Nyt riitti HENKINEN KASVU
Vetovoiman laki, tietoinen läsnäolo, positiivisuus, kiitollisuuden voima... NYT MULLE RIITTI. Aion jättää nämä kaikki käsitteet, opetukset, kirjallisuuden, "opettajat" ja muun lätinän taakseni. Olen vuosien ajan yrittänyt parantaa elämääni, mutta sama tyytymättömyys pysyy.
Esim. The Secret -kirjan luettuani - tästä muutos alkoikin - pysyin jonkin aikaa aika tyytyväisenä, mutta kun toivomani manifestaatiot eivät toteutuneetkaan, alkoi tyytymättömyyden-ryhdistäytymisen-toteuttamisen-romahduksen-tyytymättömyyden kierre.
Tässä kierteessä olen käyttänyt paaaaaljon aikaa lukien erilaisia "opetuksia" ja koettaen löytää oikeita välineitä kasvaakseni ihmisenä ja tullakseni hengellisemmäksi. Sekä saavuttaakseni haaveeni ja tavoitteeni. Olen visualisoinut, harjoittelut tietoista läsnäoloa, kirjoittanut kiitollisuuslistoja, meditoinut, kerännyt toivomuslistoja ja -tauluja, haaveillut, yrittänyt olla positiivisempi, jopa kirjoitellut tällä palstalla esim. vetovoiman laista muiden palstalaisten kanssa.
En sentään ole uskonut kivien parantavaan voimaan tai yksisarvisterapiaan.
Vaan tämä ei toimi! Olen tuhlannut hirveästi aikaa ja rahaa samalla, kun elämä tuntuu lipuvan ohitseni. Tuntuu, että olen kääntynyt kohti omaa napaani ja unohtanut perheeni oman "henkisen kasvuni" vuoksi. Joko olen ollut positiivisessa nosteessa prosessissani; tehnyt affirmaatioita, visualisoinut paljon, ollut kiitollinen - ja unohtanut siten tosimaailman, kun olen keskittynyt lähinnä haaveilemaan.
Tai sitten olen romahtanut ja pettynyt, kun olen huomannut olevani entistä onnettomampi ja pienimmätkään toiveeni eivät ole toteutuneet, vaikka vetovoiman laki "lupaa" toista. Ja tämän seurauksena olen masentunut -> kääntynyt entistä enemmän sisäänpäin ja unohtanut tosimaailman, koska olen ollut pettynyt nykytilanteeseeni.
Nyt riitti. Kyse ei ole siitä, ettenkö uskoisi esim. tietoisen läsnäolon voivan parantaa elämänlaatua. Tai ettenkö uskoisi, että hyvä onni ja joidenkin tavoitteiden saavuttaminen tarvitsee oman aktuaalisen panoksen lisäksi ripauksen uskoa ja tahdonvoimaa. Tai etteikö kiitollisuus kaikesta, mitä minulla jo on, tekisi minusta tyytyväisempää. Tai etteikö positiivisella asenteella pääsisi pidemmälle.
Mutta kun minä en ole tällainen.
Minä en voi feikata enää.
Olen perusluonteeltani pessimistinen ja tiedän, että sen voi kyllä muuttaa tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta en voi muuttaa asioita liimaamalla niiden päälle nauravaa hymiötä ja affirmoimalla 532838786 kertaa, että olen arvokas ja kaikki kääntyy paremmaksi.
Nyt palaan takaisin perusasioihin. Hyväksyn sen, että olen pienituloinen, että olen hieman ylipainoinen, että hiuslaatuni on huono. Että olen vain keskinkertainen äiti ja puoliso. Että tulen todennäköisesti elämään varsin keskinkertaista elämää tulevaisuudessa. Että kotini on hieman nuhjuinen, auto kymmenen vuotta vanha. Että joskus minulla on hyviä päiviä ja joskus huonoja.
Että joskus hyviä asioita vaan tapahtuu.
Tai huonoja.
Että minun tehtäväni on pitää huoli itsestäni, lapsistani, ympäristöstäni ja lakata haikailemasta muiden vaihtoehtojen perään. Että minä olen tehnyt valintani elämässäni ja nyt minun täytyy elää niiden kanssa.
