Lue keskustelun säännöt.
"Köyhien" perheiden joululahjatoiveet keräyksessä...huh
vieras
26.11.2015 |
2-vuotiaalle 55 e ryhmähau-vahtitorni, 2-vuotiaalle kosketin soitin 35 e, 6-vuotiaalle Legofriends-esiintymislava, tuotenumerokin mainittu, 5 veelle Transformers robotti 50 e, 11-vuotiaalle Monster high uusin nukke... vanhempi ei ilmeisesti kelpaa??? Joulupuu-keräyksen toivelistalta poimittuja. Jollain sentään oli vähän fiksumpiakin toiveita.
Itse en meidän ihan tavallisessä perheessä osta 7-vuotiaallekaan monen kympin Transformers-roinaa saati ikinä 2-veelle ostanut monen kympin juttuja joita se 2v vilkasee ehkä just sen pari kertaa (vai onko tarkotus tuolla äidillä myydä edelleen).
Jos seurakuntien mielestä nämä on jotain normielintasoon kuuluvia jotka köyhienkin tulee saada, niin aika hyvin on Suomessa asiat.
Kommentit (418)
Oikeasti köyhiltä puuttuu ruokaa, vaatetta ja kunnollinen asunto.
Jos on rahaa poltettavaksi (tupakka) ja juotavaksi (alkoholi) asti niin sitten sitä on jo liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtäkää nyt hyvänen aika, että ne köyhän perheen lasten toivomukset ovat TOIVOMUKSIA. Jos lapsen toivomus on liian kallis juuri SINUN budjetillesi tai arvomaailmallesi, niin toteuta lapsen joku muu toivomus tai jonkun toisen lapsen toivomus. Mutta älä nillitä siitä, että joku TOINEN lahjoittaja haluaa toteuttaa sen kalliin toivomuksen, ei se ole sinun lompakostasi pois.
Minkälaista on sen köyhän elämä, jonka lapsi jouluna nimenomaan Tarvitsee tälläistä "luksusta"? Mietin vaan lähinnä verraten omaan elämäämme, jota elämme mielestäni aika vaatimattomasti. Meillä on kaikki tarpeellinen ja rutkasti rakkautta. Se, missä "varakkuutemme" näkyy on lähinnä siinä, että meillä voi vanhemmat aina tehdä osa-aikaista työtä = antaa lapselle enemmän aikaa. Muuten meidän vuosi on aikalailla tälläinen, onko köyhillä jotenkin erityisen paljon kurjempaa?:
- Syntymäpäivänä lapsi saa yhteislahjan sukulaisilta, se voi maksaa vaikka 100€ ja kaikki osallistuvat siihen 5-10e summalla. Muuta ei tule.
- Leluja EI osteta keskellä vuotta, joskus piipahdamme kirpputorilla etsimässä uusia leluja tai lautapelejä. Usein ei löydy, silloin ei osteta mitään mistään.
- Vaatteet ostetaan alennusmyynneistä, "halpaputiikeista" kuten HM, Lindex. Pääasiallisesti mistään ei IKINÄ makseta täyttä hintaa.
- Kesällä käymme metsässä paistamassa makkaraa, telttailemassa saaristossa ja sukulaisissa, sekä ystävien kanssa piknikillä. Onneksi meillä vanhemmilla on varaa olla kesälomalla, jos ei olisi niin se olisi kurjuutta. Emme käy esim. Linnanmäellä, Särkänniemessä, Muumimaailmassa etc. maksullisissa paikoissa kuin ihan max. yhdessä, jos siinäkään. Kesän kohokohta on monesti ollut se telttareissu siihen samaan saareen ja päälle yö Turussa. Ulkomailla emme käy.
- Talvellakaan emme käy ulkomailla.
- Arkena syömme perussapuskaa
- Viikonloppuisin tapaamme ystäviä ja sukulaisia. Todella, TODELLA harvoin (ehkä n. kerta puoleen vuoteen) lapsi pääsee johonkin HopLop tyyppiseen mestaan
- Lapsella ei ole harrastuksia, käymme yhdessä esim. metsässä ja uimassa, kirjastossa sekä pyöräilemässä
- Jouluna ei tule kalliita lahjoja, yhtään kappaletta
Luulisi, että köyhätkin pääsisi tähän elämäntyyliin?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää nyt hyvänen aika, että ne köyhän perheen lasten toivomukset ovat TOIVOMUKSIA. Jos lapsen toivomus on liian kallis juuri SINUN budjetillesi tai arvomaailmallesi, niin toteuta lapsen joku muu toivomus tai jonkun toisen lapsen toivomus. Mutta älä nillitä siitä, että joku TOINEN lahjoittaja haluaa toteuttaa sen kalliin toivomuksen, ei se ole sinun lompakostasi pois.
