Muiden ruoanlaittotavat, joita et vain ymmärrä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskaana ollessa pelottaa ihan hirveästi toisten keittiöissä syöminen, juurikin täälläkin mainittujen ruuanlaittotapojen vuoksi. Välillä tuntuu, että en luota edes omaan tai miehen hygieniatasoon, esim. salaatinpesun jälkeen jää vaivaamaan että huuhteliko tarpeeksi hyvin. Mutta joo, syön mieluummin vaikka pussiperunamuusia tai 90-luvun lamarisottoa kuin epähygieenisessa keittiössä.

 

Se on muuten jännä, että jos kommentoi että huonosti pesty salaatti ja huono keittiöhygienia inhottaa, niin kaikki ovat samaa mieltä. Mutta jos raskaana erehdyt paljastamaan, että nämä pelottavat ja inhottavat, niin heti satelee alapeukkuja. Minullakin on keskenmeno taustaa ym. ja olin kyllä ylineuroottinen ruuan suhteen (siis sen ruuan mitä suuhun laitoin) raskauden aikana. Silloin sain hirveästi paheksuntaa, mutta jos nyt menen sanomaan etten halua syödä esim. pizzapuffetin salaattia kun en ole raskaana, niin se onkin yhtäkkiä ok ja hyväksyttävää. En ymmärrä. Valaiskaa joku minua tässä asiassa? Ihan siis noista alapeukuista tuli mieleen, ja samahan näkyy heti kun joku kysyy esim. onko ok syödä valion fetaa raskaana jne. Ihmisillä menee heti tunteisiin, jos joku on tarkempi raskauden aikana ruokavaliosta, mutta jos olet muuten vaan ilman raskautta tarkka niin se ohitetaan olankohautuksella.

Raskaus on hedelmällisessä iässä olevan naisen normaali olotila. Älä ole hysteerinen!

Pakkomielle lihaan. Niin monessa perheessä syödään joka päivä, tuntuu hullulta.

Vierailija kirjoitti:

avisevis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

avisevis kirjoitti:

Kaverini (40-v, perheellinen) käyttää ruoanlaitossa kuumaa vettä suoraan hanasta. Hän siis esim. keittää pastat siinä, ja saattaa joskus juoda teetä suoraan kuumaan hanaveteen tehtynä. Kävimme tästä joskus kiivaan väittelyn, eikä kaverini uskonut minua, kun sanoin kuuman hanaveden olevan ruoaksi sopimatonta. KVG. Hyi helvetti.

Jos kaverisi asunnossa on muoviputket, on kuuman veden ottaminen hanasta ihan ok. En kyllä ole ikinä kuullut, että kenenkään hanasta tulisi kiehuvaa vettä, eli en ihan usko, että pasta kypsyisi hanavedessä ja teekin voi jäädä hieman haaleaksi.

Totta kai hän siis laittaa pastakattilan hellalle kiehumaan, mutta käyttää tähän siis kuumaa hanavettä, koska se on nopeampaa. Teet sen sijaan saattaa juoda suoraan ilman lisäkuumennuksia. Kyseessä on 70-luvun rivari, joten en todellakaan käyttäisi kuumaa hanavettä ruuanvalmistuksessa etenkään säännöllisesti. Silloin muinoin googlailin hänelle tuosta lisätietoa, enkä muista enää kaikkea, mutta ongelmana on esim. raskasmetallien irtoaminen putkistosta kuuman veden vuoksi, ja säännöllisessä käytössä metallit kertyvät myös elimistöön. Bakteerikasvusto on myös mahdollinen.

Olen pitänyt ihan itsestäänselvänä asiana, ettei kuuma hanavesi ole sama asia kuin kuumennettu vesi, eikä kuumaa hanavettä vain kertakaikkiaan käytetä ruuanvalmistuksessa! Nyt ällöttää: kuinkahan moni muukin tekee tätä ja monetko kuumavesikahvit olenkaan tietämättäni juonut...

