen vaan niin kyllästynyt että tympäisee koko maku.

- Pizzat joissa on liikaa täytteitä ja juustoa. Eli lähes kaikki ähläm-pizzerioiden tuotteet.

 

Korianteria löytyy jauhettuna, kokonaisena, sekä lehtiä. Kaikissa on eri maku. Curry on myöskin sekoite, eikä ole olemassa mitään yhtä currya. Niitä on kymmeniä erilaisia ja kaikkia variaatioita voi itse tehdä. Mies

 

Itse asiassa korianterin vihaamiselle on ihan geneettinen perusta, jotkut ihmiset oikeasti maistavat sen 'saippuaisena'. http://www.nature.com/news/soapy-taste-of-coriander-linked-to-genetic-v…

Siihenkin voi totuttautua, mutta harva niin tekee.

Nimim. korianteria rakastava ja tuoretta korianteria omissa ruoissaan paljon käyttävä. (Paitsi jos teen ruokaa vieraille joiden korianterisuuntautumasta en tiedä mitään. :D )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun henkilökohtaiset inhokit:

 

- Ateria, jossa kaikki ruoka-aineet on kuivakoita, ilman mitään kastiketta. Esim. äitini spesiaali on keitetyt perunat ja kuivakka pihvi tai broilerinrintafilee, siihen sivuun vähän kurkkua ja tomaattia. 

- Makeus lämpimissä ruoissa. Ja makeus leivissä myös. Hunajamarinoitu broileri on superyök.

- Korianteri ihan missä vaan. Maistuu siltä miltä Fairy käsitiskiaine haisee.

- Työpaikkaruokalani tapa sekoittaa samaan salaattiastiaan punasipulia ja banaania, sekaan vähän etikkaa. Makuyhdistelmä muistuttaa erehdyttävästi oksennusta.

- Currymauste kanassa. Olen siihen vaan niin kyllästynyt että tympäisee koko maku.

- Pizzat joissa on liikaa täytteitä ja juustoa. Eli lähes kaikki ähläm-pizzerioiden tuotteet.

 

Korianteria löytyy jauhettuna, kokonaisena, sekä lehtiä. Kaikissa on eri maku. Curry on myöskin sekoite, eikä ole olemassa mitään yhtä currya. Niitä on kymmeniä erilaisia ja kaikkia variaatioita voi itse tehdä. Mies

 

Itse asiassa korianterin vihaamiselle on ihan geneettinen perusta, jotkut ihmiset oikeasti maistavat sen 'saippuaisena'. http://www.nature.com/news/soapy-taste-of-coriander-linked-to-genetic-v…

Siihenkin voi totuttautua, mutta harva niin tekee.

Nimim. korianteria rakastava ja tuoretta korianteria omissa ruoissaan paljon käyttävä. (Paitsi jos teen ruokaa vieraille joiden korianterisuuntautumasta en tiedä mitään. :D )

Itse luonnehtisin niin, että koranterin lehdissä on pientä katkeruutta, vähän siis maistajalta vaatii tottumista. Jauhettu korianteri on omasta mielestäni makeampaa ja kokonaisia koriantereita luonnehtisin enemmän pähkinäisiksi, vaikka niissäkin pientä makeutta. Se miten jokainen itse nämä maistaa lienee henkilökohtaista. Antamani esimerkit eivät tietenkään ole mitenkään tarkkoja, vaan suuntaa antavia. Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun henkilökohtaiset inhokit:

 

- Ateria, jossa kaikki ruoka-aineet on kuivakoita, ilman mitään kastiketta. Esim. äitini spesiaali on keitetyt perunat ja kuivakka pihvi tai broilerinrintafilee, siihen sivuun vähän kurkkua ja tomaattia. 

- Makeus lämpimissä ruoissa. Ja makeus leivissä myös. Hunajamarinoitu broileri on superyök.

- Korianteri ihan missä vaan. Maistuu siltä miltä Fairy käsitiskiaine haisee.

- Työpaikkaruokalani tapa sekoittaa samaan salaattiastiaan punasipulia ja banaania, sekaan vähän etikkaa. Makuyhdistelmä muistuttaa erehdyttävästi oksennusta.