Että palatsia, lottovoittoa, Bentleytä ei tule koskaan tipahtamaan nenäni eteen tuosta vaan.
Että tärkeintä elämässä on rakkaus ja aito läsnäolo, ei "tietoinen läsnäolo" vaan lasten kanssa hassuttelu, huolien jakaminen, puolison tukeminen.
Että elämä on enimmäkseen arkea, kauppalistojen laatimista ja työmatkoja. Räkäisiä neniä, auton ikkunoiden raappaamista, haravointia, sika-nautajauhelihaa ruokapöydässä.
Siinä on kaikki, mitä on.
Minulla on haaveita ja uskon voivani toteuttaa niistä monia vielä myöhemmin. Mutta enhän minä voi keskittyä siihen myöhempään ja antaa elämän lipua ohitseni!
P.S. Tiedän, että "henkinen kasvu" tässä kirjoituksessani ei vastaa todellista hengellisyyttä (kuten vaikka buddhalaiset ajattelevat) vaan nimenomaan tätä positiivisuus-hengellisyys-tietoinenläsnäolo-hypeä, jota meille markkinoidaan.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Kaikella rakkaudella <3 usko unelmiisi.
Haisteleppa vittua. Olet samassa sarjassa väkivaltakirjojen kanssa.
Juuri tuo vituttaa. Uskotellaan paremmasta, sitten ihminen pettyy ja masentuu, koska sitä EI KOSKAAN tule. Uskokaa jo.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on väärät päämäärät. Jos tavoitteesi on ollut Bentley, palatsi ja lottovoitto, olet lähtenyt jo heti ensimmäisessä risteyksessä väärään suuntaan. "Henkisellä" polullasi.
En ole Secretiä lukenut, enkä suurinta osaa henkisen kasvun oppaita. Muutamia olen, enkä niitä - kuten en mitään lukemaani - ole kuitenkaan omaksunut pureksimatta. En kutsuisi itseäni hurahtaneeksi tai fanaatikoksi. Mutta paljon hyvää olen oppinut...en enää murehdi turhaan enkä kiirehdi. Kaikki on tässä ja nyt. Välillä saan hepuleita, kuten kuka tahansa inhimillinen olento, mutta annan myös itselleni anteeksi ja olen armollinen.
Tällä polullani ensimmäinen oppimani asia on, että mitään materiaa on turha havitella, sitä kautta en löydä rauhaa.
Saatoin hieman liioitella tuolla Bentleyllä... ;) Mutta tokihan tämä, että olen tavoitellut onnellisuuden ja sisäisen rauhan lisäksi yhtä lailla materialistisia asioita, ja välillä niitä paljon enemmän.
Pointtina tässä kuitenkin se, että kaikille joille esim. Vetovoiman laki on tuttu, on tuttua yhtä lailla se että kovasti nuo "opettajat" vakuuttavat kaiken olevan mahdollista ja tämän koskevan myös niitä materiaalisia asioita. - ap
Vierailija kirjoitti:
Sulla on väärät päämäärät. Jos tavoitteesi on ollut Bentley, palatsi ja lottovoitto, olet lähtenyt jo heti ensimmäisessä risteyksessä väärään suuntaan. "Henkisellä" polullasi.
Minusta näin ei voi sanoa. Kyllä sitä osa lähtee henkiselle tielle niin päin, että ensin tutkii esim. Vetovoiman lain avulla varovasti sitä, onko mitään sellaista voimaa edes olemassa, joka olisi jollain tapaa yliluonnollinen. Koska ihminen on luonnostaan materialistinen, useimmat tavoittelevat alkuun juuri materiaalisia asioita, eikä siinä ole mitään pahaa.
Ne, joilla on kutsunut pidemmälle ja henkisempään, kyllä sitten kyllästyvät aika äkkiä siihen materiaalisten asioiden visualisointiin, silti vaikka se onnistuisikin erittäin hyvin. He huomaavat että materiaalisessa mielessä heillä alkaa olla hyvin, mutta edelleen on jokin tyhjyys sisimmässä, jokin puute johon tarvitsisi jotain.
