Kohta työttömäksi jäävä kysyy: Miten ihmeessä onnistun saamaan uuden työn?
Olen pätkätöiden ja työttömyysjaksojen kierteen uuvuttama 30-vuotias maisteri, ja tällä hetkellä minulla on vain kaksi toivetta: että saisin elää arkea puolisoni kanssa ja käydä töissä. Työn ei tarvitse vastata koulutustani, tekisin lähes mitä vain.
Jotkut väittävät, että tekevälle löytyy töitä. Tälläkin palstalla on jatkuvasti viestejä (toivottavasti vain provoja), jotka mollaavat työttömiä ja väittävät, että pelkällä yritteliäisyydellä ja aktiivisuudella saa töitä. Myös ihan fiksuilta ihmisiltä, jotka eivät millään tavalla mollaa, saa kuitenkin usein hyvää tarkoittavaa vähättelyä "kyllä sä töitä löydät". Vain siksi, että heillä ei ole kokemusta nykytilanteen mahdottomuudesta.
Näin väittäviltä haluan nyt vastauksen: Mistä niitä töitä saa ja mitä voisin vielä tehdä yrittääkseni nykyistäkin enemmän? Haluan konkreettisia vinkkejä piilotyöpaikoista, joihin media-alan työkokemuksella voi hakea.
Tämänhetkinen työpätkäni lähenee loppuuan. Taas on enää kuukausi aikaa löytää uusi työpaikka. Olen jo varma, että edessä on jälleen työttömyys, viimeksi se jakso kesti puoli vuotta. Sinä aikana hain töitä kokoaikaisesti, kunnes lopulta onnisti. Sadan kilometrin päästä minun ja puolisoni yhteisestä kodista. Vuokrasin halvan yksiön, ostin halvan auton ja aloin kyläillä kotonani vain viikonloput. Pienehköstä palkastani jää käteen vähemmän kuin jäisi työttömänä. Lisäksi poden jatkuvaa koti-ikävää ja samalla juurettomuutta. Minulla ei ole ollut elämää vieraalla työpaikkakunnalla, jossa minulla ei ole varaa harrastaa mitään enkä tunne ketään töiden ulkopuolelta. Yhteistä arkea puolison kanssa ei ole.
Kerran aikaisemminkin sain pitkän, yli puolen vuoden määräaikaisuuden. Sekin vaati muuton toiselle puolelle Suomea, jolloin kyläilin kotona kerran kuukaudessa. Kolmatta kertaa en enää vain jaksa.
Nyt puolen vuoden jälkeen minulle tarjottiin ensi vuodeksi uutta puolen vuoden pestiä. Sitä en kuitenkaan voinut ottaa vastaan, sillä olen ihan romahduspisteessä. Kaipaan puolisoani, ystäviäni ja paikkaa, jossa asua. En pysty enää jatkossa muuttamaan kahdesti viikossa.
Toisaalta tiedän kokemuksesta, että jo useiden kuukausien pituiseksi venyvä työttömyys saa minut masentumaan ja tuntemaan itseni mitättömäksi. Jatkuva epävarmuus vie yöunet, ja saatuani kolmen kuukauden pestin joudun jo heti aloittamaan alusta seuraavan paikan hakemisen. Silti lyhytkin työpätkä olisi kullan arvoinen, sillä se antaisi minulle lisäaikaa taistella pidemmästä pestistä.
Asumme suomalaisittain isossa kaupungissa, ja täällä koulutustani ja kokemustani edes osittain vastaavia tehtäviä aukeaa vain harvakseltaan. Niidenkin hakemisessa tuloksena on, että saan haun päätyttyä viestin "saimme 100-300 hakemusta. Valitettavasti valinta ei kohdistunut sinuun". Olen lähestynyt yrityksiä suoraan kysyen työmahdollisuuksista, mutta ei ole tärpännyt. Olen hakenut siivoustyöhön, myyjäksi ja toimistotöihin, mutta aina minua isketään märällä rätillä kasvoihin: "Turha hakea meille, koska haet kuitenkin koulutustasi vastaavaa työtä, etkä pysyisi meillä kauaa." Näistä sanoista huolimatta olen aina lähettänyt hakemuksen, vaikka olen tiennyt, ettei se johda mihinkään.
