Oho. Tuttava putosi todella korkealta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montakohan euroa tuo rouva oli tienannut tuosta omaisuudesta?

Montako euroa mies olisi tienannut ilman perhettään? Ei olisi luultavasti päässyt edes etenemään urallaan ilman, että oli perheellinen mies, monet yritykset blokkaa ei-perheelliset miehet etenemisestä kokonaan.

Entäs, jos mies olisi maksanut erikseen sijaissynnyttäjälle lasten saamiset, sen jälkeen lasten hoidot + taloudenhoidot vielä päälle eri ihmisille, aika paljon olisi mennyt rahaa ilman ilmaista orjaa, eli sitä naista.

Tuollainen orjan pitäminen on itse asiassa muuten laitonta, paitsi vaimon tapauksessa.

No joo, en todellakaan tiedä tällaisia tapauksia, että perheettömyys olisi ongelma. Työ on työ, yksityiselämä omaa. Nykyään koko ajan voimallisemmin. Ennen olis aikaa edustaa ja viihtyä yhdessä, nyt se on useimmilla aloilla vähentynyt rajusti. Katselkaa vaikka firmojen edustusrahan käyttöä, vähenee selkeästi, ja koko ajan tehdään eettisiä koodeja mikä sopii mikä ei. Ne perheet on enemmän yksityisasiaa, ihmisen persoonallisuus ja sen vakaus testataan psykologisin testein, ei aviosäätyä tuijottamalla. JOs minä naisena joutuisin maksamaan 20 vuotta miehelle pelkästä kodinhoidosta niin ei tulisi kauppoja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joten ymmärrän täysin miksi menestyvät miehet haluavat kotiin jäävän naisen, jos ne välittää siitä naisesta ja sen hyvinvoinnista.

Niin, siis lisään tähän vielä selvennyksen, että sellainen kovaa uraa tekevä mies ei vaan pysty osallistumaan perheen hoitamiseen samalla tavalla kuin tavallista työtä tekevä mies, sen takia tuollaisten miesten vaimoilla on liian kova taakka, jos ne vielä tekee itse uraa.

Mutta avioehtoihin ei tule koskaan suostua tuossa tilanteessa, ja kaikki pitää olla puoliksi omistuksessa, ja normaali mies ymmärtää tuon itsekin tuollaisessa tilanteessa.

 

No minkä takia naisen tulee aina antaa periksi, jos molemmat haluaa luoda uraa? Poikkeuksiakin tietysti on, mutta näyttää olevan perusolettama.

Ei tietenkään aina tarvitse, mutta noi on enemmän yksilökohtaisia juttuja varmaan.

Mutta nainen synnyttää, imettää jne. sille ei oikein voi mitään, siitä se sitten yleensä lähtee. Esim. mun tietämissä tapauksissa se nainen ei olisi voinut edes luoda sitä uraa matkustelun, ja äitiyslomien takia, joten se oli mies, joka loi sen uran.

 

Kyllä molemmat voi tehdä uraa - ja lapsista silti voi tulla ihan normaaleja, täyspäisiä kansalaisia. Monesti nuo uranluomisen kiivaimmat ajat ei mene päällekäin: mies saattaa juosta tukka putkella nuorempana, nainen tehdä ne lapset ja tehdä töitä sästöliekillä mutta osat voi vaihtua (mies saavuttanut asemansa, löytää inhimillisemmän postin jolloin nainen saa vuorostaan toteuttaa kunnianhimoaan). Tai niin, että nainen tekee lapsen ja mies jää vanhempaislomalle, tekee uraa myöhemmin. Monenlaisia ratkaisuja olen nähnyt ja monet näyttää toimivan. Harvoin se uran luominen tarkoittaa koko ajan hampaat irvessä työn tekoa, väliin mahtuu seesteisempiä vuosia jotka pitemmän päälle voi vain edistää uraa (hyvä katsella välillä ulkopuolisin silmin työyhteisöjään). Ilman muuta ura ja perhe on haastava yhdistelmä muttei mahdoton. Parikymmentä vuotta kotona on pitkä aika eikä sitä kyllä millään lapsilla perustella, se on jo oma valinta - ehkä hyvä jollekin mutta itse en ymmärrä. Toisaalta teiniäidit, jotka tekevät lapset ennen koulujensa käymistä, aika monet heistäkin vastaavan uran valitsevat, vähemmän kadehditun mutta samalla lailla kotona pysytään eikä ammattia tai työkokemusta kerry -  lapsia kyllä lisää (katselin eilen toisenlaisia äitejä ja surkuttelin huono-osaisuuden periytymistä).