- Currymauste kanassa. Olen siihen vaan niin kyllästynyt että tympäisee koko maku.

- Pizzat joissa on liikaa täytteitä ja juustoa. Eli lähes kaikki ähläm-pizzerioiden tuotteet.

 

Korianteria löytyy jauhettuna, kokonaisena, sekä lehtiä. Kaikissa on eri maku. Curry on myöskin sekoite, eikä ole olemassa mitään yhtä currya. Niitä on kymmeniä erilaisia ja kaikkia variaatioita voi itse tehdä. Mies

 

Itse asiassa korianterin vihaamiselle on ihan geneettinen perusta, jotkut ihmiset oikeasti maistavat sen 'saippuaisena'. http://www.nature.com/news/soapy-taste-of-coriander-linked-to-genetic-v…

Siihenkin voi totuttautua, mutta harva niin tekee.

Nimim. korianteria rakastava ja tuoretta korianteria omissa ruoissaan paljon käyttävä. (Paitsi jos teen ruokaa vieraille joiden korianterisuuntautumasta en tiedä mitään. :D )

Itse luonnehtisin niin, että koranterin lehdissä on pientä katkeruutta, vähän siis maistajalta vaatii tottumista. Jauhettu korianteri on omasta mielestäni makeampaa ja kokonaisia koriantereita luonnehtisin enemmän pähkinäisiksi, vaikka niissäkin pientä makeutta. Se miten jokainen itse nämä maistaa lienee henkilökohtaista. Antamani esimerkit eivät tietenkään ole mitenkään tarkkoja, vaan suuntaa antavia. Mies

 

Kuvailet miltä korianteri maistuu sinulle. Mutta niille ihmisille joilla on tuo OR6A2 variantti korianteri ei maistu 'pähkinäiselle' tai 'makealle' tai millekään muulle miltä se sinusta maistuu. Heille se maistuu lähinnä saippualta. Ylempänä makua kuvattiin esimerkiksi Fairyn kaltaiseksi. Kyse ei siis ole mistään lievästä karvaudesta mitä itse maistat, vaan täysin eri makukokemuksesta. Ja tämä variantti on vieläpä suht yleinen omassa geeniperimässämme, eli tunnet todennäköisesti itsekin ihmisiä jotka maistavat korianterin hyvin eri tavalla kuin sinä itse.

Eikä kommenteissani sen isompaa syytä ollut takana kuin se, että tämä on mielestäni kiinnostava ilmiö. Ja samalla ilmainen tapa tehdä itsellään hyvin suppea geenitesti - maistuuko korianteri saippualta vai ei. En edes tiedä haluaisinko itse siedättää itseäni asiaan joka maistu saippualta, luultavasti en. Etenkin kun sen jälkeenkään korianteri tuskin maistuisi niin hyvältä kuin se esimerkiksi meille molemmille maistuu, tuloksena luultavasti vain vähän vähemmän pahanmakuinen kokemus.

Arvostan tiettyä luovuutta ruoanlaitossa, etenkin jos kyseessä on esimerkiksi allergia tai keliakia, jonka takia jokin ruoka-aine täytyy korvata jollain muulla. Myös jotkut vegaaniversiot tietyistä ruoista ovat hyviä, samoin jotkut vehnäjauhottomat leivonnaiset ja raakaversiot kakuista ja suklaista.

Sitä en sitten enää jaksa ymmärrä, että se sopimattomien ruoka-aineiden korvaaminen menee niin överiksi, että alkuperäisiä aineksia ei juuri enää ole. Ja  että väkisin vääntäen pitää tehdä joku "kopio" jostain itselleen alkujaan sopimattomasta annoksesta. Tämä jotenkin putkahti mieleen, kun luin Karkkipäivän kokkailuja (...masokismia...), jossa oli jonkun joululaatikon siirapin korvannut sokerittomalla caramel-siirapilla. Ei saisi yökkiä, mutta kaloriton, keinomakeutettu makusiirappi jo itsessään on aika ällöttävää, mutta laatikkoruokaan tungettuna vielä...yök!