Hakemukseni ovat kunnossa, samoin ansioluetteloni. Niitä olen luetuttanut ja muokannut sekä kollegojen että rekryammattilaisten kanssa.
Nyt olen laajentanut hakuni pääkaupunkiseudulle, koska se on puolisoni kannalta toinen paikka, jossa voisimme asua. Haku on kuitenkin jo kolme kuukautta ollut täysin tuloksetonta. En ole päässyt edes haastatteluihin.
Tulevaisuus pelottaa, mutta mitä minä voin tehdä, elleivät työllisyysnäkymät parane? Tällä hetkellä koko elämä pyörii työnhaun ja tulevan murehtimisen ympärillä. Mitään ei voi suunnitella, kun toivon jatkuvasti työhaastattelukutsua pääkaupunkiseudulta ja varaudumme koko ajan muuttamaan sinne työni perässä. Pyyhinkö yliopistokoulutuksen ja koulutustani vastaavan kokemuksen pois ansioluettelostani, kun haen hyllyjen täyttäjäksi? Tarjoudunko ilmaiseksi töihin? Teenkö itsemurhan?
Olkoon tämä samalla myös vertaistukiketju muille vastaavanlaisessa suossa oleville.
Kommentit (94)
Jos opetusalan työt kiinnostaa, oletko ajatellut kokeilla sijaistamista kotoutumiskoulutuksessa? Kieliaineen ja yhteiskuntatieteiden tuntemus tärkeää ja kokemus monenlaisesta työstä, työnhausta ja myös työnhakemisen haasteista iso etu. Palkka on kohtalainen, ja työ mielenkiintoista ja palkitsevaa. Suomen kielen ammattilainen ei välttämättä tarkitse olla, koska opetus on niin alkeistasoa, että akateeminen ihminen oppii substanssin nopeasti työssä. Ainakin pääkaupunkiseudulla sijaisuuksia saa helposti, jos on luonteeltaan reipas, jämpti ja itsenäinen. Jos sijaisuuden tuntuvat hyvältä ja haluaa jäädä alalle, voi pedagogisesti pätevöityä vaikka työn ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi saada uusi työ? Olet juuri pääsemässä vapaaksi orjuudesta suurpääoman palveluksessa.
Ihmettelen itse samaa kun ap:han sanoi että työttömänä jäisi enemmän rahaa.. kai ap:n ammatti on sit oma kutsumus? Sinuna ap katsoisin millä alalla on töitä omalla paikkakunnalla ja lähtisin vaikka amikseen pariksi vuodeksi ja saisin siten ammatin ja töitä!
Älä viitsi provota. Meidän yhteiskunnassamme ihminen vain määritellään vahvasti työnsä kautta. Vaikka rahatilanne olisi työttömänä miten paljon parempi, se työttömyys turhauttaa ja masentaa minua. Kokemusta on. Minä haluan olla hyödyllinen ja elättää itseni, vaikka työ olisikin väliaikaisesti mitä tahansa.
Edelleenkin ongelmana on, että en tiedä, mihin muihin ammatteihin minulla olisi rahkeita, ja tuskin kukaan tietää, millä aloilla on töitä kolmen vuoden kuluttua. Piti minunkin koulutustani vastaavia töitä olla riittävästi vielä kymmenen vuotta sitten. Ainakin sen jälkeen, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Päinvastoin kuitenkin kävi.
Ap
Älä nyt ainakaan pk-seudulle tule, täällä on jo aivan liikaa ihmisiä suhteessa asuntokantaan.
Kyllä se työpaikka saadaan suhteilla. Eli joku tuntee jonkun,joka tuntee sinut ja voi sanoa että se olet ns. hyvä tyyppi.