Vierailija kirjoitti:
Jotain henkistä kasvua on ehkä jäänyt tapahtumatta siellä lapsuudessa ja nuoruudessa jos aikuinen nainen lukee opusta opuksen perään saadakseen lottovoiton, paksummat hiukset, uuden auton tai loisteliaan kodin. Suomeksi sanottuna rahaa ja materiaa, pintaa. Näitä asioita saadaa lukemalla ihan toisenlaisia opuksia. Kouluttautumalla lääkäriksi tai vaikka juristiksi.
Elämänhallintaoppaista olisit voinut ammentaa nimenomaan juuri tuota mihin nyt olet tehtäämässä. Tyytymistä, hyväksymistä. Olet ymmärtänyt koko kuvion ihan väärin. Mutta onnittelut; nyt olet vihdoin oikealla tiellä.
No juu, olisit vähän vähemmän alentavasti voinut aloittaa viestisi kun täällä on kaiken liittoittelun takana ihan oikea ihminen kirjoittamassa - hyväuskoinen ja hölmö kyllä, mutta ihminen. Lihavoitu kohta on mielestäni hyvin kirjoitettu.
Ei kaikki muuten voi kouluttautua tuosta vaan lääkäriksi tai juristiksi, ei kaikista ole kaikkeen. - ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on väärät päämäärät. Jos tavoitteesi on ollut Bentley, palatsi ja lottovoitto, olet lähtenyt jo heti ensimmäisessä risteyksessä väärään suuntaan. "Henkisellä" polullasi.
En ole Secretiä lukenut, enkä suurinta osaa henkisen kasvun oppaita. Muutamia olen, enkä niitä - kuten en mitään lukemaani - ole kuitenkaan omaksunut pureksimatta. En kutsuisi itseäni hurahtaneeksi tai fanaatikoksi. Mutta paljon hyvää olen oppinut...en enää murehdi turhaan enkä kiirehdi. Kaikki on tässä ja nyt. Välillä saan hepuleita, kuten kuka tahansa inhimillinen olento, mutta annan myös itselleni anteeksi ja olen armollinen.
Tällä polullani ensimmäinen oppimani asia on, että mitään materiaa on turha havitella, sitä kautta en löydä rauhaa.
Saatoin hieman liioitella tuolla Bentleyllä... ;) Mutta tokihan tämä, että olen tavoitellut onnellisuuden ja sisäisen rauhan lisäksi yhtä lailla materialistisia asioita, ja välillä niitä paljon enemmän.
Pointtina tässä kuitenkin se, että kaikille joille esim. Vetovoiman laki on tuttu, on tuttua yhtä lailla se että kovasti nuo "opettajat" vakuuttavat kaiken olevan mahdollista ja tämän koskevan myös niitä materiaalisia asioita. - ap
Kyllä. Myös Jeesus opettaa näin, luvatessaan että mitä tahansa anomme uskoen jo saaneemme, se on meille tuleva. Tai että jos olisi sinapinsiemenen verrankaan uskoa, vuorikin tottelisi jos käskisimme sitä heittäytymään mereen.
Vierailija kirjoitti:
Tällä polullani ensimmäinen oppimani asia on, että mitään materiaa on turha havitella, sitä kautta en löydä rauhaa.
Mulla ainakin löytyisi, jos työni arvo maksettaisiin. Tekisin asioita, joita haluankin tehdä. Nyt se on estetty ja elän paskassa kämpässä ja paskassa kaupungissa. Molempiin tekisin heti muutoksen.
Myöskin mieleiset harrastukseni on estetty, joten eipä tässä mikään tekohymyily auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella rakkaudella <3 usko unelmiisi.
Haisteleppa vittua. Olet samassa sarjassa väkivaltakirjojen kanssa.
Juuri tuo vituttaa. Uskotellaan paremmasta, sitten ihminen pettyy ja masentuu, koska sitä EI KOSKAAN tule. Uskokaa jo.
