Lue keskustelun säännöt.
Kohta työttömäksi jäävä kysyy: Miten ihmeessä onnistun saamaan uuden työn?
28.11.2015 |
Olen pätkätöiden ja työttömyysjaksojen kierteen uuvuttama 30-vuotias maisteri, ja tällä hetkellä minulla on vain kaksi toivetta: että saisin elää arkea puolisoni kanssa ja käydä töissä. Työn ei tarvitse vastata koulutustani, tekisin lähes mitä vain.
Jotkut väittävät, että tekevälle löytyy töitä. Tälläkin palstalla on jatkuvasti viestejä (toivottavasti vain provoja), jotka mollaavat työttömiä ja väittävät, että pelkällä yritteliäisyydellä ja aktiivisuudella saa töitä. Myös ihan fiksuilta ihmisiltä, jotka eivät millään tavalla mollaa, saa kuitenkin usein hyvää tarkoittavaa vähättelyä "kyllä sä töitä löydät". Vain siksi, että heillä ei ole kokemusta nykytilanteen mahdottomuudesta.
Näin väittäviltä haluan nyt vastauksen: Mistä niitä töitä saa ja mitä voisin vielä tehdä yrittääkseni nykyistäkin enemmän? Haluan konkreettisia vinkkejä piilotyöpaikoista, joihin media-alan työkokemuksella voi hakea.
Tämänhetkinen työpätkäni lähenee loppuuan. Taas on enää kuukausi aikaa löytää uusi työpaikka. Olen jo varma, että edessä on jälleen työttömyys, viimeksi se jakso kesti puoli vuotta. Sinä aikana hain töitä kokoaikaisesti, kunnes lopulta onnisti. Sadan kilometrin päästä minun ja puolisoni yhteisestä kodista. Vuokrasin halvan yksiön, ostin halvan auton ja aloin kyläillä kotonani vain viikonloput. Pienehköstä palkastani jää käteen vähemmän kuin jäisi työttömänä. Lisäksi poden jatkuvaa koti-ikävää ja samalla juurettomuutta. Minulla ei ole ollut elämää vieraalla työpaikkakunnalla, jossa minulla ei ole varaa harrastaa mitään enkä tunne ketään töiden ulkopuolelta. Yhteistä arkea puolison kanssa ei ole.
Kerran aikaisemminkin sain pitkän, yli puolen vuoden määräaikaisuuden. Sekin vaati muuton toiselle puolelle Suomea, jolloin kyläilin kotona kerran kuukaudessa. Kolmatta kertaa en enää vain jaksa.
Nyt puolen vuoden jälkeen minulle tarjottiin ensi vuodeksi uutta puolen vuoden pestiä. Sitä en kuitenkaan voinut ottaa vastaan, sillä olen ihan romahduspisteessä. Kaipaan puolisoani, ystäviäni ja paikkaa, jossa asua. En pysty enää jatkossa muuttamaan kahdesti viikossa.
Toisaalta tiedän kokemuksesta, että jo useiden kuukausien pituiseksi venyvä työttömyys saa minut masentumaan ja tuntemaan itseni mitättömäksi. Jatkuva epävarmuus vie yöunet, ja saatuani kolmen kuukauden pestin joudun jo heti aloittamaan alusta seuraavan paikan hakemisen. Silti lyhytkin työpätkä olisi kullan arvoinen, sillä se antaisi minulle lisäaikaa taistella pidemmästä pestistä.
Asumme suomalaisittain isossa kaupungissa, ja täällä koulutustani ja kokemustani edes osittain vastaavia tehtäviä aukeaa vain harvakseltaan. Niidenkin hakemisessa tuloksena on, että saan haun päätyttyä viestin "saimme 100-300 hakemusta. Valitettavasti valinta ei kohdistunut sinuun". Olen lähestynyt yrityksiä suoraan kysyen työmahdollisuuksista, mutta ei ole tärpännyt. Olen hakenut siivoustyöhön, myyjäksi ja toimistotöihin, mutta aina minua isketään märällä rätillä kasvoihin: "Turha hakea meille, koska haet kuitenkin koulutustasi vastaavaa työtä, etkä pysyisi meillä kauaa." Näistä sanoista huolimatta olen aina lähettänyt hakemuksen, vaikka olen tiennyt, ettei se johda mihinkään.
Hakemukseni ovat kunnossa, samoin ansioluetteloni. Niitä olen luetuttanut ja muokannut sekä kollegojen että rekryammattilaisten kanssa.
Nyt olen laajentanut hakuni pääkaupunkiseudulle, koska se on puolisoni kannalta toinen paikka, jossa voisimme asua. Haku on kuitenkin jo kolme kuukautta ollut täysin tuloksetonta. En ole päässyt edes haastatteluihin.