Mies luonut uraa jo 20 vuotta. 80+ viikkotunnit. Kun kotiin pääsee, käytetään aika yhdessäoloon seka nahdestaan, että perheenä. Miehen urakehitys olisi jo tyssännyt, jos olisin omaa vuoroani vaatinut välissä. Joten ei, meillä ei olisi molempien mahdollista luoda uraa. Kun kyse ei ole mistään tusinamaisterin urasta kuitenkaan. Ja miksi olisin hankkinut lapset lastenhoitajan kasvatettavaksi? Onneksi en ole kunnianhimoinen luonne eikä vastaavan uran luominen minua ole koskaan kiinnostanut. Toki olisin halunnut jotain töitä tehdä välillä, mutta ehdinhän vieläkin, kun nuorin päättää peruskoulun. Enkä mihinkään avioehtoon ole nimeäni pistänyt, idiootti en sentään ole. Eli ei se aina ole niin, että nainen "joutuu" jäämäön uranluonnista sivuun. Vaan usein kyse on siitä, että on ihan normaalia työntekoa urakehityksineen ja sitten on niitä, jotka oikeasti luovat sitä uraa. Ikinä en ole edes kuullut perheestä, missä molemmat olisivat edes halunneet luoda ja rakentaa sitä uraansa. Sellaiset eivät vain viehäty toisistaan. Uraohjus kaipaa itseään tasapainottamaan toisenlaisen tyypin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsinainen reilukerholainen. Toisaalta tämä on opettavainen tarina kaikille naisille siitä että omaa tulevaisuuttaan ei voi laittaa yhden kortin saatikka miehen varaan.  Aina pitää olla plan b siltä varalta että paska lentää tuulettimeen.

Ja vaikka avioehto olisikin niin ei se mikään kiveen kirjoitettu ole. Kyllä sitä voi kohtuullistaa. Itse palkkaisin asianajajan.

Valitettavasti itsekin tiedän muutamiakin naisia, jotka jo alle kolmikymppisinä ovat jääneet kotiäideiksi vailla mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta. Uutta lasta pukataan kun edellisestä loppuu hoitovapaat, miehen käydessä töissä ja hoitaessa rahapuolen.

Ei tuossa asetelmassa muutoin mitään "vikaa" ole, mutta olen kyllä itsekin miettinyt, että nämä naiset ovat täysin tuuliajolla jos mies haluaakin eron. Kyllä vaan näin 2010 -luvulla naisen pitäisi turvata oma asemansa edes sillä koulutuksella, kun sellaisen Suomessa nyt vielä maksuttomasti saa.

Tuossa juuri se yleinen pointti. Todella surettaa katsoa noita aina hienommasta kodista ja lisälapsista haaveilevia naisia joilla ei tunnu olevan minkäänlaisia omia urasuunnitelmia. Todellisuus voi kolahtaa kipeästi kun elämä muuttuu kertaheitolla eron yhteydessä. Kannattaako siinä olla katkera miehelle elintason tipahtamisesta vai pitäisikö myös katsoa peiliin...

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella tämä loinen olisi ansainnut senttiäkään miehen rahoista, jos on yli 20v loisinut jo miehen lompakolla hulppeissa puitteissa?

Ei latin latia, onneksi mies on ollut kaukaa viisas.

Naisen tässä olisi pitänyt olla kaukaa viias. Ei missään tapauksessa ruveta tekemään tuollaisen miehen ja tuollaisin ehdoin lapsia.

Miehet joilla on paljon työmatkoja / ulkomailla asumista ja ylitöitä , eivät voisi olla esim yksinhuoltajia. Tai sitten pitäisi palkata lastenhoitajia kolmeen vuoroon. Ei sekään ilmaista olisi.

Ja silti lapset eivät näkisi juuri koskaan isäänsä.

Pitää koettaa nyt sinunkin nähdä että kotona oleva vaimo tekee ylipäätään mahdolliseksi sellaiselle miehelle perheen joka tekee uraa tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä miten on saanut 20 vuotta kulumaan kotona "lapsia hoitaen".. jos nuorimmainenkin on jo lukioikäinen (vai oliko jo täysi-ikäinen?) Niin on siinä semmonen 10 vuotta mennyt ihan loisiessa vaan. Kotityöt hoituu kyllä työn tai opiskelun ohessa, ihme lässytystä väittää että siihen kaiket päivät saa kulumaan.

Sanoisin et vaikuttaa naiselta jolla ei oo ollut kiinnostusta tehdä mitään sen kummempaa itse, kunhan siivellä kivasti elellyt kun siihen on annettu mahdollisuus. Tilaisuus tekee varkaan, tai laiskan.

Mutta ei tuo nyt ihan oikein mene kuitenkaan, että ihan nollille jää. Kyllä niistä pikkulapsivuosista vähintään jotain kompensaatiota ois reilua antaa, vaikka omaisuus miehen olisikin, sen verran että ois jonkunlaiseen elämiseen varaa eron jälkeenkin. Mut ei nyt mitään jenkkilän tyyppistä elintaso-elaria kuitenkaan.

