"Köyhien" perheiden joululahjatoiveet keräyksessä...huh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se lahjan antaminen tuntuu niin hirveän epämiellyttävältä, niin mikä pakko se on mitään lahjaa antaa.  Vai onko tässä ongelmana se, että ärsyttää kun joku muu saa lahjan? Kateus?

Miksi niistä lasten toiveista pitää alkaa niin hirveästi vouhkaamaan? Antaisitte niiden hankkia lahjoja, ketkä niitä haluavat antaa. Miksi pitää kaikilta muiltakin mennä pilaamaan antamisen ilo omilla ahdasmielisillä kommenteilla?

Minua ei haittaa vaikka ostamani lahja menisi sellaiseen perheeseen, jolla olisi varaa itsekin ostaa lahjoja. Jollakin tavalla apua tarvitsevia nämä kaikki perheet ovat, ja haluan edes tällä tavalla auttaa, tuottaa iloa jollekin apua tarvitsevalle perheelle.

 

Saanhan itsekin lahjoja, vaikka olisi varaa ostaa itse. Kyllä ne lahjat silti ilahduttavat.

Jopa se työnantajan antama persoonaton herkkukori tai torkkuhuopa ilahduttaa.

Täsmälleen samaa mieltä! Tätä samaa keskustelua käydään joka joulu ja mä olen yleensä tehnyt niin, että mitä enemmän köyhien perheiden lasten jouluapu saa negatiivista kommentointia, sitä kalliimpia lahjoja näille lapsille ostan 

Mä olen kyllä teidän kanssa siinä mielessä samaa mieltä, että jos itselläkin olisi varaa ostaisin varmasti useammalle lapselle. Varmaan aika sama mitä ne pyytäis, mutta yleensä ihmisillä on joku raja millä he pystyvät auttamaan ja sillä tokihan toivoisi ilahduttavan mahdollisimman montaa ettei kukaan vaan jää ilman. Jos tietäisin varmaksi, että kaikki lapset saa omansa ni ei mua haittais laittaa yhden lahjaan se summa minkä tänä vuonna voin käyttää, mutta se, että joku jäisi ilman ni on surullisempaa. Enkä tällä tarkoita sitä, että voisin varmaksi sanoa, että kaikki saisi, mutta ainakin siihen on suurempi todennäköisyys. Moraalisesti jos mietin niin mielestäni se, että olet köyhä ei oikeuta olla ajattelematta muita kun resursseja jaetaan, varsinkaan kun kyseessä ei ole henkiinjäämiskamppailu. Lapset ei siihen ilman avustamista pysty, joten näen aikuisen roolin tässä tärkeänä.

Haiskahtaa siltä että vanhemmat ovat tuhlanneeet rahansa tupakkaan ja baariin. Sitten kitistään lisää rahaa.

Toimeentulotuen perusosa on 480e kk yksin asuvalle. Mulla ei jää tuota summaa edes joka kk, vaikka käyn töissä. Asuminen on niin kallista. Ja olen opiskellut, kiitos vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se lahjan antaminen tuntuu niin hirveän epämiellyttävältä, niin mikä pakko se on mitään lahjaa antaa.  Vai onko tässä ongelmana se, että ärsyttää kun joku muu saa lahjan? Kateus?

Miksi niistä lasten toiveista pitää alkaa niin hirveästi vouhkaamaan? Antaisitte niiden hankkia lahjoja, ketkä niitä haluavat antaa. Miksi pitää kaikilta muiltakin mennä pilaamaan antamisen ilo omilla ahdasmielisillä kommenteilla?

Minua ei haittaa vaikka ostamani lahja menisi sellaiseen perheeseen, jolla olisi varaa itsekin ostaa lahjoja. Jollakin tavalla apua tarvitsevia nämä kaikki perheet ovat, ja haluan edes tällä tavalla auttaa, tuottaa iloa jollekin apua tarvitsevalle perheelle.

 

Saanhan itsekin lahjoja, vaikka olisi varaa ostaa itse. Kyllä ne lahjat silti ilahduttavat.

Jopa se työnantajan antama persoonaton herkkukori tai torkkuhuopa ilahduttaa.

Täsmälleen samaa mieltä! Tätä samaa keskustelua käydään joka joulu ja mä olen yleensä tehnyt niin, että mitä enemmän köyhien perheiden lasten jouluapu saa negatiivista kommentointia, sitä kalliimpia lahjoja näille lapsille ostan 

Mä olen kyllä teidän kanssa siinä mielessä samaa mieltä, että jos itselläkin olisi varaa ostaisin varmasti useammalle lapselle. Varmaan aika sama mitä ne pyytäis, mutta yleensä ihmisillä on joku raja millä he pystyvät auttamaan ja sillä tokihan toivoisi ilahduttavan mahdollisimman montaa ettei kukaan vaan jää ilman. Jos tietäisin varmaksi, että kaikki lapset saa omansa ni ei mua haittais laittaa yhden lahjaan se summa minkä tänä vuonna voin käyttää, mutta se, että joku jäisi ilman ni on surullisempaa. Enkä tällä tarkoita sitä, että voisin varmaksi sanoa, että kaikki saisi, mutta ainakin siihen on suurempi todennäköisyys. Moraalisesti jos mietin niin mielestäni se, että olet köyhä ei oikeuta olla ajattelematta muita kun resursseja jaetaan, varsinkaan kun kyseessä ei ole henkiinjäämiskamppailu. Lapset ei siihen ilman avustamista pysty, joten näen aikuisen roolin tässä tärkeänä.

