Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt riitti HENKINEN KASVU
06.11.2015 |
Vetovoiman laki, tietoinen läsnäolo, positiivisuus, kiitollisuuden voima... NYT MULLE RIITTI. Aion jättää nämä kaikki käsitteet, opetukset, kirjallisuuden, "opettajat" ja muun lätinän taakseni. Olen vuosien ajan yrittänyt parantaa elämääni, mutta sama tyytymättömyys pysyy.
Esim. The Secret -kirjan luettuani - tästä muutos alkoikin - pysyin jonkin aikaa aika tyytyväisenä, mutta kun toivomani manifestaatiot eivät toteutuneetkaan, alkoi tyytymättömyyden-ryhdistäytymisen-toteuttamisen-romahduksen-tyytymättömyyden kierre.
Tässä kierteessä olen käyttänyt paaaaaljon aikaa lukien erilaisia "opetuksia" ja koettaen löytää oikeita välineitä kasvaakseni ihmisenä ja tullakseni hengellisemmäksi. Sekä saavuttaakseni haaveeni ja tavoitteeni. Olen visualisoinut, harjoittelut tietoista läsnäoloa, kirjoittanut kiitollisuuslistoja, meditoinut, kerännyt toivomuslistoja ja -tauluja, haaveillut, yrittänyt olla positiivisempi, jopa kirjoitellut tällä palstalla esim. vetovoiman laista muiden palstalaisten kanssa.
En sentään ole uskonut kivien parantavaan voimaan tai yksisarvisterapiaan.
Vaan tämä ei toimi! Olen tuhlannut hirveästi aikaa ja rahaa samalla, kun elämä tuntuu lipuvan ohitseni. Tuntuu, että olen kääntynyt kohti omaa napaani ja unohtanut perheeni oman "henkisen kasvuni" vuoksi. Joko olen ollut positiivisessa nosteessa prosessissani; tehnyt affirmaatioita, visualisoinut paljon, ollut kiitollinen - ja unohtanut siten tosimaailman, kun olen keskittynyt lähinnä haaveilemaan.
Tai sitten olen romahtanut ja pettynyt, kun olen huomannut olevani entistä onnettomampi ja pienimmätkään toiveeni eivät ole toteutuneet, vaikka vetovoiman laki "lupaa" toista. Ja tämän seurauksena olen masentunut -> kääntynyt entistä enemmän sisäänpäin ja unohtanut tosimaailman, koska olen ollut pettynyt nykytilanteeseeni.
Nyt riitti. Kyse ei ole siitä, ettenkö uskoisi esim. tietoisen läsnäolon voivan parantaa elämänlaatua. Tai ettenkö uskoisi, että hyvä onni ja joidenkin tavoitteiden saavuttaminen tarvitsee oman aktuaalisen panoksen lisäksi ripauksen uskoa ja tahdonvoimaa. Tai etteikö kiitollisuus kaikesta, mitä minulla jo on, tekisi minusta tyytyväisempää. Tai etteikö positiivisella asenteella pääsisi pidemmälle.
Mutta kun minä en ole tällainen.
Minä en voi feikata enää.
Olen perusluonteeltani pessimistinen ja tiedän, että sen voi kyllä muuttaa tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta en voi muuttaa asioita liimaamalla niiden päälle nauravaa hymiötä ja affirmoimalla 532838786 kertaa, että olen arvokas ja kaikki kääntyy paremmaksi.
Nyt palaan takaisin perusasioihin. Hyväksyn sen, että olen pienituloinen, että olen hieman ylipainoinen, että hiuslaatuni on huono. Että olen vain keskinkertainen äiti ja puoliso. Että tulen todennäköisesti elämään varsin keskinkertaista elämää tulevaisuudessa. Että kotini on hieman nuhjuinen, auto kymmenen vuotta vanha. Että joskus minulla on hyviä päiviä ja joskus huonoja.
Että joskus hyviä asioita vaan tapahtuu.
Tai huonoja.
Että minun tehtäväni on pitää huoli itsestäni, lapsistani, ympäristöstäni ja lakata haikailemasta muiden vaihtoehtojen perään. Että minä olen tehnyt valintani elämässäni ja nyt minun täytyy elää niiden kanssa.
