Lue keskustelun säännöt.
"Köyhien" perheiden joululahjatoiveet keräyksessä...huh
vieras
26.11.2015 |
2-vuotiaalle 55 e ryhmähau-vahtitorni, 2-vuotiaalle kosketin soitin 35 e, 6-vuotiaalle Legofriends-esiintymislava, tuotenumerokin mainittu, 5 veelle Transformers robotti 50 e, 11-vuotiaalle Monster high uusin nukke... vanhempi ei ilmeisesti kelpaa??? Joulupuu-keräyksen toivelistalta poimittuja. Jollain sentään oli vähän fiksumpiakin toiveita.
Itse en meidän ihan tavallisessä perheessä osta 7-vuotiaallekaan monen kympin Transformers-roinaa saati ikinä 2-veelle ostanut monen kympin juttuja joita se 2v vilkasee ehkä just sen pari kertaa (vai onko tarkotus tuolla äidillä myydä edelleen).
Jos seurakuntien mielestä nämä on jotain normielintasoon kuuluvia jotka köyhienkin tulee saada, niin aika hyvin on Suomessa asiat.
Kommentit (418)
Vierailija kirjoitti:
128 lisää: kiitollisuudella otan vastaan lahjoitukset, enkä oleta kenenkään "rikkaan" olevan velvollinen ostelemaan mitään meille/muille- sitä paitsi jos joku yhteisö/yhdistys lahjat hommaa, se ei ole keneltäkään yksityiseltä rikkaalta pois. Kirpparilta meille on lahjoja hankittu vuosikaudet - toki jotain uuttakin lisäksi. Onpa lapseni osallistunut joskus vapaaehtoistyöhön, kai sitä joskus saa itse olla saamapuolella...?
Mielestäni tässä ketjussa ampaistiin kauas kiitollisuudesta siinä kohtaa kun sanottiin, että jos ei ole varaa panostaa lahjaan yli 30€ niin parempi olla osallistumatta lainkaan.
Mietin vaan, että miten tuollaiset vaatimukset sitten herättävät ihmisten auttamishalua. Kun on jo se oletus, että muiden pitää ostaa lapselleni kallis lahja. No minkälainen mieli sitten on, jos joulu tulee eikä lapsi saakaa ainuttakaan pakettia? Ei edes sitä "kuppaista hlpaa 30€" maksavaa lelua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
128 lisää: kiitollisuudella otan vastaan lahjoitukset, enkä oleta kenenkään "rikkaan" olevan velvollinen ostelemaan mitään meille/muille- sitä paitsi jos joku yhteisö/yhdistys lahjat hommaa, se ei ole keneltäkään yksityiseltä rikkaalta pois. Kirpparilta meille on lahjoja hankittu vuosikaudet - toki jotain uuttakin lisäksi. Onpa lapseni osallistunut joskus vapaaehtoistyöhön, kai sitä joskus saa itse olla saamapuolella...?
Mielestäni tässä ketjussa ampaistiin kauas kiitollisuudesta siinä kohtaa kun sanottiin, että jos ei ole varaa panostaa lahjaan yli 30€ niin parempi olla osallistumatta lainkaan.
Mietin vaan, että miten tuollaiset vaatimukset sitten herättävät ihmisten auttamishalua. Kun on jo se oletus, että muiden pitää ostaa lapselleni kallis lahja. No minkälainen mieli sitten on, jos joulu tulee eikä lapsi saakaa ainuttakaan pakettia? Ei edes sitä "kuppaista hlpaa 30€" maksavaa lelua?
Ihan tiedoksesi, että esimerkiksi Joulupuu -keräykseen tulee joka vuosi niin paljon lahjoituksia, että osa jaetaan sellaisille, joilla olisi varaa ostaa lahjat itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
128 lisää: kiitollisuudella otan vastaan lahjoitukset, enkä oleta kenenkään "rikkaan" olevan velvollinen ostelemaan mitään meille/muille- sitä paitsi jos joku yhteisö/yhdistys lahjat hommaa, se ei ole keneltäkään yksityiseltä rikkaalta pois. Kirpparilta meille on lahjoja hankittu vuosikaudet - toki jotain uuttakin lisäksi. Onpa lapseni osallistunut joskus vapaaehtoistyöhön, kai sitä joskus saa itse olla saamapuolella...?
Mielestäni tässä ketjussa ampaistiin kauas kiitollisuudesta siinä kohtaa kun sanottiin, että jos ei ole varaa panostaa lahjaan yli 30€ niin parempi olla osallistumatta lainkaan.
Mietin vaan, että miten tuollaiset vaatimukset sitten herättävät ihmisten auttamishalua. Kun on jo se oletus, että muiden pitää ostaa lapselleni kallis lahja. No minkälainen mieli sitten on, jos joulu tulee eikä lapsi saakaa ainuttakaan pakettia? Ei edes sitä "kuppaista hlpaa 30€" maksavaa lelua?
Ihan tiedoksesi, että esimerkiksi Joulupuu -keräykseen tulee joka vuosi niin paljon lahjoituksia, että osa jaetaan sellaisille, joilla olisi varaa ostaa lahjat itsekin.
Jännä. Miksiköhän ylimääräisiä lahjoja ei voisi antaa vaikka päiväkoteihin, kouluihin jne. paikkoihin joissa niistä pääsisivät hyötymään useammat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
128 lisää: kiitollisuudella otan vastaan lahjoitukset, enkä oleta kenenkään "rikkaan" olevan velvollinen ostelemaan mitään meille/muille- sitä paitsi jos joku yhteisö/yhdistys lahjat hommaa, se ei ole keneltäkään yksityiseltä rikkaalta pois. Kirpparilta meille on lahjoja hankittu vuosikaudet - toki jotain uuttakin lisäksi. Onpa lapseni osallistunut joskus vapaaehtoistyöhön, kai sitä joskus saa itse olla saamapuolella...?
Mielestäni tässä ketjussa ampaistiin kauas kiitollisuudesta siinä kohtaa kun sanottiin, että jos ei ole varaa panostaa lahjaan yli 30€ niin parempi olla osallistumatta lainkaan.
