Keskellä yötä soi ovikello - mitä teet?

Ei ole ovikelloa, mutta ei ovi ole koskaan lukossa, kun olemme kotona.

Kurkistan huomaamatta ikkunasta (omakotitalo) ja jos kellon pimpottaja ei ole läheisiäni, eli on esimerkiksi poliisi tai joku tuntematon niin jatkan unia. Tulkoon päivällä uudestaan.

Avasin pari viikkoa sitten kerrostalossa kotioven ovikellon soidessa päivällä. Ei ois kannattanut, saimme koronan .....ovella oli talon siivoojarouva ja hänellä oli asiaa...

Vierailija kirjoitti:

Käsittämättömän ihmispelkoista väkeä. Kaikki on ekana ampumassa oven läpi polveen tai kieltäytyy kategorisesti avaamasta ovea hämärämiesten pelossa, kun todennäköisimmin oven takana on joku poliisi/naapuri kertomassa tulipalosta tai vesivahingosta, tai apua/turvaa tarvitseva muistisairas/unissakävelijä/eksynyt/kotiväkivallan uhri. Mut ei toki yllätä suomalaisilta, joille maassa makaava apua tarvitsevakin tulkitaan lähtökohtasesti juopoksi, jonka kuuluukin jäädä oman onnensa nojaan.

Vastauksissa ilmenevä ihmispelko syntyy kokemusperäisesti.

Porraskäytävässä on huumekämppä ja sen lisäksi kaksi eri mielenterveystapausta joista toinen väkivaltaisesti käyttäytynyt. Jos joku tulee ovelle rimputtamaan yöllä niin tarkistan ensin ovisilmästä onko tuttu naapuri tai poliisi/palomies. Jatkotoimet sen mukaan.

Pääkaupunkiseutu, ei edes paha alue ja ihan tavallinen 6 - kerroksinen talo jossa omistusasuntoja. Kaikki nuo ongelmatapaukset asuvat osakehuoneistoissa jonka osakkeet he itse omistavat.

Asutaan omakotitalossa miehen kanssa. Jos mies olisi kotona, mentäisiin vaan tarkistamaan tilanne. Jos olisin poikkeuksellisesti yksin kotona, tilanne olisi hankalampi. Taloon pääsee sisälle vaikka mistä ikkunasta, jos ei arkaile ikkunan rikkomista. Siksi ovelle on pakko mennä. Ollaan vastikään muutettu, niin ei ole turvasysteemejäkään vielä mietitty. Tämä olikin hyvä muistutus niiden kuntoon laittamiseksi.

Todennäköisesti menisin ovelle kännykän kanssa ja osoittaisin oven viereisestä ikkunasta ulos kirkkaalla taskulampulla, jotta ovella olija ei näe minua, mutta minä näen hänet. Henkilön/henkilöiden habituksesta sitten tekisin päätöksen, soitanko häkeen vai kyselenkö jotain. Jos ovella olijat ovat uhkaavan oloisia, silloin kannattaisi ehkä näyttää valoilla olevansa kotona, mutta olla kyselemättä, jotta henkilöt eivät tietäisi, että sisällä on nainen eikä sitä, että hän on yksin.

Jos taas henkilö ei näytä uhkaavalta, puhuisin hänelle oven läpi. Ovea en aukaisisi muuten, kuin vältämättömästä pakosta ja jos ulkona olisi joku tärisevä mummo.

Noin tapahtui muutama vuosi sitten. Olen tästä kirjoittanut aiemmin jonnekin. Yöllä n puol yksi heräsin ovikelloni soittoon ja asun yksin. Silloin ei vielä ollut ovisilmää, mutta nyt on. Oven takana oli iäkäs talossa asuva vanhus, joka oli hätääntynyt, kun oli jotenkin joutunut kotinsa oven ulkopuolelle ilman kännykkää ja avaintaan. Oli ollut menossa vessaan ja vahingossa avannut ulko-ovensa. Sanoi, että oli soittanut kahden muun naapurin ovikelloa, mutta ei olleet avanneet. Asuin eri rapussa, mutta kulku sisätiloissa oli kaikkialle.

Mitäs minä muuta kuin rauhoitin, kehotin istumaan ja soitin huoltomiehelle, että tulee avaamaan naisen oven ja tulo kesti n 15 min. Juttelimme sen ajan niitä näitä ja kyseinen vanhus on oikein mukava ja järkevä vanhus, vaikka ikää on paljon. Tunsimme hyvinkin toisemme.

Kun huoltomies tuli minun kauttani, vanhus pääsi kotiinsa ja kiitollisena lähti.

Seuraavana päivänä soi ovikelloni ja vanhus oli oven takana ison kauniin kukan kanssa ja kiitteli vielä. Olin kyllä liikuttunut. Luulen, että uskallan avata vastakin oveni ja ovisilmäkin on nyt. Jollakin voi olla isokin hätä. Taloomme ei pääse kuin omilla avaimilla illan klo 18 jälkeen.

Kuuntelen hetken aikaa mitä tapahtuu, jos epäilyttävältä vaikuttavaa soitan hälytyskeskukseen, muuten jatkan unia.

Jos se olis poliisi, niin koputtais ja kertois ketä ovella on tai ainakin niin toimivat, kun kerran kiersivät yöllä silloisen asuintaloni läpi, kun naapurin rengasliike paloi.

