Ns. poikatyttöjen vanhemmat!!

Miksi kukaan yrittäisi tuputtaa jotain nukkeja?

Hyväksyn tietysti. Olen itsekin kyllä ollut poikatyttö ennemmin.

Ei merirosvoista, autoista yms. tykkäävä tyttö ole poikamainen, vaan lapsimainen lapsi, ihminen.

80-luvulla oli ihan normaalia leikkiä kaikilla leluilla, tää aika on jotenkin sairas, kun pitää sitä omaa seksuaali-identiteettiä  heijastaa pieniin lapsiin.

Kohta on varmaan jotain panseksuaaleja polyamorisia lapsia päiväkodit täynnä, kun pikkujanna ja pikkuantti ihastelivat ulkona puita ja käypyjä ja molemmat pitivät kädestä kiinni muita lapsia.

Mäkin leikin pienenä autoilla ja my little poneilla, ja barbeilla, mutta myös miekoilla, inhosin yli kaiken vauvanukkeja, ne oli ruminta mitä tiesin, mulla oli aina lyhyet hiuksetkin, koska se oli helppoa mun äidille! Kuvitelkaa, olin varmaan joku transseksuaali poniamorinen lapsi. Onneksi kasvoin 80-luvulla, enkä nykyään.

Minut itse kasvatettiin hyvin konservatiivisesti. Äitini on avoimesti sanonut esim. että ei hän voinut ostaa meille tytöille 80-luvulla pikkulegoja, sillä nehän olivat silloin poikien leluja. Olin oikein prinsessamainen tyttö sitten (luonnostanikin).

Minulla on nyt poika ja tyttö. Tyttöni on todella poikamainen ja en ole oikein tiennyt miten suhtautua siihen, kun haluaa kulkea poikien vaatteissa ja leikkii ns. poikien leluilla, kaikki nuket jääneet leikkimättä ja muut ns. tyttöjen jutut. Pelaa sählyä leikkii pikkuautoilla ja pikkulegoilla ja kaikella "poikamaisella".  Päiväkodissa hakeutuu poikien porukkaan. Ikää on 6-vuotta tytöllä. Liian tyttömäisiä vaatteita ei suostu pukemaan. Hänellä on isoveli, mutta en tiedä vaikuttaako se, tuntuu, että tyttö on luonnostaan hyvin poikamainen. Olen siis päätynyt hyväksymään tyttöni poikamaisuuden ja lelut ostetaan tasan kiinnostuksen mukaan ja saa pukea poikien vaatteet.

Jotenkin ahdistaa monien ihmisten mielipiteet poikamaisista tytöistä, kommentit kuten Anttila keskustelussa yksi Reijo kirjoitti iltalehden kommentointiosioon, josta on tykätty jo 317 kertaa:

"Siis mitä?? Tytöille tyttöjen leluja ja pojille poikien leluja, on se niin väärin. Mikähän mahtaisi olla pojan ilme jos pukin kontista tulisikin barbi tai tyttö saisi leikkiauton. Sukupuoli nyt vaan määrittelee kiinnostuksen kohteen ja hyvä näin. Piste. "

http://www.iltalehti.fi/perhe/2015112120704594_pr.shtml

Vierailija kirjoitti:

Ei merirosvoista, autoista yms. tykkäävä tyttö ole poikamainen, vaan lapsimainen lapsi, ihminen.

80-luvulla oli ihan normaalia leikkiä kaikilla leluilla, tää aika on jotenkin sairas, kun pitää sitä omaa seksuaali-identiteettiä  heijastaa pieniin lapsiin.

Kohta on varmaan jotain panseksuaaleja polyamorisia lapsia päiväkodit täynnä, kun pikkujanna ja pikkuantti ihastelivat ulkona puita ja käypyjä ja molemmat pitivät kädestä kiinni muita lapsia.