Että palatsia, lottovoittoa, Bentleytä ei tule koskaan tipahtamaan nenäni eteen tuosta vaan.
Että tärkeintä elämässä on rakkaus ja aito läsnäolo, ei "tietoinen läsnäolo" vaan lasten kanssa hassuttelu, huolien jakaminen, puolison tukeminen.
Että elämä on enimmäkseen arkea, kauppalistojen laatimista ja työmatkoja. Räkäisiä neniä, auton ikkunoiden raappaamista, haravointia, sika-nautajauhelihaa ruokapöydässä.
Siinä on kaikki, mitä on.
Minulla on haaveita ja uskon voivani toteuttaa niistä monia vielä myöhemmin. Mutta enhän minä voi keskittyä siihen myöhempään ja antaa elämän lipua ohitseni!
P.S. Tiedän, että "henkinen kasvu" tässä kirjoituksessani ei vastaa todellista hengellisyyttä (kuten vaikka buddhalaiset ajattelevat) vaan nimenomaan tätä positiivisuus-hengellisyys-tietoinenläsnäolo-hypeä, jota meille markkinoidaan.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkeästi aloittaja on lukenut vain paskaa, käsittämättä lainkaan miten tieto tulee sisäistää. No, kaikki eivät vain osaa.
Kyllä, olen lukenut itse tämän vuoden aikana n. 50 self-help -kirjoiksi luettavaa teosta, Dalai Laman teksteistä tuohon parjattuun Secret-kirjaan ja tapani ajatella on muuttunut.
Nähtävästi sinulla tämä oppimisprosessi onkin sitten paitsi lisännyt omaa sisäistä hehkuasi ja tietämystäsi, myös laajentanut hirveästi myötätunnon kokemisen kykyäsi ja muiden ihmisten arvostusta. Niin nätisti puhut toisten osaamisesta. Kyllä kannatti sinunkin henkistyä!
Kyllä. Verrattuna siihen millainen olin ja millaiseksi koin elämäni voin taata, että elämänlaatuni on parantunut sen 99 %. Eikä ole sarkasmia.
Luonnollisesti empatiani kohdistuu vain niihin oikean elämäni läheisiin ihmisiin - ei herneaivojen kapasiteetilla varustettuihin anonyymeihin olentoihin av mammojen palstalla. Sori.
Oikeasti. Jos ei osaa, niin sitten ei vaan osaa. Valtaosa ihmisistä ei kykene edes lyhytaikaisiin muutoksiin, pitkäaikaisista puhumattakaan. Mutta ne harvat...
Mukavalta kuulostaa. :) Hyvää elitististä, oikein tekevien hyväksyntää sisältävää elämää sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt mammat saarnaa miten sä olet vaan tehnyt niiden kirjojen jutut väärin. Koska höpöhöpö-kirjoillaan miljoonia tievaava amerikkalaispuoskari on aina oikeassa.
Ei niissä ole mitään kymmenen kohdan ohjetta parempaan elämään. Tässäkin keskustelussa on pariin otteeseen tiivistetty olennainen, jos sen ymmärrät, ei tarvitse ostaa tai lainata kirjastosta yhtään opasta.
Tämä: ole kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt ja tässä. Aidosti ja syvästi oivalla se, että jo se, että elät ja hengität on lahja. Pähkinänkuoressa näin. Onni seuraa oivallustasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkeästi aloittaja on lukenut vain paskaa, käsittämättä lainkaan miten tieto tulee sisäistää. No, kaikki eivät vain osaa.
Kyllä, olen lukenut itse tämän vuoden aikana n. 50 self-help -kirjoiksi luettavaa teosta, Dalai Laman teksteistä tuohon parjattuun Secret-kirjaan ja tapani ajatella on muuttunut.
Nähtävästi sinulla tämä oppimisprosessi onkin sitten paitsi lisännyt omaa sisäistä hehkuasi ja tietämystäsi, myös laajentanut hirveästi myötätunnon kokemisen kykyäsi ja muiden ihmisten arvostusta. Niin nätisti puhut toisten osaamisesta. Kyllä kannatti sinunkin henkistyä!
Kyllä. Verrattuna siihen millainen olin ja millaiseksi koin elämäni voin taata, että elämänlaatuni on parantunut sen 99 %. Eikä ole sarkasmia.
