Äiti ja pyöräilemään opetteleva TAAPERO liikenteessä, voi taivas sentään!

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mammat nyt hei. Se on ihan se ja sama millä se kersa ajaa, kaikissa menovälineissä on kiva kääntyvä ratti ja ipana voi kivasti kääntää itsensä suoraan autotielle ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Varsinkin, kun äiti tulee kaukana perässä. Pikkulapset ei osaa ajatella järjellä, että jos nyt käännän vasemmalle niin päädyn bussin alle jauhelihoina, ne on vaan innoissaan siitä pyöräilemisestä. Ja juuri sen innostuksen takia niitä täytyy vahtia VIERESSÄ koko ajan, että jos se Iivari saa päähänsä kääntää sinne autotielle, on siinä aikuinen ottamassa hupusta kiinni. Vituttaa äidit, jotka tulee monta metriä lapsensa perässä, eikö ne oikeasti tajua, ettei lapsen ajatuksenjuoksu ja esimerkiksi reaktiokyky ole vielä ihan Darwintasoa?

Ap:n esimerkissä lapsi kuitenkin hallitsi itsensä ja välineensä, eikö?

Hallitsee kunnes ei hallitse. Ton ikäisen motoriikkakin on vielä niin ja näin, ei se, että lapsi nyt pyöräilee suoraan, tarkoita, etteikö se voisi viisi sekuntia myöhemmin horjahtaa. Vahingoksi kutsutaan.

 

Jos ja jos. Ajatella, säkin voit horjahtaa auton alle.

 

Tietysti voin. Mutta nyt puhutaan lapsesta, jolla on mukana aikuinen, joka vahtimisellaan aika hyvin voi ehkäistä kyseisen tilanteen syntymistä ihan jo sillä, että kulkee lapsen vieressä kävellen.

Tuosta muistin, kun viime keväänä katujen ollessa vielä vaarallisen liukkaita ja jäisiä näin kävelevän äidin ottaneen alle viisivuotiaan poikansa mukaan polkupyöräilemään. Oli kamalaa nähtävää, kun lapsi liukasteli peilikirkkaalla jäisellä kadulla pyörän kanssa. Siinäkin tilanteessa selvästi vaadittiin liikaa pieneltä lapselta, samalla tavalla kuin tuossa kaupungin keskustassa pyöräilyssä. Kyllä aikuisen tehtävä on ymmärtää, milloin pyöräilykeli alkaa oikeasti, ja olla vaarantamatta lapsen terveyttä sillä tavalla. Ei lasta opeteta pyöräilemään vaarallisen jäisillä kaduilla (tai muuten vaarallisissa olosuhteissa), siinähän lapsi vain oppii pelkäämään pyöräilyä.

Muutenkin liikenteessä näkyy oikeasti todella outoja vanhempia, joiden elämäntehtävä näyttää olevan sääntöjen rikkominen, vaikka samalla vaarantuu omien lasten terveys. Viime kesänä eräs äiti oli pysäyttänyt autonsa moottoritien laitaan, ja alle kouluikäiset lapset olivat poimimassa metsämansikoita alle kahden metrin päässä moottoritiestä.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta se kolmivuotias liikkuu jo yksin ja riskit ovat sitä pienemmät, mitä enemmän on saanut tottua liikenteeseen. Olen joskus nähnyt näitä takapenkillä kuljetettuja ekan luokan koulutaipaleella. Ovat ihan hukassa, kun yksin pitää selvitä. Ei tietäkään osata ylittää harkiten puhumattakaan väistämissäännöistä ym. liikennenormeista. 

Missä vitussa sun kolmevuotias liikkuu yksin? Kaupungin keskustassa? Ei kyllä järki päätä pakota jos pistät kolmevuotiaan yksin ulos.

Käyttämäsi kieli on yhtä epäonnistunutta kuin näsäviisastelusi. t: ohis

 

 

Niin, eihän se tietenkään ole mun lapsi joka pistetään kolmevuotiaana yksin liikenteeseen :DDD 

Ai sulla on lapsiakin?