Mäkin leikin pienenä autoilla ja my little poneilla, ja barbeilla, mutta myös miekoilla, inhosin yli kaiken vauvanukkeja, ne oli ruminta mitä tiesin, mulla oli aina lyhyet hiuksetkin, koska se oli helppoa mun äidille! Kuvitelkaa, olin varmaan joku transseksuaali poniamorinen lapsi. Onneksi kasvoin 80-luvulla, enkä nykyään.

 

Kiitos hienosta näkökulmasta. T. poikatytön äiti

Seksuaali-identiteetti ja sukupuoli-identiteetti ovat kaksi täysin eri asiaa. Muuten esim. maskuliininen homo olisi nainen.

Mä olen aina ollut poikatyttö. Leikin eniten autoilla ja legoilla, prätkähiiret oli suuri suosikki. Mönkijällä ajoin heti kun pystyin siinä tukevasti istumaan ja autolla jo alakouluikäisenä. Pukeudun edelleen mieluummin mukavasti kuin kauniisti, hupparit, collarit ja tennarit on parhaat. Pelaan jääkiekkoa ja kaukalopalloa, mulla ei ole ikinä ollut kaunoluistimia. Haltijan taikasauva lelua käytin miekkana.

Vanhemmat on antaneet mun olla mikä olen eivätkä ole yrittäneet rajoittaa kiinnostuksen kohteita josta olen kiitollinen. Nykyään työskentelen miesvaltaisella fyysisellä alalla ja vapaalla rassaan autoja. Ja nautin elämästäni

No monet translapset ilmaisevat identiteettiään juurikin "toisen" sukupuolen vaatteilla ja leluilla, joten ei se nyt ihan merkityksetöntä huuhaata ole. Lapsellakin on sukupuoli-identiteetti.

Mä en ymmärrä miksi edes pitää puhua poikamaisesta jos tyttö tykkää autoista, eikö voi vaan olla tyttö joka tykkää autoista? Sitäpaitsi voihan se autokin olla vaikka pinkki ja glitter-koristeltu...

Mun tyttö tykkäsi 3-4-vuotiaana leikkiä mieluiten leikkitraktoreilla ja muilla "maatalouskoneilla" mutta kuitenkin pukeutui mieluiten hulmuavaan mekkoon ja halusi pitkiin hiuksiinsa kiharoita ja rusetteja. Sai noukkia just ne jutut jotka itseään eniten miellytti.

Vierailija kirjoitti:

Minut itse kasvatettiin hyvin konservatiivisesti. Äitini on avoimesti sanonut esim. että ei hän voinut ostaa meille tytöille 80-luvulla pikkulegoja, sillä nehän olivat silloin poikien leluja. Olin oikein prinsessamainen tyttö sitten (luonnostanikin).

 

Minulla on nyt poika ja tyttö. Tyttöni on todella poikamainen ja en ole oikein tiennyt miten suhtautua siihen, kun haluaa kulkea poikien vaatteissa ja leikkii ns. poikien leluilla, kaikki nuket jääneet leikkimättä ja muut ns. tyttöjen jutut. Pelaa sählyä leikkii pikkuautoilla ja pikkulegoilla ja kaikella "poikamaisella".  Päiväkodissa hakeutuu poikien porukkaan. Ikää on 6-vuotta tytöllä. Liian tyttömäisiä vaatteita ei suostu pukemaan. Hänellä on isoveli, mutta en tiedä vaikuttaako se, tuntuu, että tyttö on luonnostaan hyvin poikamainen. Olen siis päätynyt hyväksymään tyttöni poikamaisuuden ja lelut ostetaan tasan kiinnostuksen mukaan ja saa pukea poikien vaatteet.

