Miten äiteillä ei ole muka aikaa??

Ihan koko ketjua en jaksanut lukea, mutta oli provo tai ei, niin päällimmäiseksi jää että suurin osa puolustelee nyt hirveästi, miksei voi sujua noin. Joo, no tuleehan se mieleen, mutta kyllä mäkin haluaisin olla yhtä tehokas kun Ap. Mää voin kyllä tunnustaa, että oon luonteeltani haaveilija ja kyllä, olen huono organisoimaan, ja itseasiassa oon joskus meinannu täältä kysyä vinkkejä että kui saisi sen arjen pyörimään paremmin. Ja tässä ketjussa onkin tullut ihan hyviäkin huomoita, mitä en ihan tässä tohinassa oo muistanut (vaikka tietty tiedän ;) ).  Esim. voisin nyt tyhjentää alakaapit roinasta, jota taapero kuljetettaa ympäri taloa, ja minä sitten perässä kerään niitä.

Mulla menee aikaa paljon siihen, että lasten kanssa olen ja juttelen, eli vaikka haluaisin että meillä olisi siistiä niin tärkeämpää minulle on että lapsille on aikaa. Ja että on itse tehtyä ruokaa. Ja että harrastetaan yhdessä koko perhe. Ja että teen itse vaatteita. Ja että urheilen myös itse. Ja että...

Kaikkea en vaan voi saada.

Juu, tehokkaan äidin elämää... Meillä kolme lasta. Eka itki koliikkia?, allergiaa ja refluksia vuoden. En nukkunut juuri mitään. Herätyksiä oli 5-15 kertaa yössä. Vaikka oli ainut lapsi niin vaati niin paljon, että olin tosi väsynyt. Päivällä nukkui tuurilla 30 min joskus. Vuorokausirytmiä ei saanut mitenkään, koska aina oli kipeä niin ettei saanut nukuttua. Missään ei viihtynyt, paitsi sylissä pystyssä ja vauhdikkaassa liikkeessä. Valitettavasti en jaksanut hyppiä tai tanssia 24/7. Toinen lapsi syntyi vajaan kolmen vuoden ikäerolla. Hänellä oli syntyessä syndänvika, 5 kk iässä sai astmalääkkeet, sen perään puhkesi allergiat ja atooppinen ihottuma. Allergiat ovat jatkuneet jo 8 vuotta ja lisäksi puhkesi siitepölyallergia. Päivähoitoon mennessä olikin edessä korvatulehduskierre ja korvien putkitus. Kotona hoidin kakkosta 2v10kk koska oli jatkuvasti sairas. Mutta päiväkoti tietysti vaan pahensi infektioita. Olin ollut kotona jo liki 6 vuotta ja halusin säilyttää vakituisen työpaikan. Minun arkeani oli siis hoitaa kahta sairastelevaa ja eri tavoin allergista lasta. Kaikki ruoat tein itse usealle eri ruokavaliolle. Esikoisen ollessa 1 v muutettiin paikkakunnalle jossa ei ollut ketään tuttuja. Mies teki pitkää työpäivää. Esikoisen vauvavuonna miehen lähisukulainen kuoli syöpään. Myös hänen sisaruksensa sairasti vakavasti. Joten kaikkien vauvavuodet ei ole sitä, että vauva tyytyväisenä köllöttää ja syö 3-4 h välein. Ja nukkuu yöt. Myös muu elämäntilanne saattaa vaikeuttaa jaksamista. Sairastuin itse kun kakkonen oli aloittamassa päiväkotiuraansa. Yritin sitten huonossa olossa jaksaa käydä töissä 8 h päivässä plus matkat 2 h, jaksaa kakkosen sairastelut työn ohessa, yritin ehtiä kotityöt ja liikkua joskus itsekin. Kolmas allerginen ja jälleen refluksilapsi meille syntyi 6 ja 8 v ikäerolla isompiin. Ei ollut herkkua sekään vauvavuosi. Lastenlääkärin ohjeen mukaan imetin ja olin itsekin imetysdietillä. Laihduin 20 kg 10 kk aikana koska arki oli niin raskasta. Samaan aikaan oli huolehdittava keskimmäinen eskariin, vanhimman kouluasiat ja harrastukset jne. Ja mies ehti vaihtamaan vaativamman työn ennen kolmosta. Meillä ei ole puhettakaan että mies olisi kotona syömässä iltaruokaa meidän kanssa. Tekee niin pitkää päivää. Kaikesta tästä huolimatta olen tehnyt itse ruoat, leiponut, siivonnut, pyykännyt jne jne. Mutta on väsyttänyt tolkuttomasti. Tuohon nukkumiseen vielä. Meillä 2 v heräilee edelleen öisin. Esikoinen on ollut elämänsä lyhytuninen, temperamentiltaan haastava sekä vilkas. Kakkonen on rauhallisin. Kolmonen on ikiliikkuja. Oppi kiipeilemään 9 kk iässä, kävelemään 10 kk. Ei puhettakaan mistään rauhallisista leikeistä. Silmät saanut olla selässäkin. Joten eri perheessä aikaa menee eri juttuihin. Miten sinun aikatauluun sopisi esim. 9 eri lääkettä/tippaa/suihketta/voidetta että saisit aamulla lapsesi kuntoon? Näin on pahoina siitepölyaikoina. Kolme astmalääkettä, pari silmätippavalmistetta, perus- ja kortisonivoiteet, nenäsumute, antihistamiini ja siihen päälle esim antibioottikuuri tulehdukseen. Arvaatkos mitä on arki tuollaisen lapsen kanssa? Pyörällä et voi edes kuvitella ajavasi sillä huonoina päivinä on pysyttävä sisällä tai lapsi kynsii itseään 24/7.

