Onko siivoojan työ noloa?

Eihän se ole noloa. Jonkunhan sekin työ on pakko tehdä.

Mieluummin siivojana kuin olis työttömänä.

Ei.

Jos siivoustyöstä maksettaisiin paremmin, voisin tehdä sitä. Mutta en pysty elättämään itseäni sillä palkalla, enkä näin ollen voisi asua mukavasti jne. ja elää laadukasta elämää. Maallista laatua voi rahalla ostaa esim. itselle sopiva sänky jossa yöunet palauttavia.

Ei ole.

Minusta ei olisi siihen, se on tekniikkalaji ja taitaa olla vähän tuhertajan vikaa. Raskasta. Toivottavasti on hyvä henki edes.

Ei todellakaan ole!! Ite en tienny ollenkaan et mitä halusin opiskella joten siivosin 8vuotta ja sit ku tuli se kipinä, nyt opiskelen opettajaks😊 mulla oli nuorena rahaa tehä kaikkee mitä mä halusin, ku muut opiskeli ja söi makaronia. Pystyin toteuttaa kaikkia unelmia mun nuorena ku oli säännöllinen kuukauspalkka! ps. Sillon ku sul on työkokemusta 8v ja vakituinen työsuhde niin oot oikeutettu aikuiskoulutustukeen ☺️ Mulla se on 1300e/kk joten mielummin opiskelen sillä ku 200e opintotuella 😄 sen lisäks tulee asumistuki ja opintolaina, joten opintolainaa mun ei tartte käyttää vaa pystyn laittamaan ne rahastoihin. Sen lisäks saa rahallisen stipendin kun valmistuu, kun on tarpeeks työkokemusta. Suosittelen jossain vaiheessa kuitenkin opiskella, mut vast sitku sulla tulee se kipinä/sit ku työ alkaa tuntuu puulta!

Riippuu työpaikasta.

Ei todellakaan ole siivoajan työ noloa, yksi tärkeimmistä ammateista ja töistä mitä on.

Arvostan.

Oli sen noloa nuorena enkä kelvannut nousukkaiseen kaveripiiriin enää kun hylkäsin edellisen ammattini ja aloin siivoutöitä tekemään. Se oli vaan rentouttavampaa kun ei tarvinnut liikaa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja paljon sai yksin tehdä. Introvertille sopivampaa työtä. Työkaverit kaikki vanhoja ja siihen aikaan ei paljon nuoria ollut sillä alalla kun ihan jokunen.  Yksi mies ihmetteli oikein ääneen että kuinka sinä noin nuori tyttö tuommoista työtä teet. Tästä on n. 30v. Ei ollut tarkoitus alalle jäädäkkään vaan se oli sellainen välikausi. Opiskeluaikoina ei kehdannut sanoa että käy osa-aika siivoustyössä kun kukaan muu samalta luokalta ei käynyt tai jos kävi niin ei puhunut mitään. Mielestäni se oli helppoa rahaa kun sai verottomasti tiettyyn summaan tienata ja kannatti pienellä palkalla. Se oli kuin liikunta harrastus ja siitä jopa maksettiin. Kotoa ei saanut rahaa ja piti osallistua omiin ruoka kustannuksiin. Rahaa oppi ihan eri lailla arvostamaan kun sitä ei tyhjästä tullut. Mitään tavaroita ei saanut ennen kuin itse tienasi ne. Nukuin kierrätys sängyssä kotona niin kauan kunnes itse tienasin mieleisen ja muutin kotoa pois. Nykynuoret ihmetyttää ettei tarvitse edes kesätöitä tehdä ja kaikki tulee tyhjästä kuin manulle illallinen. 

Se on riski mielenterveydelle jos ja sitä häpeää. Jotta siivoja saa tienattua vähänkään järkevää palkkaa, on hänen tehtävä raskaita päiviä. Tämän jälkeen arjessa ei ole muuta kuin työ ja väsymys/uupumus. Pieni palkka. Tätä ei monestikaan ymmärrä, mikäli itsellä on helppo, vaivaton työ, josta korkeintaan ei viitsi irrottautua kunnolla vapaa-ajalla. Kiva palkka, jolla elää jo mukavasti ja jonka turvin on vähän saumaa suunnitella tulevaisuutta. Siivooja kärsii raskaasta, epäarvostetusta työstä. Monille tulee kulukia ja kipuja ja allergioita jo nuorena. Aina vaan pitää paahtaa ja olla nopeampi, parempi tulos... kytätään, vähätellään, ylenkatsotaan. Väsymyksen kanssa pitää selvitä. Yksin et pärjää taloudellisesti varsinkaan jos on lapsia. Ei kukaan vanhempi toivo lapsensa päätyvän siivoojaksi ellei lapsella mene jo todella huonosti, olishan se parempi. Ei siivoojan työ ole noloa vaan se miten siivoojia kohdellaan. Sorretaan ja orjuutetaan. Mahdollistamme sen, kaikki ei kuitenkaan pysty nousemaan köyhyysloukustaan, aina tulee se paha päivä jollekin ja on aloitettava nollista. Järjestelmä pitää siitä huolen sairastuttamalla työntekijän.

Noloa on nostella näitä ikivanhoja ketjuja - ei mikään työ.

Koin monta kertaa häpeää kun siivosin, mutta se ei johtunut työstä vaan muiden asenteesta.

Jonkun on tehtävä nuokin hommat.

On se noloa. Paljon reteämpää ja ei-noloa on elellä ja työskennellä pölyn ja p*skan keskellä. Vain nössöt siivoaa!!1

Jos koet että sinulla on paljon vaihtoehtoja niin en jämähtäisi siivoojaksi. Pääset sinne sitten aina takaisin. Mikään työ ei kuitenkaan ole noloa eikä sellaista pidä koskaan ajatella.

Ammattilaisen ei tarvitse vieläkään sinnitellä paskassa paikassa. Mä maksoin siivoamalla asuntolainan ja elätin perheen. Nyt kun molemmat on hoidettu, ei ole enää tarvetta vakityölle. Tein sitä 17 v, ei ole paikat rikki eikä mielenterveys mennyt. Nykyään keikkailen reissurahan eteen.

Löytyy akateeminenkin tutkinto, mutta eihän se työllistä, eikä edes maksa yhtä hyvin kuin siivoaminen kaikilla julkkarin kanttura- ja muilla lisillä. Istumatyö tosiaan tappaa, pitäisi olla vapaalla hirveän aktiivinen liikkuja.

Toki jokainen valitsee, mitä ylenkatsoo.

Vierailija kirjoitti:

Koin monta kertaa häpeää kun siivosin, mutta se ei johtunut työstä vaan muiden asenteesta.

Jonkun on tehtävä nuokin hommat.

Ihan samat tuntemukset 30v sitten. En tiedä onko asenteet nykyään yhtään muuttunut. Maailman tärkeintä työtä. Mikään ei toimisi ilman siivoojia. Mielestäni osoittaa suurinta tyhmyyttä olla arvostamatta siivoojien työtä. Johan oman kodin siivouskin on jo kaikkein tärkeintä. 

Työnä tylsää enkä mielellään siivoa muiden sotkuja paskalla palkalla. Alistamisyhteiskunta on paskaa.