 

Jotenkin ahdistaa monien ihmisten mielipiteet poikamaisista tytöistä, kommentit kuten Anttila keskustelussa yksi Reijo kirjoitti iltalehden kommentointiosioon, josta on tykätty jo 317 kertaa:

 

"Siis mitä?? Tytöille tyttöjen leluja ja pojille poikien leluja, on se niin väärin. Mikähän mahtaisi olla pojan ilme jos pukin kontista tulisikin barbi tai tyttö saisi leikkiauton. Sukupuoli nyt vaan määrittelee kiinnostuksen kohteen ja hyvä näin. Piste. "

 

http://www.iltalehti.fi/perhe/2015112120704594_pr.shtml

 

Hyi helvetti millaisia kommentteja tuolla oli, onneksi en ole kenenkään noiden lapsi.

Vierailija kirjoitti:

No monet translapset ilmaisevat identiteettiään juurikin "toisen" sukupuolen vaatteilla ja leluilla, joten ei se nyt ihan merkityksetöntä huuhaata ole. Lapsellakin on sukupuoli-identiteetti.

Mitään translapsia ei ole olemassa, tää on oikeasti uskomattoman sairasta.

Usassa huomionhakuiset vanhemmat ovat jopa alkaneet hakea leikkauksia ja hormonihoitoja niiden "translapsille", ja miksi ne on niiden mielestä trans? Koska esim. poika on pukeutunut hameisiin, ja leikkinyt nukeilla, niin se on trans...

Ennen toi oli normaalia, täysin normaalia, eikä osoitus mistään sukupuolenvaihdoksesta.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ollut poikatyttö. Leikin eniten autoilla ja legoilla, prätkähiiret oli suuri suosikki. Mönkijällä ajoin heti kun pystyin siinä tukevasti istumaan ja autolla jo alakouluikäisenä. Pukeudun edelleen mieluummin mukavasti kuin kauniisti, hupparit, collarit ja tennarit on parhaat. Pelaan jääkiekkoa ja kaukalopalloa, mulla ei ole ikinä ollut kaunoluistimia. Haltijan taikasauva lelua käytin miekkana.

Vanhemmat on antaneet mun olla mikä olen eivätkä ole yrittäneet rajoittaa kiinnostuksen kohteita josta olen kiitollinen. Nykyään työskentelen miesvaltaisella fyysisellä alalla ja vapaalla rassaan autoja. Ja nautin elämästäni

Kiitos tästä. Mulla on poikatyttö lapsena ja täytyy vain hyväksyä hänet ja hänen kiinnostuksen kohteet sellaisenaan. Olen jopa joutunu puolustelemaan tyttöä, kun joku 5 v on ihmetelly minulle, "miten tytöllä voi olla angry birds sukat jalassa, kun ne on poikien sukat"

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ollut poikatyttö. Leikin eniten autoilla ja legoilla, prätkähiiret oli suuri suosikki. Mönkijällä ajoin heti kun pystyin siinä tukevasti istumaan ja autolla jo alakouluikäisenä. Pukeudun edelleen mieluummin mukavasti kuin kauniisti, hupparit, collarit ja tennarit on parhaat. Pelaan jääkiekkoa ja kaukalopalloa, mulla ei ole ikinä ollut kaunoluistimia. Haltijan taikasauva lelua käytin miekkana.

Vanhemmat on antaneet mun olla mikä olen eivätkä ole yrittäneet rajoittaa kiinnostuksen kohteita josta olen kiitollinen. Nykyään työskentelen miesvaltaisella fyysisellä alalla ja vapaalla rassaan autoja. Ja nautin elämästäni

Saako sulta kysyä sukupuolista suuntautumista aikuisena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No monet translapset ilmaisevat identiteettiään juurikin "toisen" sukupuolen vaatteilla ja leluilla, joten ei se nyt ihan merkityksetöntä huuhaata ole. Lapsellakin on sukupuoli-identiteetti.

Mitään translapsia ei ole olemassa, tää on oikeasti uskomattoman sairasta.

Usassa huomionhakuiset vanhemmat ovat jopa alkaneet hakea leikkauksia ja hormonihoitoja niiden "translapsille", ja miksi ne on niiden mielestä trans? Koska esim. poika on pukeutunut hameisiin, ja leikkinyt nukeilla, niin se on trans...