Tulevaisuus pelottaa, mutta mitä minä voin tehdä, elleivät työllisyysnäkymät parane? Tällä hetkellä koko elämä pyörii työnhaun ja tulevan murehtimisen ympärillä. Mitään ei voi suunnitella, kun toivon jatkuvasti työhaastattelukutsua pääkaupunkiseudulta ja varaudumme koko ajan muuttamaan sinne työni perässä. Pyyhinkö yliopistokoulutuksen ja koulutustani vastaavan kokemuksen pois ansioluettelostani, kun haen hyllyjen täyttäjäksi? Tarjoudunko ilmaiseksi töihin? Teenkö itsemurhan?
Olkoon tämä samalla myös vertaistukiketju muille vastaavanlaisessa suossa oleville.
Kommentit (94)
Hanttihommiinkin on paljon tulijoita. On kuitenkin paljon akateemisia, jotka on hanttihommissa parempia aikoja odotellessa. Sitä akateemisuutta ei tietenkään kannata korostaa, jos semmmosia töitä hakee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista, että ihmisten pitää kouluttautua uudelleen ja yhä ja sitten on "ylikoulutettu". Olen onnellisesti virassa, mutta surullisena katson ahkeria sijaisia, pätkatyöläisiä ym, joita ei vakinaisteta, joutuvat olemaan "löysässä hirressä" ja jännittämään, saavatko jatkaa. Heidän pitää nuoleskella pomoja ja ylisuorittaa. Julminta on, että he saavat tietää, etteivät saa jäädä paljon myöhemmin kuin me muut.
Sulla on joku haaveammatti päässäsi unelmoituna. Harmi, että kukaan ei jaksa sulle siitä mitään maksaa. Unelmasi ei taida olla kovin tuottoisia yritykselle. Mitä oikeasti haluat tehdä?
Samat on tunnelmat,valmistun pian amk.sta, ja todennäköisesti joutonomiksi. Töitä ei ole tarjolla,ja kaikki paikat johon olen soitellut kertovat että hakijoita on yllin kyllin. Ei nostata mieltä. On todella vaikea tilanne, asuntovelkaa on ja 3 lasta ruokittavana. Missään nimessä en voi tehdä töitä muualla,mies 3-vuorotöissä. Ja lapset pieniä vielä..
Ei tässä auta kun perustaa ennustajapuhelin, näyttää soittajia riittävän joka pvä astral tv.n perusteella ja 3e/minuutti ;)
Joku äitiyslomalainen tai saikuttelija roikkuu virassa kynsin hampain. Ja siksi ei tipu pidempää pätkää tai vakituista virkaa sijaisille. Meillä nyt 5 v poissa ollut tulee takaisin. Ei osaa enää mitään. Pätevä sijainen pihalle. Emme voi jokaista pitääkään, muuten koko pikku menee konkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihmisyyttä kuulu määrittää työn kautta. Ole ylpeä työtön!
AMK:t kouluttaa pilvin pimein juuri joutonomeja. Ei niitä hienoja paikkoja kaikille oo, enemmän on perusduunarin hommia. Ja jos meillä perusduunarilla on AMK tutkinto ja asenne kohdallaan, voi sitten edetä esimieheksi tai asiantuntijaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei vielä ole penskoja kannattaa ehkä muuttaa pois tästä junttilasta. Itse en saa sitä aikaiseksi joten täällä ollaan loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
AMK:t kouluttaa pilvin pimein juuri joutonomeja. Ei niitä hienoja paikkoja kaikille oo, enemmän on perusduunarin hommia. Ja jos meillä perusduunarilla on AMK tutkinto ja asenne kohdallaan, voi sitten edetä esimieheksi tai asiantuntijaksi
Ehkä itse ymmärrän asiantuntijan tarkoittavan vähän muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä työpaikat kouluttaa fiksumpia eteenpäin tietyissä hommissa. Esim. It tai markkinointi. Johtajuuskoulutustakin on useassa paikassa tarjolla.
Sun paras oljenkorsi on se, että mies hankkii duunin pk seudulta. Ja muutatte. Ja sitten haet töitä taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa luodaan tietoisesti poliittisilla päätöksillä duunareiden uusjakoa. Eka ryhmässä vakituiset ja virassa olevat, joilla vakituiset ja yleensä korkeat tulot, kaikki edut, lomat, lyhyet päivät ja viikonloput vapaat. Sitten osa-aikaiset, sijaiset, pätkätyöläiset, joilla alhaisemmat palkat, vähän etuja. Nyt luodaan vielä alempi ryhmä, jossa työttömyyttä ja silloin tällöin töihin mahdollisimman pienellä palkalla.
Kaiken kruunaa hallituksen työttömyystukileikkaukset, EK puskee päälle, palkat neuvotellaan kohta työpaikoilla. Nämä koskevat eniten kahta alinta työvoimaryhmää. Niihin liittyy joka vuosi 5000 nuorta, jotka syrjäytyvät 16-vuotiaina.
En uskalla ajatella, mihin tämä johtaa.