Joo mun kaveri tekee myös noin, että ottaa vaan kuumaa vettä hanasta (esim. hiivataikinan tekoon). Hyi

Tämmöset tavat on kyllä uskomattomia...

Niiden raskasmetallien lisäksi putkistot toisaan voi olla aikamoisessa kunnossa, ja sieltä irrota vakka mitä mömmöjä jos kuumaa vettä käyttää. 

Tässä pari vuotta vanha artikkeli, mutta paljastaa hyvin miten pahassa kunnossa putkistot ajan myötä on...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013090117437555_uu.shtml

Tämä ei liity varsinaisesti ruokaan, vaan KAHVIIN. kun kahvipurkin pohja alkaa pilkottaa, ei pestä sitä vaan kipataan lisää sumpinpuruja päälle :x

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei liity varsinaisesti ruokaan, vaan KAHVIIN. kun kahvipurkin pohja alkaa pilkottaa, ei pestä sitä vaan kipataan lisää sumpinpuruja päälle :x

Täh, pistääkö jotkut siihen purkkiin suorana paljaaltaan niitä puruja? 

Kaikki jotka ite tunnen laittaa sen purupussin sinne purkkiin eikä kaada niitä puruja sinne paljaltaan. Pysyy paremmin hyvänäkin kun on tiiviisti pussissa, pussi kiinni ja lisäksi purkki kiinni, ei pääse ilmaa sekaan pilaamaan...

Vierailija kirjoitti:

Selittäkäähän tietämättömälle, miksi hemapa olisi huonompi kuin muut vihannespakasteet?

Koska se on helppo, jolloin glooriaa ei saa.

Suomalainen tapa syödä päivällinen klo 17-18. Tästä syystä lehdet pursuavat "näin valmistat aterian 30 minuutissa" -ohjeita, ja kaupassa kaikki on valmiiksi pilkottua ja marinoitua. Joka toinen päivä syödään jauhelihaa ja joka toinen hunajamarinoituja kanasuikaleita. En tiedä, onko missään muussa kulttuurissa samanlaista asennetta ruoanlaittoa kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä sitä, kun anoppi pitää marjakiisseliä pöydällä lämpimässä parikin vrk niin kauan siis että se on syöty. Ei säilytä jääkaapissa. Tuntus että se menee pilalle.

Perunajauhoihin tehtyä kiisseliä EI säilytetä jääkaapissa. Se klimppiintyy pilalle.

Olen juuri tekemässä läskisoosia perinteiseen tapaan. Tai eihän sitä voi tehdä muuten. Rasvaista possun kylkisiivua pannulle tirisemään, valkoisia vehnäjauhoja sekaan ja paahdetaan ruskeaksi... Sipulia, ripaus pippuria ja keitellään pehmeäksi. Taivaallista.

Yrjöttääkö?

Yksi poikamiehen etuja; voi tehdä läskisoosia jos huvittaa. En ole vielä naista tai lasta tavannut, joka kyseistä herkkua söisi. Minäkin teen ehkä kerran kolmessa vuodessa, joten kukaan ei voi moittia mistään epäterveellisyydestä tai -eettisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Olen juuri tekemässä läskisoosia perinteiseen tapaan. Tai eihän sitä voi tehdä muuten. Rasvaista possun kylkisiivua pannulle tirisemään, valkoisia vehnäjauhoja sekaan ja paahdetaan ruskeaksi... Sipulia, ripaus pippuria ja keitellään pehmeäksi. Taivaallista.

Yrjöttääkö?

Yksi poikamiehen etuja; voi tehdä läskisoosia jos huvittaa. En ole vielä naista tai lasta tavannut, joka kyseistä herkkua söisi. Minäkin teen ehkä kerran kolmessa vuodessa, joten kukaan ei voi moittia mistään epäterveellisyydestä tai -eettisyydestä.

Minä söisin. Ei ole epäterveellistä. N57v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

. Monelle tuntuu tulevan yllätyksenä, että hedelmät ja  vihanneksetkin sisältävät proteiinia - vielpä ilman tyydyttynyttä eläinrasvaa. .