Kun ja jos nyt jäät työttömäksi, niin kotikaupunkisi jonkun poliittisen yhdistyksen toimintaan mukaan ihan pokkana. Menet niiden tilaisuuteen ja sanot että haluaisit tässä aloitella työt seuraavia vaaleja varten että "voidaan jatkaa hyvää hallitustyötä" tai "että varmasti päästään hallitukseen tekemään meidän politiikkaa" Valitset tästä sen mukaan mihin puolueen kokoukseen menet.
Takaan että kun olet työskennellyt sen puolueen eteen jonkin aikaa ja varsinkin vaalivuonna, sinulle löytyy oman alan töitä erittäinkin helposti. Tämä totuus. Toimii Turussa ja varmasti muualla myös.
Vierailija kirjoitti:
Jos opetusalan työt kiinnostaa, oletko ajatellut kokeilla sijaistamista kotoutumiskoulutuksessa? Kieliaineen ja yhteiskuntatieteiden tuntemus tärkeää ja kokemus monenlaisesta työstä, työnhausta ja myös työnhakemisen haasteista iso etu. Palkka on kohtalainen, ja työ mielenkiintoista ja palkitsevaa. Suomen kielen ammattilainen ei välttämättä tarkitse olla, koska opetus on niin alkeistasoa, että akateeminen ihminen oppii substanssin nopeasti työssä. Ainakin pääkaupunkiseudulla sijaisuuksia saa helposti, jos on luonteeltaan reipas, jämpti ja itsenäinen. Jos sijaisuuden tuntuvat hyvältä ja haluaa jäädä alalle, voi pedagogisesti pätevöityä vaikka työn ohessa.
Kiitos sinulle vinkistä, tähän minun on tartuttava. Opetustyö ei koskaan ole ollut ensisijainen kiinnostukseni, mutta suomen kielen ammattilaisena siihen voisi olla kuitenkin rahkeita. Myös työ kotouttamisen parissa itsessään kiinnostaa, hyvinkin paljon näin sivuainekulttuurintutkijana.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoosta kajahtaa! Jopas tuli niin prikulleen työttömyydestä julkisuudessa leivottu kuva, että...
> Turha hakea meille, koska haet kuitenkin koulutustasi vastaavaa työtä, etkä pysyisi meillä kauaa.
Vaikea kuvitella, että tällainen olisi a) oikeasti syynä tai b) niin sanottaisiin. Ihan on julkisuudessa leivottu juttu tämä tällainen.
Miksi et usko, että minulle on sanottu näin? Mitä minun sitten pitäisi tehdä toisin, että en enää joutuisi kuulemaan sitä? Työnantajilla on kuitenkin ollut vastaukseensa hyvä syy: heille olisi paljon alalle kouluttautuneitakin ja sillä työskennelleitä hakijoita.
Ap
Jepjep! Menee jatkokin tässä ennalta-arvattavassa näytelmässä yleishyminäisillä kliseillä täytettynä!
Jätä se koulutus pois kun haet aspahommiin. Muista niissä kunnon hakemuksissa olla innostunut ja kertoa saavutuksistasi (varmaan hallussa).
Miten ois freelance työ? Tai vaikka kaupalliset opinnot avoimessa AMK:ssa tai yliopistossa? Tai joku muu ala?
Perusta yritys? Hae harjoittelijapaikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ilmeisesti opiskellut viestintää tms. ap? Oman kokemukseni mukaan tuolla alalla työpaikat jaetaan suhteilla. Tämä toisaalta tuskin oli sinulle uutta tietoa. Voisitko opiskella lisää, jotain muuta alaa?
Tiedän kyllä tunteen, on raastavaa saada noita torjuvia vastauksia kerta toisensa jälkeen.