Luonnollisesti empatiani kohdistuu vain niihin oikean elämäni läheisiin ihmisiin - ei herneaivojen kapasiteetilla varustettuihin anonyymeihin olentoihin av mammojen palstalla. Sori.
Oikeasti. Jos ei osaa, niin sitten ei vaan osaa. Valtaosa ihmisistä ei kykene edes lyhytaikaisiin muutoksiin, pitkäaikaisista puhumattakaan. Mutta ne harvat...
Sinun muutoksiesi laadusta ja pitkäaikaisuudesta ei ole vielä mitään näyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt mammat saarnaa miten sä olet vaan tehnyt niiden kirjojen jutut väärin. Koska höpöhöpö-kirjoillaan miljoonia tievaava amerikkalaispuoskari on aina oikeassa.
Ei niissä ole mitään kymmenen kohdan ohjetta parempaan elämään. Tässäkin keskustelussa on pariin otteeseen tiivistetty olennainen, jos sen ymmärrät, ei tarvitse ostaa tai lainata kirjastosta yhtään opasta.
Tämä: ole kiitollinen siitä, mitä sinulla on nyt ja tässä. Aidosti ja syvästi oivalla se, että jo se, että elät ja hengität on lahja. Pähkinänkuoressa näin. Onni seuraa oivallustasi.
Juuri näin. Kiteytetysti, tyytyväisyys on avainsana. Kun menee huonosti, voi aina olla kiitollinen siitä, että selvisi tästäkin päivästä tai tilanteesta ja odottaa ja suunnitella sitä parempaa aikaa. Kannattaa myös oppia tunnistamaan asiat, joista voi olla kiitollinen ja jotka ovat elämässä hyvin. Ihan vaan Raamatun opeilla ja omalla talonpoikaisjärjellä olen päässyt tähän.
Vähän kömpelö vertauskuva:
Ihminen on kuin pieni lapsi jouluaattona. Hän saa yhden lahjan ja se on pehmeä. Sisältä löytyy villahuopa. Pieni lapsi pettyy eikä tunne kiitollisuutta, tietämättä sitä, että joulupäivänä tulee lumimyrsky, joka katkaisee sähköt ja kylmentää talot.
Kun kasvaa henkisesti oppii kiitolliseksi kokemuksistaan. Oppii luottamaan siihen, että elämä kantaa eikä ihmisen itse tarvitse tehdä isoja päätöksiä. Elämä potkii välillä, mutta tuleen ei pidä jäädä makaamaan.
Usein kysytään kamaluuksista mitä maailmassa tapahtuu, hirveistä kokemuksista. Minä uskon sielunvaellukseen, ja uskon, että me valitsemme seuraavan elämän. Kärsimyksestäkin voi oppia. Mutta ymmärrän, että tämä on liikaa monille, mahdotonta sulattaa. Eikä uskoni poista minusta empatian tunteita, tai sitä, että järkytyn kuullessani hirveistä tapahtumista. Päinvastoin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on kamppailulajien mestari ja lähitaistelun expertti.
Hän kerran sanoi että elämän tie tai do tai no, henkinen kasvu saavutetaan ottamalla tietty tavoite.
Otetaan tavoitteeksi vaikka tuhat kiertopotkua tai sata lyöntiä hevossoisonnassa järkkymätön ilme kasvoilla. Jos suoritusten aikana ajatus herpaantuu tai suoritus menee pieleen niin koko prosessi aloitetaan uudestaan rankaisemalla heikkoa mieltä.
Henkinen kasvu on valmis jos tavoite on saavutettu puhtaasti.
Tietenkin ne sata lyöntiä lopulta tehdään käytännössä. Eli koko The Do on elämänmittainen polku jossa vaarat vaanivat tiellä.
Mies juuri tokaisi tuosta sohvalta ap;lle että älä tee sitä itsellesi helpoksi.
Ihan täyttä hömppää kaikki tällaiset.
Kun yksi saa lottovoiton, niin sitten perustellaan tällaisia sillä. Vähän kuin joku on laihtunut 50 kiloa ja sitten esitellään laihdutuspilleriä.