 

Kerrotko mitkä, palkokasvien lisäksi?

 

Tähän asti suomalisen ruokavalion huono puoli ei ole ollut liika proteiini vaan liiat höttöhiilarit.

KAIKKI kasvikset sisältävät jonkin verran proteiinia. Toki palkokasvit sisältävät sitä suurempia määriä kuin vaikka tuoreet hedelmät tai vihannekset, mutta näin joka tapauksessa. 

 

Parsakaalissa on vieläpä enemmän proteiinia/100 kaloria kun jossain sikanaudassa

 

Ei nimeksikään tarpeeseen nähden, paitsi tosiaan palkokasveissa. Muiden kasvisten proteiinimäärä on täysin teoreettinen.

 

Parsakaalissa on 4,6 g proteiinia per 100 g. Mulla menee 150 grammaa lisukkeena pääruoan kanssa, joten tuosta tulee "jo" 6,9 g.

Ihmettelyni koskee ruoan säilytystä. Olen huomannut että monet kaverini pitävät jääkaapissa ruokatavaroita ilman kantta tai suojaa, avonaisissa astioissa.

Siltä ne sitten maistuukin. Jääkaapilta. Joka haisee huomattavan epämääräiseltä, noilla tavoilla.

Esim tomaattikeitto tehdään tuoreista tomaateista mutta ne tomaatit ensin kuoritaan ja sitten lopuksi vielä siivilöidään siemenet pois eli suurin osa ravinteista menee roskiin mutta ompahan tasaista

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen tapa syödä päivällinen klo 17-18. Tästä syystä lehdet pursuavat "näin valmistat aterian 30 minuutissa" -ohjeita, ja kaupassa kaikki on valmiiksi pilkottua ja marinoitua. Joka toinen päivä syödään jauhelihaa ja joka toinen hunajamarinoituja kanasuikaleita. En tiedä, onko missään muussa kulttuurissa samanlaista asennetta ruoanlaittoa kohtaan.

Mihin aikaan se päivällinen pitäisi sitten syödä, jos ei töiden jälkeen? Klo. 20 vai? Juuri pienten lasten nukkumanmenoaikaan? En käsitä...

Ehkä viikonloppuisin on perheillä enemmän aikaa ja voimia panostaa ruoanlaittoon, mutta tuskin kukaan jaksaa enää 12h työpäivän ( sis. matkat ja ehkä kaupassa käynnin) jälkeen alkaa kokkailemaan mitään sen kummempaa, joten siksi varmaan käytetään helppoja raaka-aineita. Tietysti nyt tulee joku superäitee taas selittelemään kaikkia ns. "yksinkertaisia" niksejä, mutta ei nekään ole aina toteuttamiskelpoisia.

Tää on kyl ihmeellinen ketju...Kummastuttaa, että joitakin häiritsee näin paljon toisten ruoanlaittotavat ja tarvikkeet/aineet mitä toiset käyttävät. Kummasti kaikkia parjattuja tuotteita näkee hyvin paljon ihmisten kärryissä ja hihnalla, joten keitä te olette te superihmiset, kun teitä ei näe koskaan kaupoissa? Juuri te, jotka ette käytä eineksiä, lihaliemikuutioita, mehuja, pussiperunamuuseja, sokeria, suolaa, ym. ym. "ällöä"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen tapa syödä päivällinen klo 17-18. Tästä syystä lehdet pursuavat "näin valmistat aterian 30 minuutissa" -ohjeita, ja kaupassa kaikki on valmiiksi pilkottua ja marinoitua. Joka toinen päivä syödään jauhelihaa ja joka toinen hunajamarinoituja kanasuikaleita. En tiedä, onko missään muussa kulttuurissa samanlaista asennetta ruoanlaittoa kohtaan.

Mihin aikaan se päivällinen pitäisi sitten syödä, jos ei töiden jälkeen? Klo. 20 vai? Juuri pienten lasten nukkumanmenoaikaan? En käsitä...