En ole opiskellut viestintää, mutta journalistikokemuksellani haen kuitenkin myös viestinnän alan työpaikkoja. Tutkintoni on humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aineiden laaja yhdistelmä. Pääaineeni on kieliaine, ja tuli opiskeltua myös monta hyvää perus- ja aineopintokokonaisuutta sivuaineiksi. Panostin opintoihin todella, ja niihin meni 6,5 vuotta. Opettajan pedagogisiin opintoihin pyrin, mutta en koskaan päässyt. En tosin koskaan ole nähnyt itseäni opettajana. Nyt kuitenkin tekisin sitäkin mielelläni.
Uuden tutkinnon opiskeluakin olen pohtinut, mutta en tiedä, mikä minua kiinnostaisi. Ja ennen kaikkea, aukeaisiko opintojen jälkeen siltä toiseltakaan alalta töitä vai olisiko sekin opiskelu lopulta turhaa. Lisäksi mietityttää, millä elättäisin itseni opiskellessa. Työnsaanti tuntuu nytkin epätoivoiselta, vaikka melkein kaikki työ kelpaisi.
Ap
Itse luen yritysviestintää ja mainontaa kaupallisessa koulussa. Ehkä voisit harkita samansuuntaista? Vähän lisää ammattitaitoa, some ja markkinoinnin salat haltuun? En väitä, että viestintätoimistot massiivisesti palkkaavat ihmisiä, mutta aloita vaikka työharjoittelulla. Todella moni siellä on yliopisto ja ties mikä taustanen, mutta se kaupallinen osaaminen on plussaa.
Ainakin Haaga-Heliassa voi vuodessa suorittaa ylemmän AMK tutkinnon ja saada pedagogisen pätevyyden. Nopea ja varmaan ihan ok helppo päästä sisään. Nimeltään joku opettaja juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoosta kajahtaa! Jopas tuli niin prikulleen työttömyydestä julkisuudessa leivottu kuva, että...
> Turha hakea meille, koska haet kuitenkin koulutustasi vastaavaa työtä, etkä pysyisi meillä kauaa.
Vaikea kuvitella, että tällainen olisi a) oikeasti syynä tai b) niin sanottaisiin. Ihan on julkisuudessa leivottu juttu tämä tällainen.
Miksi et usko, että minulle on sanottu näin? Mitä minun sitten pitäisi tehdä toisin, että en enää joutuisi kuulemaan sitä? Työnantajilla on kuitenkin ollut vastaukseensa hyvä syy: heille olisi paljon alalle kouluttautuneitakin ja sillä työskennelleitä hakijoita.
Ap
Jepjep! Menee jatkokin tässä ennalta-arvattavassa näytelmässä yleishyminäisillä kliseillä täytettynä!
Mikä tuossa on muka epäuskottavaa? Ihan samaa olen itse kuullut 80-luvulta alkaen enkä usko, että meno tulevina vuosina kummenee.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se koulutus pois kun haet aspahommiin. Muista niissä kunnon hakemuksissa olla innostunut ja kertoa saavutuksistasi (varmaan hallussa).
Miten ois freelance työ? Tai vaikka kaupalliset opinnot avoimessa AMK:ssa tai yliopistossa? Tai joku muu ala?
Perusta yritys? Hae harjoittelijapaikkaa?
Perusta yritys??Mv:ua?? Meinaatko, että ap perustaisi tuon tiedotusalan yrityksen ja alkaisi polkuhintaan epätoivoissaan myymään osaamistaan ja menettäisi samalla viimeisetkin yhteiskunnan turvaverkot työttömyysajaltaan.! Että mua sylettää tuommoiset ehdotukset. Olet vissiin työkkärissä töissä, josta ohjataan jokaista työnhakijaa perustamaan yritys ja myymään osaamistaan-hyminää. Alkaen työttömästä ompelijasta lastenhoitajaan ja tietysti toimittajiin.