Mietin vaan, että miten tuollaiset vaatimukset sitten herättävät ihmisten auttamishalua. Kun on jo se oletus, että muiden pitää ostaa lapselleni kallis lahja. No minkälainen mieli sitten on, jos joulu tulee eikä lapsi saakaa ainuttakaan pakettia? Ei edes sitä "kuppaista hlpaa 30€" maksavaa lelua?
Ihan tiedoksesi, että esimerkiksi Joulupuu -keräykseen tulee joka vuosi niin paljon lahjoituksia, että osa jaetaan sellaisille, joilla olisi varaa ostaa lahjat itsekin.
Jännä. Miksiköhän ylimääräisiä lahjoja ei voisi antaa vaikka päiväkoteihin, kouluihin jne. paikkoihin joissa niistä pääsisivät hyötymään useammat.
Sitä en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä! Ostan mieluummin esim. Kahdelle lapselle lahjan, jonka hinta 25€ kuin 50€ yhdelle lapselle.
Niin, saatahan sinä kaksinkertaisen ilon antamisesta. Viis niistä lapsista, olkoot kiitollisia että ylipäänsä saivat jotain. Heidän toiveensa ei sua hetkauta. Pääasia on että sinä tunnet olevasi hyvä ihminen kun olet oikein kahdelle köyhälle lapselle ostanut lahjan.
Osta kuule samantien neljälle lapselle reilun kympin lahja niin olet jo suuri hyväntekijä, voit jo aivan pakahtua hyvyyteesi.
Ajattele lasten kannalta. Kyllä niitä kahta lasta varmasti ilahduttaa se enemmän, jos molemmat saavat 25 euron lahjan kuin se, että toinen saa 50 euron lahjan ja toinen 0 euron lahjan. Mitä tulee tuohon neljään lapseen ja 12,50 euroon, on tässä se ero, että 25 eurolla saa paljon järkevämpiä juttuja kuin 12,50 eurolla.
25 eurolla sä saat itselles hyvän mielen, lapset tuskin saa toivomaansa lahjaa. Mut hei, tärkeintähän tässä just on se sun hyvä mieles, olet "auttanut" oikein kahta lasta. Yhden auttaminen olis niin valjua, ei oikein tuntuis missään vaikka siihen menis sama raha kuin kahteen.
Ja hei, kyllähän nyt sen KÖYHÄN pitäis olla siitä 12,50 maksavasta lahjastakin kiitollinen, justhan tuossa yläpuolellakin selitettiin kuinka hienoja ihmisiä heistä tuli juuri sen takia että saivat aina vaan niitä halpoja lahjoja. Aattele nyt, sä voit saada sekä itsellesi tosi hyväntekijäolon ja kasvattaa neljästä köyhästä lapsesta tosi hienoja ihmisiä. Ostamalla niille 25€ lahjan sä voit pilata ne, kuvittelevat vielä olevansa jotain.
Mä en tiedä millä perustella muut auttaa toisia. Mä en tee sitä sen takia, että saisin olla jotenkin parempi. Omat auttamisen resurssit on ainakin rajalliset ja itse toivoisin, että voisin auttaa mahdollisimman montaa. Ajatuksena se ettei kukaan ainakaan jäisi ilman.
-se kommentoija,joka mieluummin ostaa kahdelle 25€ kuin yhdelle 50€
Kai sä käsität, että jos sä ostat sille lapselle jotain täysin (lapsen näkökulmasta) hyödytöntä, sellaista mitä lapsi ei ole toivonut niin käytännössä se lapsi jää ilman lahjaa. Todellisuudessa sä voi jopa tuottaa pahaa mieltä niille lapsille. Ja juu, lapsen ei tarvi saada kaikkea mitä haluaa, mutta vois se olla kiva jos edes yhden toivomansa sais. Eikä niin, että saa jouluna yhden lahjan ja sekin on sellainen mitä ei halua tai mitä ei tarvitse. Ja tätä vielä perustellaan sillä että kasvaapa siitä lapsesta sitten parempi ihminen kun pettyy joka joulu.
Todellisuudessa sä et siis tuolla ajattelullasi ajattele kuin itseäsi, sä haluat tuntea olleesi hyödyllinen, olet auttanut peräti kahta lasta. Olet tuplahyvä. Yhden auttaminen olis liian valjua, sä haluat auttaa monia jotta susta tuntuu hyvältä. Viis lapsesta, täytyyhän tästäkin varmasti tuntua hyvältä saada lahja, viis sen sisällöstä. Köyhän on oltava onnellinen kun saa edes jonkun lahjan. Sehän se sun ajatus on. Lapset harvemmin vaan ajattelee niin. Tosin aikuisellekin vois olla vaikea olla kiitollinen jos vaikka sais lahjaksi kolme numeroa liian pienen pyjaman ja antaja vielä vaatis isot kiitokset tästä lahjastaan. Saattas olla harvassa ne jotka kiitollisina ajattelisivat että sainhan sentään lahjan, vaikken sillä mitään teekään. Lahjan on kuitenkin tarkoitus tuottaa saajalleen iloa. Ei niin että antaja maksimoi oman mielihyvänsä. Mieluummin yhdelle iloa kuin mielipahaa ja pettymystä monelle. Silläkin uhalla että se sun antamisen ilo vähän vähenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli diakoniasta lappu, että saa toivoa lahjaa lapselle. Mietin juuri sitä, että mitä siihen kehtaa laittaa, ettei sitten joku ajattele, että no kylläpä on taas vähäosaisella korkealentoiset toiveet.
Aina on hävettävä.
Pääseekö taivaaseen jos häpeää tarpeeks?
Jos se lahjan antaminen tuntuu niin hirveän epämiellyttävältä, niin mikä pakko se on mitään lahjaa antaa. Vai onko tässä ongelmana se, että ärsyttää kun joku muu saa lahjan? Kateus?
Miksi niistä lasten toiveista pitää alkaa niin hirveästi vouhkaamaan? Antaisitte niiden hankkia lahjoja, ketkä niitä haluavat antaa. Miksi pitää kaikilta muiltakin mennä pilaamaan antamisen ilo omilla ahdasmielisillä kommenteilla?