Aikuiset nuo toiveet on kuitenkin kirjanneet tuonne. En ymmärrä miksi eivät puutu tuohon, ja opeta lapsille kohtuullisuutta. Aika kohtuutonta olettaa että joku tuikituntematon ostaisi yhdelle mukulalle 100 euron tavaran.
Tällaiset höpöhöpökeräykset pitäisi kieltää!
Suomessa ei kenelläkään ole hengenhätää ja se vitun suhteellinen köyhyys on ihan naurettava sosiaalipsykologien kehittämä termihirviö.
Jos haluatte auttaa, niin auttakaa sitten niitä kehitysmaiden lapsia, joilla ei ole vettä tai ruokaa. Suomikakarat ovat kautta linjan kermaperseitä, samoin kuin vanhempansa.
Ja kyllä tasan on niin, että elintasoissa pitää ollakin eroja. Kuten täällä on jo todettu, parempaa motivaationtappajaa ei olekaan kuin se, että työssäkäyvä ja sossupummi tienaavat suurin piirtein saman verran. Omilla valinnoilla tulee olla konkreettinen vaikutus elämään ja sen leveyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse köyhän perheen lapsi ja ymmärrän nuo toiveet oikein hyvin. Varmaan olisin itsekin lapsena toivonut jotakin 'ihanaa toivelahjaa' jos sellainen mahdollisuus olisi annettu.
Lahjaksi sain yleensä käyttövaatetta. Villasukkia, lapasia, alusvaatteita. En voi väittää riemuinneeni suuresti siitä että sain joka helvetin joulu sen kutittavan alupaidan jota oli pakko käyttää vaikka se tuntui raastavan ihon irti. Konvehtirasia oli myös aika vakio. Kaiken kruunasi aikuisten humalainen örvellys ja tappelu. Siinäpä sitä jouluiloa lapselle.
Tästä syystä osallistun joulupuukeräykseen hyvillä mielin. Kovasti toivon että paketit menevät sellaisille lapsille, jotka todella niitä tarvitsevat ja saavat iloa lahjoistaan. Omassa kaupungissani ei ole suoria lahjatoiveita. Pakettikorteissa lukee vaan lapsen sukupuoli ja ikä, ja kortin toiselle puolelle neuvotaan kirjoittamaan mitä pakettiin on laitettu että osaavat valita kullekin lapselle parhaiten sopivan lahjan. Ovat kaikki sosiaalitoimen tuntemia perheitä ja ilmeisesti tietävät minkä tyyppisiä lahjoja kenellekin kannattaa antaa.
Tänä vuonna ajattelin antaa 7v pojalle minecraft legopaketin ja 12v tytölle kirjan ja korun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää nyt hyvänen aika, että ne köyhän perheen lasten toivomukset ovat TOIVOMUKSIA. Jos lapsen toivomus on liian kallis juuri SINUN budjetillesi tai arvomaailmallesi, niin toteuta lapsen joku muu toivomus tai jonkun toisen lapsen toivomus. Mutta älä nillitä siitä, että joku TOINEN lahjoittaja haluaa toteuttaa sen kalliin toivomuksen, ei se ole sinun lompakostasi pois.
Aikuiset nuo toiveet on kuitenkin kirjanneet tuonne. En ymmärrä miksi eivät puutu tuohon, ja opeta lapsille kohtuullisuutta. Aika kohtuutonta olettaa että joku tuikituntematon ostaisi yhdelle mukulalle 100 euron tavaran.
Mutta ei pitäisi sinun takapuoltasi kirvellä, jos joku ostaa. Eihän SINUN tarvitse sitä ostaa. Kuitenkin lahjoittajissa on meitäkin, jotka täytämme näitä kalliimpia toiveita. Ihan vain siksi, että me voimme ja haluamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista on sen köyhän elämä, jonka lapsi jouluna nimenomaan Tarvitsee tälläistä "luksusta"? Mietin vaan lähinnä verraten omaan elämäämme, jota elämme mielestäni aika vaatimattomasti. Meillä on kaikki tarpeellinen ja rutkasti rakkautta. Se, missä "varakkuutemme" näkyy on lähinnä siinä, että meillä voi vanhemmat aina tehdä osa-aikaista työtä = antaa lapselle enemmän aikaa. Muuten meidän vuosi on aikalailla tälläinen, onko köyhillä jotenkin erityisen paljon kurjempaa?:
- Syntymäpäivänä lapsi saa yhteislahjan sukulaisilta, se voi maksaa vaikka 100€ ja kaikki osallistuvat siihen 5-10e summalla. Muuta ei tule.