"Mun mielestä tää lässähti jo siinä vaiheessa, kun ap kertoi hakevansa perunoista lähtien kaikki kaupan pakastealtaasta. Jos hyvä äitiys todella on sitä, että meikki on naamassa klo 6 aamulla ja imuroidaan kahdesti päivässä, niin ei vakuuta. Jos vastapuolella on kerran se, että käytetään niin paljon valmista ja eineksiä, että ruoka on aina pöydässä 20 minuutissa. Mulla ne prioriteetit on just toisin päin, enkä siltikään ole mielestäni tarpeeksi hyvä äiti."

Eikä kenenkään 2kk ikäinen vauva nuku 15h yöunia, ei ainakaan pitäisi, sillä tuon ikäinen tarvitsee ravintoa 4-6h välein. Puhumattakaan 8 vuotiaasta, joka menee yöunille jo ilta kuuden jälkeen.  Milloin nämä lapset viettävät aikaansa työssäkäyvän vanhemman kanssa, kun ilta iltapuuhat aloitetaan jo viideltä?

  Hyvä äitiys rakentuu aivan muihin arvoihin kuin tehokkaaseen kotitöiden tekemiseen tai miten kauniilta ja laitetulta äiti näyttää  miehen herättyä hänen silmissään.

Eikä ap. ole maininnut sanallakaan mitä hän tekee yhdessä lasten kanssa  tai miten paljon häneltä menee aikaa vauvansa imettämiseen, kun normaalisti siihenkin menee useampi tunti päivässä, eikä silloin voi tehdä juuri muuta kuin imettää.

Olisi kyllä elämä kamalaa, jos pitäisi jaksaa herätä aina aamulla ennen muuta perhettä meikkaamaan. Oma mieheni varmaan kieltäisi minulta moisen humputuksen, kun häiritsisin muiden unta nousemalla aikaisemmin kolistelemaan. Eipä miestäni kauheasti kiinnosta miltä kotona näytän. Epäilisi varmaan että minulla käy täällä miesseuraa, jos meikkaisin aamuisin. :) Tottakai meikkaan silloin jos lähden jonnekin, mutta miksi ihmeessä olisin meikit naamassa lasten seurassa?

Sitten toi eväiden laitto aamuisin. Ihan turhaa. Minä laitan meille kerralla niin isot määrät päivällistä, että mies voi ottaa siitä ylijäänyttä ruokaa itselleen työevääksi. Ei tarvitse maksaa kalliista lounasruokailusta, eikä toisaalta minulta mene yhtään enempää vaivaa.

Ja miksi ihmeessä imuroida 2 kertaa päivässä? Meillä imuroidaan kerran 2 viikkoon tai silloin jos käy vieraita. Muuten lakaisen harjalla pahimmat roskat. Tulee lapsille vastustuskykyä ja säästytään allergioilta, kun ei ole koti liian puhdas.