Itse pyöräilen paljon Turun keskustassa ja jokirannassa. Läheltä piti tilanteita tulee paljon, juurikin lasten kanssa (tai välinpitämättömien vanhempien). Monesti aikuinen pyöräilee  eellä ja lapsi n. 10 metrin päässä takana (lapsi pitäisi olla eellä, että aikuinen voisi seurata lasta). Kerran meni ohi lapsesta, (mamma eellä ja lapsi kaukana takana) niin mamma rupesi mulle huutamaan,  miksi ohitin, (lapsi ajoi ihan holtittomasti tien reunasta toiseen kevyen liikenteen  väylällä, ei vissiin ois saanut ohittaa hänen kullanmurua. Mamma vaatii varmaan seuraavaksi että koko kaista pitää sulkea, kun hänen lapsi on pyöräilemässä. Pitäkää ne lapset pois liikenteestä, jos ei hallitse pyörää. Yksi isä pyöräilee, kaksi lasta kyydissä, toinen istuu takana ja toinen istuu tangon päällä edessä, aika hurjan näköistä touhua ( asuu naapurissa, näen miltei joka päivä), on sentään kypärät päässä.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mammat nyt hei. Se on ihan se ja sama millä se kersa ajaa, kaikissa menovälineissä on kiva kääntyvä ratti ja ipana voi kivasti kääntää itsensä suoraan autotielle ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Varsinkin, kun äiti tulee kaukana perässä. Pikkulapset ei osaa ajatella järjellä, että jos nyt käännän vasemmalle niin päädyn bussin alle jauhelihoina, ne on vaan innoissaan siitä pyöräilemisestä. Ja juuri sen innostuksen takia niitä täytyy vahtia VIERESSÄ koko ajan, että jos se Iivari saa päähänsä kääntää sinne autotielle, on siinä aikuinen ottamassa hupusta kiinni. Vituttaa äidit, jotka tulee monta metriä lapsensa perässä, eikö ne oikeasti tajua, ettei lapsen ajatuksenjuoksu ja esimerkiksi reaktiokyky ole vielä ihan Darwintasoa?

Ap:n esimerkissä lapsi kuitenkin hallitsi itsensä ja välineensä, eikö?

Hallitsee kunnes ei hallitse. Ton ikäisen motoriikkakin on vielä niin ja näin, ei se, että lapsi nyt pyöräilee suoraan, tarkoita, etteikö se voisi viisi sekuntia myöhemmin horjahtaa. Vahingoksi kutsutaan.

Jos ja jos. Ajatella, säkin voit horjahtaa auton alle.

 

 

Tietysti voin. Mutta nyt puhutaan lapsesta, jolla on mukana aikuinen, joka vahtimisellaan aika hyvin voi ehkäistä kyseisen tilanteen syntymistä ihan jo sillä, että kulkee lapsen vieressä kävellen.

Niinpä.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta se kolmivuotias liikkuu jo yksin ja riskit ovat sitä pienemmät, mitä enemmän on saanut tottua liikenteeseen. Olen joskus nähnyt näitä takapenkillä kuljetettuja ekan luokan koulutaipaleella. Ovat ihan hukassa, kun yksin pitää selvitä. Ei tietäkään osata ylittää harkiten puhumattakaan väistämissäännöistä ym. liikennenormeista. 

Missä vitussa sun kolmevuotias liikkuu yksin? Kaupungin keskustassa? Ei kyllä järki päätä pakota jos pistät kolmevuotiaan yksin ulos.

Käyttämäsi kieli on yhtä epäonnistunutta kuin näsäviisastelusi. t: ohis

Niin, eihän se tietenkään ole mun lapsi joka pistetään kolmevuotiaana yksin liikenteeseen :DDD 

 

Ai sulla on lapsiakin?

 

Luojalle kiitos ei ole, joutuisi vielä muiden itsenäisten kolmevuotiaiden kiusaamaksi kun ostarilla olisikin äiti mukana. 