Ennen toi oli normaalia, täysin normaalia, eikä osoitus mistään sukupuolenvaihdoksesta.

Musta tuntuu ettei monet nykyään ymmärrä miten helppoa lasta on johdatella, ja miten paljon aikuiset johdattelee lasta.

Sun ei tarvitse kuin antaa yksi pieni hymy lapselle ja se yrittää toistaa sen tekemänsä saadakseen taas lisää hymyjä.

Miten helppoa on "translapsen" vanhemmalla ohjailla tietämättään sitä lastaan translapseksi, hyvää palautetta translapselle, kun se on niin trans, hymyjä, enemmän huomiota kuin muille jne. ja sulla on translapsi, jolla voit sitten hakea huomiota somessa, kirjoittaa kirjoja siitä jne.

Transukupuolisuus kuuluu aikuisten maailmaan, lapset on lapsia, jokaisessa lapsessa on piirteitä kummastakin sukupuolesta.

Vielä kymmenen vuotta sitten kaikkien tuollaisten vanhempien lapset olivat "indigolapsia", muistaako kukaan? Ne oli special, special ja pelastamassa maailmaa, ja vanhemmat saivat huomiota sitä kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ollut poikatyttö. Leikin eniten autoilla ja legoilla, prätkähiiret oli suuri suosikki. Mönkijällä ajoin heti kun pystyin siinä tukevasti istumaan ja autolla jo alakouluikäisenä. Pukeudun edelleen mieluummin mukavasti kuin kauniisti, hupparit, collarit ja tennarit on parhaat. Pelaan jääkiekkoa ja kaukalopalloa, mulla ei ole ikinä ollut kaunoluistimia. Haltijan taikasauva lelua käytin miekkana.

Vanhemmat on antaneet mun olla mikä olen eivätkä ole yrittäneet rajoittaa kiinnostuksen kohteita josta olen kiitollinen. Nykyään työskentelen miesvaltaisella fyysisellä alalla ja vapaalla rassaan autoja. Ja nautin elämästäni

Kiitos tästä. Mulla on poikatyttö lapsena ja täytyy vain hyväksyä hänet ja hänen kiinnostuksen kohteet sellaisenaan. Olen jopa joutunu puolustelemaan tyttöä, kun joku 5 v on ihmetelly minulle, "miten tytöllä voi olla angry birds sukat jalassa, kun ne on poikien sukat"

Ja millähän perusteella :D mun mielestä angry birds on erittäin sukupuoleton asia kaiken kaikkiaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ollut poikatyttö. Leikin eniten autoilla ja legoilla, prätkähiiret oli suuri suosikki. Mönkijällä ajoin heti kun pystyin siinä tukevasti istumaan ja autolla jo alakouluikäisenä. Pukeudun edelleen mieluummin mukavasti kuin kauniisti, hupparit, collarit ja tennarit on parhaat. Pelaan jääkiekkoa ja kaukalopalloa, mulla ei ole ikinä ollut kaunoluistimia. Haltijan taikasauva lelua käytin miekkana.

Vanhemmat on antaneet mun olla mikä olen eivätkä ole yrittäneet rajoittaa kiinnostuksen kohteita josta olen kiitollinen. Nykyään työskentelen miesvaltaisella fyysisellä alalla ja vapaalla rassaan autoja. Ja nautin elämästäni

Saako sulta kysyä sukupuolista suuntautumista aikuisena?

No ihan hetero olen, mies löytyy ja kihloja ollaan vaihdeltu. Yhteisiä vuosia takana 8.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyttekö, että tyttönne oma-aloitteisesti tykkää ns. poikien jutuista ja leluista (autot, merirosvot, star wars legot jne.) ja vaatteista? Vai yritättekö tuputtaa leluja (nuket, prinsessajutut) / vaatteita, jotka on selkeästi suunnattu tytöille?

Hyväksyttekö tyttönne poikamaisuuden?