Toivottavasti ap voisi vähän höllätä ja muistaa välillä olla niiden lastenkin kanssa.

Mä en ymmärrä miksi joku imuroi kahdesti päivässä jos ei ole lemmikkejä. Itse imuroin kerran viikossa ja siistiä on. Nyt ehkä kaksi kertaa viikossa, kun syksyllä tulee lehtiä yms. Lisäks toi herääminen ja miehen aamupalan laitto kuulostaa oudolta. Toki mäkin saatan samalla laittaa miehelle leivän tai kahvin muta en sitä varte erikseen ala heräämään vaikka häntä älyttömäst rakastankin :) Muuten kuulostaa hyvältä

Mä uskon kyllä, että jonkun elämä voi sujua noin kuin ap:lla...mutta mulle oli yllätys, että joku vielä nykyäänkin pitää sitä jonkinlaisena saavutuksena. Mä taas olen pitänyt itseäni hyvänä äitinä mm. siksi, että

-leikin lasten kanssa paljon (ja todella keskityn heihin silloin, en tee kotitöitä samalla), -olen "palvellut" lapsia vauvoina yöllä (mielestäni vauvan huutoon vastataan, tällä samalla tekniikalla on kasvanut yksi lapsi joka huusi yöt läpeensä 3-vuotiaaksi ja yksi, joka nukkui 6kk eteenpäin 10h heräämättä)

-muutenkin yritän antaa lapsille huomiota aina kun he haluavat, enkä yleensä kiellä mitään vain siksi, että sen järjestäminen tuntuu hankalalta tai sotkee (esim. voin leikkiä vesileikkejä kylpyhuoneessa niin kauan kuin taapero haluaa, majaleikit saavat olla olohuoneessa monta päivää jos leikki sitä vaatii)

-olen ollut suht pitkään kotona (vajaat 2v per lapsi), mutta antanut myös miehelle haluamansa mahdollisuuden olla pitkään kotona (on ollut 1v per lapsi)

Mulla ei ole käynyt mielessäkään, että kodin siisteydestä ja meikkaamisesta saisi enää nykyään jotain "äitipisteitä"! Mutta aina oppii uutta.

Mä en myöskään pakkaisi pieniä autoon lenkkeilläkseni enkä käy lasten kanssa kaupassa (ei siinä mitään jos joku haluaa tehdä noin, mutta mielestäni on lapsille mukavampaa, että lenkkeilen miehen hoitaessa lapsia, ja mies käy kaupassa ilman lapsia).

Osittain samaa mieltä, viisi lasta meillä.. Mä hoidan kaiken, siivouksen, vaipanvaihdon, ulkoilut, pesut.. Ym.. Töissä kun olen silti imuroin joka päivä, on aina kotiruoka, puhtaat lapset ja vaateet.. Mutta aikaa ei ole kyllä sitten muuhun, mutta mun mielestä on lapsen oikeus elää siistissä ympäristössä, ei ole lapsen vika jos meillä on iso perhe eikä siitä lapsi saa kärsiä.. Itse olen sitten ylipainoinen lehmä, mutta siihen tottuu.....

Meillä myös käy mies kaupassa samalla kun tulee töistä. Joskus käyn itsekin ruokakaupassa, mutta silloin mies jää kotiin leikkimään lasten kanssa. Meillä tulee lapset pakattua autoon ulkoilun vuoksi, jos haluamme koko perhe lähteä vaihtelun vuoksi jonnekin kauemmas leikkipuistoon tms. Yksin en sitä rumbaa jaksa, vaan käymme lähistöllä leikkipuitossa. En myöskään viitsi kovin usein käydä lasten kanssa pelkästään lenkillä niin että lapset vain istuvat rattaissa, koska isompi lapsi kaipaa liikettä ja kivaa puuhaa itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Osittain samaa mieltä, viisi lasta meillä.. Mä hoidan kaiken, siivouksen, vaipanvaihdon, ulkoilut, pesut.. Ym.. Töissä kun olen silti imuroin joka päivä, on aina kotiruoka, puhtaat lapset ja vaateet.. Mutta aikaa ei ole kyllä sitten muuhun, mutta mun mielestä on lapsen oikeus elää siistissä ympäristössä, ei ole lapsen vika jos meillä on iso perhe eikä siitä lapsi saa kärsiä.. Itse olen sitten ylipainoinen lehmä, mutta siihen tottuu.....