Niin ja siitä vielä, et ei ne lapset rikki mee vaikka molemmat vanhemmat tekis pitkää päivää. Itella vanhemmilla oli (on yhä) perheyritys ja molemmat töissä joka päivä 9-18 ja vielä lauantaisinkin 10-15. Ihan toimivia ihmisiä tuli heidän kolmesta lapsestaan, ja nykyään kaikki vieläpä töissä tuossa kyseisessä perheyrityksessä. :) Omia lapsiakin on meistä kahdella kolmesta, ja lempeä ja perhekeskeinen äiti minusta ainakin tuli vaikka oma äitini ei ollutkaan mitään kotiäitityyppiä. Perhepäivähoitaja tosin oli, että sieltä varmaan sain kans vaikutteita niiden monien vuosien ajalta. :)

Ja kuvittelet, että vanhempasi tekivät paljon töitä!? 😂😂😂 Ei tehneet, voin vakuuttaa. Ihan tavallisia vanhempia ihan normaalilla aikataululla. Jäi aikaa lapsille ihan yhtä paljon kuin muillakin. Noilla tunneilla ei kyllä ole kyse mistään oikeasta uran luomisesta.

Tuo on silkkaa omaa tyhmyyttä lähteä tuollaiseen kuvioon, jossa on avioehto. Avioehto on niille, joilla on reilusti omaisuutta, tyhjätaskun ei kannata siihen suostua.

Olen itsekin ollut aika paljon kotona kun en ole päässyt työelämään. Koulutuksen sentään olen hankkinut, mutta eipä sillä nykymaailmassa pitkälle potkita. Omaisuus on kutakuinkin puoliksi kummankin nimissä ja vaikkei mitään kroisoksia olla, niin ei tässä ihan tyhjän päälle pudota jos mies kyllästyy elättämään. Yhteinen omaisuus auttaa sietämään niitä kumppanin heikkoja ja ärsyttäviä puolia kummasti - puolin ja toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan, avioehto ei ole mikään yksipuolinen sanelu, kyllä siihen sen vaimon allekirjoitus tarvitaan. Aivan turha kuormittaa ruuhkaista oikeuslaitosta jollain parisuhdetappelulla, kun jonossa olisi oikeastikin tärkeitä keissejä.

Tuo nimenomaan on tärkeä keissi. Jos joku ns kuormittaa oikeuslaitosta on tuo tyhmä mies. Mutta tuon naisen pitää hakea itselleen elatustuki oikeuden kautta. Sen hän on todellakin ansainnut. Myös ihan sitä kiinteän omaisuuttakin.

 

Millä perusteella nainen on sen ansainnut, kun ei ole töitä tehnyt ollenkaan? ei siivoaminen kotona ole mitään arvoa tuottavaa ja lapsille on sitä varten keksitty päivähoito, että voi mennä töihin.

Kyllä se kotiäitiys vain on mahdollistanut miehelle sen, että tämä on keskittynyt arvonluontiin. Jos lapset ovat olleet myös miehen toive, ja erityisesti jos mies on toivonut että hänen lapsensa hoidetaan kotona eikä päiväkodissa, niin nainen on totta tosiaan tehnyt arvokasta työtä. Eivät ne päiväkodin täditkään työtään ilmaiseksi tee.

 

 

Tämä on ihan urbaanilegendaa. Uranluonti ei mitenkään vaadi kummankaan vanheman kotiäitiyttä tai isyyttä. Moni äiti puolustelee tällä kotonaoloaan, vaikkei sillä ole mitään todellista pohjaa. Sitäpaitsi jos nainen olisi halunnut palkkaa työstään, on se naisen vastuulla myös sopimusteknisesti sopia miehensä kanssa. Edelleen omaa tyhmyyttä koko juttu ja on täysin turha jälkikäteen vaatia palkkaa kotonaolemisesta. 

Ei kunnon uranluonti toisen kotiäitiyttä vaadi mutta se vaatii toiselta omista urahaaveista luopumista. Eli toisen, yleensä naisen, pitää tyytyä statistiksi. Silloin voi se kotiäitiyskin houkuttaa. Vaikkei fiksua olekaan.

 

Ei se kyllä vaadi. Hyvin voi rakentaa molemmat vanhemmat uraa. 

Sanoo lapseton ihminen tai ihminen, joka kasvattaa psykopaatteja. EI VAIN VOI!! Onko asia selvä? Mikähän helvetin päiväkoti hoitaa lapsia 13 tuntia päivässä?? Ja mitä niistä lapsista kasvaa? Ei, kyllä ne siinä vaiheessa jo otetaan huostaan. Ei ole muuten vähävaraisten yksinoikeus olla niin paska vanhempi, että valtio vie lapset.

No voi herranjumala. Kyllä meillä vaan onnistuu hienosti. Ei me toimistolla olla kuin se 8 tuntia. Tehdään myös etäpäiviä, kaikki kotityöt hoitaa kotiapulainen. Lasten kanssa ollaan lasten hereillä ollessa ja töit joskus pitää jatkaa sitten illalla. Hyvin ovat työnantajatkin joustaneet. Ei meillä mitään psykopaatteja ole vaan tavallisia lapsia. Onkohan tämä nyt joku kateellinen kilari? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joten ymmärrän täysin miksi menestyvät miehet haluavat kotiin jäävän naisen, jos ne välittää siitä naisesta ja sen hyvinvoinnista.

