Miksi Suomessa imetetään niin vähän?
Suomalaisnaiset täysimettävät keskimäärin vain 1,4 kuukautta, vaikka suositus on puoli vuotta. Puolen vuoden täysimetykseen pääsee vain 1 % äideistä. Miksi näin? Minulla on 2-kuukautinen poika ja aion täysimettää puoli vuotta ja jatkaa osittaisimetystä niin kauan kuin hän haluaa.
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Haluan tuoda oman lusikkani tähän soppaan; eli entäs kun sitä maitoa tulee "liikaa"? Tai oikeastaan liian kovalla vauhdilla?
Kenen vika se silloin on ettei lapseni ehtinyt niellä kaikkea suihkuavaa maitoa, vaan tuli turhautuminen ja itku kun maha mouruaa ja maitoa tulee liian nopeasti? Bonuksena tietenkin minun sekä vauvani vaatteet joka imetyksen yrityskertana märkinä, samoin kuin lakanat ja jopa seinät.
Kyseessä oli todellakin SUIHKUAMINEN, en voinut edes käsittää miten on mahdollista maidon kirjaimellisesti suihkuavan, ei ollut siis mitään tipottamista. Liivinsuojatkin meni vaihtoon 10 minuutissa, aika kova kuluerä sekin.
Ei auttanut vaikka kuinka olisin pyyhkeeseen antanut suihkuta pahimpien paineiden, ihan yhtä lujaa suihkusi kun lapsi alkoi imemään. Ei auttanut "ylämäkeen" imettäminen, ei vaikka päälläni olisin seisonut.
Ei auttanut yhden rinnan syöminen monta kertaa peräjälkeen.
Ei auttanut edes persiljan syöminen, jonka neuvotaan vähentävän maidontuotantoa.
Eipä siis auttanut muu kuin pumpata maidot pulloon ja siitä syöttää vauvalle (viidessä minuutissa pumppasin käsipumpulla 150ml).
Ja kuten neuvolassakin sanottiin, tämä oli positiivinen ongelma. Positiivisuus oli siitä kuitenkin kaukana, kun yöllä ei saa nälkäänsä itkevää lasta syötettyä.
Jokainenhan voi vaikka itse kokeilla miltä tuntuisi koittaa juoda bideesuihkusta sillä kovimmalla paineella, ei ole luultavasti kovinkaan positiivinen kokemus.
Pumppaaminen ei stimuloi rintaa kuitenkaan yhtä hyvin kuin imettäminen, joten maidontuotanto pikkuhiljaa hidastui, ja kun kokeilin rintaa antaa vauvalle, ei hän sitä enää huolinut kun oli pullon helppouteen tottunut.
Lopulta maidontuotanto oli jo niin vähäistä, että se riitti enää yhteen annokseen päivässä, ja nyt vauvan ollessa kolme kuukautta, on hän saanut jo kuukauden ajan pelkkää korviketta.
Minullakin on suihkutissit. Ja kyllä, vielä 20 min imemisen jälkeenkin maitoa suihkuaa paineella. Silti imetän. Vauva on alkanut tottua suihkuamiseen ja osaa irrottaa sopivin väliajoin ettei tukehdu.
Vierailija kirjoitti:
Väärin.
Korvikkeesta on "haittaa" vauvalle ja siitä on myös tutkimustuloksia. Yhtenä esimerkkinä tuo lehmänmaidon proteiini jonka vuoksi korviketta ei saa antaa tuota puolitoistalitrasta enempää vuorokaudessa, toisena esimerkkinä mm lehmänmaidon rasvaproteiinit jotka tuloksien mukaan varastoituvat elimistöön ja altistavat myöhemmässä elämässä ylipainolle. Se nykyaajan tiedemaailma on tuonkin asian tutkimuksissaan todennut ja onhan noita muitakin sairauksia joille korvikkeen koostumus altistaa, lisää niiden riskiä. Aina suolisto-ongelmista (pienen vauvan suolinukka on hyvin erilaista kuin isommalla lapsella saati aikuisella) lähtien.