Minua ei haittaa vaikka ostamani lahja menisi sellaiseen perheeseen, jolla olisi varaa itsekin ostaa lahjoja. Jollakin tavalla apua tarvitsevia nämä kaikki perheet ovat, ja haluan edes tällä tavalla auttaa, tuottaa iloa jollekin apua tarvitsevalle perheelle.
Saanhan itsekin lahjoja, vaikka olisi varaa ostaa itse. Kyllä ne lahjat silti ilahduttavat.
Jopa se työnantajan antama persoonaton herkkukori tai torkkuhuopa ilahduttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä! Ostan mieluummin esim. Kahdelle lapselle lahjan, jonka hinta 25€ kuin 50€ yhdelle lapselle.
Niin, saatahan sinä kaksinkertaisen ilon antamisesta. Viis niistä lapsista, olkoot kiitollisia että ylipäänsä saivat jotain. Heidän toiveensa ei sua hetkauta. Pääasia on että sinä tunnet olevasi hyvä ihminen kun olet oikein kahdelle köyhälle lapselle ostanut lahjan.
Osta kuule samantien neljälle lapselle reilun kympin lahja niin olet jo suuri hyväntekijä, voit jo aivan pakahtua hyvyyteesi.
Ajattele lasten kannalta. Kyllä niitä kahta lasta varmasti ilahduttaa se enemmän, jos molemmat saavat 25 euron lahjan kuin se, että toinen saa 50 euron lahjan ja toinen 0 euron lahjan. Mitä tulee tuohon neljään lapseen ja 12,50 euroon, on tässä se ero, että 25 eurolla saa paljon järkevämpiä juttuja kuin 12,50 eurolla.
25 eurolla sä saat itselles hyvän mielen, lapset tuskin saa toivomaansa lahjaa. Mut hei, tärkeintähän tässä just on se sun hyvä mieles, olet "auttanut" oikein kahta lasta. Yhden auttaminen olis niin valjua, ei oikein tuntuis missään vaikka siihen menis sama raha kuin kahteen.
Ja hei, kyllähän nyt sen KÖYHÄN pitäis olla siitä 12,50 maksavasta lahjastakin kiitollinen, justhan tuossa yläpuolellakin selitettiin kuinka hienoja ihmisiä heistä tuli juuri sen takia että saivat aina vaan niitä halpoja lahjoja. Aattele nyt, sä voit saada sekä itsellesi tosi hyväntekijäolon ja kasvattaa neljästä köyhästä lapsesta tosi hienoja ihmisiä. Ostamalla niille 25€ lahjan sä voit pilata ne, kuvittelevat vielä olevansa jotain.
Mä en tiedä millä perustella muut auttaa toisia. Mä en tee sitä sen takia, että saisin olla jotenkin parempi. Omat auttamisen resurssit on ainakin rajalliset ja itse toivoisin, että voisin auttaa mahdollisimman montaa. Ajatuksena se ettei kukaan ainakaan jäisi ilman.
-se kommentoija,joka mieluummin ostaa kahdelle 25€ kuin yhdelle 50€
Kai sä käsität, että jos sä ostat sille lapselle jotain täysin (lapsen näkökulmasta) hyödytöntä, sellaista mitä lapsi ei ole toivonut niin käytännössä se lapsi jää ilman lahjaa. Todellisuudessa sä voi jopa tuottaa pahaa mieltä niille lapsille. Ja juu, lapsen ei tarvi saada kaikkea mitä haluaa, mutta vois se olla kiva jos edes yhden toivomansa sais. Eikä niin, että saa jouluna yhden lahjan ja sekin on sellainen mitä ei halua tai mitä ei tarvitse. Ja tätä vielä perustellaan sillä että kasvaapa siitä lapsesta sitten parempi ihminen kun pettyy joka joulu.
Todellisuudessa sä et siis tuolla ajattelullasi ajattele kuin itseäsi, sä haluat tuntea olleesi hyödyllinen, olet auttanut peräti kahta lasta. Olet tuplahyvä. Yhden auttaminen olis liian valjua, sä haluat auttaa monia jotta susta tuntuu hyvältä. Viis lapsesta, täytyyhän tästäkin varmasti tuntua hyvältä saada lahja, viis sen sisällöstä. Köyhän on oltava onnellinen kun saa edes jonkun lahjan. Sehän se sun ajatus on. Lapset harvemmin vaan ajattelee niin. Tosin aikuisellekin vois olla vaikea olla kiitollinen jos vaikka sais lahjaksi kolme numeroa liian pienen pyjaman ja antaja vielä vaatis isot kiitokset tästä lahjastaan. Saattas olla harvassa ne jotka kiitollisina ajattelisivat että sainhan sentään lahjan, vaikken sillä mitään teekään. Lahjan on kuitenkin tarkoitus tuottaa saajalleen iloa. Ei niin että antaja maksimoi oman mielihyvänsä. Mieluummin yhdelle iloa kuin mielipahaa ja pettymystä monelle. Silläkin uhalla että se sun antamisen ilo vähän vähenee.
En ole ylempi, mutta samaa mieltä hänen kanssaan. Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä. Noita lahjoja kuitenkin kontrolloidaan sen verran, ettei sieltä nyt varmaan kenellekään liian pientä pyjamaa tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tupakoi, niin se voi olla ainoa ilo köyhän elämässä. Kun ei ole varaa rytkytellä lentokoneella saastuttamassa Thaimaahan kerran tai pari vuodessa.
Aski päivässä on melkein kaksitonnia vuodessa.
Aski päivässä = 475 € vuodessa.
En tiedä, mitä matikankirjaa sä oot alakoulussa tutkinut, mutta mun laskuopilla esim. punainen LM (5,70€/aski) tekee kyllä vuodessa ihan jotain muuta.
Tarkista vaikka laskimella: 5,7 x 365 = ???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tää hassua kun moni ok-tuloisessa perheessä lapsuutensa viettänyt käy sanomassa, että sai vaan sitä ja tätä, vaikka rahaa olis varmaan ollu enempäänkin. Sehän on ollut perheen tapa, ei köyhien vika.
Itse olen ollut oikeasti köyhästä perheestä ja muistan aina jouluisin saaneeni paljon lahjoja. Ja lahjoja onkin sitten hankittu kirpputorilta halvalla. Ei se alle kouluikäinen lapsi tajua, että lelu on kirpparilta jos se on hyvässä kunnossa. Ja muutenkin pienelle on varmasti tärkeintä, että saa repiä niitä papereita.