- Leluja EI osteta keskellä vuotta, joskus piipahdamme kirpputorilla etsimässä uusia leluja tai lautapelejä. Usein ei löydy, silloin ei osteta mitään mistään.
- Vaatteet ostetaan alennusmyynneistä, "halpaputiikeista" kuten HM, Lindex. Pääasiallisesti mistään ei IKINÄ makseta täyttä hintaa.
- Kesällä käymme metsässä paistamassa makkaraa, telttailemassa saaristossa ja sukulaisissa, sekä ystävien kanssa piknikillä. Onneksi meillä vanhemmilla on varaa olla kesälomalla, jos ei olisi niin se olisi kurjuutta. Emme käy esim. Linnanmäellä, Särkänniemessä, Muumimaailmassa etc. maksullisissa paikoissa kuin ihan max. yhdessä, jos siinäkään. Kesän kohokohta on monesti ollut se telttareissu siihen samaan saareen ja päälle yö Turussa. Ulkomailla emme käy.
- Talvellakaan emme käy ulkomailla.
- Arkena syömme perussapuskaa
- Viikonloppuisin tapaamme ystäviä ja sukulaisia. Todella, TODELLA harvoin (ehkä n. kerta puoleen vuoteen) lapsi pääsee johonkin HopLop tyyppiseen mestaan
- Lapsella ei ole harrastuksia, käymme yhdessä esim. metsässä ja uimassa, kirjastossa sekä pyöräilemässä
- Jouluna ei tule kalliita lahjoja, yhtään kappaletta
Luulisi, että köyhätkin pääsisi tähän elämäntyyliin?
Mutta toki ymmärrän, että se köyhyys on enemmän sellaista henkistä köyhyyttä kuin ehkä taloudellista. Me ehkä eletään kuin köyhät, mutta koska ollaan molemmat korkeakoulutettuja ihmisiä jotka ovat saaneet tämän silmäteränsä hartaasti toivoen, ei lapsi varmasti kärsi millään muotoa lapsuudestaan, jota ei kuorruttanut materia ja kulutus. Mutta kun sitä henkistä pääomaa onkin sitten vaikeampi antaa niihin perheisiin, niin yritetään korvata se materialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää nyt hyvänen aika, että ne köyhän perheen lasten toivomukset ovat TOIVOMUKSIA. Jos lapsen toivomus on liian kallis juuri SINUN budjetillesi tai arvomaailmallesi, niin toteuta lapsen joku muu toivomus tai jonkun toisen lapsen toivomus. Mutta älä nillitä siitä, että joku TOINEN lahjoittaja haluaa toteuttaa sen kalliin toivomuksen, ei se ole sinun lompakostasi pois.
Aikuiset nuo toiveet on kuitenkin kirjanneet tuonne. En ymmärrä miksi eivät puutu tuohon, ja opeta lapsille kohtuullisuutta. Aika kohtuutonta olettaa että joku tuikituntematon ostaisi yhdelle mukulalle 100 euron tavaran.
Mutta ei pitäisi sinun takapuoltasi kirvellä, jos joku ostaa. Eihän SINUN tarvitse sitä ostaa. Kuitenkin lahjoittajissa on meitäkin, jotka täytämme näitä kalliimpia toiveita. Ihan vain siksi, että me voimme ja haluamme.
No sinänsä kirvelee kun tuohon tyyliin kasvatetut ovat sitten aikuisia ja vaatimassa että heille kyllä kuuluu kaikki samat oikeudet ja edut kuin rikkaillekin vaikka eivät itse pane tikkua ristiin sen saavuttamiseksi. Näitähän on jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää nyt hyvänen aika, että ne köyhän perheen lasten toivomukset ovat TOIVOMUKSIA. Jos lapsen toivomus on liian kallis juuri SINUN budjetillesi tai arvomaailmallesi, niin toteuta lapsen joku muu toivomus tai jonkun toisen lapsen toivomus. Mutta älä nillitä siitä, että joku TOINEN lahjoittaja haluaa toteuttaa sen kalliin toivomuksen, ei se ole sinun lompakostasi pois.