Pari viikkoa sitten äiti opetti arviolta 3-4v lasta ajamaan pyörällä, myös Turussa. Olivat jalkakäytävällä, mutta hups vaan, lapsi ajoikin vahingossa ajotielle ja bussikuski iski jarrut pohjaan ja huusi ja kirosi. Olin siis itse siinä bussissa. Juuri ja juuri estyi karmea onnettomuus. Äiti vaan töllisteli typerä ilme naamallaan. Oikeasti, miksi noin pienten kanssa pitää tulla sähläämään liikenteen sekaan?! Jos ei ole muuta paikkaa pyöräharjoituksiin, sitten pitäisi ymmärtää olla pyöräilemättä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta se kolmivuotias liikkuu jo yksin ja riskit ovat sitä pienemmät, mitä enemmän on saanut tottua liikenteeseen. Olen joskus nähnyt näitä takapenkillä kuljetettuja ekan luokan koulutaipaleella. Ovat ihan hukassa, kun yksin pitää selvitä. Ei tietäkään osata ylittää harkiten puhumattakaan väistämissäännöistä ym. liikennenormeista. 

Missä vitussa sun kolmevuotias liikkuu yksin? Kaupungin keskustassa? Ei kyllä järki päätä pakota jos pistät kolmevuotiaan yksin ulos.

Käyttämäsi kieli on yhtä epäonnistunutta kuin näsäviisastelusi. t: ohis

Niin, eihän se tietenkään ole mun lapsi joka pistetään kolmevuotiaana yksin liikenteeseen :DDD 

Ai sulla on lapsiakin?

 

 

Luojalle kiitos ei ole, joutuisi vielä muiden itsenäisten kolmevuotiaiden kiusaamaksi kun ostarilla olisikin äiti mukana. 

Yesh, puhumattakaan kielenkäytöstä!

Vierailija kirjoitti:

Mua hirvittää ja ihmetyttää suuresti, kun vanhemmat pyöräilee lastensa kanssa isojen valtateiden varsilla. Siellä jylistää metrin päässä rekkoja ja muita autoja 100 km tunnissa. Kamalaa katsottavaa. Siinä ei tartte kuin kerran kaatua tai koukata sivummalle ja se on siinä.

Täällä meillä pienessä 80 000 asukkaan kaupungissa ei ole joka paikassa kevyen liikenteen väylää, joten joitakin etappeja on kuljettava siellä valtatien reunassa. Samoin linja-autoja kulkee tunnin välein arkisin klo 10-20 koulujen lukuvuoden aikana, joten muuna aikana on pärjättävä omin voimin, jos ei satu olemaan omaa autoa käytössä.

Edes vähän turvallisempi ratkaisu olisi kulkea kävellen/hölkäten vasta liikenteeseen totuttelevan pikkulapsen vierellä. Silloin pystyy nopeasti puuttumaan (tarttumaan pyörään) vaaratilanteessa. Oman pyörän selästä ja vielä etäältä se on mahdotonta...

Minä harjoittelin lapsen kanssa tällä tavalla ja vasta kun hän oli reilu viiden vuoden vanha, alettiin pyöräilemään yhdessä.

Itse vähän ihmettelen, kun lapsen tarhakaverit kulkevat potkupyörillä päiväkotimatkoja. Monesti vanhemmat saattavat olla jopa monen kymmenen metrin päässä lapsista omalla pyörällä. Alueella on vähän liikennettä, mutta hurjalta se silti näyttää. Lapsen ryhmässä on 2-3-vuotiaita lapsia. Hyvä kyllä että lapset liikkuvat, mutta pyörän selästä ei aikuinen voi estää lasta ajamasta auton eteen etenkin, jos aikuinen on jossain 10 metrin päässä. Oma lapsi on 2,5 v. ja kulkee päiväkotimatkat vaihtelevasti rattailla, itse kävellen ja bussilla, autolla tai pyörän peräkärryssä. Potkupyörällä menee jotenkuten, mutta päiväkotimatkoille sitä ei oteta mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse pyöräilen paljon Turun keskustassa ja jokirannassa. Läheltä piti tilanteita tulee paljon, juurikin lasten kanssa (tai välinpitämättömien vanhempien). Monesti aikuinen pyöräilee  eellä ja lapsi n. 10 metrin päässä takana (lapsi pitäisi olla eellä, että aikuinen voisi seurata lasta). Kerran meni ohi lapsesta, (mamma eellä ja lapsi kaukana takana) niin mamma rupesi mulle huutamaan,  miksi ohitin, (lapsi ajoi ihan holtittomasti tien reunasta toiseen kevyen liikenteen  väylällä, ei vissiin ois saanut ohittaa hänen kullanmurua. Mamma vaatii varmaan seuraavaksi että koko kaista pitää sulkea, kun hänen lapsi on pyöräilemässä. Pitäkää ne lapset pois liikenteestä, jos ei hallitse pyörää. Yksi isä pyöräilee, kaksi lasta kyydissä, toinen istuu takana ja toinen istuu tangon päällä edessä, aika hurjan näköistä touhua ( asuu naapurissa, näen miltei joka päivä), on sentään kypärät päässä.