Ainakaan Julupuu -keräyksessä ei kukaan lapsi ole jäänyt kokonaan ilman lahjaa. Tässä keräyksessä myös yhdistetään useampi pieni lahja yhdeksi isommaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä! Ostan mieluummin esim. Kahdelle lapselle lahjan, jonka hinta 25€ kuin 50€ yhdelle lapselle.

Niin, saatahan sinä kaksinkertaisen ilon antamisesta. Viis niistä lapsista, olkoot kiitollisia että ylipäänsä saivat jotain. Heidän toiveensa ei sua hetkauta. Pääasia on että sinä tunnet olevasi hyvä ihminen kun olet oikein kahdelle köyhälle lapselle ostanut lahjan.

Osta kuule samantien neljälle lapselle reilun kympin lahja niin olet jo suuri hyväntekijä, voit jo aivan pakahtua hyvyyteesi.

Ajattele lasten kannalta. Kyllä niitä kahta lasta varmasti ilahduttaa se enemmän, jos molemmat saavat 25 euron lahjan kuin se, että toinen saa 50 euron lahjan ja toinen 0 euron lahjan. Mitä tulee tuohon neljään lapseen ja 12,50 euroon, on tässä se ero, että 25 eurolla saa paljon järkevämpiä juttuja kuin 12,50 eurolla.

25 eurolla sä saat itselles hyvän mielen, lapset tuskin saa toivomaansa lahjaa. Mut hei, tärkeintähän tässä just on se sun hyvä mieles, olet "auttanut" oikein kahta lasta. Yhden auttaminen olis niin valjua, ei oikein tuntuis missään vaikka siihen menis sama raha kuin kahteen.

Ja hei, kyllähän nyt sen KÖYHÄN pitäis olla siitä 12,50 maksavasta lahjastakin kiitollinen, justhan tuossa yläpuolellakin selitettiin kuinka hienoja ihmisiä heistä tuli juuri sen takia että saivat aina vaan niitä halpoja lahjoja. Aattele nyt, sä voit saada sekä itsellesi tosi hyväntekijäolon ja kasvattaa neljästä köyhästä lapsesta tosi hienoja ihmisiä. Ostamalla niille 25€ lahjan sä voit pilata ne, kuvittelevat vielä olevansa jotain.

Mä en tiedä millä perustella muut auttaa toisia. Mä en tee sitä sen takia, että saisin olla jotenkin parempi. Omat auttamisen resurssit on ainakin rajalliset ja itse toivoisin, että voisin auttaa mahdollisimman montaa. Ajatuksena se ettei kukaan ainakaan jäisi ilman.

-se kommentoija,joka mieluummin ostaa kahdelle 25€ kuin yhdelle 50€

Kai sä käsität, että jos sä ostat sille lapselle jotain täysin (lapsen näkökulmasta) hyödytöntä, sellaista mitä lapsi ei ole toivonut niin käytännössä se lapsi jää ilman lahjaa. Todellisuudessa sä voi jopa tuottaa pahaa mieltä niille lapsille. Ja juu, lapsen ei tarvi saada kaikkea mitä haluaa, mutta vois se olla kiva jos edes yhden toivomansa sais. Eikä niin, että saa jouluna yhden lahjan ja sekin on sellainen mitä ei halua tai mitä ei tarvitse. Ja tätä vielä perustellaan sillä että kasvaapa siitä lapsesta sitten parempi ihminen kun pettyy joka joulu.

Todellisuudessa sä et siis tuolla ajattelullasi ajattele kuin itseäsi, sä haluat tuntea olleesi hyödyllinen, olet auttanut peräti kahta lasta. Olet tuplahyvä. Yhden auttaminen olis liian valjua, sä haluat auttaa monia jotta susta tuntuu hyvältä. Viis lapsesta, täytyyhän tästäkin varmasti tuntua hyvältä saada lahja, viis sen sisällöstä. Köyhän on oltava onnellinen kun saa edes jonkun lahjan. Sehän se sun ajatus on. Lapset harvemmin vaan ajattelee niin. Tosin aikuisellekin vois olla vaikea olla kiitollinen jos vaikka sais lahjaksi kolme numeroa liian pienen pyjaman ja antaja vielä vaatis isot kiitokset tästä lahjastaan. Saattas olla harvassa ne jotka kiitollisina ajattelisivat että sainhan sentään lahjan, vaikken sillä mitään teekään. Lahjan on kuitenkin tarkoitus tuottaa saajalleen iloa. Ei niin että antaja maksimoi oman mielihyvänsä. Mieluummin yhdelle iloa kuin mielipahaa ja pettymystä monelle. Silläkin uhalla että se sun antamisen ilo vähän vähenee.

En ole ylempi, mutta samaa mieltä hänen kanssaan. Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä. Noita lahjoja kuitenkin kontrolloidaan sen verran, ettei sieltä nyt varmaan kenellekään liian pientä pyjamaa tule.

Eli sulla on selkeä "köyhät kyykkyyn" -asenne. Noh, mä ymmärrän tämä asenteen, mutta sen sijaan, että näpäyttäisit näiden lasten vanhempia, näpäytätkin lasta. Vastenmielistä. 