Ja sen harjoittelupaikan tarjoamisen voit unohtaa samoin tein. En jaksa edes alkaa kertomaan sulle että miten sen asian kanss on. Hauskaa viikonloppua vaan työkkärin tädille kovan työviikon jälkeen. Koittakaahan saada sitä puheinpäivystystä taas pyörimään vaikka kukaan ei puheluihin haluakaan vastata. Ihan kaikki ei vielä osaa eikä halua mennä sinne v-n Omat tiedot-sivuille täytteeen tietojaan teidän puolesta.
Pääkaupunkiseudulla voi työmatka olla kolme tuntia päivässä odottelua ja seisomista ruuhkabussissa. Siivoustyöt alkaa kuudelta aamulla. Akateeminen koulutus ja siihen liittyvä työkokemus on varmaan yksinkertaisinta pimittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoosta kajahtaa! Jopas tuli niin prikulleen työttömyydestä julkisuudessa leivottu kuva, että...
> Turha hakea meille, koska haet kuitenkin koulutustasi vastaavaa työtä, etkä pysyisi meillä kauaa.
Vaikea kuvitella, että tällainen olisi a) oikeasti syynä tai b) niin sanottaisiin. Ihan on julkisuudessa leivottu juttu tämä tällainen.
Älä puhu paskaa. Et selvästi tiedä asiasta mitään. Minulle on sanottu näin ja tämä on kyllä aivan täyttä totta monelle.
Ainakin puhelinmyyntialalla voi helposti saada työpaikan, vaikka olisikin korkeakoulututkinto. Itse ainakin olen saanut töitä helposti, vaikka korkeakoulutettu olenkin. Suurimmassa osassa puhelinmyyntialan työpaikoista ei edes kysytä koulutusta, kun saapuu haastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ilmeisesti opiskellut viestintää tms. ap? Oman kokemukseni mukaan tuolla alalla työpaikat jaetaan suhteilla. Tämä toisaalta tuskin oli sinulle uutta tietoa. Voisitko opiskella lisää, jotain muuta alaa?
Tiedän kyllä tunteen, on raastavaa saada noita torjuvia vastauksia kerta toisensa jälkeen.
En ole opiskellut viestintää, mutta journalistikokemuksellani haen kuitenkin myös viestinnän alan työpaikkoja. Tutkintoni on humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aineiden laaja yhdistelmä. Pääaineeni on kieliaine, ja tuli opiskeltua myös monta hyvää perus- ja aineopintokokonaisuutta sivuaineiksi. Panostin opintoihin todella, ja niihin meni 6,5 vuotta. Opettajan pedagogisiin opintoihin pyrin, mutta en koskaan päässyt. En tosin koskaan ole nähnyt itseäni opettajana. Nyt kuitenkin tekisin sitäkin mielelläni.
Uuden tutkinnon opiskeluakin olen pohtinut, mutta en tiedä, mikä minua kiinnostaisi. Ja ennen kaikkea, aukeaisiko opintojen jälkeen siltä toiseltakaan alalta töitä vai olisiko sekin opiskelu lopulta turhaa. Lisäksi mietityttää, millä elättäisin itseni opiskellessa. Työnsaanti tuntuu nytkin epätoivoiselta, vaikka melkein kaikki työ kelpaisi.
Ap
Itse luen yritysviestintää ja mainontaa kaupallisessa koulussa. Ehkä voisit harkita samansuuntaista? Vähän lisää ammattitaitoa, some ja markkinoinnin salat haltuun? En väitä, että viestintätoimistot massiivisesti palkkaavat ihmisiä, mutta aloita vaikka työharjoittelulla. Todella moni siellä on yliopisto ja ties mikä taustanen, mutta se kaupallinen osaaminen on plussaa.
Nykyisessä työpaikassani olen hieman avustanut markkinointijutuissa pohtimalla työtiimin kanssa uusia markkinointiratkaisuja. Ongelmana vain on, että en ole yhtään kaupallinen ihminen, pikemminkin olen ylimääräistä kulutusta vastaan. En ymmärrä kaupallisesta työstä juuri mitään enkä ole kummemmin kiinnostunutkaan markkinoinnista ja myymisestä. En pidemmällä tähtäimellä näe itseäni kaupallisella alalla, joten alalle kouluttautuminen ei tunnu järkevältä.