Sitten sata kokeilee sitä pilleriä ja mitään ei tapahdu. Kummallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei riitä työtunnit, lähellekään, mun kokemuksen mukaan. Riippuu tietysti myös talosta, minkälainen.
Vai niin. Mulla on 3 kaveria rakentanut talon ja jokaisella on mennyt vuosi. Jos meikäläinen rakentaisi, niin se olisi hyvin maanläheinen, enkä tarvitsisi kaikkia nykyajan hilavitkuttimia sinne. Vähentäisi varmasti hyvin työmäärääkin.
Vierailija kirjoitti:
Esim. ihmiset jotka lopettaa uutisten seuraamisen, koska haluavat keskittyä omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen.... ääääh. Ei koko maailmasta tarvi koko ajan yrittäää tajuta kaikkea ja hiljentyminen ja keskittyminen on ihan hyväks. Mut joku raja oikeesti.
Uutisten lukemisen lopetin aikoja sitten, koska ne ovat valhetta. Kierrätettyjä uutisia olen lukenut kymmeniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa hyvä ketju, kiitos ap!
Uteliaana ihmisenä olen minäkin tutkinut laidasta laitaan filosofiaa, itsekasvatusoppaita, astrologiaa jne. Läheisimmäksi olen kokenut taolaisuuden, varsinkin sen idean että työ on meditaatiota (tää on mun lyhennetty versio, turha nillittää tästä).
Allekirjoitan, jos saa elää kuten haluaa ja olla aamu usvan aikaan verkon nostossa, niin kyllä se käy meditaatiosta.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on kamppailulajien mestari ja lähitaistelun expertti.
Hän kerran sanoi että elämän tie tai do tai no, henkinen kasvu saavutetaan ottamalla tietty tavoite.
Otetaan tavoitteeksi vaikka tuhat kiertopotkua tai sata lyöntiä hevossoisonnassa järkkymätön ilme kasvoilla. Jos suoritusten aikana ajatus herpaantuu tai suoritus menee pieleen niin koko prosessi aloitetaan uudestaan rankaisemalla heikkoa mieltä.
Henkinen kasvu on valmis jos tavoite on saavutettu puhtaasti.
Tietenkin ne sata lyöntiä lopulta tehdään käytännössä. Eli koko The Do on elämänmittainen polku jossa vaarat vaanivat tiellä.
Mies juuri tokaisi tuosta sohvalta ap;lle että älä tee sitä itsellesi helpoksi.
Tarina kertoo kahdesta kulkijasta josta toinen valitsi helpon reitin ja toinen vaikean.
En muista opetusta tarkkaan, mutta vaikean kivisen reitin ottanut oli parempi ihminen kuin tämä helpon reitin valinnut.
Luultavasti kova kivinen reitti kovetti vaikean polun kulkijan jalkoja niin että hän kykeni myöhemmin potkimaan rakennuksia ja aitoja rikki jaloillaan.
Helpon tien valinnut oli vain tylsä pehmeä paska. Hän ei kehittynyt mihinkään suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei riitä työtunnit, lähellekään, mun kokemuksen mukaan. Riippuu tietysti myös talosta, minkälainen.
Vai niin. Mulla on 3 kaveria rakentanut talon ja jokaisella on mennyt vuosi. Jos meikäläinen rakentaisi, niin se olisi hyvin maanläheinen, enkä tarvitsisi kaikkia nykyajan hilavitkuttimia sinne. Vähentäisi varmasti hyvin työmäärääkin.
Niin no oliko puhe siitä työmääräästä, työtunneista, että saa yhden talon aikaiseksi. Saahan talon siis ajallisesti valmiiksi nopeamminkin kuin vuodessa. Mutta jos ajatellaan kaikkia työtunteja, mitä siihen oikeasti tarvitaan.. raaka-aineiden valmistus, kuljetus, kaikki suunnittelu, energia raaka-aineiden valmistamiseen, kuljettamiseen, työkalujen käyttöön, työkalujen kuluminen, itse rakentaminen, osaaminen ja oppiminen. Onko se suomen ilmastossa olevalle asunnolle enemmän kuin yhden ihmisen vuoden työtunnit.