Mä kyl nyt ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten tuossa viestissä ilmenee köyhät kyykkyyn asenne? Välillä on vaikea ymmärtää tätä palstaa.

-Se joka ostaa mieluummin kaksi 25€ lahjaa kuin yhden 50€

Oma kirjoituksesi:

"Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä"

Lapsilla ei ole arvoja. Heidän vanhemmillaan on. Tuolla osoitat, että vanhemmilla on arvot pielessä ja heidän pitäisi ymmärtää olla kiitollisia mistä tahansa hyväntekeväisyydestä saadusta lahjasta, mutta haluat näpäyttää lasta hänen vanhempiensa arvoista. 

Mä en sitä kommenttia kirjoittanut vaikka perusteluja kysyinki. Okei ymmärrän perustelusi, mutta entäpä jos oikeasti ei halua näpäyttää ketään vaan yrittää tuottaa iloa mahdollisimman monille niillä resursseilla millä on? Mä en halua näpäyttää ketään mistää, vaan yrittää auttaa ihmisiä. Valitettavaa on kuitenki se, että lapset kärsii hyvin monesti siitä, että vanhempien arvot eivät ole kunnossa.

Oli muuten kiva, että täällä selkeästi kerranki perusteltiin väittämät!

-Se joka ostaa mieluummin kaksi 25€ lahjaa kuin yhden 50€

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä! Ostan mieluummin esim. Kahdelle lapselle lahjan, jonka hinta 25€ kuin 50€ yhdelle lapselle.

Niin, saatahan sinä kaksinkertaisen ilon antamisesta. Viis niistä lapsista, olkoot kiitollisia että ylipäänsä saivat jotain. Heidän toiveensa ei sua hetkauta. Pääasia on että sinä tunnet olevasi hyvä ihminen kun olet oikein kahdelle köyhälle lapselle ostanut lahjan.

Osta kuule samantien neljälle lapselle reilun kympin lahja niin olet jo suuri hyväntekijä, voit jo aivan pakahtua hyvyyteesi.

Ajattele lasten kannalta. Kyllä niitä kahta lasta varmasti ilahduttaa se enemmän, jos molemmat saavat 25 euron lahjan kuin se, että toinen saa 50 euron lahjan ja toinen 0 euron lahjan. Mitä tulee tuohon neljään lapseen ja 12,50 euroon, on tässä se ero, että 25 eurolla saa paljon järkevämpiä juttuja kuin 12,50 eurolla.

25 eurolla sä saat itselles hyvän mielen, lapset tuskin saa toivomaansa lahjaa. Mut hei, tärkeintähän tässä just on se sun hyvä mieles, olet "auttanut" oikein kahta lasta. Yhden auttaminen olis niin valjua, ei oikein tuntuis missään vaikka siihen menis sama raha kuin kahteen.

Ja hei, kyllähän nyt sen KÖYHÄN pitäis olla siitä 12,50 maksavasta lahjastakin kiitollinen, justhan tuossa yläpuolellakin selitettiin kuinka hienoja ihmisiä heistä tuli juuri sen takia että saivat aina vaan niitä halpoja lahjoja. Aattele nyt, sä voit saada sekä itsellesi tosi hyväntekijäolon ja kasvattaa neljästä köyhästä lapsesta tosi hienoja ihmisiä. Ostamalla niille 25€ lahjan sä voit pilata ne, kuvittelevat vielä olevansa jotain.

Mä en tiedä millä perustella muut auttaa toisia. Mä en tee sitä sen takia, että saisin olla jotenkin parempi. Omat auttamisen resurssit on ainakin rajalliset ja itse toivoisin, että voisin auttaa mahdollisimman montaa. Ajatuksena se ettei kukaan ainakaan jäisi ilman.

-se kommentoija,joka mieluummin ostaa kahdelle 25€ kuin yhdelle 50€

Kai sä käsität, että jos sä ostat sille lapselle jotain täysin (lapsen näkökulmasta) hyödytöntä, sellaista mitä lapsi ei ole toivonut niin käytännössä se lapsi jää ilman lahjaa. Todellisuudessa sä voi jopa tuottaa pahaa mieltä niille lapsille. Ja juu, lapsen ei tarvi saada kaikkea mitä haluaa, mutta vois se olla kiva jos edes yhden toivomansa sais. Eikä niin, että saa jouluna yhden lahjan ja sekin on sellainen mitä ei halua tai mitä ei tarvitse. Ja tätä vielä perustellaan sillä että kasvaapa siitä lapsesta sitten parempi ihminen kun pettyy joka joulu.

Todellisuudessa sä et siis tuolla ajattelullasi ajattele kuin itseäsi, sä haluat tuntea olleesi hyödyllinen, olet auttanut peräti kahta lasta. Olet tuplahyvä. Yhden auttaminen olis liian valjua, sä haluat auttaa monia jotta susta tuntuu hyvältä. Viis lapsesta, täytyyhän tästäkin varmasti tuntua hyvältä saada lahja, viis sen sisällöstä. Köyhän on oltava onnellinen kun saa edes jonkun lahjan. Sehän se sun ajatus on. Lapset harvemmin vaan ajattelee niin. Tosin aikuisellekin vois olla vaikea olla kiitollinen jos vaikka sais lahjaksi kolme numeroa liian pienen pyjaman ja antaja vielä vaatis isot kiitokset tästä lahjastaan. Saattas olla harvassa ne jotka kiitollisina ajattelisivat että sainhan sentään lahjan, vaikken sillä mitään teekään. Lahjan on kuitenkin tarkoitus tuottaa saajalleen iloa. Ei niin että antaja maksimoi oman mielihyvänsä. Mieluummin yhdelle iloa kuin mielipahaa ja pettymystä monelle. Silläkin uhalla että se sun antamisen ilo vähän vähenee.