Niin, siis lisään tähän vielä selvennyksen, että sellainen kovaa uraa tekevä mies ei vaan pysty osallistumaan perheen hoitamiseen samalla tavalla kuin tavallista työtä tekevä mies, sen takia tuollaisten miesten vaimoilla on liian kova taakka, jos ne vielä tekee itse uraa.

Mutta avioehtoihin ei tule koskaan suostua tuossa tilanteessa, ja kaikki pitää olla puoliksi omistuksessa, ja normaali mies ymmärtää tuon itsekin tuollaisessa tilanteessa.

 

No minkä takia naisen tulee aina antaa periksi, jos molemmat haluaa luoda uraa? Poikkeuksiakin tietysti on, mutta näyttää olevan perusolettama.

Ei tietenkään aina tarvitse, mutta noi on enemmän yksilökohtaisia juttuja varmaan.

Mutta nainen synnyttää, imettää jne. sille ei oikein voi mitään, siitä se sitten yleensä lähtee. Esim. mun tietämissä tapauksissa se nainen ei olisi voinut edes luoda sitä uraa matkustelun, ja äitiyslomien takia, joten se oli mies, joka loi sen uran.

 

Kyllä molemmat voi tehdä uraa - ja lapsista silti voi tulla ihan normaaleja, täyspäisiä kansalaisia. Monesti nuo uranluomisen kiivaimmat ajat ei mene päällekäin: mies saattaa juosta tukka putkella nuorempana, nainen tehdä ne lapset ja tehdä töitä sästöliekillä mutta osat voi vaihtua (mies saavuttanut asemansa, löytää inhimillisemmän postin jolloin nainen saa vuorostaan toteuttaa kunnianhimoaan). Tai niin, että nainen tekee lapsen ja mies jää vanhempaislomalle, tekee uraa myöhemmin. Monenlaisia ratkaisuja olen nähnyt ja monet näyttää toimivan. Harvoin se uran luominen tarkoittaa koko ajan hampaat irvessä työn tekoa, väliin mahtuu seesteisempiä vuosia jotka pitemmän päälle voi vain edistää uraa (hyvä katsella välillä ulkopuolisin silmin työyhteisöjään). Ilman muuta ura ja perhe on haastava yhdistelmä muttei mahdoton. Parikymmentä vuotta kotona on pitkä aika eikä sitä kyllä millään lapsilla perustella, se on jo oma valinta - ehkä hyvä jollekin mutta itse en ymmärrä. Toisaalta teiniäidit, jotka tekevät lapset ennen koulujensa käymistä, aika monet heistäkin vastaavan uran valitsevat, vähemmän kadehditun mutta samalla lailla kotona pysytään eikä ammattia tai työkokemusta kerry -  lapsia kyllä lisää (katselin eilen toisenlaisia äitejä ja surkuttelin huono-osaisuuden periytymistä).

Mies luonut uraa jo 20 vuotta. 80+ viikkotunnit. Kun kotiin pääsee, käytetään aika yhdessäoloon seka nahdestaan, että perheenä. Miehen urakehitys olisi jo tyssännyt, jos olisin omaa vuoroani vaatinut välissä. Joten ei, meillä ei olisi molempien mahdollista luoda uraa. Kun kyse ei ole mistään tusinamaisterin urasta kuitenkaan. Ja miksi olisin hankkinut lapset lastenhoitajan kasvatettavaksi? Onneksi en ole kunnianhimoinen luonne eikä vastaavan uran luominen minua ole koskaan kiinnostanut. Toki olisin halunnut jotain töitä tehdä välillä, mutta ehdinhän vieläkin, kun nuorin päättää peruskoulun. Enkä mihinkään avioehtoon ole nimeäni pistänyt, idiootti en sentään ole. Eli ei se aina ole niin, että nainen "joutuu" jäämäön uranluonnista sivuun. Vaan usein kyse on siitä, että on ihan normaalia työntekoa urakehityksineen ja sitten on niitä, jotka oikeasti luovat sitä uraa. Ikinä en ole edes kuullut perheestä, missä molemmat olisivat edes halunneet luoda ja rakentaa sitä uraansa. Sellaiset eivät vain viehäty toisistaan. Uraohjus kaipaa itseään tasapainottamaan toisenlaisen tyypin.