Vierailija kirjoitti:
Niin no oliko puhe siitä työmääräästä, työtunneista, että saa yhden talon aikaiseksi. Saahan talon siis ajallisesti valmiiksi nopeamminkin kuin vuodessa. Mutta jos ajatellaan kaikkia työtunteja, mitä siihen oikeasti tarvitaan.. raaka-aineiden valmistus, kuljetus, kaikki suunnittelu, energia raaka-aineiden valmistamiseen, kuljettamiseen, työkalujen käyttöön, työkalujen kuluminen, itse rakentaminen, osaaminen ja oppiminen. Onko se suomen ilmastossa olevalle asunnolle enemmän kuin yhden ihmisen vuoden työtunnit.
En ymmärrä sun logiikkaas jostain työtunneista, kun on 50 vuotta aikaa niitä rakennella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotain henkistä kasvua on ehkä jäänyt tapahtumatta siellä lapsuudessa ja nuoruudessa jos aikuinen nainen lukee opusta opuksen perään saadakseen lottovoiton, paksummat hiukset, uuden auton tai loisteliaan kodin. Suomeksi sanottuna rahaa ja materiaa, pintaa. Näitä asioita saadaa lukemalla ihan toisenlaisia opuksia. Kouluttautumalla lääkäriksi tai vaikka juristiksi.
Elämänhallintaoppaista olisit voinut ammentaa nimenomaan juuri tuota mihin nyt olet tehtäämässä. Tyytymistä, hyväksymistä. Olet ymmärtänyt koko kuvion ihan väärin. Mutta onnittelut; nyt olet vihdoin oikealla tiellä.
Tää oli hyvä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no oliko puhe siitä työmääräästä, työtunneista, että saa yhden talon aikaiseksi. Saahan talon siis ajallisesti valmiiksi nopeamminkin kuin vuodessa. Mutta jos ajatellaan kaikkia työtunteja, mitä siihen oikeasti tarvitaan.. raaka-aineiden valmistus, kuljetus, kaikki suunnittelu, energia raaka-aineiden valmistamiseen, kuljettamiseen, työkalujen käyttöön, työkalujen kuluminen, itse rakentaminen, osaaminen ja oppiminen. Onko se suomen ilmastossa olevalle asunnolle enemmän kuin yhden ihmisen vuoden työtunnit.
En ymmärrä sun logiikkaas jostain työtunneista, kun on 50 vuotta aikaa niitä rakennella.
Tarkoitin että kukaan ei välttämättä varasta välistä, jos on tehnyt esim. 10 vuotta (jotain) työtä, mutta ei omista vastaavasti kymmentä hyvää taloa. Siksi, että taloon tarvitaan enemmän kuin yhden ihmisen yhden vuoden työtunnit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on väärät päämäärät. Jos tavoitteesi on ollut Bentley, palatsi ja lottovoitto, olet lähtenyt jo heti ensimmäisessä risteyksessä väärään suuntaan. "Henkisellä" polullasi.
En ole Secretiä lukenut, enkä suurinta osaa henkisen kasvun oppaita. Muutamia olen, enkä niitä - kuten en mitään lukemaani - ole kuitenkaan omaksunut pureksimatta. En kutsuisi itseäni hurahtaneeksi tai fanaatikoksi. Mutta paljon hyvää olen oppinut...en enää murehdi turhaan enkä kiirehdi. Kaikki on tässä ja nyt. Välillä saan hepuleita, kuten kuka tahansa inhimillinen olento, mutta annan myös itselleni anteeksi ja olen armollinen.
Tällä polullani ensimmäinen oppimani asia on, että mitään materiaa on turha havitella, sitä kautta en löydä rauhaa.
Saatoin hieman liioitella tuolla Bentleyllä... ;) Mutta tokihan tämä, että olen tavoitellut onnellisuuden ja sisäisen rauhan lisäksi yhtä lailla materialistisia asioita, ja välillä niitä paljon enemmän.
Pointtina tässä kuitenkin se, että kaikille joille esim. Vetovoiman laki on tuttu, on tuttua yhtä lailla se että kovasti nuo "opettajat" vakuuttavat kaiken olevan mahdollista ja tämän koskevan myös niitä materiaalisia asioita. - ap
Olet siis lukenut henkisen kasvun kioskikirjallisuutta, ja nyt sitten toteat koko henkisen kasvun roskaksi. Okei. Tuota, kriittisyys on hyvä asia, mutta suosittelen silti tutustumaan kohdeaiheeseen laajemmin kuin niihin kahteen eniten lobattuun best selleriin.
