Keskellä yötä soi ovikello - mitä teet?

Vierailija kirjoitti:

Just muutettuani rivitaloon, yöllä ikkunan takaa kuului hurjaa kiroilua, kahden eri miehen ääni.  Pelästyi ja jähmetyin, ovatko tulossa mun asuntoon?  Onneksi menivät naapuriin.  Kun asiasta sitten siellä asuvalla nuorelle naiselle kiukustuin (pelon takia).  Tämä suuttui minulle eikä sen koommin päivää sanonut.

Kyllä ihmiset ovat kummallisia.

No miksi sinä sille nuorelle naiselle kiukustuit, jos hän ei itse siellä kiroillut? Varmaan ajattelee, että sinä olet kummallinen sitten. 

Näin kerran unta, että olin nukkumassa ja ovikello soi keskellä yötä. Unessa hiippailin katsomaan ovisilmästä ja oven takana seisoi pimeässä kerrostalon rappukäytävässä mustiin pukeutunut naamiomies, jolla oli toisessa kädessä sapelimiekka ja toisessa rynnäkkökivääri. En avannut ovea siinä unessa.

Asutaan rivitalossa ja mä nähtävästi kävelin kerran unissani, koska havahduin pihalla.

Ulko-ovi lukossa, ei puhelinta, ovikellon ääni säädetty tosi pieneksi, ettei herätä vauvaa ja ja mies vielä nukkuu korvatulppien kanssa toisessa kerroksessa, jonka ikkunaan ei pääse koputtamaan. Koputtelin oveen ja alakerran ikkunoihin ja heittelin pikkukiviä yläikkunoihin, mutta koska en saanut miestä hereille, oli pakko mennä soittelemaan naapureiden ovikelloja.

Läheisimmät naapurit eivät avanneet, mutta onneksi yksi talossa lopulta avasi ja pääsin sisälle lämpimään ja sain lainata puhelinta.

Olisin ihan paniikissa ja en tiedä, mihin se johtaisi. Ehkä hiippailisin oven taakse hälytysnumero valmiiksi puhelimeen naputeltuna ja toivoisin, ettei siellä ole enää ketään.

Tietysti, se on varmaan tilaamani huor

ra.

Onneksi on videopuhelin, niin näkee ja kuulee mitä asia koskee. Ei ole kyllä kukaan keskellä yötä soittanut ovikelloa. 

Vierailija kirjoitti:

avaisin, laitan kyllä turvaketjun

Hullu tulee ketjusta läpi, en avaisi

Mulle on käynyt kahdesti niin, että ovikello soi keskellä yötä. Menin unenpöpperössä avaamaan, katsoin toki ovisilmästä kuka siellä mahtaa olla. Ekalla kerralla poliisit toi kaljoitellutta teiniä kotiin. Toisella kerralla huoltomies soitteli ovikelloa, koska yläkerran naapuri oli nukahtanut suihkuun ja aiheuttanut vesivahingon.  Tässä tapauksessa huomasin jo ennen oven avaamista ettei kaikki ole ok kun vettä tosiaan eteisen lattialla oli tässä vaiheessa jo useita senttejä. Hetken päästä tuli myös palomiehet imuroimaan sitä vettä. 

Mulla ei ole ovikelloa, ei ole ollut enää 15 vuoteen. Kun siitä loppui patteri, niin otin sen seinästä irti, enkä laittanut enää takaisin. Ei täällä keskellä korpea mitään ovikelloja tarvita.

Muistan erään kerran parinkymmenen vuoden takaa, kun syksyisenä pimeänä iltana ovikello soi. Menin avaamaan. Minulla on ulko-ovessa ikkuna pään korkeudella ja sisäeteisestä tultaessa kuistille, täytyy kääntyä 90 astetta ulko-ovelle, joka on heti naaman edessä. Kun sitten astuin sisäeteisestä kuistille ja käännyin ulko-ovelle, minua tuijotti yönpimeydestä kaksi isoa silmää, ei mitään muuta. Meinasin saada paskahalvauksen, mutta hetken hämmenyksen jälkeen tajusin, ettei siellä mitään kommandopipopäistä ryöstäjää ole, vaan tummahipiäinen ihminen. Avasin varovaisesti oven ja yönmusta nuori mies hymyili ja paljasti valkoiset hammpaansa, sekä näytti lappua jossa luki että hän on opiskelija ja myy tauluja rahoittaakseen opintojaan. No taulukauppoja ei tullut, mutta unohtumaton muistikuva niistä yönpimeydestä tuijottavista pelkistä silmistä jäi.