Ehkä viikonloppuisin on perheillä enemmän aikaa ja voimia panostaa ruoanlaittoon, mutta tuskin kukaan jaksaa enää 12h työpäivän ( sis. matkat ja ehkä kaupassa käynnin) jälkeen alkaa kokkailemaan mitään sen kummempaa, joten siksi varmaan käytetään helppoja raaka-aineita. Tietysti nyt tulee joku superäitee taas selittelemään kaikkia ns. "yksinkertaisia" niksejä, mutta ei nekään ole aina toteuttamiskelpoisia.

Tää on kyl ihmeellinen ketju...Kummastuttaa, että joitakin häiritsee näin paljon toisten ruoanlaittotavat ja tarvikkeet/aineet mitä toiset käyttävät. Kummasti kaikkia parjattuja tuotteita näkee hyvin paljon ihmisten kärryissä ja hihnalla, joten keitä te olette te superihmiset, kun teitä ei näe koskaan kaupoissa? Juuri te, jotka ette käytä eineksiä, lihaliemikuutioita, mehuja, pussiperunamuuseja, sokeria, suolaa, ym. ym. "ällöä"?

Päivällisen voi aivan hyvin syödä vasta illalla. Ei tarvitse olla mikään superihminen, jos haluaa panostaa lasten hyvinvointiin. Syödyllä ruualla on suuri merkitys terveyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen tapa syödä päivällinen klo 17-18. Tästä syystä lehdet pursuavat "näin valmistat aterian 30 minuutissa" -ohjeita, ja kaupassa kaikki on valmiiksi pilkottua ja marinoitua. Joka toinen päivä syödään jauhelihaa ja joka toinen hunajamarinoituja kanasuikaleita. En tiedä, onko missään muussa kulttuurissa samanlaista asennetta ruoanlaittoa kohtaan.

Mihin aikaan se päivällinen pitäisi sitten syödä, jos ei töiden jälkeen? Klo. 20 vai? Juuri pienten lasten nukkumanmenoaikaan? En käsitä...

Ehkä viikonloppuisin on perheillä enemmän aikaa ja voimia panostaa ruoanlaittoon, mutta tuskin kukaan jaksaa enää 12h työpäivän ( sis. matkat ja ehkä kaupassa käynnin) jälkeen alkaa kokkailemaan mitään sen kummempaa, joten siksi varmaan käytetään helppoja raaka-aineita. Tietysti nyt tulee joku superäitee taas selittelemään kaikkia ns. "yksinkertaisia" niksejä, mutta ei nekään ole aina toteuttamiskelpoisia.

Tää on kyl ihmeellinen ketju...Kummastuttaa, että joitakin häiritsee näin paljon toisten ruoanlaittotavat ja tarvikkeet/aineet mitä toiset käyttävät. Kummasti kaikkia parjattuja tuotteita näkee hyvin paljon ihmisten kärryissä ja hihnalla, joten keitä te olette te superihmiset, kun teitä ei näe koskaan kaupoissa? Juuri te, jotka ette käytä eineksiä, lihaliemikuutioita, mehuja, pussiperunamuuseja, sokeria, suolaa, ym. ym. "ällöä"?

Päivällisen voi aivan hyvin syödä vasta illalla. Ei tarvitse olla mikään superihminen, jos haluaa panostaa lasten hyvinvointiin. Syödyllä ruualla on suuri merkitys terveyteen.

Moni tietysti arvostaa myös unta. Unellakin on suuri merkitys terveyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen tapa syödä päivällinen klo 17-18. Tästä syystä lehdet pursuavat "näin valmistat aterian 30 minuutissa" -ohjeita, ja kaupassa kaikki on valmiiksi pilkottua ja marinoitua. Joka toinen päivä syödään jauhelihaa ja joka toinen hunajamarinoituja kanasuikaleita. En tiedä, onko missään muussa kulttuurissa samanlaista asennetta ruoanlaittoa kohtaan.