Ei lapset tarvitse imurointia joka päivä. Kyllä sun miehenkin pitäis osallistua kotitöihin ja lasten hoitoon. Nyt alat vaatimaan omaa aikaa. Miehesi varmasti suostuisi, jos alkaisit käymään esim. jumpassa kerran viikkoon. Siitä olisi hänellekin iloa, kun saisi hoikemman ja energisemmän vaimon.

Vierailija kirjoitti:

Ah, tunnistan tämän provotyypin. Näissä perheissä ei koskaan ole flunssia, ei okennustauteja, näiden provoperheiden läheisillä ei ole ikinä mitään kriisejä, joissa tarvitaan apua, perheitä ei kohtaa työttömyys tai yt-neuvottelut, ei ole hajonneita pesukoneita tai allergisia lapsia, jotka herättävät joka ikinen yö tuntikausiksi, ei raskauspahoinvointia, niska- ja selkäkipuja, ei hukkuneita avaimia, hukkuneita laskuja, hukkuneita kirjastonkirjoja ja hukkuneita hermoja. Nämä provoperheet asuvat asunnoissa, joissa jokainen senttineliömetri on suunniteltu juuri perheen sen hetkisiin tarpeisiin, ei ole ahtaita eteisiä, pimeitä kaappeja, turhan korkeita hyllyjä. Näissä perheissä ei kierrätetä, ei ole kasoja menossa kirpparille ja kierrätyskeskukseen, lapset eivät askartele ja levittele pikkupikkutavaroitaan ympäri kotia, puolisot eivät ärjy, ei ole pms-oireita, ei stressiä, ei pettymyksiä, kun lomasuunnitelmat eivät kohtaa, ei ristiriitaa siitä, kenen kanssa ollaan joulu, ei myöhästyneitä julkisia kulkuvälineitä tai vaikeuksia löytää parkkipaikkaa, ei puutarhatöitä. Sää on aina ennakoitavissa, koskaan lumi tai sade ei yllätä. Näissä perheissä miehellä on säännölliset työajat, iso palkka ja ei iltaisin ylitöitä, ei huolta työttömyydestä, ei työmatkoja. Kaupoissa ei ole jonoja, kun sinne menee pikkulasten kanssa. Äidillä on joku osa-aikatyö, joka ei vie aikaa, mutta josta on kohtuukorvaus ja joka vastaa korkeakouluopintoja ja edistää uraa. Jos mulla olisi kaikki näin, niin MIKÄÄN, mikään ei estäisi minua hankkimasta neljää lasta, tekemästä samalla huikeaa uraa ja olemalla hehkeän kaunis ja supertimmi joka hetki. Olisin juuri tuollainen, meistä varmaan jokainen olisi, en näe mitään syytä, miksei olisi.    

Tää oli loistava! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perustele mulla miksi lakanoita ja lasten sukkia ei saisi pestä yhdessä?

Miksi teet tuossakin asiassa arjestasi hankalampaa, kun ne voi kyllä ihan pestä yhdessä. Olen minä käynyt töissäkin vaikka on lapsia ja lähden kun pienin täyttää 2v.

Samalla lailla se arki pitää pyörittää silloinkin, ilman tekosyitä. Työt alkoi mulla 6.30, heräsin klo.04.00. Kävin tunnin lenkillä, suihkussa ja laittauduin, sit lapset ylös ja liikkeelle. Ei se ole sen vaikeampaa. Ruuan huomiselle voi tehdä illalla jo kaappiin rauhassa kun lapset on nukkumassa. Ei ole sitten töitten jälkeen sitä ruuanlaittoa heti. Ap

Tekeehän se sun mies sitten sulle eväät töihin, tekeehän? Jos ei tee, te olette onneton perhe ja tuhon oma. Me oikeat äitit tietämme kyllä.