Ja edelleen, jos korvikkeen proteiinipitoisuus olisi sama kuin aidossa tavarassa eikä korvikkeen lehmänmaitoproteiini olisi eri kuin äidinmaidossa niin tuota 1,5l/vrk-maksimimääräsuositusta ei edes olisi!
-18-
Mitä tämä näkökulma tuo meille? Kun mun nähdäkseni sen ainoa tarkoitus on tuottaa syyllisyyttä korviketta antavien keskuudessa.
Joo, mä en myöskään ymmärrä, miten sektiot liittyy tähän asiaan. Niitä tehdään Suomessa verrattain vähän ja yleensä hyvästä syystä. Jonkin verran sairaaloiden välillä on eroja, tätä kyllä seurataan ja jos jossain tunnutaan toimivan ihan suositusten vastaisesti, niin siihen puututaan. "Käännytystä" sektiota toivoville on tarjolla monesti liikaakin, todellakaan ei ole siitä kyse, ettäkö sektiota haluava ei saisi kaikkea tarjolla olevaa tietoa. Eikä myöskään ole yleisesti niin, että joku toosansa kunnosta huolissaan oleva vain marssii sairaalaan ja tilaa sektion. Joskus on kaikista riskeistä huolimatta parempi tehdä se sektio, mutta kyllä ammattilaiset pitävät huolen siitä, että perusteet riskin otolle ovat olemassa. Esim. Brassien ja Jenkkien tilanteeseen nähden Suomi ei ole mitenkään verrattavissa, koska täällä ei ole mahdollista synnyttää yksityisesti. Se jo poistaa suurimman osan turhista sektioista. Monien maiden lisääntyneistä sektiomääristä ollaan kyllä lääketieteellisissä kv-järjestöissä tietoisia, mutta minkäs teet jos maan lainsäädäntö ei rajoita asiaa millään lailla ja löytyy tekijöitä, joille raha on tärkeämpää kuin tieteelliset faktat.
Suomessa imetysasioita on tutkittu paljon; mm. selvitetty tulevien äitien asenteita imetystä kohtaan (lähes sata prosenttia toivoo pystyvänsä täysimettämään, tissien rupsahduksen pelko ei ole mikään yleinen syy imettämisen välttämiseen) ja lisäksihän Suomessa on myös mm. tutkittu imetyksen pitkäaikaishyötyjä, niistä ollaan tietoisia ja tietoa levitetään kyllä tuleville äideille, väestössä siis ollaan oikein hyvin kartalla imetyksen tärkeydestä. Neuvolajärjestelmä on tässä iso apu. Olen myös siinä käsityksessä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana imetysmyönteisyys on merkittävästi lisääntynyt valistuksen myötä. Eli väittäisin, että tilanne ei ainakaan äitien vuoksi ole huonompaan menossa. Konkreettista apua imetyksen pulmatilanteissa saisi vielä olla enemmän, tässä kohtaa resurssipula voi tulla vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä näkökulma tuo meille? Kun mun nähdäkseni sen ainoa tarkoitus on tuottaa syyllisyyttä korviketta antavien keskuudessa.
Ainoastaan silloin, jos annat korviketta ulkonäöllisistä syistä.
Imetyssuosituksesta; tässä ote Erkki Savilahden (professori ja lastentautien erikoislääkäri) kirjoituksesta:
"Rintaruokinta on ihanneoloissa paras ja luonnollinen tapa ravita vauvaa. Suomessa virallinen suositus on kuuden kuukauden yksinomainen rintaruokinta.
Ohjeistus ei perustu tieteelliseen näyttöön vaan Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukseen. Se on laadittu erityisesti kehittymättömiä oloja varten. Suomen kaltaisissa hygieenisissä oloissa riittää usein selvästi lyhytaikaisempi yksinomainen rintaruokinta."