Minulle kävi kerran kerrostalossa niin, että ovikello soi keskellä yötä. Heräsin, ja menin avaamaan. Oven takana oli 3 tai 4 palomiestä, jotka tulivat sitten tarkastamaan myös minun asuntoni suhteen jonkin asian. Taloyhtiössä oli pieni palo keskellä yötä. Huvittavaa oli, etten silloin, nuorempana, tajunnut pukea edes kylpytakkia ylleni, vaan avasin oven pienessä yöpaidassa, joka oli erittäin ohutta kangasta. Mutta uskon, että nämä palomiehet, jotka yöaikaan hälytystehtävissä, eivät tällaista havainnoi, vaan keskittyvät olennaseen. Itseäni tämä "pukeutumismoka" jälkikäteen hävettänyt aika paljon kyllä.

Ei soi. Ei ole ovikelloa.

Huutaisin ja kysyisin kuka siellä.

Taloyhtiön yläkerrassa on saunaosasto ja joskus joku käy tupakalla, eikä pääse sisään enää.

Soittelee ovikelloja, kunnes joku auttaa.

Oon auttanut, tarkoittaa lopettaa muiden herättämisen.

Otan avaimen ja päästän takas saunaosastolle

Nukun korvatulpat päässä ja makuuhuone on hyvin kaukana ulko-ovesta eli en kuulisi sitä.

Asun kerrostalossa mikäli yöllä ovikello soi niin käännän kylkeä ja jatkan unia zzzzz

Itselle kävi kerran näin. Asuin vuosia sitten rivitalossa. Olin sinä yönä yksin kotona, sillä puolisoni oli kyläreissulla toisella paikkakunnalla. Viiden aikaan aamuyöllä heräsin ovikellon pimputukseen ja otin korvatulpat pois. Kuulin ulkoa vihaisen miesäänen huutavan: "Avaa nyt perkele se ovi". Juu, en todellakaan avannut...

sinko on valmiina mikäli oven toisella puolen ei esitetä asiaa riittävästi. mikäli mkongertaa esim. eestiä,..

En välttämättä kuule sitä. Mutta haluaisin tietää jos naapurilta loppuu happi, että voi keksiä apua jostain.

Avaan ovipuhelinaplikaation kännykästä, vilkaisen kamerasta mikä on käytävän tilanne ja kysyn ovipuhelimen kaiuttimen kautta mitä asiaa? Sinällään näppärä että minun ei edes tarvitse olla kotona tehdäkseni näin.

Hiippailen tirkistämään ikkunasta että kuka siellä on. Os koira ei ole haukkunut, niin olen kuullut haamusoiton unessa. Jos koira haukkuu niin siellä on silloin joku ovella vaikka ei olisi soittanutkaan kelloa. No siis jos siellä oikeasti on joku niin tihrustan ikkunasta varovasti kuka siellä on, jos on joku outo niin ei avata, jos naapurin pappa niin avataan...

Asuntoni on 2-kerroksinen ja rivitalossa. Kerran yöllä havahduin siihen, että olin kuulevinani jonkun koputtavan ulko-ovelle. Kuuntelin, ei kuulunut lisää ääntä eikä naapuristakaan mitään lasten ääntä. Olin täydessä unessa taas ennen kuin pää osui tyynyyn.

Ovikelloni toimii verkkovirralla ja olen yleensä pitänyt sen sulaketta irroitettuna, joten ovikello ei soi.

Vierailija kirjoitti:

Käsittämättömän ihmispelkoista väkeä. Kaikki on ekana ampumassa oven läpi polveen tai kieltäytyy kategorisesti avaamasta ovea hämärämiesten pelossa, kun todennäköisimmin oven takana on joku poliisi/naapuri kertomassa tulipalosta tai vesivahingosta, tai apua/turvaa tarvitseva muistisairas/unissakävelijä/eksynyt/kotiväkivallan uhri. Mut ei toki yllätä suomalaisilta, joille maassa makaava apua tarvitsevakin tulkitaan lähtökohtasesti juopoksi, jonka kuuluukin jäädä oman onnensa nojaan.

Asumme ison tien vieressä jo neljättäkymmenettä vuotta eikä kertaakaan ole kukaan tarvinnut apua. Ovat kyytiä tai bensaa vaille tai tiedustelevia hämärämiehiä (Puolasta kahdesti käyneet), murtoja on tehty naapureihin, mutta ei meille koirien ansiosta. Turvalaitteet on pitänyt hankkia. Ovi on kyllä avattu, mutta nykyisin vain turvaketjun kanssa. Yhden kerran oli aggressiivinen ja sekava kyydin vaatija, poliisin tulo kesti lähes tunnin. Ja poliisikin on kieltänyt täällä lehdessä avaamasta ovia tuntemattomille päivisinkään.

En avaa! Katsoisin varmaan varovasti ovisilmästä onko esim. joku vertavuotava apua tarvitseva.

Muistan erään valvontakameravideon, joka näytti naisen koputtavan jonkun oveen mutta naisen takana piilossa odotti väijyssä mies. Eli älkää luottako näihin hunaja-ansoihin.

USA:ssa joku sarjamurhaaja soitti vauvan itkua ulkona yöllä saalistaakseen uhreja.