Ei tee, ja olemme onnellisia. En ole tasavertasuutta naukuva akka, vaan ollaan alussa sovittu perinteinen työnjako perheessä, mä en murehdi raha- asioista, hoidan kodin ja lapset ja pidän miehen tyytyväisenä. Ja mies turvaa meidän elämän, jotta saan rauhassa nauttia elämästä lasten kanssa. Ap

Tervetuloa 60-luvulle. Mitäs stten jos se mies päättää myöhemmin vaihtaa sut nuorempaan? Tai menettää työkykynsä? Mitä aiot tehdä kun lapset kasvaa? Millaista eläkettä luulet saavasi kotiäidin tuloilla?

Mä en vaan pidä noita sun luettelemiasi asioita tärkeinä. Mulle hyvä päivä ei ole 18 tuntia kotitöitä. Sisustuslehden kuva kodista ei ole se, mitä elämältäni tavoittelen. Meillä oli sama siisteystaso ennen lapsia kuin nyt lasten ja koiran kanssa. Tosin nyt viimeisilläni raskaana kun en saa enää nukuttua öisin enkä oikein jaksa keskittyä mihinkään niin olen alkanut siivota enemmän...en kyllä koe saavani tästä mitään henkistä järjestystä. Päinvastoin: odotan että elämä palaa taas normaaliksi ja saan tehtyä asioita, mistä eniten nautin.

Sukulaisena jätti vaimonsa toisen naisen takia. Meni naimisiinkin tämän uuden naisen kanssa. Lapsia ei ole kummastakaan liitosta. Uusi nainen on rempseä ja hauska. Aiempi kyllä ihan kiva mutta ei yhtä menevä ja iloinen. Kerran tämä sukulainen sanoi mulle että ennen oli kyllä aina ruoka laitettuna ja kämppä viimeisen päälle siisti, vaikka exä kävi töissä. Uuden kumppanin kanssa ei näin todellakaan ole, mutta hän on silti tyytyväinen kun elää nyt iloisempaa ja onnellisempaa elämää, vaikka joutuu itse siivoilemaan ja kokkaamaan enemmän. Kertoi jopa oppineensa alkaa pitää kokkaamisesta. Joten ei se takaa, että mies on tyytyväinen jos häntä palvellaan. Iloinen ja rento emäntä joka saattaa istua viinilasi kädessä sohvalla vaikka tiskit on laittamatta, voi tuoda enemmän iloa kun pingottava robotti.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Tervetuloa 60-luvulle. Mitäs stten jos se mies päättää myöhemmin vaihtaa sut nuorempaan? Tai menettää työkykynsä? Mitä aiot tehdä kun lapset kasvaa? Millaista eläkettä luulet saavasi kotiäidin tuloilla?

Mä olen miestäni 10v nuorempi, joten ihan heti ei ole tarvetta vaihtaa nuorempaa. Aloitin eläkesäästämisen jo 20 vuotiaana. Miehelle on vakuutus työkyvyn menettämisen varalle jne. Kaikkea on mietitty.

Ja herään myös siksi aamulla ennen muita, en pelkästään meikatakseni miestä varten, vaan koska myös nautin rauhallisesta aamusta, siitä tunnista kahesta minkä saan olla yksinäni, se on sitä mun aikaa, juoda aamukahvi rauhassa, ja hoitaa itseäni. Mun mielestä aika fiksua, jos siihen jaksaa. Jotta se ei ole lapsilta pois, minun laittautuminen. 

 Ap

Enkä mä ole mikään pingottava akka :D tän aloituksen pointti oli just se että miten kätevästi asiat voi tehdä kun ne osaa. Jännä että luullaan mun touhuavan koko ajan, ei, just sen takia ei tarvitse tehdä kun asiat tekee fiksusti, niin saa samalla tehtyä paljon, ja sit myös sitä aikaa on lapsille, ja vaikka mihin.

Ja tää viesti oli tosiaan kotiäideille, niinkuin joku hoksasikin.

 Ap

Vitun sekopäät!

Teen kaiken tuon ja paljon enemmänkin, mutta silti ei ole jatkuvasti siistiä tai kaikki hallinnassa. Peukut sulle.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse neljän pienen lapsen äiti, ja kyllä mulla on aikaa pitää koti siistinä, tehdä ruokaa ja jopa leipoa, pidän itseni kunnossa ja laittaudun päivittäin. Kaikki tulee hoidettua ja enemmänkin, vielä helposti.