 

eli lesbouden!

Mene muualle provoamaan luuseri.

Ilmoitin sun viestin, koska tää on niin hyvä ketju ettei jaksa nyt provoilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No monet translapset ilmaisevat identiteettiään juurikin "toisen" sukupuolen vaatteilla ja leluilla, joten ei se nyt ihan merkityksetöntä huuhaata ole. Lapsellakin on sukupuoli-identiteetti.

Mitään translapsia ei ole olemassa, tää on oikeasti uskomattoman sairasta.

Usassa huomionhakuiset vanhemmat ovat jopa alkaneet hakea leikkauksia ja hormonihoitoja niiden "translapsille", ja miksi ne on niiden mielestä trans? Koska esim. poika on pukeutunut hameisiin, ja leikkinyt nukeilla, niin se on trans...

Ennen toi oli normaalia, täysin normaalia, eikä osoitus mistään sukupuolenvaihdoksesta.

Musta tuntuu ettei monet nykyään ymmärrä miten helppoa lasta on johdatella, ja miten paljon aikuiset johdattelee lasta.

Sun ei tarvitse kuin antaa yksi pieni hymy lapselle ja se yrittää toistaa sen tekemänsä saadakseen taas lisää hymyjä.

Miten helppoa on "translapsen" vanhemmalla ohjailla tietämättään sitä lastaan translapseksi, hyvää palautetta translapselle, kun se on niin trans, hymyjä, enemmän huomiota kuin muille jne. ja sulla on translapsi, jolla voit sitten hakea huomiota somessa, kirjoittaa kirjoja siitä jne.

Transukupuolisuus kuuluu aikuisten maailmaan, lapset on lapsia, jokaisessa lapsessa on piirteitä kummastakin sukupuolesta.

Vielä kymmenen vuotta sitten kaikkien tuollaisten vanhempien lapset olivat "indigolapsia", muistaako kukaan? Ne oli special, special ja pelastamassa maailmaa, ja vanhemmat saivat huomiota sitä kautta.

Mä en nyt yhtään ymmärrä tätä kirjoitusta. Mulla on poikamainen tyttö, jolle olen ostellut todella tyttömäisiä prinsessavaatteita ja yrittänyt, että pukisi niitä. Ei. Ei pue. Olen ostanu nukkeja, barbeja yms. tyttömäisiä juttuja. Ei leiki niillä, leikkii veljensä pikkuautoilla ja pikkulegoilla. En pysty pakottaa tyttöäni leikkii tyttömäisillä leluilla ja mekon päälle pukeminen itkun kanssa on aika kamalaa, mieluummin saa sitten pukea ne housut. Olen siis itse rittänyt laittaa tyttöäni tyttömuottiin, sillä itse olin prinsessamainen tyttö, niin tämä on ollu kasvun paikka itsellänikin. Hyväksyn tyttöni täysin, mutta ulkopuoliset kohottelevat välillä kulmiaan, mikä on ärsyttävää. Täytyy aina sanoa, että tyttö itse on tällainen, tarjottu on kyllä barbeja ja mekkoja ja ne ei vain kelpaa! Ei ole mun "vika".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ollut poikatyttö. Leikin eniten autoilla ja legoilla, prätkähiiret oli suuri suosikki. Mönkijällä ajoin heti kun pystyin siinä tukevasti istumaan ja autolla jo alakouluikäisenä. Pukeudun edelleen mieluummin mukavasti kuin kauniisti, hupparit, collarit ja tennarit on parhaat. Pelaan jääkiekkoa ja kaukalopalloa, mulla ei ole ikinä ollut kaunoluistimia. Haltijan taikasauva lelua käytin miekkana.

Vanhemmat on antaneet mun olla mikä olen eivätkä ole yrittäneet rajoittaa kiinnostuksen kohteita josta olen kiitollinen. Nykyään työskentelen miesvaltaisella fyysisellä alalla ja vapaalla rassaan autoja. Ja nautin elämästäni

Saako sulta kysyä sukupuolista suuntautumista aikuisena?