59 korjaa, että niiden on hyvä haukkua provoksi, joilla ei ole omaa kokemusta. Naiset pendelöivät nykyään yllättävän paljon, olen tavannut samasta kaupungista muitakin joko työn tai harrastusten kautta. Itse sentään jaksan harrastaa. Saman saisi minäkin työttömänä.
Meillä mies on hakenut töitä lähempää minun työpaikkaani, mutta ei hänkään ole saanut. Haastatteluun asti on päässyt pari kertaa. Ikä tulee hänelläkin vastaan. Elämää ei helpota se, että mies on myös paljon reissutöissä ja meillä tämä on melkoista säätämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:t kouluttaa pilvin pimein juuri joutonomeja. Ei niitä hienoja paikkoja kaikille oo, enemmän on perusduunarin hommia. Ja jos meillä perusduunarilla on AMK tutkinto ja asenne kohdallaan, voi sitten edetä esimieheksi tai asiantuntijaksi
Ehkä itse ymmärrän asiantuntijan tarkoittavan vähän muuta.
Asiantuntija tekee saman työn kuin firman työntekijä moninkertaisella laskulla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä työpaikat kouluttaa fiksumpia eteenpäin tietyissä hommissa. Esim. It tai markkinointi. Johtajuuskoulutustakin on useassa paikassa tarjolla.
Olen käsittänyt, että nykyisin haluttaisiin lähinnä valmis paketti. Miksi ottaa joku opetusta tarvitseva, kun valmiitakin on saatavilla?
Mahtavaa. Sosiaalinen media kiinnostaa mutta ei markkinointi. Viestintä kiinnostaa mutta ei markkinointi. Ja kaupallisuus, hyi! Noilla asenteilla ei ole ihme ettei työtä löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden tutkinnon opiskeluakin olen pohtinut, mutta en tiedä, mikä minua kiinnostaisi. Ja ennen kaikkea, aukeaisiko opintojen jälkeen siltä toiseltakaan alalta töitä vai olisiko sekin opiskelu lopulta turhaa. Lisäksi mietityttää, millä elättäisin itseni opiskellessa. Työnsaanti tuntuu nytkin epätoivoiselta, vaikka melkein kaikki työ kelpaisi.
Ap
Opiskele vanhustenhoitajaksi. Töitä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä. Ei kaikille tässä maailmassa riitä "itseä kiinnostavia" töitä, se on vaan hyväksyttävä. Muutenhan me kaikki olisimme näyttelijöitä ja poptähtiä.
Vieläkö juku elää tuossa:kaikille hoitajille on töitä,kuplassa. Ei ole. Tiedän kymmeniä työttömiä hoitajia,niin lähäreitä kuin sairaanhoitajiakin. Määrä vaan kasvaa. Töitä kyllä sos alalla olisi,muttei työpaikkoja.
Täällä myös yksi työtön hoitaja. Opiskelin aikuiskoulutuksessa sh:ksi kun entisellä alalla ei ollut töitä. No, ei ole nyt täälläkään, vaikka niin väitettiin. Kaikki vähäisetkin auki tulevat työpaikat tällä paikkakunnalla menevät nuorille ja suhteilla.
Vierailija kirjoitti:
Sun paras oljenkorsi on se, että mies hankkii duunin pk seudulta. Ja muutatte. Ja sitten haet töitä taas.
Heh, no kun ei hanki. Tekee tutkimusta apurahojen turvin. Pääkaupunkiseudulle lähdetään vain minun työni perässä, jos työtä saan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mahtavaa. Sosiaalinen media kiinnostaa mutta ei markkinointi. Viestintä kiinnostaa mutta ei markkinointi. Ja kaupallisuus, hyi! Noilla asenteilla ei ole ihme ettei työtä löydy.
No niinpä. Kun en edes tiedä, mikä muu vaihtoehto olisi yhtä kiinnostava kuin nykyinen työni. Viestinnän alan tehtävistäkään minulla ei taida olla kunnollista käsitystä, kun ei ole kokemusta eikä koulutusta alalta.
Kun aloin journalistiksi, luulin, että ajat vielä paranisivat. En odottanut, että työmadollisuudet hupenisivat näin olemattomiksi.
Ketjuun on tullut vielä muutamia kommentteja, joissa 100 kilometrin työmatkan ajelua väitetään helpoksi. Uskon edelleen, että joillekuille se voi ollakin sitä. Minä en kuitenkaan osaa ajaa hyvin ja pelkään auton ratissa. Voitteko sitten kuvitella, miltä tuntui tehdä äkkijarrutus, kun eteen ei nähnyt ja tielle ilmestyi peura. Omalla kohdallani myös turvallisuus painoi, kun päätin olla jatkamatta reissaamista.
Jos kouluttautuu alalle, joka ei työllistä pitää lukea jotain lisää. Web osaajia tarvitaan paljon. Ja tämän osaamalla viestinnän koulutus voidi toimia. Pitää itse panostaa osaamisensa.
Ja 100 km/suunta ajaa helposti. Kuka tahansa.