Aikuiset nuo toiveet on kuitenkin kirjanneet tuonne. En ymmärrä miksi eivät puutu tuohon, ja opeta lapsille kohtuullisuutta. Aika kohtuutonta olettaa että joku tuikituntematon ostaisi yhdelle mukulalle 100 euron tavaran.
Mutta ei pitäisi sinun takapuoltasi kirvellä, jos joku ostaa. Eihän SINUN tarvitse sitä ostaa. Kuitenkin lahjoittajissa on meitäkin, jotka täytämme näitä kalliimpia toiveita. Ihan vain siksi, että me voimme ja haluamme.
No sinänsä kirvelee kun tuohon tyyliin kasvatetut ovat sitten aikuisia ja vaatimassa että heille kyllä kuuluu kaikki samat oikeudet ja edut kuin rikkaillekin vaikka eivät itse pane tikkua ristiin sen saavuttamiseksi. Näitähän on jo.
Vaatiahan aina voi, mutta ei niillä vaatimuksilla sosiaalitukien määrä nouse. Joten ihan turhaan olet siitä huolissasi.
Onko taustalla nyt sitäkin, että jos köyhän perheen lapsi saa kalliimman lahjan kuin ketjun kirjoittajien omat lapset tulevat saamaan, niin se närästää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että köyhät ja rikkaat ansaitsevat erilaisen kohtelun on todella vanhaa perua. Se oli keskiajalla voimakkaimillaan. Siitä ajattelusta ihmiskunta ei pääse eroon. Köyhät eivät ansaitse samaa kohtelua kuin rikkaat. Se koskee jopa toiveita ja unelmia.
Kyllähän sitä kommunismia on yritetty, eikä kovin hyvin ole näyttänyt toimivan. Ihan oikeastiko jotkut haluavat, että 10-tuntisia päiviä tekevä menestynyt yrittäjä tienaa samanverran kuin sairaseläkkeellä loppuelämänsä oleva? Tai että amiksen käynyt lähihoitaja ja 15 vuotta tuhansia ja tuhansia tunteja opiskellut erikoislääkäri tienaisivat saman verran? Elämä on valintoja täynnä, Suomessa voit päättää mitä haluat opiskella (ja tehdä töitä sen eteen) ja kuinka tärkeä on palkkatasosi eli haetko lääkäriksi vai lähäriksi.
Eikö tässä nyt puhuta lasten lahjatoiveista eikä mistään ammatinvalinta-asioista?
Moni köyhän perheen lapsi jää itsekin elämään köyhyyteen, koska hän ajattelee ettei hänestä kuitenkaan ole mihinkään. Niinhän hänelle on opetettu koko elämänsä. Hänellä ei ole edes oikeutta toivoa mitään parempaa, sillä hän on vaan köyhän perheen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää nyt hyvänen aika, että ne köyhän perheen lasten toivomukset ovat TOIVOMUKSIA. Jos lapsen toivomus on liian kallis juuri SINUN budjetillesi tai arvomaailmallesi, niin toteuta lapsen joku muu toivomus tai jonkun toisen lapsen toivomus. Mutta älä nillitä siitä, että joku TOINEN lahjoittaja haluaa toteuttaa sen kalliin toivomuksen, ei se ole sinun lompakostasi pois.
Aikuiset nuo toiveet on kuitenkin kirjanneet tuonne. En ymmärrä miksi eivät puutu tuohon, ja opeta lapsille kohtuullisuutta. Aika kohtuutonta olettaa että joku tuikituntematon ostaisi yhdelle mukulalle 100 euron tavaran.
Mutta ei pitäisi sinun takapuoltasi kirvellä, jos joku ostaa. Eihän SINUN tarvitse sitä ostaa. Kuitenkin lahjoittajissa on meitäkin, jotka täytämme näitä kalliimpia toiveita. Ihan vain siksi, että me voimme ja haluamme.
No sinänsä kirvelee kun tuohon tyyliin kasvatetut ovat sitten aikuisia ja vaatimassa että heille kyllä kuuluu kaikki samat oikeudet ja edut kuin rikkaillekin vaikka eivät itse pane tikkua ristiin sen saavuttamiseksi. Näitähän on jo.