Mihin aikaan se päivällinen pitäisi sitten syödä, jos ei töiden jälkeen? Klo. 20 vai? Juuri pienten lasten nukkumanmenoaikaan? En käsitä...

Ehkä viikonloppuisin on perheillä enemmän aikaa ja voimia panostaa ruoanlaittoon, mutta tuskin kukaan jaksaa enää 12h työpäivän ( sis. matkat ja ehkä kaupassa käynnin) jälkeen alkaa kokkailemaan mitään sen kummempaa, joten siksi varmaan käytetään helppoja raaka-aineita. Tietysti nyt tulee joku superäitee taas selittelemään kaikkia ns. "yksinkertaisia" niksejä, mutta ei nekään ole aina toteuttamiskelpoisia.

Tää on kyl ihmeellinen ketju...Kummastuttaa, että joitakin häiritsee näin paljon toisten ruoanlaittotavat ja tarvikkeet/aineet mitä toiset käyttävät. Kummasti kaikkia parjattuja tuotteita näkee hyvin paljon ihmisten kärryissä ja hihnalla, joten keitä te olette te superihmiset, kun teitä ei näe koskaan kaupoissa? Juuri te, jotka ette käytä eineksiä, lihaliemikuutioita, mehuja, pussiperunamuuseja, sokeria, suolaa, ym. ym. "ällöä"?

Päivällisen voi aivan hyvin syödä vasta illalla. Ei tarvitse olla mikään superihminen, jos haluaa panostaa lasten hyvinvointiin. Syödyllä ruualla on suuri merkitys terveyteen.

Moni tietysti arvostaa myös unta. Unellakin on suuri merkitys terveyteen.

Totta, mutta miten se tähän liittyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen tapa syödä päivällinen klo 17-18. Tästä syystä lehdet pursuavat "näin valmistat aterian 30 minuutissa" -ohjeita, ja kaupassa kaikki on valmiiksi pilkottua ja marinoitua. Joka toinen päivä syödään jauhelihaa ja joka toinen hunajamarinoituja kanasuikaleita. En tiedä, onko missään muussa kulttuurissa samanlaista asennetta ruoanlaittoa kohtaan.

Mihin aikaan se päivällinen pitäisi sitten syödä, jos ei töiden jälkeen? Klo. 20 vai? Juuri pienten lasten nukkumanmenoaikaan? En käsitä...

Ehkä viikonloppuisin on perheillä enemmän aikaa ja voimia panostaa ruoanlaittoon, mutta tuskin kukaan jaksaa enää 12h työpäivän ( sis. matkat ja ehkä kaupassa käynnin) jälkeen alkaa kokkailemaan mitään sen kummempaa, joten siksi varmaan käytetään helppoja raaka-aineita. Tietysti nyt tulee joku superäitee taas selittelemään kaikkia ns. "yksinkertaisia" niksejä, mutta ei nekään ole aina toteuttamiskelpoisia.

Tää on kyl ihmeellinen ketju...Kummastuttaa, että joitakin häiritsee näin paljon toisten ruoanlaittotavat ja tarvikkeet/aineet mitä toiset käyttävät. Kummasti kaikkia parjattuja tuotteita näkee hyvin paljon ihmisten kärryissä ja hihnalla, joten keitä te olette te superihmiset, kun teitä ei näe koskaan kaupoissa? Juuri te, jotka ette käytä eineksiä, lihaliemikuutioita, mehuja, pussiperunamuuseja, sokeria, suolaa, ym. ym. "ällöä"?

Päivällisen voi aivan hyvin syödä vasta illalla. Ei tarvitse olla mikään superihminen, jos haluaa panostaa lasten hyvinvointiin. Syödyllä ruualla on suuri merkitys terveyteen.

Moni tietysti arvostaa myös unta. Unellakin on suuri merkitys terveyteen.

Totta, mutta miten se tähän liittyy?