Ei nyt noin ole kuitenkaan. Kunnianhimoiset ihmiset, samanlaiset luonteiltaan voivat myös vetää toisiaan puoleensa. Ja sellaisia parisuhteita tiedän paljon. Helpompaa kun kotona ei jäkätetä työnteosta kun ei ymmärretä miten paljon muutain kuin rahaa siitä parhaimmillaan saa. Ymmärtää toista, toisen haasteita ja onnistumisia. Kotiin tullessa keskustelu ei ole pelkästään miten meni töissä - hyvin -tyylistä. Olen nainen,  kaikilla mittareilla uraihminen (palkka tutkinnot), ja olen ollut naimissa vastaavan miehen kanssa. Eikä liitto uriin kaatunut eikä molempien kunnnianhimoon vaan luonteiden ja toiveiden eroihin. Nyt seurustelen miehen kanssa joka myös tienaa moninkertaisesti suomalaisen keskipalkan verran, tekee pitkää päivää ja välillä viikonloppuisinkin. Onnistuu kyllä, ja myös ne lapset ovat ihan tasapainoisia normaaleja myöhäisteinejä. Yhtälöt voi onnistua monella lailla, ja niiden omien valintojen (koulutus, työ/koti) kannattaa ymmärtää olevan omia, ei ulkopuolelta pakotettuja. Noin pärjää paremmin jos joku elämässä muuttuu eikä ala syyttämään oman elämän valinnoista muita.  Ja valintani pyöriä lepuuttamassa aivoja palstoilla ei kovin kauan enää kannata, ruuanlaitot ja kotiin kannetut työt odottavat... :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montakohan euroa tuo rouva oli tienannut tuosta omaisuudesta?

Montako euroa mies olisi tienannut ilman perhettään? Ei olisi luultavasti päässyt edes etenemään urallaan ilman, että oli perheellinen mies, monet yritykset blokkaa ei-perheelliset miehet etenemisestä kokonaan.

Entäs, jos mies olisi maksanut erikseen sijaissynnyttäjälle lasten saamiset, sen jälkeen lasten hoidot + taloudenhoidot vielä päälle eri ihmisille, aika paljon olisi mennyt rahaa ilman ilmaista orjaa, eli sitä naista.

Tuollainen orjan pitäminen on itse asiassa muuten laitonta, paitsi vaimon tapauksessa.

Tämä nyt on täyttä paskaa. Perhestatuksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa, kenet palkataan ja kenet ei. Tunnen monia isojen yritysten johtajia, joilla ei ole lapsia. Mutta voihan sitä tottakai tällaisellakin yrittää lohduttautua, jos ei ole itse mitään saanut aikaiseksi ja ajatella, että mies sai uransa sen vuoksi, että on lapsia :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutus ei tänä päivänä takaa työtä. Terv. työtön maisteri

Tanssitieteen? Filosofian? Musiikin vai peräti sotatieteen?

Jos haluaa tutkia merimerkkien vaikutusta silakan sukupuolielämään tai elokuvien ohjaamista niin ei koulutus tosiaan töitä takaa.

AIVAN! kyl mäkin olen sivusta seurannu näitä "pikku prinsessoja", joilla on ollu vähän liian isot luulot itsestään, ja menneet opiskelemaan jotain .....taidealaaa, tai läheltä liippaavaa, mutta ei ole vanhempien rikkauden takia ikinä oikeesti tainnu mielessä juolahtaa, että hei, millähän mä senasuntolainani maksan itse...vaan on elelly kuin pumpulissa vanhempien maksaessa opiskelun ja elämän pääkaupunkiseudun omistusasunnoissa. Tiputus on RAJU, sit  kun valmistuu, eikä oikein työtä löydykään. Säälittävää. Suvun pikku taiteilija saakn hakeutua uuteen ammattikoulutukseen, ihan oikeaaan ammattin valmistavaan...hehheheh. Musiikki kyllä työllistää, ja tanssi johonkin 40 ikään asti, jolloin jää eläkkeeelle (huvittavaa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montakohan euroa tuo rouva oli tienannut tuosta omaisuudesta?

Montako euroa mies olisi tienannut ilman perhettään? Ei olisi luultavasti päässyt edes etenemään urallaan ilman, että oli perheellinen mies, monet yritykset blokkaa ei-perheelliset miehet etenemisestä kokonaan.

Entäs, jos mies olisi maksanut erikseen sijaissynnyttäjälle lasten saamiset, sen jälkeen lasten hoidot + taloudenhoidot vielä päälle eri ihmisille, aika paljon olisi mennyt rahaa ilman ilmaista orjaa, eli sitä naista.

Tuollainen orjan pitäminen on itse asiassa muuten laitonta, paitsi vaimon tapauksessa.

 

Tämä nyt on täyttä paskaa. Perhestatuksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa, kenet palkataan ja kenet ei. Tunnen monia isojen yritysten johtajia, joilla ei ole lapsia. Mutta voihan sitä tottakai tällaisellakin yrittää lohduttautua, jos ei ole itse mitään saanut aikaiseksi ja ajatella, että mies sai uransa sen vuoksi, että on lapsia :D 

No, mulla ei kyllä ole lapsia, enkä halua niitä, ja mulla on omakin ura.

Mutta tiedän todella paljon yrityksiä, joilla on tuollainen käytäntö edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä miten on saanut 20 vuotta kulumaan kotona "lapsia hoitaen".. jos nuorimmainenkin on jo lukioikäinen (vai oliko jo täysi-ikäinen?) Niin on siinä semmonen 10 vuotta mennyt ihan loisiessa vaan. Kotityöt hoituu kyllä työn tai opiskelun ohessa, ihme lässytystä väittää että siihen kaiket päivät saa kulumaan.