No ihan hetero olen, mies löytyy ja kihloja ollaan vaihdeltu. Yhteisiä vuosia takana 8.

Kuinka monista poikatytöistä/tyttöpojista tuli muuten homoja/lesboja?

Voin kertoa, että olin poikatyttö ja olen hetero, naimisissa, mun mies leikki vain tyttöjen leluilla pienenä, nukeilla ja poneilla, ja sekin on hetero, mun kanssa siis naimisissa, mutta tykkää kyllä vieläkin enemmän naisten seurasta.

Mun mies on muuten sellainen karvainen partainen tosi miehekkään näköinen mies, ja mä pitkähiuksinen, aina naisellisesti pukeutuva nykyään, huvittavaa sinänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No monet translapset ilmaisevat identiteettiään juurikin "toisen" sukupuolen vaatteilla ja leluilla, joten ei se nyt ihan merkityksetöntä huuhaata ole. Lapsellakin on sukupuoli-identiteetti.

Mitään translapsia ei ole olemassa, tää on oikeasti uskomattoman sairasta.

Usassa huomionhakuiset vanhemmat ovat jopa alkaneet hakea leikkauksia ja hormonihoitoja niiden "translapsille", ja miksi ne on niiden mielestä trans? Koska esim. poika on pukeutunut hameisiin, ja leikkinyt nukeilla, niin se on trans...

Ennen toi oli normaalia, täysin normaalia, eikä osoitus mistään sukupuolenvaihdoksesta.

Musta tuntuu ettei monet nykyään ymmärrä miten helppoa lasta on johdatella, ja miten paljon aikuiset johdattelee lasta.

Sun ei tarvitse kuin antaa yksi pieni hymy lapselle ja se yrittää toistaa sen tekemänsä saadakseen taas lisää hymyjä.

Miten helppoa on "translapsen" vanhemmalla ohjailla tietämättään sitä lastaan translapseksi, hyvää palautetta translapselle, kun se on niin trans, hymyjä, enemmän huomiota kuin muille jne. ja sulla on translapsi, jolla voit sitten hakea huomiota somessa, kirjoittaa kirjoja siitä jne.

Transukupuolisuus kuuluu aikuisten maailmaan, lapset on lapsia, jokaisessa lapsessa on piirteitä kummastakin sukupuolesta.

Vielä kymmenen vuotta sitten kaikkien tuollaisten vanhempien lapset olivat "indigolapsia", muistaako kukaan? Ne oli special, special ja pelastamassa maailmaa, ja vanhemmat saivat huomiota sitä kautta.

Mä en nyt yhtään ymmärrä tätä kirjoitusta. Mulla on poikamainen tyttö, jolle olen ostellut todella tyttömäisiä prinsessavaatteita ja yrittänyt, että pukisi niitä. Ei. Ei pue. Olen ostanu nukkeja, barbeja yms. tyttömäisiä juttuja. Ei leiki niillä, leikkii veljensä pikkuautoilla ja pikkulegoilla. En pysty pakottaa tyttöäni leikkii tyttömäisillä leluilla ja mekon päälle pukeminen itkun kanssa on aika kamalaa, mieluummin saa sitten pukea ne housut. Olen siis itse rittänyt laittaa tyttöäni tyttömuottiin, sillä itse olin prinsessamainen tyttö, niin tämä on ollu kasvun paikka itsellänikin. Hyväksyn tyttöni täysin, mutta ulkopuoliset kohottelevat välillä kulmiaan, mikä on ärsyttävää. Täytyy aina sanoa, että tyttö itse on tällainen, tarjottu on kyllä barbeja ja mekkoja ja ne ei vain kelpaa! Ei ole mun "vika".

Mua jäi häiritsemään vaikka sanoit että hyväksyt lapsesi tuollaisena, niin miksi sun pitää muille selitellä että on tarjottu, ei kelpaa?