Sitä vaan ihmettelin, että millä ihmeellä se kaveri oikein tänne korpeen eksyi, kun mitään kulkuneuvoakaan ei ainakaan pihassani ollut, Sinne hän lähti lampsimaan yönpimeyteen ja ilmeisesti naapuriini, jonne on puolisen kilometriä matkaa. Ei täällä korvessa ainakaan urakkapalkoille pääse, kun muutaman kilsan säteellä on vain muutamia yksittäisiä taloja.

Menisin koirien kanssa katsomaan että kuka siellä on ja mitä asiaa.

Kokemusta alastomasta unissakävelijästä. Olin kauhuissani, kun yöllä ovikello soi kovaa, toistuvasti useita kertoja ja postiluukkua paukuteltiin. Tuli heti vain mieleen onko jollain kaunoja minua kohtaan. En tietenkään naisena uskaltanut avata. Tätä sattui monta kertaa muutaman vuoden aikana. Asuin ison kaupungin keskustassa. Kun olin muuttamassa, naapurissani asunut taloyhtiön pj. kertoi talossa (toinen rappu) kulkevasta unissakävelijästä. Alaston mies, joka oli herännyt vasta ulkona kun ovet olivat napsahtaneet kiinni. Ilmeisesti hän oli tavoittelemassa pj:n apua. 

Tilanne tuntui järkyttävältä minun kannaltani, mutta kun kuulin selityksen olisin toki auttanut pulaan joutunutta. N40

Monesti murtovarkaat ensin pimputtaa ovikelloa, että onko ketään kotona. Jos ei avata, alkaa oven murtaminen sorkkaraudalla. Kannattaa siis ainakin huudella avaamatta ovea, että kuka siellä on ja mitä asiaa, että tietävät että joku on kotona. Oven takana voi olla myös joku mielenvikainen samasta rapusta. Ovea ei kannata avata tuntemattomille (eikä aina tutuillekaan).

Ampuisin oven läpi säären korkeudelta.

Pelästyisin ihan hemmetisti varsinkin jos olisin yksin kotona. Luultavasti hiippailisin meidän vessaan, jonka pikkuikkunasta näkee etuovelle, ja yrittäisin katsoa kuka siellä on. Jos mies olisi kotona, hän varmaan menisi avaamaan.

Ei ole ovikelloa eikä ovi lukossa. Jos koira alkaa haukkumaan niin voin ikkunasta vilkaista.

Katson ikkunasta kuka siellä on ja kysyn tuuletusikkunan kautta,mitä asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Just muutettuani rivitaloon, yöllä ikkunan takaa kuului hurjaa kiroilua, kahden eri miehen ääni.  Pelästyi ja jähmetyin, ovatko tulossa mun asuntoon?  Onneksi menivät naapuriin.  Kun asiasta sitten siellä asuvalla nuorelle naiselle kiukustuin (pelon takia).  Tämä suuttui minulle eikä sen koommin päivää sanonut.

Kyllä ihmiset ovat kummallisia.

Miksi ihmeessä tuosta piti naapurille kiukutella? Asiat voi esittää myös ystävälliseen ja kohteliaaseen sävyyn.

En mitään. Tosin meillä ovikello ei soi koska se ei ole yhdistetty mihinkään.

Tuskin edes kuulisin kolinoita (ovikelloa ei ole) mutta 3 koiraamme (3x35kg, kyllä niistä jotain haittaa pahantekijälle olisi) nostaisi metakan. Niiden turvin menisin katsomaan oven ikkunasta ja tapauskohtaisesti harkitsisin avaamista. Ei tänne korpeen kyllä eksyisi kuin pahantekijät tai äärimmäisessä hädässä olevat.

Kaksi koiristani on reviiritietoisia ja suojeluhenkisiä uroksia, jotka eivät tykkää vieraista miehistä, joten osaavat olla ainakin varsin uhkaavia tunkeilijoille - aika rambo saa olla että alkaisi kokeilemaan onneaan :). Koirat pidättyisivät sen verran että ehtisin hakea aseen.

Painan nappia joka sulkee terassin ulommaisen oven. Soittaja jää nalkkiin terassille kahden oven väliin ..