No kas. Monella ei ruoansulatus anna unirauhaa. Sitä paitsi jos lapsiperheen aamu alkaa viiden maissa ja nukkumaanmenoaika on puoli kahdeksalta niin vähän hassua jos perheen päivällinen syödään kahdeksalta illalla. Koska tarvitaan unta. Viikollakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen tapa syödä päivällinen klo 17-18. Tästä syystä lehdet pursuavat "näin valmistat aterian 30 minuutissa" -ohjeita, ja kaupassa kaikki on valmiiksi pilkottua ja marinoitua. Joka toinen päivä syödään jauhelihaa ja joka toinen hunajamarinoituja kanasuikaleita. En tiedä, onko missään muussa kulttuurissa samanlaista asennetta ruoanlaittoa kohtaan.

Mihin aikaan se päivällinen pitäisi sitten syödä, jos ei töiden jälkeen? Klo. 20 vai? Juuri pienten lasten nukkumanmenoaikaan? En käsitä...

Ehkä viikonloppuisin on perheillä enemmän aikaa ja voimia panostaa ruoanlaittoon, mutta tuskin kukaan jaksaa enää 12h työpäivän ( sis. matkat ja ehkä kaupassa käynnin) jälkeen alkaa kokkailemaan mitään sen kummempaa, joten siksi varmaan käytetään helppoja raaka-aineita. Tietysti nyt tulee joku superäitee taas selittelemään kaikkia ns. "yksinkertaisia" niksejä, mutta ei nekään ole aina toteuttamiskelpoisia.

Tää on kyl ihmeellinen ketju...Kummastuttaa, että joitakin häiritsee näin paljon toisten ruoanlaittotavat ja tarvikkeet/aineet mitä toiset käyttävät. Kummasti kaikkia parjattuja tuotteita näkee hyvin paljon ihmisten kärryissä ja hihnalla, joten keitä te olette te superihmiset, kun teitä ei näe koskaan kaupoissa? Juuri te, jotka ette käytä eineksiä, lihaliemikuutioita, mehuja, pussiperunamuuseja, sokeria, suolaa, ym. ym. "ällöä"?

Päivällisen voi aivan hyvin syödä vasta illalla. Ei tarvitse olla mikään superihminen, jos haluaa panostaa lasten hyvinvointiin. Syödyllä ruualla on suuri merkitys terveyteen.

Moni tietysti arvostaa myös unta. Unellakin on suuri merkitys terveyteen.

Totta, mutta miten se tähän liittyy?

No kas. Monella ei ruoansulatus anna unirauhaa. Sitä paitsi jos lapsiperheen aamu alkaa viiden maissa ja nukkumaanmenoaika on puoli kahdeksalta niin vähän hassua jos perheen päivällinen syödään kahdeksalta illalla. Koska tarvitaan unta. Viikollakin.

Saahan ton elämän tehtyä vaikeeksi monella tapaa. Relaa vähän :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, ettei huuhdella salaattiaineksia ällöttää todella paljon, kun itse tarkkaan huuhtelevana tietää, mitä kaikkea moskaa siellä salaattipussisssa usein on kuolleista ötököistä multaan. Eräs tuttuni ei myöskään ikinä pese kattilaa kananmunien keittämisen jälkeen, vaan samaan pataan vaan seuraava ruokalaji. Sama juttu paistinpannun kanssa, öljyt vaan ensin pikkuisen talouspaperilla pois (ja nyt ei puhuta valuraudasta) ja uutta satsia pannulle, vaikka pannun viimeisimmästä käyttökerrasta olisi viikko. Yök.

 

 

Miksi kattila pitäisi pestä kananmunien keittämisen jälkeen? Eiköhän ne kaikki pöpöt oo kuollu sen keittämisen jäljiltä.

Kattila, jossa keitetty kananmunia haisee rikille ts. Kananmunille jollei sitä pese. Tuolla logiikalla mitään soppakattilaa ei tarvii pestä, sillä eiköhän ne pöpöt ole kuolleet (sopan) keittämisen jäljiltä:)