Vierailija kirjoitti:

Se, kun rystyset valkoisina kuoritaan porkkanaa hitaasti ja vaikeasti tuollaisella "karheasti liikkuvalla" alemmalla veitsellä, kun voisi kuoria liukkaan nopeasti ja kevyesti tuolla ylemmällä https://peda.net/naantali/velkuan-koulu/oppiaineet2/kotitalous/Kotitalo…

Mun mielestä taas toi ylenpi on ihan kammottava ja täysin onneton kapistus, terä heiluu miten sattuu eikä kuori kunnolla. Luultavasti tottumiskysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun henkilökohtaiset inhokit:

 

- Ateria, jossa kaikki ruoka-aineet on kuivakoita, ilman mitään kastiketta. Esim. äitini spesiaali on keitetyt perunat ja kuivakka pihvi tai broilerinrintafilee, siihen sivuun vähän kurkkua ja tomaattia. 

- Makeus lämpimissä ruoissa. Ja makeus leivissä myös. Hunajamarinoitu broileri on superyök.

- Korianteri ihan missä vaan. Maistuu siltä miltä Fairy käsitiskiaine haisee.

- Työpaikkaruokalani tapa sekoittaa samaan salaattiastiaan punasipulia ja banaania, sekaan vähän etikkaa. Makuyhdistelmä muistuttaa erehdyttävästi oksennusta.

- Currymauste kanassa. Olen siihen vaan niin kyllästynyt että tympäisee koko maku.

- Pizzat joissa on liikaa täytteitä ja juustoa. Eli lähes kaikki ähläm-pizzerioiden tuotteet.

 

Korianteria löytyy jauhettuna, kokonaisena, sekä lehtiä. Kaikissa on eri maku. Curry on myöskin sekoite, eikä ole olemassa mitään yhtä currya. Niitä on kymmeniä erilaisia ja kaikkia variaatioita voi itse tehdä. Mies

 

Itse asiassa korianterin vihaamiselle on ihan geneettinen perusta, jotkut ihmiset oikeasti maistavat sen 'saippuaisena'. http://www.nature.com/news/soapy-taste-of-coriander-linked-to-genetic-v…

Siihenkin voi totuttautua, mutta harva niin tekee.

Nimim. korianteria rakastava ja tuoretta korianteria omissa ruoissaan paljon käyttävä. (Paitsi jos teen ruokaa vieraille joiden korianterisuuntautumasta en tiedä mitään. :D )

Itse luonnehtisin niin, että koranterin lehdissä on pientä katkeruutta, vähän siis maistajalta vaatii tottumista. Jauhettu korianteri on omasta mielestäni makeampaa ja kokonaisia koriantereita luonnehtisin enemmän pähkinäisiksi, vaikka niissäkin pientä makeutta. Se miten jokainen itse nämä maistaa lienee henkilökohtaista. Antamani esimerkit eivät tietenkään ole mitenkään tarkkoja, vaan suuntaa antavia. Mies

 

Kuvailet miltä korianteri maistuu sinulle. Mutta niille ihmisille joilla on tuo OR6A2 variantti korianteri ei maistu 'pähkinäiselle' tai 'makealle' tai millekään muulle miltä se sinusta maistuu. Heille se maistuu lähinnä saippualta. Ylempänä makua kuvattiin esimerkiksi Fairyn kaltaiseksi. Kyse ei siis ole mistään lievästä karvaudesta mitä itse maistat, vaan täysin eri makukokemuksesta. Ja tämä variantti on vieläpä suht yleinen omassa geeniperimässämme, eli tunnet todennäköisesti itsekin ihmisiä jotka maistavat korianterin hyvin eri tavalla kuin sinä itse.