Teininä toivoin usein cd-levyjä ja sisarusten kanssa saatiin useasti joku ns. parempi lahja yhteiseksi. Lahjoja oli määrällisesti paljon. Myönnän olleeni kateellinen ystävilleni, jotka saivat vaatekauppojen lahjakortteja lahjoiksi. En koe, että lahjoilla piti hifistellä niin paljon kuin nyt. Cooleinta oli saada kannettava cd-soitin. Ja kun ei teinillä silloin tarvinnut olla omaa läppäriä, tablettia, kännykkää, ipodia, käsipelikonsolia, nappikuulokkeet, kunnon luurikuulokkeet, langattomat kuullokkeet, 50 erilaista peliä 5 eri pelikonsolille jne. Nykyteknologia vaan mahdollistaa enemmän niitä kalliita lahjatoiveita. Ja vaikka rikas sanoo, että meidän perheessä ei lapselle jouluna osteta paljon mitään niin varmasti se lapsi sitten saa noita juttuja ympäri vuoden. Köyhässä perheessä joulu on ehkä ainoa aika.
Oli miten oli, toivotaan, että avustuslahjat menevät niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Itse elän sellaisessa tilanteessa, että tunnen muutamia vähävaraisia, yritän sitten laittaa sinne lapselle lahjaa, lasta kun on luonnollista lahjoja. Tulee hyvä mieli kaikille, eikä perhe ajattele lahjaa minään köyhien avustuksena. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä! Ostan mieluummin esim. Kahdelle lapselle lahjan, jonka hinta 25€ kuin 50€ yhdelle lapselle.
Niin, saatahan sinä kaksinkertaisen ilon antamisesta. Viis niistä lapsista, olkoot kiitollisia että ylipäänsä saivat jotain. Heidän toiveensa ei sua hetkauta. Pääasia on että sinä tunnet olevasi hyvä ihminen kun olet oikein kahdelle köyhälle lapselle ostanut lahjan.
Osta kuule samantien neljälle lapselle reilun kympin lahja niin olet jo suuri hyväntekijä, voit jo aivan pakahtua hyvyyteesi.
Ajattele lasten kannalta. Kyllä niitä kahta lasta varmasti ilahduttaa se enemmän, jos molemmat saavat 25 euron lahjan kuin se, että toinen saa 50 euron lahjan ja toinen 0 euron lahjan. Mitä tulee tuohon neljään lapseen ja 12,50 euroon, on tässä se ero, että 25 eurolla saa paljon järkevämpiä juttuja kuin 12,50 eurolla.
25 eurolla sä saat itselles hyvän mielen, lapset tuskin saa toivomaansa lahjaa. Mut hei, tärkeintähän tässä just on se sun hyvä mieles, olet "auttanut" oikein kahta lasta. Yhden auttaminen olis niin valjua, ei oikein tuntuis missään vaikka siihen menis sama raha kuin kahteen.
Ja hei, kyllähän nyt sen KÖYHÄN pitäis olla siitä 12,50 maksavasta lahjastakin kiitollinen, justhan tuossa yläpuolellakin selitettiin kuinka hienoja ihmisiä heistä tuli juuri sen takia että saivat aina vaan niitä halpoja lahjoja. Aattele nyt, sä voit saada sekä itsellesi tosi hyväntekijäolon ja kasvattaa neljästä köyhästä lapsesta tosi hienoja ihmisiä. Ostamalla niille 25€ lahjan sä voit pilata ne, kuvittelevat vielä olevansa jotain.
Mä en tiedä millä perustella muut auttaa toisia. Mä en tee sitä sen takia, että saisin olla jotenkin parempi. Omat auttamisen resurssit on ainakin rajalliset ja itse toivoisin, että voisin auttaa mahdollisimman montaa. Ajatuksena se ettei kukaan ainakaan jäisi ilman.
-se kommentoija,joka mieluummin ostaa kahdelle 25€ kuin yhdelle 50€
Kai sä käsität, että jos sä ostat sille lapselle jotain täysin (lapsen näkökulmasta) hyödytöntä, sellaista mitä lapsi ei ole toivonut niin käytännössä se lapsi jää ilman lahjaa. Todellisuudessa sä voi jopa tuottaa pahaa mieltä niille lapsille. Ja juu, lapsen ei tarvi saada kaikkea mitä haluaa, mutta vois se olla kiva jos edes yhden toivomansa sais. Eikä niin, että saa jouluna yhden lahjan ja sekin on sellainen mitä ei halua tai mitä ei tarvitse. Ja tätä vielä perustellaan sillä että kasvaapa siitä lapsesta sitten parempi ihminen kun pettyy joka joulu.
Todellisuudessa sä et siis tuolla ajattelullasi ajattele kuin itseäsi, sä haluat tuntea olleesi hyödyllinen, olet auttanut peräti kahta lasta. Olet tuplahyvä. Yhden auttaminen olis liian valjua, sä haluat auttaa monia jotta susta tuntuu hyvältä. Viis lapsesta, täytyyhän tästäkin varmasti tuntua hyvältä saada lahja, viis sen sisällöstä. Köyhän on oltava onnellinen kun saa edes jonkun lahjan. Sehän se sun ajatus on. Lapset harvemmin vaan ajattelee niin. Tosin aikuisellekin vois olla vaikea olla kiitollinen jos vaikka sais lahjaksi kolme numeroa liian pienen pyjaman ja antaja vielä vaatis isot kiitokset tästä lahjastaan. Saattas olla harvassa ne jotka kiitollisina ajattelisivat että sainhan sentään lahjan, vaikken sillä mitään teekään. Lahjan on kuitenkin tarkoitus tuottaa saajalleen iloa. Ei niin että antaja maksimoi oman mielihyvänsä. Mieluummin yhdelle iloa kuin mielipahaa ja pettymystä monelle. Silläkin uhalla että se sun antamisen ilo vähän vähenee.
Sä nyt vähä ikävästi selität siinä, että auttaisin ihmisiä sen takia, että saisin tuntea oloni paremmaksi.