En ole ylempi, mutta samaa mieltä hänen kanssaan. Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä. Noita lahjoja kuitenkin kontrolloidaan sen verran, ettei sieltä nyt varmaan kenellekään liian pientä pyjamaa tule.

Eli sulla on selkeä "köyhät kyykkyyn" -asenne. Noh, mä ymmärrän tämä asenteen, mutta sen sijaan, että näpäyttäisit näiden lasten vanhempia, näpäytätkin lasta. Vastenmielistä. 

Mä kyl nyt ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten tuossa viestissä ilmenee köyhät kyykkyyn asenne? Välillä on vaikea ymmärtää tätä palstaa.

-Se joka ostaa mieluummin kaksi 25€ lahjaa kuin yhden 50€

Oma kirjoituksesi:

"Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä"

Lapsilla ei ole arvoja. Heidän vanhemmillaan on. Tuolla osoitat, että vanhemmilla on arvot pielessä ja heidän pitäisi ymmärtää olla kiitollisia mistä tahansa hyväntekeväisyydestä saadusta lahjasta, mutta haluat näpäyttää lasta hänen vanhempiensa arvoista. 

Mä en sitä kommenttia kirjoittanut vaikka perusteluja kysyinki. Okei ymmärrän perustelusi, mutta entäpä jos oikeasti ei halua näpäyttää ketään vaan yrittää tuottaa iloa mahdollisimman monille niillä resursseilla millä on? Mä en halua näpäyttää ketään mistää, vaan yrittää auttaa ihmisiä. Valitettavaa on kuitenki se, että lapset kärsii hyvin monesti siitä, että vanhempien arvot eivät ole kunnossa.

Oli muuten kiva, että täällä selkeästi kerranki perusteltiin väittämät!

-Se joka ostaa mieluummin kaksi 25€ lahjaa kuin yhden 50€

Iloa tuottaa parhaiten toteuttamalla lapsen toiveen. Monilla lapsilla on enemmän kuin yksi toive. Jos ei halua täyttää  50 € toivetta, voi aivan hyvin valita sen 25 € toiveen. Joku toinen lahjoittaja voi toteuttaa tämän 50 € toiveen. Mikäli lapsella ei ole yhtään 25 € toivetta, kannattaa valita sellainen lapsi, jolla on. Heitäkin nimittäin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä! Ostan mieluummin esim. Kahdelle lapselle lahjan, jonka hinta 25€ kuin 50€ yhdelle lapselle.

Niin, saatahan sinä kaksinkertaisen ilon antamisesta. Viis niistä lapsista, olkoot kiitollisia että ylipäänsä saivat jotain. Heidän toiveensa ei sua hetkauta. Pääasia on että sinä tunnet olevasi hyvä ihminen kun olet oikein kahdelle köyhälle lapselle ostanut lahjan.

Osta kuule samantien neljälle lapselle reilun kympin lahja niin olet jo suuri hyväntekijä, voit jo aivan pakahtua hyvyyteesi.

Ajattele lasten kannalta. Kyllä niitä kahta lasta varmasti ilahduttaa se enemmän, jos molemmat saavat 25 euron lahjan kuin se, että toinen saa 50 euron lahjan ja toinen 0 euron lahjan. Mitä tulee tuohon neljään lapseen ja 12,50 euroon, on tässä se ero, että 25 eurolla saa paljon järkevämpiä juttuja kuin 12,50 eurolla.

25 eurolla sä saat itselles hyvän mielen, lapset tuskin saa toivomaansa lahjaa. Mut hei, tärkeintähän tässä just on se sun hyvä mieles, olet "auttanut" oikein kahta lasta. Yhden auttaminen olis niin valjua, ei oikein tuntuis missään vaikka siihen menis sama raha kuin kahteen.

Ja hei, kyllähän nyt sen KÖYHÄN pitäis olla siitä 12,50 maksavasta lahjastakin kiitollinen, justhan tuossa yläpuolellakin selitettiin kuinka hienoja ihmisiä heistä tuli juuri sen takia että saivat aina vaan niitä halpoja lahjoja. Aattele nyt, sä voit saada sekä itsellesi tosi hyväntekijäolon ja kasvattaa neljästä köyhästä lapsesta tosi hienoja ihmisiä. Ostamalla niille 25€ lahjan sä voit pilata ne, kuvittelevat vielä olevansa jotain.

Mä en tiedä millä perustella muut auttaa toisia. Mä en tee sitä sen takia, että saisin olla jotenkin parempi. Omat auttamisen resurssit on ainakin rajalliset ja itse toivoisin, että voisin auttaa mahdollisimman montaa. Ajatuksena se ettei kukaan ainakaan jäisi ilman.