Koko artikkelin voi lukea täältä:
Tämä keskustelu on oiva esimerkki siitä miten voidaan tehdä hallaa imetysongelmissa painiskeleville äideille. Googlettelin itse kuumeisesti apua imetysongelmiini ja lähes jokainen keskustelu jonka löysin oli täynnä näitä "korvike on pahasta" ja "äidin itsekeskeinen valinta olla imettämättä" -syyllityksiä. Paljonko se auttoi minua? Äitiä, joka epätoivoisesti halusi imettää. Voitte jokainen miettiä tahollanne.
Vierailija kirjoitti:
Imetyssuosituksesta; tässä ote Erkki Savilahden (professori ja lastentautien erikoislääkäri) kirjoituksesta:
"Rintaruokinta on ihanneoloissa paras ja luonnollinen tapa ravita vauvaa. Suomessa virallinen suositus on kuuden kuukauden yksinomainen rintaruokinta.
Ohjeistus ei perustu tieteelliseen näyttöön vaan Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukseen. Se on laadittu erityisesti kehittymättömiä oloja varten. Suomen kaltaisissa hygieenisissä oloissa riittää usein selvästi lyhytaikaisempi yksinomainen rintaruokinta."
Koko artikkelin voi lukea täältä:
Totta, paitsi juuri liika hygienia on se, joka on ongelma. Vauvaan ei välttämättä siirry tarvittavaa mikrobistoa. Savilahden uskottavuuden ongelmana on hänen kytköksensä Valioon. Siksi kannattaa kelailla esim. Pubmediä ja yrittää muodostaa jokin mielipide.
Resiprookkinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä näkökulma tuo meille? Kun mun nähdäkseni sen ainoa tarkoitus on tuottaa syyllisyyttä korviketta antavien keskuudessa.
Ainoastaan silloin, jos annat korviketta ulkonäöllisistä syistä.
Mitä se auttaa meitä kaikkia muita? Ymmärrätkö mitä hallaa teet kommenteillasi meille muille äideille, jotka haluamme imettää ja yritämme etsiä apua imetykseen kun jokainen hakutulos on täynnä keskustelua, jossa todetään korvikkeen olevan surkeaa ja joka toinen kommentti implikoi äitien olevan imettämättä ulkonäöllisistä syistä. Voin omasta puolestani sanoa sinun kaltaisten tekevän pahinta hallaa imetyksen kanssa kamppailevalle äidille.
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on oiva esimerkki siitä miten voidaan tehdä hallaa imetysongelmissa painiskeleville äideille. Googlettelin itse kuumeisesti apua imetysongelmiini ja lähes jokainen keskustelu jonka löysin oli täynnä näitä "korvike on pahasta" ja "äidin itsekeskeinen valinta olla imettämättä" -syyllityksiä. Paljonko se auttoi minua? Äitiä, joka epätoivoisesti halusi imettää. Voitte jokainen miettiä tahollanne.
Tai sitten nainen on vaan herkässä tilassa synnytyksen jälkeen ja ottaa kaiken itseensä. Näin vuosien jälkeen lähinnä huvittaa nuo fanaatikot.
Resiprookkinen argumentoi hyvin ja antaa lähteitä kertomalleen. Kuitenkin hänen viestejään vain alapeukutetaan ja hänen päälleen hyökätään? Taitaa tämä palsta olla täynnä tissejään varjelevia WT-äitejä tai jotain?
Olen miettinyt, että imettämättömyys voi johtua siitä, etteivät äidit ota selvää mahdollisista hankaluuksista etukäteen. Itse liityin jo raskausaikana Facebookin Imetyksen tuki -ryhmään ja opin jo silloin monia juttuja, jotka ovat auttaneet ongelmien yli imetysaikana. Suosittelen!
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on oiva esimerkki siitä miten voidaan tehdä hallaa imetysongelmissa painiskeleville äideille. Googlettelin itse kuumeisesti apua imetysongelmiini ja lähes jokainen keskustelu jonka löysin oli täynnä näitä "korvike on pahasta" ja "äidin itsekeskeinen valinta olla imettämättä" -syyllityksiä. Paljonko se auttoi minua? Äitiä, joka epätoivoisesti halusi imettää. Voitte jokainen miettiä tahollanne.