Tai sitten kalliin lahjan saanut lapsi aikuisena muistaa, miten ihanaa oli kerrankin saada sellainen lahja ja haluaa itse osallistua näihin keräyksiin ja toteuttaa köyhien lasten toivomuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää nyt hyvänen aika, että ne köyhän perheen lasten toivomukset ovat TOIVOMUKSIA. Jos lapsen toivomus on liian kallis juuri SINUN budjetillesi tai arvomaailmallesi, niin toteuta lapsen joku muu toivomus tai jonkun toisen lapsen toivomus. Mutta älä nillitä siitä, että joku TOINEN lahjoittaja haluaa toteuttaa sen kalliin toivomuksen, ei se ole sinun lompakostasi pois.
Aikuiset nuo toiveet on kuitenkin kirjanneet tuonne. En ymmärrä miksi eivät puutu tuohon, ja opeta lapsille kohtuullisuutta. Aika kohtuutonta olettaa että joku tuikituntematon ostaisi yhdelle mukulalle 100 euron tavaran.
Mutta ei pitäisi sinun takapuoltasi kirvellä, jos joku ostaa. Eihän SINUN tarvitse sitä ostaa. Kuitenkin lahjoittajissa on meitäkin, jotka täytämme näitä kalliimpia toiveita. Ihan vain siksi, että me voimme ja haluamme.
No sinänsä kirvelee kun tuohon tyyliin kasvatetut ovat sitten aikuisia ja vaatimassa että heille kyllä kuuluu kaikki samat oikeudet ja edut kuin rikkaillekin vaikka eivät itse pane tikkua ristiin sen saavuttamiseksi. Näitähän on jo.
Vaatiahan aina voi, mutta ei niillä vaatimuksilla sosiaalitukien määrä nouse. Joten ihan turhaan olet siitä huolissasi.
Kyllähän sossu maksaa vaatijoille vaikka mitä kunhan vaan tarpeeksi osaa itkeä. Ja aika tavallista, että köyhät käyttää omat vähäiset varansa kaikenlaiseen turhaan, minkä johdosta ei sitten ikinä kerry säästöjä tai ole varaa ostaa jotain oikeasti tarpeellista. Sitten mennään sossun luukulle itkemään kun lapset tarvitsee vaatetta ja ruokaa. Vuokraankin pitäisi saada rahaa kun omat rahat meni pelikonsoleihin ja tupakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse köyhän perheen lapsi ja ymmärrän nuo toiveet oikein hyvin. Varmaan olisin itsekin lapsena toivonut jotakin 'ihanaa toivelahjaa' jos sellainen mahdollisuus olisi annettu.
Lahjaksi sain yleensä käyttövaatetta. Villasukkia, lapasia, alusvaatteita. En voi väittää riemuinneeni suuresti siitä että sain joka helvetin joulu sen kutittavan alupaidan jota oli pakko käyttää vaikka se tuntui raastavan ihon irti. Konvehtirasia oli myös aika vakio. Kaiken kruunasi aikuisten humalainen örvellys ja tappelu. Siinäpä sitä jouluiloa lapselle.
Tästä syystä osallistun joulupuukeräykseen hyvillä mielin. Kovasti toivon että paketit menevät sellaisille lapsille, jotka todella niitä tarvitsevat ja saavat iloa lahjoistaan. Omassa kaupungissani ei ole suoria lahjatoiveita. Pakettikorteissa lukee vaan lapsen sukupuoli ja ikä, ja kortin toiselle puolelle neuvotaan kirjoittamaan mitä pakettiin on laitettu että osaavat valita kullekin lapselle parhaiten sopivan lahjan. Ovat kaikki sosiaalitoimen tuntemia perheitä ja ilmeisesti tietävät minkä tyyppisiä lahjoja kenellekin kannattaa antaa.
Tänä vuonna ajattelin antaa 7v pojalle minecraft legopaketin ja 12v tytölle kirjan ja korun.
Meinaa, että kallis lahja pelastaa joulun kun vanhemmat örveltävät humalassa?
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ehkä hirveä äiti, mutta olen sanonut lapselle joistain toiveista että se on liian kallis, olisiko tässä jotain muuta mieleistä. Hän ei ole ollut moksiskaan. Meillä ei ole rahasta puutetta, mutta emme halua opettaa jouluisin ja synttärein älyttömään haaskaamiseen vaan kohtuullisuuteen! Koko lapsen pieni elämä (5v) puhuttu raha-asioista niiden oikeilla nimillä ja opetettu rahan arvoa, vaikka ei varmaan olisi pakko koska kyllähän sitä p*skaa voisi sieltä kaupasta säkkikaupalla kantaa kotiin kun ei ole rahasta siinä mielessä kiinni.