-se kommentoija,joka mieluummin ostaa kahdelle 25€ kuin yhdelle 50€

Kai sä käsität, että jos sä ostat sille lapselle jotain täysin (lapsen näkökulmasta) hyödytöntä, sellaista mitä lapsi ei ole toivonut niin käytännössä se lapsi jää ilman lahjaa. Todellisuudessa sä voi jopa tuottaa pahaa mieltä niille lapsille. Ja juu, lapsen ei tarvi saada kaikkea mitä haluaa, mutta vois se olla kiva jos edes yhden toivomansa sais. Eikä niin, että saa jouluna yhden lahjan ja sekin on sellainen mitä ei halua tai mitä ei tarvitse. Ja tätä vielä perustellaan sillä että kasvaapa siitä lapsesta sitten parempi ihminen kun pettyy joka joulu.

Todellisuudessa sä et siis tuolla ajattelullasi ajattele kuin itseäsi, sä haluat tuntea olleesi hyödyllinen, olet auttanut peräti kahta lasta. Olet tuplahyvä. Yhden auttaminen olis liian valjua, sä haluat auttaa monia jotta susta tuntuu hyvältä. Viis lapsesta, täytyyhän tästäkin varmasti tuntua hyvältä saada lahja, viis sen sisällöstä. Köyhän on oltava onnellinen kun saa edes jonkun lahjan. Sehän se sun ajatus on. Lapset harvemmin vaan ajattelee niin. Tosin aikuisellekin vois olla vaikea olla kiitollinen jos vaikka sais lahjaksi kolme numeroa liian pienen pyjaman ja antaja vielä vaatis isot kiitokset tästä lahjastaan. Saattas olla harvassa ne jotka kiitollisina ajattelisivat että sainhan sentään lahjan, vaikken sillä mitään teekään. Lahjan on kuitenkin tarkoitus tuottaa saajalleen iloa. Ei niin että antaja maksimoi oman mielihyvänsä. Mieluummin yhdelle iloa kuin mielipahaa ja pettymystä monelle. Silläkin uhalla että se sun antamisen ilo vähän vähenee.

En ole ylempi, mutta samaa mieltä hänen kanssaan. Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä. Noita lahjoja kuitenkin kontrolloidaan sen verran, ettei sieltä nyt varmaan kenellekään liian pientä pyjamaa tule.

Eli sulla on selkeä "köyhät kyykkyyn" -asenne. Noh, mä ymmärrän tämä asenteen, mutta sen sijaan, että näpäyttäisit näiden lasten vanhempia, näpäytätkin lasta. Vastenmielistä. 

Mä kyl nyt ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten tuossa viestissä ilmenee köyhät kyykkyyn asenne? Välillä on vaikea ymmärtää tätä palstaa.

-Se joka ostaa mieluummin kaksi 25€ lahjaa kuin yhden 50€

Oma kirjoituksesi:

"Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä"

Lapsilla ei ole arvoja. Heidän vanhemmillaan on. Tuolla osoitat, että vanhemmilla on arvot pielessä ja heidän pitäisi ymmärtää olla kiitollisia mistä tahansa hyväntekeväisyydestä saadusta lahjasta, mutta haluat näpäyttää lasta hänen vanhempiensa arvoista. 

Mä en sitä kommenttia kirjoittanut vaikka perusteluja kysyinki. Okei ymmärrän perustelusi, mutta entäpä jos oikeasti ei halua näpäyttää ketään vaan yrittää tuottaa iloa mahdollisimman monille niillä resursseilla millä on? Mä en halua näpäyttää ketään mistää, vaan yrittää auttaa ihmisiä. Valitettavaa on kuitenki se, että lapset kärsii hyvin monesti siitä, että vanhempien arvot eivät ole kunnossa.

Oli muuten kiva, että täällä selkeästi kerranki perusteltiin väittämät!

-Se joka ostaa mieluummin kaksi 25€ lahjaa kuin yhden 50€

Iloa tuottaa parhaiten toteuttamalla lapsen toiveen. Monilla lapsilla on enemmän kuin yksi toive. Jos ei halua täyttää  50 € toivetta, voi aivan hyvin valita sen 25 € toiveen. Joku toinen lahjoittaja voi toteuttaa tämän 50 € toiveen. Mikäli lapsella ei ole yhtään 25 € toivetta, kannattaa valita sellainen lapsi, jolla on. Heitäkin nimittäin on.

Näin mä olen tehnytkin. Toivonut tietenkin, että se joku muu pystyy toteuttaa lapsen toiveen. Se, että kerroin ostavani mieluummin 2 lahjaa 25€ ei tarkoita sitä, että olisin ostanut sille lapselle väkisin jotain sillä summalla. Olen valinnut toisen lapsen/lapset. Lähinnä osallistuin keskusteluun vaan tuodakseni omaa näkökulmaa asiaan.

-Se joka mieluummin ostaa kaksi 25€ lahjaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kantasi, mutta ehkä tässä on kyse vain siitä, että lapset ovat toivoneet tiettyjä lahjoja. Ei lapsi tajua, onko jokin lahja kallis vai halpa, kunhan kuvastossa lelun nähdessään osoittaa sen vanhemmilleen. Mielestäni köyhien perheiden lapsille ei tule osoitella näiden köyhyyttä ja syyllistää siitä, että he toivovat samoja lahjoja kuin muutkin.

Saahan sitä toivoa, mutta kannattaako kalliita lahjoja kerjätä tuikituntemattomilta? Eikö vanhemmat voisi avustuspyynnöissään pyytää jotain pienempää, niin olisi ehkä suuremmat mahdollisuudet saada jotain? Mikäli ymmärsin, niin näillä perheillä ei ole varaa järkätä joulua oikein mitenkään, niin eikö silloin vähemmän riittäisi.