Markkinointiviestinnän tehtäviä olen kuitenkin hakenut todella aktiivisesti, sellaista työtä voisin hyvin tehdä jonkin aikaa. Myös some on hallussa, onhan se nytkin jokapäiväinen työkaluni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se koulutus pois kun haet aspahommiin. Muista niissä kunnon hakemuksissa olla innostunut ja kertoa saavutuksistasi (varmaan hallussa).
Miten ois freelance työ? Tai vaikka kaupalliset opinnot avoimessa AMK:ssa tai yliopistossa? Tai joku muu ala?
Perusta yritys? Hae harjoittelijapaikkaa?
Perusta yritys??Mv:ua?? Meinaatko, että ap perustaisi tuon tiedotusalan yrityksen ja alkaisi polkuhintaan epätoivoissaan myymään osaamistaan ja menettäisi samalla viimeisetkin yhteiskunnan turvaverkot työttömyysajaltaan.! Että mua sylettää tuommoiset ehdotukset. Olet vissiin työkkärissä töissä, josta ohjataan jokaista työnhakijaa perustamaan yritys ja myymään osaamistaan-hyminää. Alkaen työttömästä ompelijasta lastenhoitajaan ja tietysti toimittajiin.
Ja sen harjoittelupaikan tarjoamisen voit unohtaa samoin tein. En jaksa edes alkaa kertomaan sulle että miten sen asian kanss on. Hauskaa viikonloppua vaan työkkärin tädille kovan työviikon jälkeen. Koittakaahan saada sitä puheinpäivystystä taas pyörimään vaikka kukaan ei puheluihin haluakaan vastata. Ihan kaikki ei vielä osaa eikä halua mennä sinne v-n Omat tiedot-sivuille täytteeen tietojaan teidän puolesta.
Öööö? Olen opiskelija. Ja aivan hyvin voisin valmistuttuani alkaa KONSULTIKSI eli alan yrittäjäksi. Tarjoaisin pienille yrityksille viestinnän ja markkinoinnin palveluita, esim. visuaalinen ilme ja nettisivu kuntoon, tekisin heidän Facebook-mainontaansa ja niin edespäin! Ei huono vaihtoehto työttömälle.
Ja tosiaan itse juuri etsin alan harjoittelupaikkaa ja niitä on PALJON. Iso osa maksaa sen 500 e, että opintotuen saa, mutta en siellä rahan perässä ole. Osa maksaa ihan 1200-1600. Kokemus merkkaa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ilmeisesti opiskellut viestintää tms. ap? Oman kokemukseni mukaan tuolla alalla työpaikat jaetaan suhteilla. Tämä toisaalta tuskin oli sinulle uutta tietoa. Voisitko opiskella lisää, jotain muuta alaa?
Tiedän kyllä tunteen, on raastavaa saada noita torjuvia vastauksia kerta toisensa jälkeen.
En ole opiskellut viestintää, mutta journalistikokemuksellani haen kuitenkin myös viestinnän alan työpaikkoja. Tutkintoni on humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aineiden laaja yhdistelmä. Pääaineeni on kieliaine, ja tuli opiskeltua myös monta hyvää perus- ja aineopintokokonaisuutta sivuaineiksi. Panostin opintoihin todella, ja niihin meni 6,5 vuotta. Opettajan pedagogisiin opintoihin pyrin, mutta en koskaan päässyt. En tosin koskaan ole nähnyt itseäni opettajana. Nyt kuitenkin tekisin sitäkin mielelläni.
Uuden tutkinnon opiskeluakin olen pohtinut, mutta en tiedä, mikä minua kiinnostaisi. Ja ennen kaikkea, aukeaisiko opintojen jälkeen siltä toiseltakaan alalta töitä vai olisiko sekin opiskelu lopulta turhaa. Lisäksi mietityttää, millä elättäisin itseni opiskellessa. Työnsaanti tuntuu nytkin epätoivoiselta, vaikka melkein kaikki työ kelpaisi.