Musta tuntuu että monet äitit ei vaan osaa organisoida sitä arjen pyöritystä, ja ovat varmaan siihen lisäksi vaan laiskoja.

- Ruuanlaittoon menee 20-60min salatteineen, teet sen heti kun on mahdollista      (mulla lapset antaa tehdä milloin vain, ovat rauhallisia eivätkä roiku jaloissa)

-Tyhjennät kaiken alakaapeista ja muualta mihin taapero yltää, ei ole sitten sitä koko  ajan tavaroiden paikallaan laittamista

-Pyykit pesee kone! viskaa vaatteet aina suoraan koneeseen ja painat vaan napista! (en  tajuu miten joillekkin kertyy se pyykkivuori, koska on pesukoneet!)

-Lenkille pääset milloin vaan, 2 pientä saa tuplavaunuihin, ja mulla 5v ajaa pyörällä  mukana

-Jos et saa laittautumisrauhaa, herää vähän ennen lapsia laittautumaan. (itse herään  monesti jo ennen miestäkin ja teen hälle eväät töihin, kauniin näköisenä jo klo.6)

-Imurointi ei kauan vie, kun vaan alkaa, otat isommat lapset tavaroiden keräämiseen mukaan. (itse imuroin välillä kahdestikkin päivään vaikkei ole edes lemmikkiä)

- Tiskit laitetaan heti koneeseen! ja ruuan valmistumista odotellessa siivotaan keittiö.

Siinä on jo joitain mitä olen ihmetellyt muista äiteistä, ja noi on niin helppo tehdä, en tajua mikä siinä on niin vaikeaa? mä saan valtavaa nautintoa, siitä että arki pyörii hyvin ja siististi. 

               Kertokaa miksi se on niin vaikeaa?

Muuten ihan hyvä stoori, mutta jäi vaivaamaan minne sen neljännen pienen lapsen oot lenkin ajaksi laittanu? Noo kulkeehan se vaikka reppuselässä

Vierailija kirjoitti:

Enkä mä ole mikään pingottava akka :D tän aloituksen pointti oli just se että miten kätevästi asiat voi tehdä kun ne osaa. Jännä että luullaan mun touhuavan koko ajan, ei, just sen takia ei tarvitse tehdä kun asiat tekee fiksusti, niin saa samalla tehtyä paljon, ja sit myös sitä aikaa on lapsille, ja vaikka mihin.

Ja tää viesti oli tosiaan kotiäideille, niinkuin joku hoksasikin.

 Ap

En tosiaan näe aloituksessasi mitään muuta pointtia kuin oman kruunun kiillotuata sillä että osaat pestä pyykkiä, meikkaat ja laitat eväätkin miehelle. Ensimmäistäkään vinkkiä sulta helpompaan arkeen en tässä aloituksessa nähnyt (muuta kuin itsestäänselvyyksiä tyyliä: pyykit pesee kone, whooo!)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa 60-luvulle. Mitäs stten jos se mies päättää myöhemmin vaihtaa sut nuorempaan? Tai menettää työkykynsä? Mitä aiot tehdä kun lapset kasvaa? Millaista eläkettä luulet saavasi kotiäidin tuloilla?

Mä olen miestäni 10v nuorempi, joten ihan heti ei ole tarvetta vaihtaa nuorempaa. Aloitin eläkesäästämisen jo 20 vuotiaana. Miehelle on vakuutus työkyvyn menettämisen varalle jne. Kaikkea on mietitty.

Ja herään myös siksi aamulla ennen muita, en pelkästään meikatakseni miestä varten, vaan koska myös nautin rauhallisesta aamusta, siitä tunnista kahesta minkä saan olla yksinäni, se on sitä mun aikaa, juoda aamukahvi rauhassa, ja hoitaa itseäni. Mun mielestä aika fiksua, jos siihen jaksaa. Jotta se ei ole lapsilta pois, minun laittautuminen. 

 Ap

Kyllä se sinäkin koko ajan vanhenet, ei se ole miehesi iästä kiinni. Nuo alkujaankin paljon itseään nuorempia naisia katselleet ne vasta pahimpia ovatkin ja toisaalta tuo sun meikkaaminen ja nättinä oleminenkin heti miehen herätessä kielii siitä että miehes taitaa tykätä näyteistä nuorista naisista...