Sille, joka kertoi henkiseen kasvuun uskovien nauravan pilkallisesti kritityille, osoitat tietämättömyytesi ja ennakkoluulosi. Itse asiassa Raamatusta löytyy monia hyviä elämänohjeita parempaan elämään, ihan meille kaikille. Ongelmana on se, että monikaan ei niitä lue ja noudata. Raamattua on muuten lupa lukea, siinä missä mitä tahansa kirjaa, vaikkei olekaan uskova tai edes kristitty.
Jos sulla on vinkata jotain laadukasta luettavaa, niin olen ihan avoin suosituksille. Olen kyllä lukenut paljon monenlaista kirjallisuutta tähän asti, en vaan The Secretiä tai Abrahamin opetuksia.
- ap
En ole 32, mutta tätä kirjaa et varmaan ole lukenut, sillä oli elämääni valtava vaikutus: Steps to Knowledge
Www.newmessage.org/steps
Ja ap muuten minustakin sinä olet ihana. Ihminen, joka alkaa olla valmis totuudelle, ja hylkää pilvilinnat. Se on merkkipaalu elämässä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on väärät päämäärät. Jos tavoitteesi on ollut Bentley, palatsi ja lottovoitto, olet lähtenyt jo heti ensimmäisessä risteyksessä väärään suuntaan. "Henkisellä" polullasi.
En ole Secretiä lukenut, enkä suurinta osaa henkisen kasvun oppaita. Muutamia olen, enkä niitä - kuten en mitään lukemaani - ole kuitenkaan omaksunut pureksimatta. En kutsuisi itseäni hurahtaneeksi tai fanaatikoksi. Mutta paljon hyvää olen oppinut...en enää murehdi turhaan enkä kiirehdi. Kaikki on tässä ja nyt. Välillä saan hepuleita, kuten kuka tahansa inhimillinen olento, mutta annan myös itselleni anteeksi ja olen armollinen.
Tällä polullani ensimmäinen oppimani asia on, että mitään materiaa on turha havitella, sitä kautta en löydä rauhaa.
Saatoin hieman liioitella tuolla Bentleyllä... ;) Mutta tokihan tämä, että olen tavoitellut onnellisuuden ja sisäisen rauhan lisäksi yhtä lailla materialistisia asioita, ja välillä niitä paljon enemmän.
Pointtina tässä kuitenkin se, että kaikille joille esim. Vetovoiman laki on tuttu, on tuttua yhtä lailla se että kovasti nuo "opettajat" vakuuttavat kaiken olevan mahdollista ja tämän koskevan myös niitä materiaalisia asioita. - ap
Olet siis lukenut henkisen kasvun kioskikirjallisuutta, ja nyt sitten toteat koko henkisen kasvun roskaksi. Okei. Tuota, kriittisyys on hyvä asia, mutta suosittelen silti tutustumaan kohdeaiheeseen laajemmin kuin niihin kahteen eniten lobattuun best selleriin.
Sille, joka kertoi henkiseen kasvuun uskovien nauravan pilkallisesti kritityille, osoitat tietämättömyytesi ja ennakkoluulosi. Itse asiassa Raamatusta löytyy monia hyviä elämänohjeita parempaan elämään, ihan meille kaikille. Ongelmana on se, että monikaan ei niitä lue ja noudata. Raamattua on muuten lupa lukea, siinä missä mitä tahansa kirjaa, vaikkei olekaan uskova tai edes kristitty.
Jos sulla on vinkata jotain laadukasta luettavaa, niin olen ihan avoin suosituksille. Olen kyllä lukenut paljon monenlaista kirjallisuutta tähän asti, en vaan The Secretiä tai Abrahamin opetuksia.
- ap
En ole 32, mutta tätä kirjaa et varmaan ole lukenut, sillä oli elämääni valtava vaikutus: Steps to Knowledge
Www.newmessage.org/steps
Ja ap muuten minustakin sinä olet ihana. Ihminen, joka alkaa olla valmis totuudelle, ja hylkää pilvilinnat. Se on merkkipaalu elämässä!