Kohtuullisen hyvätuloisen perheemme nico-Petteri toivoo vilkkuvia lenkkareita, pikkuautoja ja jotain legopakettia (ja se hinta on mac se 30e). Minusta se on hieno juttu, kun lapsella on älli päässä.
Mun mielestä sä olet järkevä äiti! Tehän opetatte jo nyt lapsellenne järkevää kulutusta (eettisestikin hienoa) ja rahan käyttöä. Tuntemani rikkaat ovat monesti järkeviä rahankäyttäjiä ja miettivät kohtuullisuutta(opettaneet lapsille jo pienestä rahan arvon), vaikka vara olisi muuhunkin.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti köyhiltä puuttuu ruokaa, vaatetta ja kunnollinen asunto.
Jos on rahaa poltettavaksi (tupakka) ja juotavaksi (alkoholi) asti niin sitten sitä on jo liikaa.
Paitsi että ei pidä paikkaansa. Maailman köyhimmissäkin slummeissa käytetään päihteitä. Ehkä juuri sen takia, että ne on köyhiä slummeja.
Vierailija kirjoitti:
Mutta toki ymmärrän, että se köyhyys on enemmän sellaista henkistä köyhyyttä kuin ehkä taloudellista. Me ehkä eletään kuin köyhät, mutta koska ollaan molemmat korkeakoulutettuja ihmisiä jotka ovat saaneet tämän silmäteränsä hartaasti toivoen, ei lapsi varmasti kärsi millään muotoa lapsuudestaan, jota ei kuorruttanut materia ja kulutus. Mutta kun sitä henkistä pääomaa onkin sitten vaikeampi antaa niihin perheisiin, niin yritetään korvata se materialla.
No etpä sinäkään kovin henkiseltä vaikuta. Roikut av:llä ja moralisoit köyhiä. Varsinainen Gandhi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse köyhän perheen lapsi ja ymmärrän nuo toiveet oikein hyvin. Varmaan olisin itsekin lapsena toivonut jotakin 'ihanaa toivelahjaa' jos sellainen mahdollisuus olisi annettu.
Lahjaksi sain yleensä käyttövaatetta. Villasukkia, lapasia, alusvaatteita. En voi väittää riemuinneeni suuresti siitä että sain joka helvetin joulu sen kutittavan alupaidan jota oli pakko käyttää vaikka se tuntui raastavan ihon irti. Konvehtirasia oli myös aika vakio. Kaiken kruunasi aikuisten humalainen örvellys ja tappelu. Siinäpä sitä jouluiloa lapselle.
Tästä syystä osallistun joulupuukeräykseen hyvillä mielin. Kovasti toivon että paketit menevät sellaisille lapsille, jotka todella niitä tarvitsevat ja saavat iloa lahjoistaan. Omassa kaupungissani ei ole suoria lahjatoiveita. Pakettikorteissa lukee vaan lapsen sukupuoli ja ikä, ja kortin toiselle puolelle neuvotaan kirjoittamaan mitä pakettiin on laitettu että osaavat valita kullekin lapselle parhaiten sopivan lahjan. Ovat kaikki sosiaalitoimen tuntemia perheitä ja ilmeisesti tietävät minkä tyyppisiä lahjoja kenellekin kannattaa antaa.
Tänä vuonna ajattelin antaa 7v pojalle minecraft legopaketin ja 12v tytölle kirjan ja korun.
Meinaa, että kallis lahja pelastaa joulun kun vanhemmat örveltävät humalassa?
Meinaa, että lapsella olisi edes joku iloinen asia. Ehkä tunne siitä että edes joku välittää. Sille en mahda mitään mitä siellä kodin seinien sisäpuolella tapahtuu ja mitä vanhemmat tekevät tai eivät tee.
Olisiko sinusta sitten parempi että lapsi ei saa edes sitä lahjaa?
Olen "omilla" vesilläni, mutta miksi sinä edes asut suomessa, jos siinä ei ole mitään josta pidät? Elätkö itse noiden omien teesiesi mukaan? Jos sinua ei ympäristönä suomi nappaa niin miksi asut itse täällä eihän tuossa ole mitään järkeä.