Kokeile englanniksi. Tässä esimerkki.
Mä muistan lapsuudestani selvästi tuttipullon maun. :( Ei se ole sama asia, kuin the real thing. *Vääääähhh!!*
Vierailija kirjoitti:
Resiprookkinen argumentoi hyvin ja antaa lähteitä kertomalleen. Kuitenkin hänen viestejään vain alapeukutetaan ja hänen päälleen hyökätään? Taitaa tämä palsta olla täynnä tissejään varjelevia WT-äitejä tai jotain?
Totuus sattuu ja on helpompi elää uskossa, kuin kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä. En väitä olevani oikeassa, mutta kannattaa aina ajatella useammalta kantilta näitä asioita.
Toisinaan hullutkin ovat oikeassa, vai pitäisikö sanoa, että vain hullut muuttavat käsityksiämme?
Resiprookkinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä näkökulma tuo meille? Kun mun nähdäkseni sen ainoa tarkoitus on tuottaa syyllisyyttä korviketta antavien keskuudessa.
Ainoastaan silloin, jos annat korviketta ulkonäöllisistä syistä.
ai siitäkö tämä vuosien kampanjointi johtuu?
Kun on naiset kyseessä niin ei vain olisi imetysvouhotuksen taustalla ihan se harmitus, että harmittaa kun oma pimpsa mene ensin piloille ja sitten vielä tisseistä tulee lätkät. Tässähän ollaan kateellisia neitseellisen kropan omistavia mutseja kohtaan.:D
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei edes ole pelkästään siitä maidosta...Monesti keskustelu pyörii vaan sen ympärillä onko korvike riittävää tai teknisestä suorittamisesta.
Ja unohdetaan täysin emotionaalinen puoli. Imettäminen luo kaiken läheisyyden perustan lapselle! Tissi on tärkeintä mitä vauvalle voi antaa. Äidin lämpö ja läheisyys, symbioosi. Lapselle pitää myös hyräillä ja laulaa, keinuttaa.
Täähän nyt oli ihan höpöpuhetta, taidat vaan kokeilla mikä kaikki skeida tässä rähinässä menee läpi. :D
Tiedän että olet provo, mut joskus mietin, että minkälaisia ihmissuhteita näillä on, jotka ihan pokkana väittää, että se rakkaus ja läheisyys lapseen syntyy ainoastaan imettämisen kautta. Onko heillä millainen parisuhde ja onko siinä läheisyyttä ja rakkautta? Onko lapsen elämästä eristetty isä kokonaan pois ja isän kyky rakastaa ja helliä lastaan on mitätöity? Onko näillä ihmisillä muita läheisiä ihmissuhteita, joissa rakastetaan ja hellitään muutenkin kuin lykkäämällä tissiä suuhun? Ja miten käy lapsen kun äiti ei enää imetä? Löytyykö yhtäkkiä muitakin keinoja rakastaa lasta? Toivottavasti.
Vierailija kirjoitti:
Väärin.
Korvikkeesta on "haittaa" vauvalle ja siitä on myös tutkimustuloksia. Yhtenä esimerkkinä tuo lehmänmaidon proteiini jonka vuoksi korviketta ei saa antaa tuota puolitoistalitrasta enempää vuorokaudessa, toisena esimerkkinä mm lehmänmaidon rasvaproteiinit jotka tuloksien mukaan varastoituvat elimistöön ja altistavat myöhemmässä elämässä ylipainolle. Se nykyaajan tiedemaailma on tuonkin asian tutkimuksissaan todennut ja onhan noita muitakin sairauksia joille korvikkeen koostumus altistaa, lisää niiden riskiä. Aina suolisto-ongelmista (pienen vauvan suolinukka on hyvin erilaista kuin isommalla lapsella saati aikuisella) lähtien.
Ja edelleen, jos korvikkeen proteiinipitoisuus olisi sama kuin aidossa tavarassa eikä korvikkeen lehmänmaitoproteiini olisi eri kuin äidinmaidossa niin tuota 1,5l/vrk-maksimimääräsuositusta ei edes olisi!