Sanoisin et vaikuttaa naiselta jolla ei oo ollut kiinnostusta tehdä mitään sen kummempaa itse, kunhan siivellä kivasti elellyt kun siihen on annettu mahdollisuus. Tilaisuus tekee varkaan, tai laiskan.

Mutta ei tuo nyt ihan oikein mene kuitenkaan, että ihan nollille jää. Kyllä niistä pikkulapsivuosista vähintään jotain kompensaatiota ois reilua antaa, vaikka omaisuus miehen olisikin, sen verran että ois jonkunlaiseen elämiseen varaa eron jälkeenkin. Mut ei nyt mitään jenkkilän tyyppistä elintaso-elaria kuitenkaan.

Niin ja siitä vielä, et ei ne lapset rikki mee vaikka molemmat vanhemmat tekis pitkää päivää. Itella vanhemmilla oli (on yhä) perheyritys ja molemmat töissä joka päivä 9-18 ja vielä lauantaisinkin 10-15. Ihan toimivia ihmisiä tuli heidän kolmesta lapsestaan, ja nykyään kaikki vieläpä töissä tuossa kyseisessä perheyrityksessä. :) Omia lapsiakin on meistä kahdella kolmesta, ja lempeä ja perhekeskeinen äiti minusta ainakin tuli vaikka oma äitini ei ollutkaan mitään kotiäitityyppiä. Perhepäivähoitaja tosin oli, että sieltä varmaan sain kans vaikutteita niiden monien vuosien ajalta. :)

Ja kuvittelet, että vanhempasi tekivät paljon töitä!? 😂😂😂 Ei tehneet, voin vakuuttaa. Ihan tavallisia vanhempia ihan normaalilla aikataululla. Jäi aikaa lapsille ihan yhtä paljon kuin muillakin. Noilla tunneilla ei kyllä ole kyse mistään oikeasta uran luomisesta.

Hei, heillä oli perheyritys. NUo ovat varmaan aukioloajat tms. Perheyrityksessä työmäärä on huima, ei voi verrata palkollisen työntekijän työaikoihin. Jos voisi, miksi yksityisyrittäjyys ei ole suositumpaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on silkkaa omaa tyhmyyttä lähteä tuollaiseen kuvioon, jossa on avioehto.

Toki, mutta tyhmyys ei ole laitonta ja ap:n kuvailema nainen saa kyllä tilannetta kohtuullistettua, jos ymmärtää ajaa oikeuksiaan. Suomen laki suojaa myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole ymmärtäneet joka tilanteessa ajatella omaa etuaan.

Tälläkin palstalla toistellaan, kuinka avioehtoon tulee ilman muuta suostua, koska muuten on puolison rahojen perässä eikä oikeasta rakkaudesta naimisiin menossa. Siitä ei kuitenkaan puhuta puolta sanaa, millainen työn- ja vastuunjako tällaisessa avioehtosuhteessa sitten on reilua. Totuus nimittäin on, että ei ainakaan se perinteinen, jossa mies keskittyy tekemään rahaa ja kartuttamaan omaisuutta, ja nainen keskittyy tukemaan tätä toimintaa, tekemään lapsia ja vastaamaan heidän tarpeisiinsa niin emotionaalisesti, taloudellisesti kuin ajankäytönkin osalta.

Siis toki tässä uudenaikaisessa mallissa, jossa puolisot ovat tasavertaisia ja rahat ovat kummankin omia, on puolensa. Mutta sen tasavertaisuuden on silloin ulotuttava kaikille elämänalueille ja sukupuolten välisiä luonnollisia eroja (kuten sitä että lapset hautoo ja synnyttää aina nainen) on kompensoitava silloin, kun ne aiheuttaisivat yksilöiden joutumisen epäreiluun kilpailuasetelmaan toisiinsa nähden. Jos näin ei haluta tehdä vaan halutaan muodostaa yksi yhtenäinen perheyksikkö (tulla yhdeksi, kuten kristillisen perinteen mukaan avioliitossa tapahtuu), niin siihen ei sovi että paremmin tienaava kuitenkin pitää rahansa vain itsellään.

Ihmettelen, miten niin moni ei näe kokonaisuuksia vaan keskittyy poimimaan kirsikat kakuista - tai ainakin yrittämään sitä.

Vierailija kirjoitti:

Tuttava meni nuorena naimisiin ja jäi melkein heti kotirouvaksi. Sai kolme lasta ja oli yli 20 vuotta kotona. Kun viimeinen lapsi oli muuttamassa kotoa, mies laittoi rouvan pihalle.

Heillä oli avioehto. Kiva juttu. Tuttavalla oli siis avioliiton aikana 300-neliöinen omakotitalo meren rannalla, hirsihuvila lounaissaaristossa, toinen moinen Lapissa ja kakkoskoti Keski-Euroopassa. Nyt sitten rouva etsii töitä, 45-vuotiaana, kouluttautumattomana. Muuttaa siskonsa perheen luokse, jossa on yksi ylimääräinen huone, kunnes pääsee jaloilleen.