Jotain näistä jutuista kun sattumalta tiedän, niin tiedän myös et lapsella on usein monta lahjatoivetta. Tässä mielestäni tulee monesti se vanhemman rooli esille.
Oletko muuten miettinyt, että kaikki lapset eivät ole samanlaisia? Pettyneitä siihen 25€ lahjaan? Jonku toive voi olla juurikin se 25€ maksava.
-Se joka ostaa mieluummin kaksi 25€ lahjaa kuin yhden 50€
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä! Ostan mieluummin esim. Kahdelle lapselle lahjan, jonka hinta 25€ kuin 50€ yhdelle lapselle.
Niin, saatahan sinä kaksinkertaisen ilon antamisesta. Viis niistä lapsista, olkoot kiitollisia että ylipäänsä saivat jotain. Heidän toiveensa ei sua hetkauta. Pääasia on että sinä tunnet olevasi hyvä ihminen kun olet oikein kahdelle köyhälle lapselle ostanut lahjan.
Osta kuule samantien neljälle lapselle reilun kympin lahja niin olet jo suuri hyväntekijä, voit jo aivan pakahtua hyvyyteesi.
Ajattele lasten kannalta. Kyllä niitä kahta lasta varmasti ilahduttaa se enemmän, jos molemmat saavat 25 euron lahjan kuin se, että toinen saa 50 euron lahjan ja toinen 0 euron lahjan. Mitä tulee tuohon neljään lapseen ja 12,50 euroon, on tässä se ero, että 25 eurolla saa paljon järkevämpiä juttuja kuin 12,50 eurolla.
25 eurolla sä saat itselles hyvän mielen, lapset tuskin saa toivomaansa lahjaa. Mut hei, tärkeintähän tässä just on se sun hyvä mieles, olet "auttanut" oikein kahta lasta. Yhden auttaminen olis niin valjua, ei oikein tuntuis missään vaikka siihen menis sama raha kuin kahteen.
Ja hei, kyllähän nyt sen KÖYHÄN pitäis olla siitä 12,50 maksavasta lahjastakin kiitollinen, justhan tuossa yläpuolellakin selitettiin kuinka hienoja ihmisiä heistä tuli juuri sen takia että saivat aina vaan niitä halpoja lahjoja. Aattele nyt, sä voit saada sekä itsellesi tosi hyväntekijäolon ja kasvattaa neljästä köyhästä lapsesta tosi hienoja ihmisiä. Ostamalla niille 25€ lahjan sä voit pilata ne, kuvittelevat vielä olevansa jotain.
Mä en tiedä millä perustella muut auttaa toisia. Mä en tee sitä sen takia, että saisin olla jotenkin parempi. Omat auttamisen resurssit on ainakin rajalliset ja itse toivoisin, että voisin auttaa mahdollisimman montaa. Ajatuksena se ettei kukaan ainakaan jäisi ilman.
-se kommentoija,joka mieluummin ostaa kahdelle 25€ kuin yhdelle 50€
Kai sä käsität, että jos sä ostat sille lapselle jotain täysin (lapsen näkökulmasta) hyödytöntä, sellaista mitä lapsi ei ole toivonut niin käytännössä se lapsi jää ilman lahjaa. Todellisuudessa sä voi jopa tuottaa pahaa mieltä niille lapsille. Ja juu, lapsen ei tarvi saada kaikkea mitä haluaa, mutta vois se olla kiva jos edes yhden toivomansa sais. Eikä niin, että saa jouluna yhden lahjan ja sekin on sellainen mitä ei halua tai mitä ei tarvitse. Ja tätä vielä perustellaan sillä että kasvaapa siitä lapsesta sitten parempi ihminen kun pettyy joka joulu.
Todellisuudessa sä et siis tuolla ajattelullasi ajattele kuin itseäsi, sä haluat tuntea olleesi hyödyllinen, olet auttanut peräti kahta lasta. Olet tuplahyvä. Yhden auttaminen olis liian valjua, sä haluat auttaa monia jotta susta tuntuu hyvältä. Viis lapsesta, täytyyhän tästäkin varmasti tuntua hyvältä saada lahja, viis sen sisällöstä. Köyhän on oltava onnellinen kun saa edes jonkun lahjan. Sehän se sun ajatus on. Lapset harvemmin vaan ajattelee niin. Tosin aikuisellekin vois olla vaikea olla kiitollinen jos vaikka sais lahjaksi kolme numeroa liian pienen pyjaman ja antaja vielä vaatis isot kiitokset tästä lahjastaan. Saattas olla harvassa ne jotka kiitollisina ajattelisivat että sainhan sentään lahjan, vaikken sillä mitään teekään. Lahjan on kuitenkin tarkoitus tuottaa saajalleen iloa. Ei niin että antaja maksimoi oman mielihyvänsä. Mieluummin yhdelle iloa kuin mielipahaa ja pettymystä monelle. Silläkin uhalla että se sun antamisen ilo vähän vähenee.
En ole ylempi, mutta samaa mieltä hänen kanssaan. Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä. Noita lahjoja kuitenkin kontrolloidaan sen verran, ettei sieltä nyt varmaan kenellekään liian pientä pyjamaa tule.
Eli sulla on selkeä "köyhät kyykkyyn" -asenne. Noh, mä ymmärrän tämä asenteen, mutta sen sijaan, että näpäyttäisit näiden lasten vanhempia, näpäytätkin lasta. Vastenmielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse köyhän perheen lapsi ja ymmärrän nuo toiveet oikein hyvin. Varmaan olisin itsekin lapsena toivonut jotakin 'ihanaa toivelahjaa' jos sellainen mahdollisuus olisi annettu.
Lahjaksi sain yleensä käyttövaatetta. Villasukkia, lapasia, alusvaatteita. En voi väittää riemuinneeni suuresti siitä että sain joka helvetin joulu sen kutittavan alupaidan jota oli pakko käyttää vaikka se tuntui raastavan ihon irti. Konvehtirasia oli myös aika vakio. Kaiken kruunasi aikuisten humalainen örvellys ja tappelu. Siinäpä sitä jouluiloa lapselle.