Näin kerran pyöräilevän isän, jolla oli lapsi selässä kantorepussa. Lapsi oli ilman kypärää.

Vierailija kirjoitti:

Edes vähän turvallisempi ratkaisu olisi kulkea kävellen/hölkäten vasta liikenteeseen totuttelevan pikkulapsen vierellä. Silloin pystyy nopeasti puuttumaan (tarttumaan pyörään) vaaratilanteessa. Oman pyörän selästä ja vielä etäältä se on mahdotonta...

Minä harjoittelin lapsen kanssa tällä tavalla ja vasta kun hän oli reilu viiden vuoden vanha, alettiin pyöräilemään yhdessä.

Eipä tuokaan juuri auta. Lapsi voi silti koukata yhtäkkiä minne sattuu, eikä aikuinen ehdi reagoida. Näin kävi juuri tuossa bussitapauksessa, josta kerroin aiemmin (viesti 67). Onneksi ei käynyt pahemmin ja bussi ehti jarruttaa, mutta ei tuokaan missään nimessä ole turvallinen tapa toimia.

Meillä ei saanut mennä pyörällä kouluun kuin vasta kolmannelta luokalta. "Koulun" mielestä sitä nuoremmilla ei ollut valmiuksia ajaa pyörällä liikenteessä.

Mä opetin juuri 3 vuotta täyttäneen pyöräilemään apupyörien kanssa fillarilla. Tätä oli edeltänyt liikennesääntöjen harjoittelu kävellen sekä kahvallisella kolmipyörällä: 

pysytään oikealla

ohitetaan vasemmalta, kelloa hyvissä ajoin kilauttaen

suojatietä ennen pysähdytään

odotetaan äitiä

yhdessä katotaan tuleeko autoja

yhdessä yli

Lisäsääntönä on, että erikseen sovitaan minkä pätkän saa pyöräillä tai juosta edellä omaa tahtia ja milloin äidin vieressä/välittömästi edellä ja mikä on se maamerkki mihin pysähdytään odottamaan jäljessä matelevaa äitiä.

Alkuun kävelin ja poika pyöräili, sitten otin oman pyörän mukaan ja talutin pyörääni valmiina puuttumaan pojan ajoon tarvittaessa ja pikku hiljaa rupesin ajamaan tiettyjä turvallisia ja tuttuja pätkiä. Nykyään talutan omaa pyörääni vain kun ylitetään suojatie tai mennään jossain muuten vain hankalassa paikassa. Lapsi on jo 4 ja havaintomotoriset kyvyt riittävät pyörän ja vauhdin hallintaan.

Vaikka skarppi pikkumies onkin, on hyvä tiedostaa että 4-vuotiaan pumpuliaivot saattavat eksyä ajattelemaan hetkellisesti jotain ihan muuta kuin edessä pauhaavaa liikennettä tai jalka saattaa livetä jarrulta. Muistutan, tutuillakin reiteillä, aina samat vaaran paikat: muista kohta on suojatie, jarruta alamäessä, odota äitiä ennen mutkaa jne.

Ensi keväänä otetaan apupyörät pois. Kannustan kyllä pienestä pitäen liikkumaan kävellen ja pyörällä liikenteen seassa, aikuiset turvanaan toki. Liikennesäännöt selkärankaan. Eikä ole terveellistä opettaa, että auton takapenkki on ainoa tapa liikkua ja ostoskeskuksen lattia ainoa alusta jolla kävellä. Tälläinenkin tapaus löytyy lähipiiristä, ei ole herkkua mennä liikenteen seassa tämmöisen kanssa edes kävellen.