Eikä kommenteissani sen isompaa syytä ollut takana kuin se, että tämä on mielestäni kiinnostava ilmiö. Ja samalla ilmainen tapa tehdä itsellään hyvin suppea geenitesti - maistuuko korianteri saippualta vai ei. En edes tiedä haluaisinko itse siedättää itseäni asiaan joka maistu saippualta, luultavasti en. Etenkin kun sen jälkeenkään korianteri tuskin maistuisi niin hyvältä kuin se esimerkiksi meille molemmille maistuu, tuloksena luultavasti vain vähän vähemmän pahanmakuinen kokemus.

Juu ymmärsin kyllä ja toin saman mielipiteen esille hieman erilailla. Mainitsin kuitenkin, että kuka tämän maistaa mitenkin.

Omasta mielestäni saippualta maistuu inkivääri keitossa pieninä paloina, mutta se kuitenkin antaa hyvää potkua keittoihin. Nykyisin lisäänkin sitä isoina paloina jotka voi nostaa sivuun. Ymmärrän siis oikein hyvin. Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkäähän tietämättömälle, miksi hemapa olisi huonompi kuin muut vihannespakasteet?

Koska se on helppo, jolloin glooriaa ei saa.

Mä en tykkää maissista enkä kypsennetyistä herneistä, tuoreet on hyviä. Yllättäen en oo hirveen innoissani hemapasta.

Kokonaisten perunoiden laittaminen jauhelihakeittoon... outoa! Ja ei mausteita keittoon, koska lapsi. Mutta miksi eivät ota lapselle omaa osaansa keitosta ja sitten mausta loppuosaa aikuisten makuun?

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä, miten jotkut luulee, että tomaattimurskan voi korvata pizzassa ketsupilla! Se maistuu ihan hirveälle!

Kuka helkutti laittaa tomaattimurskaa pitsaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen tapa syödä päivällinen klo 17-18. Tästä syystä lehdet pursuavat "näin valmistat aterian 30 minuutissa" -ohjeita, ja kaupassa kaikki on valmiiksi pilkottua ja marinoitua. Joka toinen päivä syödään jauhelihaa ja joka toinen hunajamarinoituja kanasuikaleita. En tiedä, onko missään muussa kulttuurissa samanlaista asennetta ruoanlaittoa kohtaan.

Mihin aikaan se päivällinen pitäisi sitten syödä, jos ei töiden jälkeen? Klo. 20 vai? Juuri pienten lasten nukkumanmenoaikaan? En käsitä...

Ehkä viikonloppuisin on perheillä enemmän aikaa ja voimia panostaa ruoanlaittoon, mutta tuskin kukaan jaksaa enää 12h työpäivän ( sis. matkat ja ehkä kaupassa käynnin) jälkeen alkaa kokkailemaan mitään sen kummempaa, joten siksi varmaan käytetään helppoja raaka-aineita. Tietysti nyt tulee joku superäitee taas selittelemään kaikkia ns. "yksinkertaisia" niksejä, mutta ei nekään ole aina toteuttamiskelpoisia.

Tää on kyl ihmeellinen ketju...Kummastuttaa, että joitakin häiritsee näin paljon toisten ruoanlaittotavat ja tarvikkeet/aineet mitä toiset käyttävät. Kummasti kaikkia parjattuja tuotteita näkee hyvin paljon ihmisten kärryissä ja hihnalla, joten keitä te olette te superihmiset, kun teitä ei näe koskaan kaupoissa? Juuri te, jotka ette käytä eineksiä, lihaliemikuutioita, mehuja, pussiperunamuuseja, sokeria, suolaa, ym. ym. "ällöä"?

Me ollaan aina syöty joskus klo 19 aikoihin, iltapalaa ei siis tietenkään syödä enää sen jälkeen. Harvemmin mitään pitkän kaavan mukaisia kokkailuja arkena tehdään, mutta ei myöskään tartte olla sillä sekunnilla kun ovesta tulee sisään vääntämässä sapuskaa jonka pitäisi olla pöydässä heti. Tää ihan siksi että olisi enemmän pelivaraa ruuanlaiton suhteen.