Ap
Itse luen yritysviestintää ja mainontaa kaupallisessa koulussa. Ehkä voisit harkita samansuuntaista? Vähän lisää ammattitaitoa, some ja markkinoinnin salat haltuun? En väitä, että viestintätoimistot massiivisesti palkkaavat ihmisiä, mutta aloita vaikka työharjoittelulla. Todella moni siellä on yliopisto ja ties mikä taustanen, mutta se kaupallinen osaaminen on plussaa.
Nykyisessä työpaikassani olen hieman avustanut markkinointijutuissa pohtimalla työtiimin kanssa uusia markkinointiratkaisuja. Ongelmana vain on, että en ole yhtään kaupallinen ihminen, pikemminkin olen ylimääräistä kulutusta vastaan. En ymmärrä kaupallisesta työstä juuri mitään enkä ole kummemmin kiinnostunutkaan markkinoinnista ja myymisestä. En pidemmällä tähtäimellä näe itseäni kaupallisella alalla, joten alalle kouluttautuminen ei tunnu järkevältä.
Markkinointiviestinnän tehtäviä olen kuitenkin hakenut todella aktiivisesti, sellaista työtä voisin hyvin tehdä jonkin aikaa. Myös some on hallussa, onhan se nytkin jokapäiväinen työkaluni.
Ap
Miten ois yksittäiset kurssit avoimessa? Yliopistossa teoriaa ja AMK:ssa pääsee itse harjoittelemaan jo kampanjan tekoa. Todella tehokasta someviestintää ja sisältömarkkinointia voit toki ihan itsenäisesti opiskella, todella hyödyllinen taito markkinointiviestinnän alalla.
Elä sossutuilla vaan. Käytä aikasi itsesi ja kodin hoitoon, harrastamiseen, jne. Voit toki töitäkin katsella, ei siinä mitään, mutta ota rennosti.
T. töissä viimeksi noin 10 vuotta sitten
Vierailija kirjoitti:
Jätä se koulutus pois kun haet aspahommiin. Muista niissä kunnon hakemuksissa olla innostunut ja kertoa saavutuksistasi (varmaan hallussa).
Miten ois freelance työ? Tai vaikka kaupalliset opinnot avoimessa AMK:ssa tai yliopistossa? Tai joku muu ala?
Perusta yritys? Hae harjoittelijapaikkaa?
Olen tehnyt freelancetyötä jonkin verran jokaisen työttömyysjaksoni aikana, sen verran kuin juttuja on minulta tilattu ja minkä verran olen kokopäiväiseltä työnhaulta ehtinyt. Silloin olen saanut soviteltua päivärahaa. Yrittäjänä en kuitenkaan näe itseäni. Ainakaan toistaiseksi, kun en tiedä yrittämisestä mitään. Palkään myös yrittämiseen liittyviä riskejä (ehkä turhaan). Minulla on käsitys, että yrittämään lähteminen yksin ja siitä leipänsä saaminen on Suomessa todella hankalaa.
Kaupallista alaa en lähtisi opiskelemaan edellä mainitsemistani syistä.
Itse menisin työväenpoistoon käymään kursseja. Itseasiassa menenkin HTML 4 ja CSS peruskurssille ja eräs työtön kaverini menee taitto-ohjelma kurssille kun sitä usein viestintäalalla vaaditaan. Pienet asiat ja lisäykset CVseen voi auttaa ja onhan se kiva oppia uutta. Ainakin Helsingissä maksaa vaan 40 e per kurssi.
Miksi et usko, että minulle on sanottu näin? Mitä minun sitten pitäisi tehdä toisin, että en enää joutuisi kuulemaan sitä? Työnantajilla on kuitenkin ollut vastaukseensa hyvä syy: heille olisi paljon alalle kouluttautuneitakin ja sillä työskennelleitä hakijoita.
Ap