Reilu mies.

Hah, olisi ollut parempi vaimo :D. 

Vierailija kirjoitti:

Ei, vaan typerä nainen. Kenenkään ei pidä kuvitella voivansa loisia miehen lompakolla loppuikäänsä. Vaikka niin moni vielä kuvitteleekin.

Tämä toisten lompakoista huolestunut olmi on täällä moneen kertaan kertonut itse loisivansa tukirahoilla. Ei halua tehdä mitään elääkseen.

Tuo, jota nimittelee typeräksi, on sentään kasvattanut kolme lasta ja paljon muutakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen näitä "uraohjusmiehiä", jotka vaatii naisen kotiinjäämistä. Esimerkkejä löytyy kyllä lapsiperheistä, joissa molemmat vanhemmat käy töissä ja luovat uraa. Esimerkiksi Stubbin perhe.

 

Stubbin vaimolla on kai englantilainen lakitutkinto, Onko edes voimassa täällä jossa koulutusvaatimukset on maailman kovimpia ?

Tuskin rouva puhuu suomea / ruotsia joten vähän töitä luvassa

Mitä oikein hourailet? Kyllä hän on tienannut useimpina vuosina sellaiset 150k€ kun on täällä Suomessa asunut. Viime vuosi meni huonommin, 130k€, mutta pesee silläkin useimmat palstamammat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen näitä "uraohjusmiehiä", jotka vaatii naisen kotiinjäämistä. Esimerkkejä löytyy kyllä lapsiperheistä, joissa molemmat vanhemmat käy töissä ja luovat uraa. Esimerkiksi Stubbin perhe.

 

Stubbin vaimolla on kai englantilainen lakitutkinto, Onko edes voimassa täällä jossa koulutusvaatimukset on maailman kovimpia ?

Tuskin rouva puhuu suomea / ruotsia joten vähän töitä luvassa

Et sitten yhtään seuraa uutisia? Stubbin vaimohan työskentelee Sanoma-konsernissa lakiasiainjohtajana. Siinä tosiaan on perhe, jossa molemmat vanhemmat luovat huippu-uraa.

Uskon muutenkin, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus luoda uraa. Lukekaa vaikka kirja "Äiti-johtaja", jossa menestyneet naiset kertovat omista uristaan. Ei siinä tainnut olla yhtään tapausta, jossa mies olisi jäänyt koti-isäksi naisen luodessa uraa, vaikka AV-mammojen se toisen kotonaolo on ihan välttämätöntä, jos jompikumpi vanhemmista joutuu tekemään välillä muutakin kuin 8-16 -päivää...

EI MILLÄÄN PAHALLA MUTTA SATUN TIETÄMÄÄN ETTÄ brittiläinen lakitieteen tutkinto ei kelpaa suomessa, ihan jo siitä syystä ettei meillä ole Britannian laki voimassa! hahahah! Joten brittiläisen lakialan tutkinnolla saa pers-reikäänsä pyyhkäistä tässä maassa. niinnkuin missä tahansa muussakin maassa. Aivan kuten lääkärin tutkinnon saa polttaa takassaan jos kuvitelee amerikkaan menevänsä töihin sen kanssa! Toiseksseen suomessa ei palkata yhtään ketän yhtään mihinkään joka ei puhu edes auttavasti suomea (joka on MAAAILMAN VAIKEIN KIELI hallita täydelsiesti, jotta työelämässä ei olisi moitittavaa) ja toisekseen sujuvasti toista maamme kieltä eli  ruotsia. En usko sanaakaan että englantilainen (tai espanjalainen???) nainen alkaisi opsieklemaan kahta pikkukieltä!HAHAHHAHAH>AHAHAH HAHAHAHAHAHAHAHAH!!!! työpaikka on saatu suhteilla tai muita kautta. Piste. älä mulle muuta jankuta. ei mene läpi.

mitään HUIPPU URAA tuo nainen brittiläisen tutkintonsa kanssa ei toidellakan luo yhtäään missään muualla kuin britanniassa. TÄmä varoituksena muillekin britanniaan lakialaa opiskelemaan lähteville, muille harhaisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on silkkaa omaa tyhmyyttä lähteä tuollaiseen kuvioon, jossa on avioehto.

Toki, mutta tyhmyys ei ole laitonta ja ap:n kuvailema nainen saa kyllä tilannetta kohtuullistettua, jos ymmärtää ajaa oikeuksiaan. Suomen laki suojaa myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole ymmärtäneet joka tilanteessa ajatella omaa etuaan.

 

Tälläkin palstalla toistellaan, kuinka avioehtoon tulee ilman muuta suostua, koska muuten on puolison rahojen perässä eikä oikeasta rakkaudesta naimisiin menossa. Siitä ei kuitenkaan puhuta puolta sanaa, millainen työn- ja vastuunjako tällaisessa avioehtosuhteessa sitten on reilua. Totuus nimittäin on, että ei ainakaan se perinteinen, jossa mies keskittyy tekemään rahaa ja kartuttamaan omaisuutta, ja nainen keskittyy tukemaan tätä toimintaa, tekemään lapsia ja vastaamaan heidän tarpeisiinsa niin emotionaalisesti, taloudellisesti kuin ajankäytönkin osalta.