Ei lapsen tarvitse joka vuosi saada uusinta, kalleinta ja hienointa. Vanhemmat voisivat itse päättää, että alkavat jo heti tammikuussa säästämään seuraavan joulun lahjoja varten, niin sitten voi itse toteuttaa jonkun lapsensa toiveista. Vai onko näiden keräysten tarkoitus kerjätä hienoja lahjoja eikä siis se, että köyhäkin perhe saisi edes jonkinmoisen joulun aikaiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Ei jää meilläkään asumiskulujen jälkeen elämiseen sen enempää kuin näillä toimeentulotuki-ihmisillä. Silti on ollut varaa ostaa lapsille joululahjat ja käydä jopa kerran vuoteen ulkomailla. Muutenkin ärsyttää ihmiset, joiden mielestä heille jotenkin automaattisesti "kuuluu" sama kuin varakkaimmilla on.

Tästä olen samaa mieltä. Mutta nythän oli kyse lasten joululahjatoivomuksista. Eivät ne ole mitään vaatimuksia tai lasten oletuksia, että heille "kuuluu" juuri nämä toivomansa lahjat. Minä olen itse lahjoittanut monena jouluna lahjoja tuntemattomille lapsille. Niitä kalliitakin lahjoja. En ole missään vaiheessa saanut sellaista käsitystä, että näiden lasten "kuuluisi" saada kaikki toivomansa. Ei, mä olen vähän niinkuin joulupukki ja toteutan lasten toiveita. Vaikken koskaan näekään näiden lasten iloa heidän avatessaan lahjapakettia, niin osaan kuvitella sen. On mulla itsellänikin lapsia. Se mielikuva iloisesta lapsesta riittää mulle. Ja totta puhuen en pahemmin ajattele näiden lasten vanhempia vaan ainoastaan  lahjani saavaa lasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse köyhän perheen lapsi ja ymmärrän nuo toiveet oikein hyvin. Varmaan olisin itsekin lapsena toivonut jotakin 'ihanaa toivelahjaa' jos sellainen mahdollisuus olisi annettu.

Lahjaksi sain yleensä käyttövaatetta. Villasukkia, lapasia, alusvaatteita. En voi väittää riemuinneeni suuresti siitä että sain joka helvetin joulu sen kutittavan alupaidan jota oli pakko käyttää vaikka se tuntui raastavan ihon irti. Konvehtirasia oli myös aika vakio. Kaiken kruunasi aikuisten humalainen örvellys ja tappelu. Siinäpä sitä jouluiloa lapselle.

 

Tästä syystä osallistun joulupuukeräykseen hyvillä mielin. Kovasti toivon että paketit menevät sellaisille lapsille, jotka todella niitä tarvitsevat ja saavat iloa lahjoistaan. Omassa kaupungissani ei ole suoria lahjatoiveita. Pakettikorteissa lukee vaan lapsen sukupuoli ja ikä, ja kortin toiselle puolelle neuvotaan kirjoittamaan mitä pakettiin on laitettu että osaavat valita kullekin lapselle parhaiten sopivan lahjan. Ovat kaikki sosiaalitoimen tuntemia perheitä ja ilmeisesti tietävät minkä tyyppisiä lahjoja kenellekin kannattaa antaa.

Tänä vuonna ajattelin antaa 7v pojalle minecraft legopaketin ja 12v tytölle kirjan ja korun.

Meinaa, että kallis lahja pelastaa joulun kun vanhemmat örveltävät humalassa?

Meinaa, että lapsella olisi edes joku iloinen asia. Ehkä tunne siitä että edes joku välittää. Sille en mahda mitään mitä siellä kodin seinien sisäpuolella tapahtuu ja mitä vanhemmat tekevät tai eivät tee.

Olisiko sinusta sitten parempi että lapsi ei saa edes sitä lahjaa?

Eiköhän tuossa tapauksessa sen joulun suurimman paskuuden tee se vanhempien örvellys, ei se ettei saanut sitä 100€ maksavaa hittilelua.

Eli tee mieluummin lasu-ilmoitus tuollaisista perheistä, annat lapselle sillä tavoin paremmin lahjan jos pääsee pois paskojen vanhempien luota.

 

En tunne yhtään tuollaista perhettä, joten en voi tehdä ilmoitusta. Omasta lapsuudenperheestäkään ei enää ilmoitusta voi tehdä, se tulisi kovasti myöhässä.

Ne perheet, joille omassa kunnassani lahjoitetut lahjat menevät, ovat joka tapauksessa sosiaalitoimen asiakkaita ja sosiaalitoimi toimii heidän kanssaan parhaaksi katsomallaan tavalla.

Siinä olet kyllä oikeassa, että suurimman paskuuden tekee vanhempien asenne. Itse siinä paskuudessa lapsuuteni viettäneenä voin sanoa, että pienet hyvät asiat auttoivat jaksamaan. Yksi pieni asia voi olla juuri se joululahja.