Osalle se tulee. Minulle on tullut. Lähtötilanne: masentunut, ylipainoinen, äärimmäisen yksinäinen, työtään inhoava ihminen, joka koki elämässään syvää tarkoituksettomuuden tunnetta. Lopputulos 10 vuotta myöhemmin: elämäänsä tyytyväinen, hoikka, löytänyt puolison ja pari hyvää ystävää, vaihtanut kokonaan ammatin mieluisampaan. Aineellisella tasolla olen saanut jo kaiken mitä kaipaan, nyt on aika henkisemmälle etsinnälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
]Aivan varmasti näin. Ja niin minäkin uskon, ja uskon - ja tiedän, että asiaa on tutkittukin - että positiivisuudesta ja määrätietoisuudesta on hyötyä elämässä.
Päinvastoin. Pelkkää haittaa tuovat maailmaan.
Positiivisuudessa todelliset ongelmat jäävät korjaamatta, ja ne luovat vain lisää negatiivisuutta maailmaan.
Jos talon katossa on reikä, niin se korjataan vaikka vitutuksessa. Sen jälkeen ongelma on poistunut.
Eikä jäädä positiivisena odottelemaan, että sade tuhoaa loputkin talosta.
Tämä tulee esille myös tässä siirtolaiskriisissä. Porukka on aivopesty positiivisuuteen. Kuvitellaan, että voidaan auttaa kun on hyvää tahtoa ja vielä velvollisuus päälle. Mutta kun ei se elävässä elämässä mene ihan niin.
Ohis, mutta mitvit? Mulle ainakin se nimenomaan on realismia ja TOSIASIOIDEN hyväksymistä, että Suomeen nyt vaan tulee ihmisiä ja on tämä pakolaiskriisi ja sen kanssa on elettävä ja se on hyväksyttävä kun ei oikein muutakaan voi.
Vierailija kirjoitti:
enemmän kyse on asenteesta, että tekeekö asiat vihan avulla hammasta purren vaan naureskellen ja rauhallisella asenteella. tietyt hommat on tehtävä, mutta niiden aikana voi olla kosketuksissa universumin kanssa.
Merkityksetöntä mulle. Ei mua oo työt koskaan haitanneet.
Työ on vain työtä. Sitä tehdään ja sitten saavutetaan tavoite. Täällähän se ei onnistu, koska kaikki varastetaan. Silloin näistä höpinöistä ei ole mitään hyötyä.
Talon rakentaminen on terveelle miehelle vuoden työ. Näitä taloja siis pitäisi olla jo lukuisia meikäläiselläkin. Vaan eipä näy kun näitä lohduttomia paskamörskiä.
Vierailija kirjoitti:
Huh, anteeksi vaahtoaminen mutta tuo Secret kirja oikasti pistää vihaksi.
Ihan hyvä muuten, mutta en sukupuolittaisi tätä asiaa. Eivät kaikki muutosta tai parempaa elintasoa haluavat miehet ryhdy tuosta vaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiksi tms., senhän näkee jo täällä AV:lla. Ihan samalla tavalla ruikuttaa molemmat sukupuolet.
- ohis
Ongelma on siinä, että ne työt on jo tehty ja muut on tunkenu rahat omaan liiviin.
Sitä ei millään hömpällä muuteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on väärät päämäärät. Jos tavoitteesi on ollut Bentley, palatsi ja lottovoitto, olet lähtenyt jo heti ensimmäisessä risteyksessä väärään suuntaan. "Henkisellä" polullasi.
En ole Secretiä lukenut, enkä suurinta osaa henkisen kasvun oppaita. Muutamia olen, enkä niitä - kuten en mitään lukemaani - ole kuitenkaan omaksunut pureksimatta. En kutsuisi itseäni hurahtaneeksi tai fanaatikoksi. Mutta paljon hyvää olen oppinut...en enää murehdi turhaan enkä kiirehdi. Kaikki on tässä ja nyt. Välillä saan hepuleita, kuten kuka tahansa inhimillinen olento, mutta annan myös itselleni anteeksi ja olen armollinen.
Tällä polullani ensimmäinen oppimani asia on, että mitään materiaa on turha havitella, sitä kautta en löydä rauhaa.
Saatoin hieman liioitella tuolla Bentleyllä... ;) Mutta tokihan tämä, että olen tavoitellut onnellisuuden ja sisäisen rauhan lisäksi yhtä lailla materialistisia asioita, ja välillä niitä paljon enemmän.