Tölkkiananas on kyllä aika mautonta. Harmittaa, kun en itse voi syödä esim. ananasta, sitruunaa tai mangoa tuoreena. Saan allergisen reaktion, kun ovat niin vahvoja :/ Tölkkikama kyllä menee. Kunpa joskus voisin ostaa kokonaisen ananaksen ja herkutella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella, ja lapsuudenkodissani syötiin halpaa suomalaista sapuskaa. Lähinnä perunaa ja nakkikastiketta, kiusauksia ja laatikoita yms. En siis todellakaan ole mikään kosmopoliitti, mutta en voi sietää mautonta ruokaa!

Kaikki ruuat kaipaavat suolaa, curryt sopivat vaikka mihin, mustapippuri käy melkein kaikkeen, valkosipuli suurimpaan osaan omista arkiruuistani, inkivääri tuo pientä potkua ja makua wokkeihin, hedelmistä saa raikkautta ja makeutta... Chilejäkin on niin paljon eri makuja ja voimakkuuksia, että kokeilemalla voi löytää heti mahtavia makuja, ja toisaalta tulisuuteen tottuu pikkuhiljaa kun kapsaisiinitoleranssi kasvaa.

Eli en voi ymmärtää sitä, ettei ruokiin uskalleta laittaa erilaisia makuja.

Et voi ymmärtää sen takia koska et pohjimmiltaan ole myöntänyt kanssaihmisille heidän ihmisoikeuksiaan eli olla vapaasti asioista sitä mieltä kuin ovat. Kun kirjoitat "en voi ymmärtää" niin oikeammin olisi kirjoittaa "en voi  HYVÄKSYÄ sitä että mausteita ei käytetä kuten MINÄ käytän".

Ok, vaikka sitten niin. Hienoa tulkintaa. :D

Ei se mua haittaa, jos joku haluaa syödä koko ikänsä mautonta ruokaa. Itselleni syöminen ei vaan ole pelkkää nälän tyydyttämistä, vaan tapa nauttia elämästä. Ja nautintoa en mauttomasta ruuasta saa, siksi en myöskään sellaista itse tee. En siis osaa samaistua ihmisin, jotka eivät kaipaa ruualta muuta kuin vatsan täyttämisen, ja siksi ihmetyttää heidän valintansa syödä mautonta moskaa.

Ymmärtävätköhän ihmiset etteivät mauton ja mausteeton ole synonyymejä?

Minä en syö koskaan mausteista ruokaa. Enkä mautonta - vaan hyvän makuista. Tämä toki vaatii hyvät raaka-aineet ja reseptit, ehkä se on se kompastuskivi monelle mausteisiin hurahtaneelle?

Onko mausteinen monelle sama kuin tulinen? Itse käytän tosi paljon yrttejä, ja kutsun niitä mausteiksi. Jos joku sanoo syövänsä mausteetonta, niin minusta se tarkoittaa ettei käytä mitään mausteita, ei suolaa, ei yrttejä, ei kanelia leivonnassa, ei sinappia jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä, miten jotkut luulee, että tomaattimurskan voi korvata pizzassa ketsupilla! Se maistuu ihan hirveälle!

En ymmärrä ihmisiä jotka käyttävät pitsassa tomaattimurskaa, paseerattua tomaattia sen olla pitää.

Eiköhän tämä nyt riipu pitsasta ja tottumuksesta mitä tomaatti-jtn. käyttää.

Meillä taas laitetaan tomaattipyrettä pitsapohjalle ennen muita aineita ja tomaattimurskaa laitetaan tonnikalapitsaan vielä lisäksi makua ja mehukkuutta tuomaan.

Paseerattua tomaattia ei käytetä koskaan missään.

Annetaan jokaisen tehdä pitsansa kuten haluaa, eikä väitellä siitä mikä mukamas pitäisi olla raaka-aineena. Kaikilla on oma makunsa.

Jos ketjun nimi on "Muiden ruoanlaittotavat, joita et vain ymmärrä", niin eiköhän se vähän kutsu väittelemään? Säästäkö täällä pitäisi keskustella.