-18-
annatko lähteen tuolle 1,5 litralle? Olisin kiinnostunut lukemaan lisää, mutta en löytänyt googlella.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on oiva esimerkki siitä miten voidaan tehdä hallaa imetysongelmissa painiskeleville äideille. Googlettelin itse kuumeisesti apua imetysongelmiini ja lähes jokainen keskustelu jonka löysin oli täynnä näitä "korvike on pahasta" ja "äidin itsekeskeinen valinta olla imettämättä" -syyllityksiä. Paljonko se auttoi minua? Äitiä, joka epätoivoisesti halusi imettää. Voitte jokainen miettiä tahollanne.
Tai sitten nainen on vaan herkässä tilassa synnytyksen jälkeen ja ottaa kaiken itseensä. Näin vuosien jälkeen lähinnä huvittaa nuo fanaatikot.
Tottakai on. Mutta pointtini on äärettömän validi. Nämä imetyksen puolestapuhujat paradoksaalisesti aiheuttavat pääsääntöisesti vain hallaa imetyksen onnistumiselle. Muista oikein hyvin kuinka nämä loputtomat implikoinnit siitä kuinka äidit eivät mukavuuttaan imetä tai eivät tosissaan yritä ja kuinka se kasvatti stressiä entisestään. Nimenomaan ne äidit, jotka haluavat imettää ovat niitä jotka näihin keskusteluihin koskaan eksyvät. He etsivät ja tarvitsevat tukea, apua ja neuvoja. Ei tietoa korvikkeen huonoudesta ja vihjailua äidin laiskuudesta.
Resiprookkinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on oiva esimerkki siitä miten voidaan tehdä hallaa imetysongelmissa painiskeleville äideille. Googlettelin itse kuumeisesti apua imetysongelmiini ja lähes jokainen keskustelu jonka löysin oli täynnä näitä "korvike on pahasta" ja "äidin itsekeskeinen valinta olla imettämättä" -syyllityksiä. Paljonko se auttoi minua? Äitiä, joka epätoivoisesti halusi imettää. Voitte jokainen miettiä tahollanne.
Kokeile englanniksi. Tässä esimerkki.
Imetysongelmistani on jo aikaa, mutta toivoisin todella näiden korvikekeskustelujen pysyvän poissa imetysongelmakeskusteluista. Ne jotka tosissaan ovat imetyksen puolesta, eivät pilaa imetysongelmakeskusteluja syyllistämisellä tai korvikkeesta puhumalla.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on. Mutta pointtini on äärettömän validi. Nämä imetyksen puolestapuhujat paradoksaalisesti aiheuttavat pääsääntöisesti vain hallaa imetyksen onnistumiselle. Muista oikein hyvin kuinka nämä loputtomat implikoinnit siitä kuinka äidit eivät mukavuuttaan imetä tai eivät tosissaan yritä ja kuinka se kasvatti stressiä entisestään. Nimenomaan ne äidit, jotka haluavat imettää ovat niitä jotka näihin keskusteluihin koskaan eksyvät. He etsivät ja tarvitsevat tukea, apua ja neuvoja. Ei tietoa korvikkeen huonoudesta ja vihjailua äidin laiskuudesta.
Olet varmasti osittain oikeassa, mutta mikä silloin on vialla, jos äiti ei tiedä perusasioita synnytettyään? Onko kyse neuvolasysteemin huonoudesta, ihmisten yksinäisyydestä, ydinperheiden hajoamisesta vai perinnetiedon häviämisestä?
Miten on, kun rantaruotsalaisilla on ydinperheet kasassa, mahtaako heillä olla vähemmän sairauksia kantaväestöön verrattuna?
Ranskalaisten geenit poikkeavat yllättävän paljon omistamme. Suomeen on tultu Uralin takaa itäistä reittiä (= aasialainen perimä) ja läntistä reittiä. Onneksi nutrigenomiikka ja nutriepigenomiikka ovat tulossa kovaa vauhtia.