Pyöräilevät lapset muuten rinnastetaan jalankulkijoihin ja jalankulkijat ikävä kyllä saavat risteillä kevyen liikenteen väylällä kumpaa reunaa tahansa. Olisi kyllä liikennöinti sujuvampaa jos aikuisetkin suhtautuisivat oikealla puolella kulkemiseen samalla pikkumiehen intohimolla kuin tuo nelivuotiaani. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä vaikuttaa jotenkin ristiriitaiselta koko aloitus? Siis millä ap oli liikenteessä? Jos autolla, niin miten voi kuulla kun äiti on huutanut lasta pysähtymään ja miksi sanoisi että taapero "meinasi ajaa pyörällä päälle"? Ei taapero "aja pyörällä auton päälle" vaan "jää alle".

 

Jos ap sanoi että taapero meinasi ajaa pyörällä päälle niin eiköhän hän ollut jalan liikenteessä. Käy ilmi muutenkin, jos ymmärtää lukemansa.

Ydin aloituksessa oli varmaan se, että pieni ei ollut äidin "hallinnassa" vaan oli lähestymässä vauhdilla risteystä ja ajorataa, jossa jalankulkijoille paloi punaiset valot. 

Mutta toisessa viestissä taas puolustelee omaa ajotaitoaan sillä että on omistanut kortin vuodesta -85.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua hirvittää ja ihmetyttää suuresti, kun vanhemmat pyöräilee lastensa kanssa isojen valtateiden varsilla. Siellä jylistää metrin päässä rekkoja ja muita autoja 100 km tunnissa. Kamalaa katsottavaa. Siinä ei tartte kuin kerran kaatua tai koukata sivummalle ja se on siinä.

Täällä meillä pienessä 80 000 asukkaan kaupungissa ei ole joka paikassa kevyen liikenteen väylää, joten joitakin etappeja on kuljettava siellä valtatien reunassa. Samoin linja-autoja kulkee tunnin välein arkisin klo 10-20 koulujen lukuvuoden aikana, joten muuna aikana on pärjättävä omin voimin, jos ei satu olemaan omaa autoa käytössä.

Auton saa muutamalla satasella eikä bensat hirveästi maksa, jos autolla ajelee vain harvakseltaan. Minkä arvoinen sun lapsi on? Mun pikkusisko kuoli juuri tuollaisessa tilanteessa vuonna 1989. Ei tulisi mieleenkään asettaa omaa lasta siihen vaaraan.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

 

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä vaikuttaa jotenkin ristiriitaiselta koko aloitus? Siis millä ap oli liikenteessä? Jos autolla, niin miten voi kuulla kun äiti on huutanut lasta pysähtymään ja miksi sanoisi että taapero "meinasi ajaa pyörällä päälle"? Ei taapero "aja pyörällä auton päälle" vaan "jää alle".

 

Jos ap sanoi että taapero meinasi ajaa pyörällä päälle niin eiköhän hän ollut jalan liikenteessä. Käy ilmi muutenkin, jos ymmärtää lukemansa.

Ydin aloituksessa oli varmaan se, että pieni ei ollut äidin "hallinnassa" vaan oli lähestymässä vauhdilla risteystä ja ajorataa, jossa jalankulkijoille paloi punaiset valot. 

 

Mutta toisessa viestissä taas puolustelee omaa ajotaitoaan sillä että on omistanut kortin vuodesta -85.

 

Niin, koska jotkut asian vierestä sönkkäävät änkyrät alkoivat väittämään, että ap ei huomioi liikennettä (koska ei osannut sanoa tarkalleen millainen pyörä lapsella oli, aivan kuin sillä olisi mitään väliä).

Ihmetyttää, miten heppoisasti jotkut suhtautuvat liikenteeseen pienen lapsen kanssa ja toisaalta alakoululaista ei tahdota uskaltaa jättää kotiin edes muutamaksi tunniksi ilman kaitsijaa. Ristiriitaista.

Kun muutin Alankomaihin, kauhistelin ensiksi miten taaperot ajelee pyörillä autojen seassa. :D Hyvin näyttää sujuvan, lapset suurin piirtein syntyy pyörän selässä.