Voi kiitos! ♥ Minusta jotenkin tuntuu siltä, että vaikka kuvittelin ottavani askeleen taaksepäin "vanhaan elämääni" niin olen jotenkin erilainen. En aivan osaa selittää tätä tunnetta. Mutta ehkä jotain on sieltä niiden pilvilinnojen seasta jäänyt käteen kuitenkin? - ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on väärät päämäärät. Jos tavoitteesi on ollut Bentley, palatsi ja lottovoitto, olet lähtenyt jo heti ensimmäisessä risteyksessä väärään suuntaan. "Henkisellä" polullasi.
En ole Secretiä lukenut, enkä suurinta osaa henkisen kasvun oppaita. Muutamia olen, enkä niitä - kuten en mitään lukemaani - ole kuitenkaan omaksunut pureksimatta. En kutsuisi itseäni hurahtaneeksi tai fanaatikoksi. Mutta paljon hyvää olen oppinut...en enää murehdi turhaan enkä kiirehdi. Kaikki on tässä ja nyt. Välillä saan hepuleita, kuten kuka tahansa inhimillinen olento, mutta annan myös itselleni anteeksi ja olen armollinen.
Tällä polullani ensimmäinen oppimani asia on, että mitään materiaa on turha havitella, sitä kautta en löydä rauhaa.
Saatoin hieman liioitella tuolla Bentleyllä... ;) Mutta tokihan tämä, että olen tavoitellut onnellisuuden ja sisäisen rauhan lisäksi yhtä lailla materialistisia asioita, ja välillä niitä paljon enemmän.
Pointtina tässä kuitenkin se, että kaikille joille esim. Vetovoiman laki on tuttu, on tuttua yhtä lailla se että kovasti nuo "opettajat" vakuuttavat kaiken olevan mahdollista ja tämän koskevan myös niitä materiaalisia asioita. - ap
Olet siis lukenut henkisen kasvun kioskikirjallisuutta, ja nyt sitten toteat koko henkisen kasvun roskaksi. Okei. Tuota, kriittisyys on hyvä asia, mutta suosittelen silti tutustumaan kohdeaiheeseen laajemmin kuin niihin kahteen eniten lobattuun best selleriin.
Sille, joka kertoi henkiseen kasvuun uskovien nauravan pilkallisesti kritityille, osoitat tietämättömyytesi ja ennakkoluulosi. Itse asiassa Raamatusta löytyy monia hyviä elämänohjeita parempaan elämään, ihan meille kaikille. Ongelmana on se, että monikaan ei niitä lue ja noudata. Raamattua on muuten lupa lukea, siinä missä mitä tahansa kirjaa, vaikkei olekaan uskova tai edes kristitty.
Jos sulla on vinkata jotain laadukasta luettavaa, niin olen ihan avoin suosituksille. Olen kyllä lukenut paljon monenlaista kirjallisuutta tähän asti, en vaan The Secretiä tai Abrahamin opetuksia.
- ap
En ole 32, mutta tätä kirjaa et varmaan ole lukenut, sillä oli elämääni valtava vaikutus: Steps to Knowledge
Www.newmessage.org/steps
Ja ap muuten minustakin sinä olet ihana. Ihminen, joka alkaa olla valmis totuudelle, ja hylkää pilvilinnat. Se on merkkipaalu elämässä!Voi kiitos! ♥ Minusta jotenkin tuntuu siltä, että vaikka kuvittelin ottavani askeleen taaksepäin "vanhaan elämääni" niin olen jotenkin erilainen. En aivan osaa selittää tätä tunnetta. Mutta ehkä jotain on sieltä niiden pilvilinnojen seasta jäänyt käteen kuitenkin? - ap
Jokainen askel polullasi on osaltaan auttanut eteenpäin, vaikka ei olisikaan ollut lopullinen vastaus. Menneestä voi olla siten kiitollinen ja hyväksyä sen.
80
Alue: Aihe vapaa
Onpa hyvä ketju, kiitos ap!
Uteliaana ihmisenä olen minäkin tutkinut laidasta laitaan filosofiaa, itsekasvatusoppaita, astrologiaa jne. Läheisimmäksi olen kokenut taolaisuuden, varsinkin sen idean että työ on meditaatiota (tää on mun lyhennetty versio, turha nillittää tästä).