No ei noi mitään kalliita ole musta... Itse vein yhteen keräykseen pari lego duplo pakettia, Rc-auton, Barbie juttuja, formularadan, briojunaa jne. Ihan siksi että pystyin ja haluan että jokunenkin huonompi osainen lapsi saisi jotain kunnon lahjaa eikä pelkkää parin euron krääsää aina vain. Tuli hyvä mieli itsellekin :)

Huomaa kyllä kiristyneet asenteet köyhiä kohtaan. Huomauttaisin, että on täysin eri asia elää säästeliästä elämää vakatuloisena kuin köyhänä: varakkaalla on lähes aina jostakin ottaa se seteli, jos sattuu tulemaan jokin yllättävä meno. Siihen rahaan ei tule samanlaista arvolatausta, kuin varattomalle, jolle jokapäiväinen arki on yhtä penninlaskemista. Toisekseen jatkuva henkisesti kuormittava arki väsyttää, joten siihen hallittuun taloudenpitoon ja elämänhallintaan ei välttämättä edes jää samalla tavalla resursseja. Se saattaa ulkoapäin näyttäytyä muille lähinnä henkisenä laiskuutena ja "luuseriutena", vaikka kyse on paljon isommista asioista.

Tämä siis heille, jotka suunnittelevat lähestulkoon tupatarkastuksia lahjansaajien koteihin tai velvoitteeksi joitakin elämänhallintakursseja. Oikeastaan lahjanantaminen keräyksiin on jo vallasasetelma: lahjan antaja voi asettaa vaikka ja mitä ehtoja, joilla lahjan on ansainnut, ja hänellä on valta joko täyttää tai kumota lahjansaajan toive. Jotkut käyttävätkin tätä asetelmaa antaakseen kiittämättömälle opetuksen (kiinnostaisi tietää, kuinka paljon keräyksiin tulee täysin kelvotonta lahjatavaraa, esim. rikkinäisiä leluja). Sama asenne näkyy esim. veronmaksussa. Ihan kuin veronmaksu antaisi vallan päättää, miten köyhä saa työttömyystukensa käyttää, ja mitkä tuotteet ovat hänen statukselleen liikaa ylellisyyttä.

Onneksi lahjan antaminen kuitenkin on täysin vapaaehtoista. Jos siihen toivelahjaan ei ole varaa, siitä ei saa sovellettua edullisempaa versiota tai sen antaminen muuten tuottaa lähinnä pahaa mieltä, ei kannata antaa lahjaa ollenkaan. Paljon parempi vaihtoehto kuin rakennella mitään opetusskenaarioita "kiittämättömille p-kiaisille."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse köyhän perheen lapsi ja ymmärrän nuo toiveet oikein hyvin. Varmaan olisin itsekin lapsena toivonut jotakin 'ihanaa toivelahjaa' jos sellainen mahdollisuus olisi annettu.

Lahjaksi sain yleensä käyttövaatetta. Villasukkia, lapasia, alusvaatteita. En voi väittää riemuinneeni suuresti siitä että sain joka helvetin joulu sen kutittavan alupaidan jota oli pakko käyttää vaikka se tuntui raastavan ihon irti. Konvehtirasia oli myös aika vakio. Kaiken kruunasi aikuisten humalainen örvellys ja tappelu. Siinäpä sitä jouluiloa lapselle.

 

Tästä syystä osallistun joulupuukeräykseen hyvillä mielin. Kovasti toivon että paketit menevät sellaisille lapsille, jotka todella niitä tarvitsevat ja saavat iloa lahjoistaan. Omassa kaupungissani ei ole suoria lahjatoiveita. Pakettikorteissa lukee vaan lapsen sukupuoli ja ikä, ja kortin toiselle puolelle neuvotaan kirjoittamaan mitä pakettiin on laitettu että osaavat valita kullekin lapselle parhaiten sopivan lahjan. Ovat kaikki sosiaalitoimen tuntemia perheitä ja ilmeisesti tietävät minkä tyyppisiä lahjoja kenellekin kannattaa antaa.

Tänä vuonna ajattelin antaa 7v pojalle minecraft legopaketin ja 12v tytölle kirjan ja korun.

Meinaa, että kallis lahja pelastaa joulun kun vanhemmat örveltävät humalassa?

Meinaa, että lapsella olisi edes joku iloinen asia. Ehkä tunne siitä että edes joku välittää. Sille en mahda mitään mitä siellä kodin seinien sisäpuolella tapahtuu ja mitä vanhemmat tekevät tai eivät tee.

Olisiko sinusta sitten parempi että lapsi ei saa edes sitä lahjaa?

Eiköhän tuossa tapauksessa sen joulun suurimman paskuuden tee se vanhempien örvellys, ei se ettei saanut sitä 100€ maksavaa hittilelua.

Eli tee mieluummin lasu-ilmoitus tuollaisista perheistä, annat lapselle sillä tavoin paremmin lahjan jos pääsee pois paskojen vanhempien luota.

 

Joulupuu -keräyksen lapset ovat jo lastensuojelun asiakkaita.

Ei köyhän tartte tehdä lapsia. Ei tartte kerätä. En anna yhteenkään keräyksen mitään. En vietä joulua enkä muitakaan "juhlapyhijä". Tein testamentin eläinsuojeluyhdistykselle, ei ole lähisukulaisia.

Minkä ihmeen vuoksi FB:n ryhmässä Jouluapua vähävaraisille perheille, perhe numero 33 yksityiskohtia? Mitä ihmettä? 

"Ylläpidon lisäys:en julkaise hakemusta kokonaisuudessaan yksityiskohtaisuuksien vuoksi ja teen poikkeuksen myös paikkakunnan suhteen enkä syyttä."