Pointtina tässä kuitenkin se, että kaikille joille esim. Vetovoiman laki on tuttu, on tuttua yhtä lailla se että kovasti nuo "opettajat" vakuuttavat kaiken olevan mahdollista ja tämän koskevan myös niitä materiaalisia asioita. - ap
Olet siis lukenut henkisen kasvun kioskikirjallisuutta, ja nyt sitten toteat koko henkisen kasvun roskaksi. Okei. Tuota, kriittisyys on hyvä asia, mutta suosittelen silti tutustumaan kohdeaiheeseen laajemmin kuin niihin kahteen eniten lobattuun best selleriin.
Sille, joka kertoi henkiseen kasvuun uskovien nauravan pilkallisesti kritityille, osoitat tietämättömyytesi ja ennakkoluulosi. Itse asiassa Raamatusta löytyy monia hyviä elämänohjeita parempaan elämään, ihan meille kaikille. Ongelmana on se, että monikaan ei niitä lue ja noudata. Raamattua on muuten lupa lukea, siinä missä mitä tahansa kirjaa, vaikkei olekaan uskova tai edes kristitty.
Kuka on tämä "universumi", joka kuulee toiveet ja antaa asioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä polullani ensimmäinen oppimani asia on, että mitään materiaa on turha havitella, sitä kautta en löydä rauhaa.
Mulla ainakin löytyisi, jos työni arvo maksettaisiin. Tekisin asioita, joita haluankin tehdä. Nyt se on estetty ja elän paskassa kämpässä ja paskassa kaupungissa. Molempiin tekisin heti muutoksen.
Myöskin mieleiset harrastukseni on estetty, joten eipä tässä mikään tekohymyily auta.
Edistynyt henkisyys sanoisi, että luovu haluamisesta, niin kärsimys loppuu. Mutta tie sellaiseen ei ole kaikkien tie, eikä kellekään lyhyt tai helppo tie.
Siinä vaiheessa kun kerran oikeasti haluaa materialistisia asioita, on se vaan parempi myöntää, ja tavoitella niitä asioita. Jotkut tavoittelevat täysin luonnollisin keinoin, toiset haluavat käyttää esim. Vetovoiman lakia, rukoilemista, kuka mitäkin. Se mikä kullekin on hyödyllistä ja toimivaa, riippuu tämän ihmisen uskomusjärjestelmästä ja mielenlaadusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
]Aivan varmasti näin. Ja niin minäkin uskon, ja uskon - ja tiedän, että asiaa on tutkittukin - että positiivisuudesta ja määrätietoisuudesta on hyötyä elämässä.
Päinvastoin. Pelkkää haittaa tuovat maailmaan.
Positiivisuudessa todelliset ongelmat jäävät korjaamatta, ja ne luovat vain lisää negatiivisuutta maailmaan.
Jos talon katossa on reikä, niin se korjataan vaikka vitutuksessa. Sen jälkeen ongelma on poistunut.
Eikä jäädä positiivisena odottelemaan, että sade tuhoaa loputkin talosta.
enemmän kyse on asenteesta, että tekeekö asiat vihan avulla hammasta purren vaan naureskellen ja rauhallisella asenteella. tietyt hommat on tehtävä, mutta niiden aikana voi olla kosketuksissa universumin kanssa.
Usein universumi-ihmiset nauravat pilkallisesti raamattuihmisille. Vaikka objektiivisesti katsottuna molempien uskomukset tuntuvat yhtä käsittämättömille.
Lähde tälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on väärät päämäärät. Jos tavoitteesi on ollut Bentley, palatsi ja lottovoitto, olet lähtenyt jo heti ensimmäisessä risteyksessä väärään suuntaan. "Henkisellä" polullasi.
En ole Secretiä lukenut, enkä suurinta osaa henkisen kasvun oppaita. Muutamia olen, enkä niitä - kuten en mitään lukemaani - ole kuitenkaan omaksunut pureksimatta. En kutsuisi itseäni hurahtaneeksi tai fanaatikoksi. Mutta paljon hyvää olen oppinut...en enää murehdi turhaan enkä kiirehdi. Kaikki on tässä ja nyt. Välillä saan hepuleita, kuten kuka tahansa inhimillinen olento, mutta annan myös itselleni anteeksi ja olen armollinen.