Tästä syystä osallistun joulupuukeräykseen hyvillä mielin. Kovasti toivon että paketit menevät sellaisille lapsille, jotka todella niitä tarvitsevat ja saavat iloa lahjoistaan. Omassa kaupungissani ei ole suoria lahjatoiveita. Pakettikorteissa lukee vaan lapsen sukupuoli ja ikä, ja kortin toiselle puolelle neuvotaan kirjoittamaan mitä pakettiin on laitettu että osaavat valita kullekin lapselle parhaiten sopivan lahjan. Ovat kaikki sosiaalitoimen tuntemia perheitä ja ilmeisesti tietävät minkä tyyppisiä lahjoja kenellekin kannattaa antaa.
Tänä vuonna ajattelin antaa 7v pojalle minecraft legopaketin ja 12v tytölle kirjan ja korun.
Meinaa, että kallis lahja pelastaa joulun kun vanhemmat örveltävät humalassa?
Meinaa, että lapsella olisi edes joku iloinen asia. Ehkä tunne siitä että edes joku välittää. Sille en mahda mitään mitä siellä kodin seinien sisäpuolella tapahtuu ja mitä vanhemmat tekevät tai eivät tee.
Olisiko sinusta sitten parempi että lapsi ei saa edes sitä lahjaa?
Eiköhän tuossa tapauksessa sen joulun suurimman paskuuden tee se vanhempien örvellys, ei se ettei saanut sitä 100€ maksavaa hittilelua.
Eli tee mieluummin lasu-ilmoitus tuollaisista perheistä, annat lapselle sillä tavoin paremmin lahjan jos pääsee pois paskojen vanhempien luota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se lahjan antaminen tuntuu niin hirveän epämiellyttävältä, niin mikä pakko se on mitään lahjaa antaa. Vai onko tässä ongelmana se, että ärsyttää kun joku muu saa lahjan? Kateus?
Miksi niistä lasten toiveista pitää alkaa niin hirveästi vouhkaamaan? Antaisitte niiden hankkia lahjoja, ketkä niitä haluavat antaa. Miksi pitää kaikilta muiltakin mennä pilaamaan antamisen ilo omilla ahdasmielisillä kommenteilla?
Minua ei haittaa vaikka ostamani lahja menisi sellaiseen perheeseen, jolla olisi varaa itsekin ostaa lahjoja. Jollakin tavalla apua tarvitsevia nämä kaikki perheet ovat, ja haluan edes tällä tavalla auttaa, tuottaa iloa jollekin apua tarvitsevalle perheelle.
Saanhan itsekin lahjoja, vaikka olisi varaa ostaa itse. Kyllä ne lahjat silti ilahduttavat.
Jopa se työnantajan antama persoonaton herkkukori tai torkkuhuopa ilahduttaa.
Täsmälleen samaa mieltä! Tätä samaa keskustelua käydään joka joulu ja mä olen yleensä tehnyt niin, että mitä enemmän köyhien perheiden lasten jouluapu saa negatiivista kommentointia, sitä kalliimpia lahjoja näille lapsille ostan
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ainakin 90-luvulla oli kova kilpavarustelu lasten keskuudessa. Piti olla coca-cola jojoa, NHL-lippiksiä, Lewikset, tuttikorut, trolleja ym ym. Minunkin vanhemmat oli sitä mieltä että lapsille ei osteta kalliita lahjoja, kun muuten niistä kasvaa hemmoteltuja. Lopputulos oli että joka joulu toivoin yhtä vähän kalliimpaa lahjaa ja koskaan en sitä saanut, vaan kasan jotain pyyhkeitä, kuusenpalloja, sukkia ja suklaata, varmaan yhteensä sen verran mitä se yksi isompi lahja olisi maksanut. Mutta kun piti oppia että kaikkea ei voi saada. Olipa sitten tosi kiva kuunnella mitä kaverit olivat saaneet.
Tässä sama kokemus, vaikkakin 80-luvulta.
Oltiin varmaan aika köyhiä, mutta ei vanhemmat juoneet eikä tupakoineet. Silti se jäi omasta lapsuudesta jotenkin kalvamaan, että siitä köyhyydestä ja säästäväisyydestä piti tehdä oikein hyve ja olla sitten kunnon pihipersettä joulunakin.
Ei se ihan pikkulapsena haitannut, vasta kouluikäisenä alkoi ymmärtämään, että muut lapset saa joululahjaksi jotain muutakin kuin villasukkia, pyyhkeitä, kynttilän, suklaarasian, pipon, kirjan sekä A4-kokoiseen vihkoon liimattuna aikakauslehdistä leikattuja sarjakuvia.
No, onneksi isovanhemmilta sai aika usein jotain lelujakin, muuten ne joulut olisivat olleet ihan perseestä.
Nyt on vaan itse yrittänyt tarjota omille lapsilleen ne villasukat ja pipot sekä muun käyttötavaran ihan arkipäivän ostoksina, jouluna sitten ostetaan toki niitä kirjojakin, mutta ennenkaikkea ihan huolella jotain isoja legopaketteja ja robottikoiria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä! Ostan mieluummin esim. Kahdelle lapselle lahjan, jonka hinta 25€ kuin 50€ yhdelle lapselle.
Niin, saatahan sinä kaksinkertaisen ilon antamisesta. Viis niistä lapsista, olkoot kiitollisia että ylipäänsä saivat jotain. Heidän toiveensa ei sua hetkauta. Pääasia on että sinä tunnet olevasi hyvä ihminen kun olet oikein kahdelle köyhälle lapselle ostanut lahjan.
Osta kuule samantien neljälle lapselle reilun kympin lahja niin olet jo suuri hyväntekijä, voit jo aivan pakahtua hyvyyteesi.
Ajattele lasten kannalta. Kyllä niitä kahta lasta varmasti ilahduttaa se enemmän, jos molemmat saavat 25 euron lahjan kuin se, että toinen saa 50 euron lahjan ja toinen 0 euron lahjan. Mitä tulee tuohon neljään lapseen ja 12,50 euroon, on tässä se ero, että 25 eurolla saa paljon järkevämpiä juttuja kuin 12,50 eurolla.