Onko joku julkkis vai kun ei voi edes paikkakuntaa mainita, huoh

tv. erästä perhettä avustanut mamma

Täytyy kyllä sanoa, että ei tt asiakkaana oleminen ole yhtä penninlaskemista. Sieltä maksetaan kaikki sairaskulut, lääkkeet, lasten harrastukset, sähköt ym. Ja tuo käyttö/ruokaraha on tosiaan sitä mitä voi käyttää ruokaan ja lehden tilaamiseen jne.

Asun lähiössä, jossa ne tt asiakkaat (avoimesti tuolla puistossa aiheesta puhuvat) elävät paljon paremmin kuin muuten pienituloiset. Itse olen pienituloinen yksinhuoltaja joka säästän rahaa asuntolainaan. Säästöjen takia en voi saada tt tukea, vaikka olen opiskelija ja palkkatuloja on vain kesäisin ja niiltä lomilta, kun lapset on isällään.

En saa ruokalahjakortteja enkä ilmaisia lahjoja keneltäkään. Maksan sähköt, harrastukset, lääkärikulut ja reseptilääkkeet ihan itse. En juo enkä polta. Raha menee vain välttämättömään ja kirpparit ovat meidän pelastus. Useamman kerran tänä vuonna ollaa kiristetty vyötä ja syöty pakasteita riisin ja makaronin kanssa, kun on isompi lasku pitänyt maksaa.

Kyllä lapset siitä huolimatta pääsee kaverisynttäreille ja saa joululahjoja. Aattona syödään riisipuuroa, kinkkua ja laatikoita. Vietetään mukava joulu yhdessä.

Mutta sen voin sanoa, että ne jotka tt tukea saavat elävät varsin leveästi. Ainoa huono puoli siinä on se, että se koukuttaa: itse ei kannata tienata mitään ettei menetä mitään. Kun passivoituu täysin saa enemmän tukea. Toivon todella, että joskus näihin asioihin yhteiskunnassamme puututaan.

On monia perheitä, jotka eivät tt tukea saa ja viettävät todella niukan joulun. Esim yrittäjät joilla menee huonosti, joulun alla työttömäksi jääneet ym. Ja heitä ei auta kukaan. Ei edes sossu, jos tiliotteilla näkyy yhtään mitään. Jos olisin varakas haluaisin auttaa juuri näitä perheitä selviytymään vaikeasta joulusta.

Minun lahjoitukseni menee varmaankin sitten sille perheelle, jossa lapsi on iloinen ihan vain siitä, että joku muisti. Lahja ei ole kummoinen, on juuri näitä pahasti parjattuja parinkympin lahjoja, mutta vain ja ainoastaan sille lapselle, eikä vanhemmalle tule mieleen sitä myydä heti joulun jälkeen. Ehkä tällaisiakin perheitä on.

Sille joka aikoi ostaa lahjaksi pikkareita kun pitää säästää puskuria: minun joululahjatoiveeni on tänä vuonna lyijytäytekynä. Kyllä pitäisi kelvata lapsellekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhässä perheessä ollaan kiitollisia ruoka- ja hygieniatuotelahjoista. Ei oikeasti tarpeessa oleva perhe pidä ykköstoiveena Playstation 4:sta.

Ei ehkä aikuiset mutta lapset kylläkin.

Olen itse köyhistä oloista ja oli turha haaveillakaan mistään lelulahjoista.  Aina tuli villasukkia yms. Pitäkää kiittämättömänä mutta eivät ne pienen lapsen mieltä paljoa lämmittäneet.

Juuri näin. Itse sain kyllä jouluna lelujakin vaikka köyhästä perheestä olenkin, mutta mulle olisi ollut ihan ok pestä hiuksia muutaman kuukauden ajan markan palasaippualla ja syödä jouluna samaa pottumuusia kuin arkenakin, jos vaihtoehtona olisi ollut se ettei pukki tuo Barbieta hienoinen vaatteineen.

Vierailija kirjoitti:

2-vuotiaalle 55 e ryhmähau-vahtitorni, 2-vuotiaalle kosketin soitin 35 e, 6-vuotiaalle Legofriends-esiintymislava, tuotenumerokin mainittu, 5 veelle Transformers robotti 50 e, 11-vuotiaalle Monster high uusin nukke... vanhempi ei ilmeisesti kelpaa??? Joulupuu-keräyksen toivelistalta poimittuja. Jollain sentään oli vähän fiksumpiakin toiveita.

Itse en meidän ihan tavallisessä perheessä osta 7-vuotiaallekaan monen kympin Transformers-roinaa saati ikinä 2-veelle ostanut monen kympin juttuja joita se 2v vilkasee ehkä just sen pari kertaa (vai onko tarkotus tuolla äidillä myydä edelleen).

Jos seurakuntien mielestä nämä on jotain normielintasoon kuuluvia jotka köyhienkin tulee saada, niin aika hyvin on Suomessa asiat.

Rasvaisemman kansanosan närkästys on suuri kun äiti ei ymmärtänyt toivoa Riepu-Petterille purkillista tonnikalaa joululahjaksi.

Mitäs ne omat kullannuppunne toivovat? Eikö köyhät lapset saa edes toivoa? Ei teidän ole pakko mitään niille ostaa. Uskomatonta että aikuiset ihmiset kyräilevät lasten toiveita!