Ajatus, että ruoka on vain polttoainetta. En vain tajua. Ei ruoanlaittamisesta ole edes pakko tykätä/osata tehdäkseen todella hyviä ruokia, ehkäpä yksinkertaisin tapa tuoda arkeen elämyksiä. En käytä ruoanlaittoon tunteja aikaa (en koskaan hauduta mitään yms.), mutta laadukkailla raaka-aineilla ja muutamalla perusmausteella saa jo selkeän eron. Esim. suolalla maustettu kanafilee & riisi vastaan riisi johon on sekoitettu hieman kookosöljyä sekä kana joka on paistettu myös kookoöljyssä ja öljyyn hienonnettu valkosipulia, chiliä, sitruunaruohoa/korianteria ja vähän limemehua päälle. Aikaa menee noin 2 min enemmän. Aikaa menee vähemmän jos vaihtaa riisin couscoukseen jonka paahtaa granaattiomenan, valkosipulin, mintun, taatelin ja sitruunamehun kanssa. Joskus kaverini ihmetteli että miten ehdin tekemään tuollaisia herkkuja ja hän ei ikinä osaisi, siis mikä tuossa muka on vaikeaa, että lisää 3-4 raaka-ainetta, jotka voi silputa samassa kasassa yhdellä veitsellä? Maksavat jonkun euron/annos?

Vierailija kirjoitti:

Sipulikeiton laittaminen lihapullataikinaan. Miksi nähdä itse tekemisen vaiva, jos lisää pulliinsa pussillisen e-koodeja, stabilointi- ja säilöntäaineita?

Minä lisään sipulikeittoa siksi, että se on ainoa sipuli, joka menee läpi sipulinvihaajalapsillani.

Ei paljon huvita maksaa kaupan lihatiskin pullista, kun osaan itsekin niitä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Ajatus, että ruoka on vain polttoainetta. En vain tajua. Ei ruoanlaittamisesta ole edes pakko tykätä/osata tehdäkseen todella hyviä ruokia, ehkäpä yksinkertaisin tapa tuoda arkeen elämyksiä. En käytä ruoanlaittoon tunteja aikaa (en koskaan hauduta mitään yms.), mutta laadukkailla raaka-aineilla ja muutamalla perusmausteella saa jo selkeän eron. Esim. suolalla maustettu kanafilee & riisi vastaan riisi johon on sekoitettu hieman kookosöljyä sekä kana joka on paistettu myös kookoöljyssä ja öljyyn hienonnettu valkosipulia, chiliä, sitruunaruohoa/korianteria ja vähän limemehua päälle. Aikaa menee noin 2 min enemmän. Aikaa menee vähemmän jos vaihtaa riisin couscoukseen jonka paahtaa granaattiomenan, valkosipulin, mintun, taatelin ja sitruunamehun kanssa. Joskus kaverini ihmetteli että miten ehdin tekemään tuollaisia herkkuja ja hän ei ikinä osaisi, siis mikä tuossa muka on vaikeaa, että lisää 3-4 raaka-ainetta, jotka voi silputa samassa kasassa yhdellä veitsellä? Maksavat jonkun euron/annos?

Ei tuota nyt niin kovin hankala ole tajuta. On ruuanlaittotaitoisia ja niitä, jotka eivät ole. Jälkimmäiset osaavat ehkä tehdä reseptin mukaan asioita, mutta koska se on vaivalloista, eivät viitsi. Ja jos kerran ruoka on ensisijaisesti polttoainetta, ei sillä silloin ole väliä, maistuuko kana kookosöljyssä paistetulta vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Puutteellinen hygienia keittiössä.

Kokkikoulun käynneenä olen erittäin tarkka käsien pesusta ja minulla on käytössä kertakäyttö hanskoja. Ihan kokoaika en niitä käytä, mutta esim. Salaatin valmistuksessa, kalan perkkaamisessa, kanan käsittelyssä, voileipä- ja täytekakkujen teossa.

Totta kai tuon tason hygienia ont ärkeää ravintolakeittiössä, jossa et voi olla  varma siitä, miten muut ovat tuotteita hiplanneet tai mistä ne on ostettu. Mutta kotikeittiössä tuollainen on ihan naurettavaa. Salaatin valmistamisessa kertakäyttöhanskat, hehheh.