25 eurolla sä saat itselles hyvän mielen, lapset tuskin saa toivomaansa lahjaa. Mut hei, tärkeintähän tässä just on se sun hyvä mieles, olet "auttanut" oikein kahta lasta. Yhden auttaminen olis niin valjua, ei oikein tuntuis missään vaikka siihen menis sama raha kuin kahteen.
Ja hei, kyllähän nyt sen KÖYHÄN pitäis olla siitä 12,50 maksavasta lahjastakin kiitollinen, justhan tuossa yläpuolellakin selitettiin kuinka hienoja ihmisiä heistä tuli juuri sen takia että saivat aina vaan niitä halpoja lahjoja. Aattele nyt, sä voit saada sekä itsellesi tosi hyväntekijäolon ja kasvattaa neljästä köyhästä lapsesta tosi hienoja ihmisiä. Ostamalla niille 25€ lahjan sä voit pilata ne, kuvittelevat vielä olevansa jotain.
Mä en tiedä millä perustella muut auttaa toisia. Mä en tee sitä sen takia, että saisin olla jotenkin parempi. Omat auttamisen resurssit on ainakin rajalliset ja itse toivoisin, että voisin auttaa mahdollisimman montaa. Ajatuksena se ettei kukaan ainakaan jäisi ilman.
-se kommentoija,joka mieluummin ostaa kahdelle 25€ kuin yhdelle 50€
Kai sä käsität, että jos sä ostat sille lapselle jotain täysin (lapsen näkökulmasta) hyödytöntä, sellaista mitä lapsi ei ole toivonut niin käytännössä se lapsi jää ilman lahjaa. Todellisuudessa sä voi jopa tuottaa pahaa mieltä niille lapsille. Ja juu, lapsen ei tarvi saada kaikkea mitä haluaa, mutta vois se olla kiva jos edes yhden toivomansa sais. Eikä niin, että saa jouluna yhden lahjan ja sekin on sellainen mitä ei halua tai mitä ei tarvitse. Ja tätä vielä perustellaan sillä että kasvaapa siitä lapsesta sitten parempi ihminen kun pettyy joka joulu.
Todellisuudessa sä et siis tuolla ajattelullasi ajattele kuin itseäsi, sä haluat tuntea olleesi hyödyllinen, olet auttanut peräti kahta lasta. Olet tuplahyvä. Yhden auttaminen olis liian valjua, sä haluat auttaa monia jotta susta tuntuu hyvältä. Viis lapsesta, täytyyhän tästäkin varmasti tuntua hyvältä saada lahja, viis sen sisällöstä. Köyhän on oltava onnellinen kun saa edes jonkun lahjan. Sehän se sun ajatus on. Lapset harvemmin vaan ajattelee niin. Tosin aikuisellekin vois olla vaikea olla kiitollinen jos vaikka sais lahjaksi kolme numeroa liian pienen pyjaman ja antaja vielä vaatis isot kiitokset tästä lahjastaan. Saattas olla harvassa ne jotka kiitollisina ajattelisivat että sainhan sentään lahjan, vaikken sillä mitään teekään. Lahjan on kuitenkin tarkoitus tuottaa saajalleen iloa. Ei niin että antaja maksimoi oman mielihyvänsä. Mieluummin yhdelle iloa kuin mielipahaa ja pettymystä monelle. Silläkin uhalla että se sun antamisen ilo vähän vähenee.
En ole ylempi, mutta samaa mieltä hänen kanssaan. Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä. Noita lahjoja kuitenkin kontrolloidaan sen verran, ettei sieltä nyt varmaan kenellekään liian pientä pyjamaa tule.
Eli sulla on selkeä "köyhät kyykkyyn" -asenne. Noh, mä ymmärrän tämä asenteen, mutta sen sijaan, että näpäyttäisit näiden lasten vanhempia, näpäytätkin lasta. Vastenmielistä.
Mä kyl nyt ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten tuossa viestissä ilmenee köyhät kyykkyyn asenne? Välillä on vaikea ymmärtää tätä palstaa.
-Se joka ostaa mieluummin kaksi 25€ lahjaa kuin yhden 50€
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä! Ostan mieluummin esim. Kahdelle lapselle lahjan, jonka hinta 25€ kuin 50€ yhdelle lapselle.
Niin, saatahan sinä kaksinkertaisen ilon antamisesta. Viis niistä lapsista, olkoot kiitollisia että ylipäänsä saivat jotain. Heidän toiveensa ei sua hetkauta. Pääasia on että sinä tunnet olevasi hyvä ihminen kun olet oikein kahdelle köyhälle lapselle ostanut lahjan.
Osta kuule samantien neljälle lapselle reilun kympin lahja niin olet jo suuri hyväntekijä, voit jo aivan pakahtua hyvyyteesi.
Ajattele lasten kannalta. Kyllä niitä kahta lasta varmasti ilahduttaa se enemmän, jos molemmat saavat 25 euron lahjan kuin se, että toinen saa 50 euron lahjan ja toinen 0 euron lahjan. Mitä tulee tuohon neljään lapseen ja 12,50 euroon, on tässä se ero, että 25 eurolla saa paljon järkevämpiä juttuja kuin 12,50 eurolla.
25 eurolla sä saat itselles hyvän mielen, lapset tuskin saa toivomaansa lahjaa. Mut hei, tärkeintähän tässä just on se sun hyvä mieles, olet "auttanut" oikein kahta lasta. Yhden auttaminen olis niin valjua, ei oikein tuntuis missään vaikka siihen menis sama raha kuin kahteen.
Ja hei, kyllähän nyt sen KÖYHÄN pitäis olla siitä 12,50 maksavasta lahjastakin kiitollinen, justhan tuossa yläpuolellakin selitettiin kuinka hienoja ihmisiä heistä tuli juuri sen takia että saivat aina vaan niitä halpoja lahjoja. Aattele nyt, sä voit saada sekä itsellesi tosi hyväntekijäolon ja kasvattaa neljästä köyhästä lapsesta tosi hienoja ihmisiä. Ostamalla niille 25€ lahjan sä voit pilata ne, kuvittelevat vielä olevansa jotain.