Tällä polullani ensimmäinen oppimani asia on, että mitään materiaa on turha havitella, sitä kautta en löydä rauhaa.
Saatoin hieman liioitella tuolla Bentleyllä... ;) Mutta tokihan tämä, että olen tavoitellut onnellisuuden ja sisäisen rauhan lisäksi yhtä lailla materialistisia asioita, ja välillä niitä paljon enemmän.
Pointtina tässä kuitenkin se, että kaikille joille esim. Vetovoiman laki on tuttu, on tuttua yhtä lailla se että kovasti nuo "opettajat" vakuuttavat kaiken olevan mahdollista ja tämän koskevan myös niitä materiaalisia asioita. - ap
Olet siis lukenut henkisen kasvun kioskikirjallisuutta, ja nyt sitten toteat koko henkisen kasvun roskaksi. Okei. Tuota, kriittisyys on hyvä asia, mutta suosittelen silti tutustumaan kohdeaiheeseen laajemmin kuin niihin kahteen eniten lobattuun best selleriin.
Sille, joka kertoi henkiseen kasvuun uskovien nauravan pilkallisesti kritityille, osoitat tietämättömyytesi ja ennakkoluulosi. Itse asiassa Raamatusta löytyy monia hyviä elämänohjeita parempaan elämään, ihan meille kaikille. Ongelmana on se, että monikaan ei niitä lue ja noudata. Raamattua on muuten lupa lukea, siinä missä mitä tahansa kirjaa, vaikkei olekaan uskova tai edes kristitty.
Jos sulla on vinkata jotain laadukasta luettavaa, niin olen ihan avoin suosituksille. Olen kyllä lukenut paljon monenlaista kirjallisuutta tähän asti, en vaan The Secretiä tai Abrahamin opetuksia.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Olet siis lukenut henkisen kasvun kioskikirjallisuutta, ja nyt sitten toteat koko henkisen kasvun roskaksi. Okei. Tuota, kriittisyys on hyvä asia, mutta suosittelen silti tutustumaan kohdeaiheeseen laajemmin kuin niihin kahteen eniten lobattuun best selleriin.
Ja tähän vielä jatkoa (niiden kirjasuosituspyyntöjen lisäksi), jätit ilmeisesti väliin sen "P.S.":n aloituksen lopussa, jossa tosiaan huomautin että tarkoitan tätä hypetettyä "henkistä kasvua", josta esim. Paulo Coelho ammentaa menestyksensä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka on tämä "universumi", joka kuulee toiveet ja antaa asioita?
Tietääkö joku? Tarkoittaako tämä Jumalaa vai jotain ihan abstraktia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on tämä "universumi", joka kuulee toiveet ja antaa asioita?
Tietääkö joku? Tarkoittaako tämä Jumalaa vai jotain ihan abstraktia?
Paha henki, saatana. Saatana lahjoo ihmistä mammonalla ja kunnialla voittaakseen puolelleen. Jumala ei toimi niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis lukenut henkisen kasvun kioskikirjallisuutta, ja nyt sitten toteat koko henkisen kasvun roskaksi. Okei. Tuota, kriittisyys on hyvä asia, mutta suosittelen silti tutustumaan kohdeaiheeseen laajemmin kuin niihin kahteen eniten lobattuun best selleriin.
Ja tähän vielä jatkoa (niiden kirjasuosituspyyntöjen lisäksi), jätit ilmeisesti väliin sen "P.S.":n aloituksen lopussa, jossa tosiaan huomautin että tarkoitan tätä hypetettyä "henkistä kasvua", josta esim. Paulo Coelho ammentaa menestyksensä.
http://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.fi/2015/10/narrit-taiteessa-…
Ihan hyvä muuten, mutta en sukupuolittaisi tätä asiaa. Eivät kaikki muutosta tai parempaa elintasoa haluavat miehet ryhdy tuosta vaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiksi tms., senhän näkee jo täällä AV:lla. Ihan samalla tavalla ruikuttaa molemmat sukupuolet.
- ohis