 

Siis toki tässä uudenaikaisessa mallissa, jossa puolisot ovat tasavertaisia ja rahat ovat kummankin omia, on puolensa. Mutta sen tasavertaisuuden on silloin ulotuttava kaikille elämänalueille ja sukupuolten välisiä luonnollisia eroja (kuten sitä että lapset hautoo ja synnyttää aina nainen) on kompensoitava silloin, kun ne aiheuttaisivat yksilöiden joutumisen epäreiluun kilpailuasetelmaan toisiinsa nähden. Jos näin ei haluta tehdä vaan halutaan muodostaa yksi yhtenäinen perheyksikkö (tulla yhdeksi, kuten kristillisen perinteen mukaan avioliitossa tapahtuu), niin siihen ei sovi että paremmin tienaava kuitenkin pitää rahansa vain itsellään.

 

Ihmettelen, miten niin moni ei näe kokonaisuuksia vaan keskittyy poimimaan kirsikat kakuista - tai ainakin yrittämään sitä.

Tää on niin hyvä viesti!

Lukekaa toi ajatuksella te, jotka haluatte naisista kotiorjia, jotka tekee ilmaista työtä ja potkitaan sitten pihalle.

Ja mun mielestä suomesta pitää kitkeä toi asenne, että aivoehtoon pitää suostua, tai on häpeällinen tuhma nainen, oikea hyväksikäyttäjä, vaikka mieshän se näissä jutuissa on se hyväksikäyttäjä.

Mulla on ollut useita kollegoita, jotka eivät puhu suomesa. Se on aiva tyypillistä ja hyvin yleistä, Ihme sekoilua. Englanti on kuitenkin virallinen työkieli hyvin monessa yrityksessä, ei ole mitään väliä, mikä se äidinkieli on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan, avioehto ei ole mikään yksipuolinen sanelu, kyllä siihen sen vaimon allekirjoitus tarvitaan. Aivan turha kuormittaa ruuhkaista oikeuslaitosta jollain parisuhdetappelulla, kun jonossa olisi oikeastikin tärkeitä keissejä.

Tuo nimenomaan on tärkeä keissi. Jos joku ns kuormittaa oikeuslaitosta on tuo tyhmä mies. Mutta tuon naisen pitää hakea itselleen elatustuki oikeuden kautta. Sen hän on todellakin ansainnut. Myös ihan sitä kiinteän omaisuuttakin.

 

Millä perusteella nainen on sen ansainnut, kun ei ole töitä tehnyt ollenkaan? ei siivoaminen kotona ole mitään arvoa tuottavaa ja lapsille on sitä varten keksitty päivähoito, että voi mennä töihin.

Kyllä se kotiäitiys vain on mahdollistanut miehelle sen, että tämä on keskittynyt arvonluontiin. Jos lapset ovat olleet myös miehen toive, ja erityisesti jos mies on toivonut että hänen lapsensa hoidetaan kotona eikä päiväkodissa, niin nainen on totta tosiaan tehnyt arvokasta työtä. Eivät ne päiväkodin täditkään työtään ilmaiseksi tee.

 

 

Tämä on ihan urbaanilegendaa. Uranluonti ei mitenkään vaadi kummankaan vanheman kotiäitiyttä tai isyyttä. Moni äiti puolustelee tällä kotonaoloaan, vaikkei sillä ole mitään todellista pohjaa. Sitäpaitsi jos nainen olisi halunnut palkkaa työstään, on se naisen vastuulla myös sopimusteknisesti sopia miehensä kanssa. Edelleen omaa tyhmyyttä koko juttu ja on täysin turha jälkikäteen vaatia palkkaa kotonaolemisesta. 

Ei kunnon uranluonti toisen kotiäitiyttä vaadi mutta se vaatii toiselta omista urahaaveista luopumista. Eli toisen, yleensä naisen, pitää tyytyä statistiksi. Silloin voi se kotiäitiyskin houkuttaa. Vaikkei fiksua olekaan.

 

Ei se kyllä vaadi. Hyvin voi rakentaa molemmat vanhemmat uraa. 

Eräs minun naispuolinen sukulainen on luonut uraa miehensä kanssa. Heillä piti olla 3 lastenhoitajaa koska muuten ei olisi onnistunut. Kaikki ylityöt ja lukuisat työmatkat pitivät tästä huolen. Lapset ovat nähneet molempia vanhempia yhtäaikaa vain harvoin.

Kaikki eivät halua tuollaista elämää, jolloin on ihan hyvä vaihtoehto että toinen vanhemmista on kotona tai osa-aika työssä. Mutta toisen puolison pitää nähdä kotona olevan työn arvo ja maksaa siitä tavalla tai toisella.