Mä en tiedä millä perustella muut auttaa toisia. Mä en tee sitä sen takia, että saisin olla jotenkin parempi. Omat auttamisen resurssit on ainakin rajalliset ja itse toivoisin, että voisin auttaa mahdollisimman montaa. Ajatuksena se ettei kukaan ainakaan jäisi ilman.
-se kommentoija,joka mieluummin ostaa kahdelle 25€ kuin yhdelle 50€
Kai sä käsität, että jos sä ostat sille lapselle jotain täysin (lapsen näkökulmasta) hyödytöntä, sellaista mitä lapsi ei ole toivonut niin käytännössä se lapsi jää ilman lahjaa. Todellisuudessa sä voi jopa tuottaa pahaa mieltä niille lapsille. Ja juu, lapsen ei tarvi saada kaikkea mitä haluaa, mutta vois se olla kiva jos edes yhden toivomansa sais. Eikä niin, että saa jouluna yhden lahjan ja sekin on sellainen mitä ei halua tai mitä ei tarvitse. Ja tätä vielä perustellaan sillä että kasvaapa siitä lapsesta sitten parempi ihminen kun pettyy joka joulu.
Todellisuudessa sä et siis tuolla ajattelullasi ajattele kuin itseäsi, sä haluat tuntea olleesi hyödyllinen, olet auttanut peräti kahta lasta. Olet tuplahyvä. Yhden auttaminen olis liian valjua, sä haluat auttaa monia jotta susta tuntuu hyvältä. Viis lapsesta, täytyyhän tästäkin varmasti tuntua hyvältä saada lahja, viis sen sisällöstä. Köyhän on oltava onnellinen kun saa edes jonkun lahjan. Sehän se sun ajatus on. Lapset harvemmin vaan ajattelee niin. Tosin aikuisellekin vois olla vaikea olla kiitollinen jos vaikka sais lahjaksi kolme numeroa liian pienen pyjaman ja antaja vielä vaatis isot kiitokset tästä lahjastaan. Saattas olla harvassa ne jotka kiitollisina ajattelisivat että sainhan sentään lahjan, vaikken sillä mitään teekään. Lahjan on kuitenkin tarkoitus tuottaa saajalleen iloa. Ei niin että antaja maksimoi oman mielihyvänsä. Mieluummin yhdelle iloa kuin mielipahaa ja pettymystä monelle. Silläkin uhalla että se sun antamisen ilo vähän vähenee.
En ole ylempi, mutta samaa mieltä hänen kanssaan. Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä. Noita lahjoja kuitenkin kontrolloidaan sen verran, ettei sieltä nyt varmaan kenellekään liian pientä pyjamaa tule.
Eli sulla on selkeä "köyhät kyykkyyn" -asenne. Noh, mä ymmärrän tämä asenteen, mutta sen sijaan, että näpäyttäisit näiden lasten vanhempia, näpäytätkin lasta. Vastenmielistä.
Mä kyl nyt ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten tuossa viestissä ilmenee köyhät kyykkyyn asenne? Välillä on vaikea ymmärtää tätä palstaa.
-Se joka ostaa mieluummin kaksi 25€ lahjaa kuin yhden 50€
Oma kirjoituksesi:
"Jos lapsen joulu menee siitä pilalle, että saa hyväntekeväisyydestä "väärän lahjan", niin sitten on kyllä arvot pahasti pielessä"
Lapsilla ei ole arvoja. Heidän vanhemmillaan on. Tuolla osoitat, että vanhemmilla on arvot pielessä ja heidän pitäisi ymmärtää olla kiitollisia mistä tahansa hyväntekeväisyydestä saadusta lahjasta, mutta haluat näpäyttää lasta hänen vanhempiensa arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Jos tupakoi, niin se voi olla ainoa ilo köyhän elämässä. Kun ei ole varaa rytkytellä lentokoneella saastuttamassa Thaimaahan kerran tai pari vuodessa.
Ajattelin ensin, etten jaksa vastata, koska pahasti ohi aiheen... Mutta pakko, tupakointia ja matkailua ei voi millään verrata toisiinsa:
- Tupakka on terveydelle haitallista ja rasite koko yhteiskunnalle -> tupakoija itsekin joutuu maksamaan omasta palkasta/kelan tuista veroa, joka menee julkiseen terveydenhuoltoon.
- Matkailu on tervettä, sivistävää, maailmankuvaa avartavaa, virkistävää, järkevää vastinetta rahalle.
- Vaikka matkailun huono puoli on saastuttaminen ja ympäristöhaitat, niin kyllä tupakointikin rasittaa ympäristöä (tupakantumpit, lasten ja kanssaihmisten passiivinen tupakointi, tupakkateollisuuden kuluttama energia ja luonnonvarat...)
- Jos on oikein paha kessuttelija, joka vetää melkein askin päivässä, saattaa tuhlata siihen rahaa melkein yhden Thaimaan matkan verran (esim.5,5€ aski 5xviikossa x 4vk x 12kk eli vuodessa menee röökiin joku 1300€!)
- Nikotiinin korvikkeitakin on keksitty - mikä siinä itse haisevassa röökissä on niin nautinnollista ja iloa tuottavaa? Eikös yleensä polttamista perustella nikotiiniriippuvuudella ja moni nimenomaan HALUAA LOPETTAA, ennemmin kuin kokee tupakan olevan iloa tuottava asia elämässä?
- Jos ei tupakoimisensa takia ole rahaa lapsensa joululahjaan, voi mennä vain itseensä ja tulkita, että rööki menee oman lapsen hyvinvoinnin edelle. Aikamoinen äiti... Jos sinua ei kiinnosta oma lapsesi, miksi muiden pitäisi kiinnostua ja rahoittaa lapsesi lahjan?
Ei jää meilläkään asumiskulujen jälkeen elämiseen sen enempää kuin näillä toimeentulotuki-ihmisillä. Silti on ollut varaa ostaa lapsille joululahjat ja käydä jopa kerran vuoteen ulkomailla. Muutenkin ärsyttää ihmiset, joiden mielestä heille jotenkin automaattisesti "kuuluu" sama kuin varakkaimmilla on.
Niin pitää varmaan tuplata oluen ja tupakan hinta jotta köyhälle jäisi vielä vähemmän muuhun kulutukseen. Koska siihen se vain johtaa ei mihinkään muuhun.